Voisiko joku neuvoa, miten asiat etenevät, kun tehdään rikosilmoitus. Olen siis asianomistaja ja tehnyt rikosilmoituksen henkilö X:n tekemästä rikoksesta. Kun poliisi käynnistää asiasta esitutkinnan, missä vaiheessa asianomistaja saa tietoa tutkimuksen etenemisestä? Olen kuullut, että esitutkinta-aineisto on salassapidettävää, mutta mihin asti? Olen aivan pihalla kuin lumiukko...Kysessä on rikos ja ihmettelen, missä vaiheessa otan asianajajaan yhteyttä? Olisiko sittenkin pitänyt jo alusta ottaa asianajaja? Vaikeita nuo lakiasiat ovat. Ottaa niin päähän, kun huomaa yllättäen olevansa hyvin todennäköisesti rikoksen uhri!
esitutkinnasta?
pihalla.......
8221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Anteeksi ny vaan, mutta minustakin näyttää siltä, että esitutkintalaki "suojelee rikollista". Olenko väärässä? Tietysti siinä on jokin plaa plaa...muka syytön kunnes... En henkilökohtaisesti usko, että monestikokaan oikeasti syyttömästä edes tehtäisiin rikosilmoitusta. Tietysti joka junaan löytyy lähtijöitä, mutta! Asianomistajan asema ei ole reilassa nykyään!!
Eräät tahot ovat keksineet syyttää humalaisia hyväksikäytöstä. Ne kun ei aina muista mitä on tehnyt niin on hyvä lypsää. Esitutkinta ottaa yhteyttä jos tarpeen, mutta minua pideltiin eilein.
Kun ei ole mistään tuollaisesta kyse, vaan on kyse rahasta ja petoksesta eli talousrikoksesta!
Joo, esitutkinta-aineisto ei ole salassa pidettävä asianosaisilta. Milloin sitten poliisi ottaa yhteyttä epäiltyyn, riippuu monesta seikasta. Jos jutun saaneella poliisilla on jo entuudestaan sata muuta juttua tutkittavanaan, niin ehkä vuoro tulee jo vuoden kuluttua, kun keittiön kautta ei kenenkään juttu ohita toisia. Jos vähemmän, niin aikaisemmin.
Kun vuoro sitten tulee, niin poliisi kuulustelee ensin ilmoituksen tekijän eli yleensä asianomistajan. Hänen kuulustelustaan riippuu ottaako poliisi seuraavaksi kuulusteluun jo epäillyn, vai suoritetaanko jotain muita kuulusteluja ym. juttuun liittyvää. Jos epäilty on ottanut hatkat Suomesta, niin voi, voi.
Asianajaan otataan sen jälkeen yhteyttä, kun asiasta on valmis pöytäkirja. Tietysti, jos asianomistaja on ihan uuno, niin lain mukaan hänellä on oikeus jo kuulustelussa käyttää avustajaa, joka on yleensä asianajaja.
Milloin sitten pöytäkirja on valmis ? Sekin riippuu monesta seikasta, mutta jos kyse on ns. normaalista petoksesta, niin sen vanhenemisaika on viisi vuotta ja jos kyse on törkeästä, niin kymmenen vuotta.
Esitutkinnan jälkeen alkaa oikeuskäsittely, mikäli syyttäjä syyteen nostaa. Sekin kestää, useinkin vuosia, riippuen miten pitkälle mennään. EIT on kyllä antanut Suomelle huomautuksia liian pitkistä oikeudenkäynneistä, mutta ne ovat jo hiponeet kymmentä vuotta.
Ettei tarvitsisi ikinä joutua rikoksen uhriksi! Siis karseeta. Tuollainen on vain ajan haaskausta - ja rahan - loppujen lopuksi!
No, Helmutin kirjoitus on melkomoista kärjistystä. Tuollaiset viivästykset ovat KUITENKIN, kun kaikki jutut otetaan huomioon, harvinaisia. Esimerkiksi, katsoin juuri huvikseni meidän käräjäoikeuden asianhallintajärjestelmästä, esim. viimeisimmäksi syyttäjältä käräjäoikeuteen siirretty juttu koskee rikoksia, jotka on tehty ajalla lokakuu 2009 - tammikuu 2010.
Mikähän mahtaa olla tällainen kinkeripiiri, missä on näin hyvä tilanne ? Stadissa poliisille tehdään joka vuosi n. 60.000 rikoslakijuttua ja konnat liikkuvat maasta toiseen, varsinkin tuonne Balttian/Venäjän suuntaan. Kuulustelijoillakin tuppaa olemaan 200-300 rikoslakijuttua/vuosi.
Enpä viitsi kertoa kinkeripiiriä, joka tapauksessa Stadia pohjoisemmassa :-)
Tarkoitukseni ei ollut antaa liian ruusuista kuvaa, kyllä vanhojakin juttuja on ja liikaa. Kuitenkin maallikolle voi tulla se väärä käsitys, että kaikki jutut kestävät viisi vuotta. Näinhän se ei kuitenkaan mene.
Takaisin suolakaivokseen eli kirjallisten rikosjuttujen pariin ja työniloa Helmutillekin!