Huomenta kaikki aamuvirkut ja miks ei unisetkin töllöttimen katsojat:D On se hienoa kun herää ennen 7 ja aamu jo kajastaa! Eka aamu, jolloin olisin nähnyt lähteä makkarista keittiöön, mutta automaattisesti sitä valaisin nappulaa painaa ennen ylösnousuaan ja vilkaisee kelloa.
Hieno päivä on tulossa, aurinkoa luvassa ja tänään sitten ulkoillaan, vaikka pohkeissa tuntuukin vielä viikolopun liikunta rämpiminen lumessa. On se jännää nähdä kuinka kauan kestää ennenkuin maa on sulana tämän lumimassan alta! Veikkaan toukokuuhun menevän!
Sain ystävältä kuvan mökkini lumitaakasta, näkyi olevan verannankatolla melkoinen määrä jo hieman alas liukuneena. Sulattakoon aurinko lumet ajan kanssa, maaliskuun lopulla käväisen katsomassa jos porttia saa auki, joskus kun olen joutunut kiipeämään yli.
Hauskaa laskiaistiistaita! PS.
Hieno päivä on tulossa, aurinkoa luvassa ja tänään sitten ulkoillaan, vaikka pohkeissa tuntuukin vielä viikolopun liikunta rämpiminen lumessa. On se jännää nähdä kuinka kauan kestää ennenkuin maa on sulana tämän lumimassan alta! Veikkaan toukokuuhun menevän!
Sain ystävältä kuvan mökkini lumitaakasta, näkyi olevan verannankatolla melkoinen määrä jo hieman alas liukuneena. Sulattakoon aurinko lumet ajan kanssa, maaliskuun lopulla käväisen katsomassa jos porttia saa auki, joskus kun olen joutunut kiipeämään yli.
Hauskaa laskiaistiistaita! PS.
Vastaukset 11
Vanhimmat
piti lisätä, että pakko siivota yks romukaappi, ja se lähtikin karkuun, moikka... yritän olla hiljaa jo:D
Aurinko pilkistää jo keskipäivällä, hiihdän jäällä jossa kohtalaisen hyvät ladut, vaikka kohmeinen jäälumi tuokin paikoin esille vetisen ladun.
Kovin on luminen talvi ollut, jääpuikot räystäissä kertovat jossakin lämpö falskaa. Eilen kävelin kaupungilla, jossakin rysähti lavuuni katolta jalkakäytävälle. Paksu jäinen lumi katoilta pudotessa voi olla hyvinkin kohtalokas jos sattuu kimpaleen alle jäämään. Ystävät hyvät varokaa katoilta putoavaa lunta ja jääkokkareita.
Pitihän minunkin maastoutua jäisellä kadulla eilen. Ajotiet on hiulattu niinmaar perusteellisesti joten ajotieltä jalkakäytä'välle siirtyessä onkin suoranainen liukas porras, siinä sitten kengän kärki lipsahti ja eikun lumista jalkakäytävää lähietäisyydeltä tarkastelemaan. Onni mukana, matka jatkuu, vain mustelmat polvissa!
Missä talvilinnut ovat pakkasajan olleet? Näinä päivinä on tullut tungosta lintujen syöttöpaikalle, on varpusta, tiaista ja tikkaa, kilpailevat keskenään joka ruuan murusta.
Toivottavasti moni osallistuu laskiaisriemuihin. Me taloyhtiön nuoremmat ikäihmiset saimme kutsun pyllymäkeen, toivomuksena ottakaa pefletit mukaan.
Taas on uusi ikäryhmittely, nuoremmat ikäihmiset 60 - 70v ja 70 - 80 kuuluvat ikäihmisiin, siitä yli vanhempiin ikäihmiseen. Näin meitä ryhmitellään. Antoisaa laskiaista!
Muina vuosina tähän aikaan ovat räystäät jo tippuneet. Hassu sanonta muuten "räystäät tippuvat".
Saattaa käydä niinkin, että keväällä taas valtavat tulvat rasittavat joitakin paikkakuntia, varsinkin Pohjanmaalla.
Toisaalta , onpahan ihmettelemistä, kun tämä talvi on ja on ollut tälläinen, kylmä sekä runsasluminen.
Kun tapaa hyvänpäiväntuttuja, löytyy puheenaihetta.
Liukkaita kelejä ei ole vielä ollut. Muistaakseni ei ainoatakaan suojasääpäivää.
Yritin tässä löytää jotain myönteistäkin tämän hangen ja jään keskellä.
Myöskin luonnon kauneus, puiden ja pensaiden lumi/huurreoksineen on ollut ainutlaatuinen esteettistä silmää hyväilevä nautinto tänä talvena.
että irvistin aamulla vähäsen sisäpihan paksuille tuija- möykyille ja näin sisäisillä toivesilmillä jo kunnon värit :D ja muodot!--- Kuinkahan nätti kuuseni on voinut lumen alla? Suojaa tuo "peitto" on antanut pakkasta vastaan, se kun on niin nätti tuuhea pikkukuusi.
Nyt olen lähdössä ulos etsimään aurinkoa, jos se pilkistäisi kurkkaamassa tänään. heippa...
Illan varjoon himmeään kääntyi varsin toimelias päivä. 3t istuin kokouksessa ja senj'lkeen vein ukko-kultani laskiaispulla kaffeille kaupungin ulkopuolelle Centeriin. Olipa oikein mantelitäytteiset pullat.
Olen ukko-kullan tukihenkilö, jalka ei hänellä enää nouse yhtähyvin kun chieffinä ollessa laivoilla. Tuntuu oikein hyvälle tuoda päiviin piristystä toiselle henkilölle. Eipä silti, kyllä hänen kädessä puheenjohtajan nuija kokouksessa asiallisesti kopsahteli pöytään. Vaikka liikkkuminen on hidastunut, yläpää pelaa hiukan liiankin hyvin ja se on hyvä juttu.
Hämärtyy jo, ja pakkaslukemat eivät tänään paljon iltapäivälläkään laskeneet.
Ajelin Karkkilassa ja palailin pieniä teitä kotiin, siellä oli nuoria mäntyjä katkeillut tielle, raivattu oli mutta hurjaa tuhoa tulee tuosta lumimäärästä.
Mietin siellä ajellessa Pilvin* kertomaa mökkikuvaa, nyt on katot mökeissä koetuksella, omani oli 'pappa' tyhjentänyt lumesta, oikein huokasin kun katto oli tyhjä ja ehjä.
Omassa pihassani sireenit ovat taipuneet maahan saakka, harvennukseen menee sireenimetsäni!
On myös joutunut kumartumaan syvään talven taakan alla, mutta se nousee, samoin uskon syreenien tuettuina ainakin. Niitä on pitkiä tukikeppejä joilla voi varovasti nostaa taipuneen kasvin, ja sitoa parista kolmestakin kohdasta, kun nyt ensin näkee miten paljon ne itse kohentuvat.
Lintujen kevätseremoniat käynnistyvät pikkuhiljaa. Viikonvaihteessa Käpytikka pärrytti valaisintolpan alumiinikupua. Komea oli pojan pärrytys!
Tänään kuulin Talitiaisen titityytä eka kertaa tänä talvena. Siltä pohjoista kohti 'ajavalta' vesilinnulta saattoi olla varsinainen tiedusteluajo.
Ehkä sillä oli muistikuva jostain sulasta koskipaikasta kaukana sisämaassa.
Eilen olin vakiopaikallani kallioilla ihailemassa "pitsimaisemaa", aurinko tirkisteli pilven lomasta ja talitiainen teki äänenavausta, tityy tityy kantautui jostain korviini, kevät on aluillaan.
Sitten kun ensimmäiset moottoripyörät ja mopot koeajaa lähistöllä voi sanoa että nyt on kevät.
Yleensä pääsiäisen maissa tulee vielä lunta ja räntää, talvi vallitsee vielä ainakin kuukauden.
Talvi on tänä vuonna ollut kaunis ja onneksi ainakin täällä pkseudulla siedettävät säät.
Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri on nimittänyt itämerensuomalaisia kansoja Vesilinnun kansaksi.Olette ehkä nähneet hänen tämännimisen elokuvasarjansa. Suomalaisessa mytologiassa maailma syntyi sotkan munasta, ja joutsenella on tärkeä merkitys kansamme tarustossa. Monista tämänkin palstan kirjoittajista näkee, miten suuri vaikutus vuodenaikojen kierrolla ja valolla on meihin. Meitä aamuvirkkuja aamuvalossa kylpeviä taitaa olla paljon.
Yhteys ja rakkaus luontoon on suomalaisilla vielä tallella, ja se jos mikä on toivoa herättävää ja tärkeää siirtää seuraaville sukupolville. Tuntuu hyvältä lukea näitäkin kauniisti kirjoitettuja viestejä, rakkaan äidinkielemme käyttöä.
Jo tuo otsikko "Aamun kajo" on hyvä esimerkki kielemme kauneudesta, ja miten valoisa sana onkaan aamu. Kajo, ruskotus, sarastus, kuulto, siinto... sumu, usva...lumi, uni... illan himmeys..kuin yhtä runoa .
En malta olla siteeraamatta Otto Mannisen Joutsenia, se on itsessään kuin sointuvinta musiikkia
Ui merta ne unten,
Päin utuista rantaa.
Niit' aallot ne kantaa
kuin kuultoa lunten.
Pois, pois yli aavain
on polttava kaipuu.
Mut vain se, ken vaipuu,
se sävelet saa vain.
Mi helinä ikään
yl' ulapan hiipi?
Vain uupunut siipi,
vain mennyt ei-mikään.
**** ***** ****
p.s. Eikös ainakin urbaanitalitiaisen laulu ole kyhentynyt tityyksi ?
ensi kerran tiaisen terhakkaan titityyn,uskoisin että olisin reagoinut jos se olisi ollut lyhyempi, Ikkunalaudalle se pyrähti ja siinä äännähti :D kuin lupaus keväästä!