Kaikissa Suomen yliopistoissa on moottiritietasoiset ohituskaistat Suomen ruotsalaisille.
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisten yli 50 %:in kiintiöistä sekä eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisten yli 50 %:in kiintiöistä sekä eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
Vastaukset 7
Vanhimmat
Alunperin, ensimmäisinä vuosina pääsykokeet olivat molemmille kieliryhmille samat. Tällöin kävi ilmi, että ruotsinkieliset tarvitsivat sisäänpääsyynsä 62-65% viimeisinä valittujen suomenkielisten pisteistä.
Piti oikein tarkistaa, ja totta tuo todella on !!
Ei voi muuta sanoa kuin että Suomi onkin oikea BANAANIVALTIO, kuinka ihmisoikeuksia voi polkea tällä tavalla ?
Varmaan rakentavaa keskustella itsensä kanssa monessa ketjussa?
Se on suomenruotsalainen, jos nyt kerran yliopistoon olet menossa...
Kun Henna Virkkusesta (kok) tuli opetusministeri, niin hallitseva luokka ihmetteli, että ruotsia osaamaton henkilö pääsi SUOMEN opetusministeriksi. Tätä velkaa hän nyt maksaa kannattamalla RKP:n vaatimusta aikaistaa pakkoruotsi alkamaan jo peruskoulun 5. luokalta.
Ministeri Virkkunen perustelee kantaansa sillä, että näin kaikki johtopaikat eivät menisi kaksikielisille Suomen ruotsalaisille. Tässä on kuitenkin paha optinen virhe. Jokainen valtion ylemmässä hallinnossa oleva tai ollut tietää kokemuksesta, että ruotsin kieltä viran hoitamisessa ei tarvita. Jokaisessa virastossa on ruotsia taitava kääntäjä. Virkamiespakkoruotsi meillä on vain parhaiden virkojen sinetöimiseksi ruotsinkielisille - eräänlainen feodaali- tai rälssioikeus.
Suomenruotsalaiset ovat hyvä esimerkki ryhmästä, jotka eivät satojen vuosienkaan aikana ole yhdentyneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Heidän valttinsa on siinä, että Ruotsin miehitysvallan aikana he nousivat johtaviin asemiin, joita heille edelleen pidetään yllä keinotekoisella kaksikielisyydellä ja lisäksi suomenkielistä enemmistöä (94 %) kiusataan pakkoruotsilla peruskoulusta yliopistotutkintoihin.
Helsingin Sanomissa oli koko sivun artikkeli suomenruotsalaisuudesta ja siinä eräs Suomen ruotsalainen tokaisi, että ”hurrin pelko on viisauden alku”. Ehkä tähän vähitellen saadaan muutos, niin ettei 94 prosentin enemmistön tarvitse pelätä 4 prosentin vähemmistöä.
4%:n vähemmistöllä on siis YLI 50% kielikiintiöt, tämä on jo täysin mieletöntä.
En kyllä ymmärrä, että mikä ongelma tässä on. Onhan suomen- ja ruotsinkielisiin oikiksiinkin HY:ssa omat pääsykokeet ja omat kiintiöt. Logiikkasi perusteella pitäisi myös HY:n ruotsinkielisen ja suomenkielisen oikiksen kiintiöt olla suhteutettu toisiinsa ja kummankin kielisten pääsykoetuloksiin.
Vaasassa opetus on pääasiassa ruotsiksi. Kunnon kaksikielinen ohjelma ei toimisi, jos kummastakin kieliryhmästä ei olisi lähes yhtä paljon.
Nm. Vaasassa opiskellut