Suuri ja varsin ideaalinen ajatus siitä että myös ”erityiset” eli ongelmalliset oppijat opiskelisivat ihan normaaliluokassa ja rytmissä on sinänsä hieno ajatus. Käytännössä siinä on esiintynyt kuitenkin ongelmia jo nuorisoasteella.
Entäpä kun tämä sama ajatus tuodaan aikuisten opiskeluun? Kun mukautetulla tutkinnolla haetaan töitä, miten käy? Kaikki työnantajat eivät ymmärrä sitä pientä tähtimerkkiä mutta jo työhaastattelussa asia selviää. Elämme kilpailuyhteiskunnassa sitä emme voi kieltää. Näillä ihmisillä ei vain ole sitä osaamista, mitä työelämässä vaaditaan.
Kun nämä nuoret ovat olleet aikansa hanttitöissä tai työttömänä he ajautuvat aikuiskoulutuksen pariin. Kuinka he pärjäävät siellä? Heille on voinut muodostua käsitys, että he ovat ihan ok. ammatintaidoissa mutta heitä syrjitään muuten. Totuus on, ettei heillä ole edes sitä vähää osaamista, että voisivat antaa kohtuullisen työpanoksen.
Esimerkiksi aikuisten näyttötutkinnot ovat vaativampia eikä siellä tunneta mukautettua näyttöä. Siksi että tuo tutkinto on takuu siitä että on edes jotain ammatillista osaamista. Saati että nuori yrittää ammattikorkeakouluun, vaikkei hänellä ole edes perustaitoja opiskeluun.
Olen humanisti, mutta en voi ymmärtää miksi näille opiskelijoille tehdään suoranainen karhunpalvelus tämän inkluusion kautta. Todellisuus on, ettei kaikki opettaja VOI olla erityspedagogeja. Se on mahdoton vaatimus.
Eli onko tämä inkluusio sittenkin vain tämän markkinatalouden siivotumpi tapa siistiä nämä ihmiset pois tilastoista, kun heitä ei enää tarvitse ottaa huomioon? He eivät tule saamaan sitä erityistä ohjaamista tai tukea, mitä he todellisuudessa tarvitsisivat että edes oppisivat jotain.
Näin säästetään rahaa, väistetään vastuuta ja kaadetaan se opettajien ja kouluttajien niskaan – on teidän vika, etteivät opiskelijat opi! On koulutuksen vika etteivät nämä aikuisina saa töitä - ei suinkaan yritysten... tai kenenkään muunkaan.
Entäpä kun tämä sama ajatus tuodaan aikuisten opiskeluun? Kun mukautetulla tutkinnolla haetaan töitä, miten käy? Kaikki työnantajat eivät ymmärrä sitä pientä tähtimerkkiä mutta jo työhaastattelussa asia selviää. Elämme kilpailuyhteiskunnassa sitä emme voi kieltää. Näillä ihmisillä ei vain ole sitä osaamista, mitä työelämässä vaaditaan.
Kun nämä nuoret ovat olleet aikansa hanttitöissä tai työttömänä he ajautuvat aikuiskoulutuksen pariin. Kuinka he pärjäävät siellä? Heille on voinut muodostua käsitys, että he ovat ihan ok. ammatintaidoissa mutta heitä syrjitään muuten. Totuus on, ettei heillä ole edes sitä vähää osaamista, että voisivat antaa kohtuullisen työpanoksen.
Esimerkiksi aikuisten näyttötutkinnot ovat vaativampia eikä siellä tunneta mukautettua näyttöä. Siksi että tuo tutkinto on takuu siitä että on edes jotain ammatillista osaamista. Saati että nuori yrittää ammattikorkeakouluun, vaikkei hänellä ole edes perustaitoja opiskeluun.
Olen humanisti, mutta en voi ymmärtää miksi näille opiskelijoille tehdään suoranainen karhunpalvelus tämän inkluusion kautta. Todellisuus on, ettei kaikki opettaja VOI olla erityspedagogeja. Se on mahdoton vaatimus.
Eli onko tämä inkluusio sittenkin vain tämän markkinatalouden siivotumpi tapa siistiä nämä ihmiset pois tilastoista, kun heitä ei enää tarvitse ottaa huomioon? He eivät tule saamaan sitä erityistä ohjaamista tai tukea, mitä he todellisuudessa tarvitsisivat että edes oppisivat jotain.
Näin säästetään rahaa, väistetään vastuuta ja kaadetaan se opettajien ja kouluttajien niskaan – on teidän vika, etteivät opiskelijat opi! On koulutuksen vika etteivät nämä aikuisina saa töitä - ei suinkaan yritysten... tai kenenkään muunkaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Rumasti sanoen ennen vanhaan olisi sanottu, että syynä on ns. "kepulaisuus" tai "hölmöläläisyys" tai "umpiolaisuus". Kunnilla on laaja itsehallinto Suomessa ja kuntien päättäjät saavat päättää vaikka kuinka lainvastaisesti kuin haluavat, ja usein tekevät niin tietämättään, koska ovat niin tyhmiä. Järjen käyttö siis kielletty.