Muutamia hetkiä sitten minä pelkäsin,
pelkäsin sitä pimeää ja kylmää maailmaa,
sitä joka minua piiritti ja jäseniäni kivulla koetteli.
Nyt sitä ei enään ole,
enkä ymmärrä mitä oikein pelkäsin,
sillä nythän kaikkialla on vain kirkkautta,
valkoita ja valoa.
Pakkanenkin joka aiemmin oli vain,
suunnaton vaara .
On nyt luonnon suuri taitelija,
se muokkaa tutut maisemat ympärilläin.
Kuinka kauniiksi se onkaan maalannut maisemat,
maisemat jotka ovat kuin toisesta maasta,
toisesta paikasta.
Sellaisesta paikasta jossa en mitään pelkää.
pelkäsin sitä pimeää ja kylmää maailmaa,
sitä joka minua piiritti ja jäseniäni kivulla koetteli.
Nyt sitä ei enään ole,
enkä ymmärrä mitä oikein pelkäsin,
sillä nythän kaikkialla on vain kirkkautta,
valkoita ja valoa.
Pakkanenkin joka aiemmin oli vain,
suunnaton vaara .
On nyt luonnon suuri taitelija,
se muokkaa tutut maisemat ympärilläin.
Kuinka kauniiksi se onkaan maalannut maisemat,
maisemat jotka ovat kuin toisesta maasta,
toisesta paikasta.
Sellaisesta paikasta jossa en mitään pelkää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
on soinut mielessä Hectorin Yhtenä iltana.
Se jossa hän laulaa: Yhtenä iltana unohtaa pelkonsa...
Sinäkin unohdit. Vähintään siksi hetkeksi, kun katselit sitä kirkkautta.
Täällä se oli häikäisevä kirkkaus, sillä aurinko paistoi.
Loistavaa kirkkautta Sinullekin yhä edelleen =).
Kiitos jääneitonen, kyllä on totta että tuo ylitse käyvä valo ja kirkkaus joka aurinkoisena päivänä käy ylitse, vie mennessään kaiken turhan pelon ja kivunkin.
Iloa sinunkin päiviisi ja valoa sydämmeesi.
T ML