olen ollut mieheni kanssa reilut 6vuotta ja meijän perheessä sun,mun ja meijän lapsia..nooh kaikki tavallaan onkin hyvin mutta tuli tässä yks päivä mieheni exältä viestiä et josko voitas lasten kanssa tehdä jotain yhdessä..siis mieheni,lapset ja heidän äiti..mitähän tästä pitäs ajatella oikeen????mieheni kyllä tokas ettei he ole mikään perhe enää ja tollaset asiat hän tekee oman perheensä kanssa.Heillä ei muutenkaa välit ole mitkään kovin hyvät,miks kuvitellaan et eron jälkeen leikitään jotain perhettä vielä ja tehään yhessä..en mä ainakaan oman exäni kanssa ja lapsemme kaa vois ajatella et tehtäs yhes jotain,en ees ehdottais/suostuis..
hivenen omituistako
tälläinen??
61587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Eipä tulisi mieleenkään ehdotella ex:lle että tehtäisiin jotain perheenä yhdessä. Kyllä minä teen kaikki asiat yhdessä lasteni kanssa tai sitten mukana on minun uusi ihmiseni, ei todellakaan ex. Me ollaan nyt perhe ja siihen ei ex enää kuulu.
mutta meillä kävi ihan samoin.
Ollaan oltu yhessä 3 vuotta ja mieheni eronnut exästään jo 8 vuotta sitten.
Exä ollu uudelleen naimisissa ja tekassu yhen lapsen lisää heidän eron jälkeen.
Erottuaan tästä aviomies nro 2. alkoi vonkaamaan mieheltäni että;
"vaikka ollaan erottu, meijän pitää tehdä lasten kanssa asioita yhessä, viettää aikaa yhessä"....
Lapset olivat siinä vaiheessa 13v ja 14v???
Halusi vain vaikeuttaa meidän suhdetta, kun oma kelkka oli karahtanut karille,
no siihen aikaan tuli muutakin sontaa tän exän taholta.
Miehenikin oli että mitä v..ua se horo nyt touhuaa...
Miksi lasten äiti ja isä eivät voi yhdessä tehdä jotain? Pelkäätkö,että vanha lempi roiskahtaa?
Tuskinpa vain lempi enää roiskahtaa,ei tarvitse sitä pelätä. Eikä he leiki perhettä,he ovat joskus olleet perhe.
Se,että mitä se yhteinen tekeminen on,kiinnostaisi enemmän. Menevätkö kylpylään,vai onko kyse ihan lasten lähtökohdista. Meillä ainakin lasten isä tulee katsomaan lastemme harrastuksia minun kanssa yhdessä,eikä uusikko ole mukana,koska mies ei halua. Eikä meillä ole mitään sutinaa kummankaan puolelta,olemme ylpeitä lapsemme kehityksestä yhdessä.
miksi se yhdessä tekeminen kiinnostaa äitiä vasta siinä vaiheessa kun taas kerran on jäänyt yksin?
Miksi se yhdessä tekeminen ei kiinnostanut silloin kun "oli onnellisesti naimisissa" toisen ukon kanssa?
Ja jos kyseessä jo teinit, niinkuin meillä, ei tarvitse enään alkaa sitäperhe-elämää leikkimään, kun se ei alunperinkään äitiä kiinnostanut. (ero tuli äidin vieraissa käymisen takia ekassa sekä toisessa liitossa).
Koska siitähän vain on kyse että halutaan pilata ex puolisonkin suhde, kun oma on jo pilattu.
Eihän siihen mitään muuta syytä voi olla vuosien hiljaiselon jälkeen.
Kun on erottu ei olla enään yhdessä, isä tapaan lapsia omillaan ja viettää aikaa niinkuin haluaa heidän kanssa, ja äiti tekee mitä lystää, yhdessä ei tarvitse olla huvin vuoksi.
Oikeat, lapsen kasvuun ja kehitykseen liityvät asiat on ok. Kuten esim. lääkärissä/sairaalassa olo yhdessä lapsen luona tai joku vastaava, oikea syy.
Ei se että äiti haluaa leikkiä jotain välittävää ja empaattista äitiä.
Olisi ollut sellainen avioliittonsa aikana, ei enään nyt.
Ja tämä minun mieheni exästä, ei yleisesti.
kyllä omituista.
On eri asia, että molemmat esim. osallistuvat koulun joulujuhlaan tai ovat katsomassa lapsen peliä kuin että
"tehdään lasten kanssa jotain yhdessä". Minä koen tuon että tehdään perheenä, perheenä jota ei enää ole.
Minä kyllä loukkaantuisin jos mies sellaiseen mukaan lähtisi.
miksi uusikko ei voi olla mukana?
Samoin.Meillä joskus on tilanteita,että ollaan esim. lasten kisoissa kaikki,nykyinen ja expuoliso ja homma sujuu ihan hyvin.Voi olla lapsistakin hiukan hämmentävää jos pitkien aikojen jälkeen äiti haluaakin viettää yhteistä aikaa vain heidän isänsä kanssa,mielestäni isän uusi puoliso on fiksua toivottaa mukaan myös.
että miehelläsi on ystäviä? Miksei hänellä saa olla ystäviä? Lasten äiti on osa hänen elämää kuitenkin niinkauan kunnes lapset ovat aikuisia.
Mitä pelkäät? Katkeruus ei kannata, vaan yhdessä toimiminen.
niin miksi uusikko ei voi olla mukana? Eikö olisi hyvä että uusikkokin voisi olla mukana ystävänä? Vai kenen katkeruus on kyseessä?
taas, nimittäin: Katkeruus!
Etkö sä pässi osaa muuta sanoa?
Eikä exät ole parhaita ystäviä enään, olosuhteiden pakosta,
siis lasten takia, joutuvat toisiaan sietämään.
Sulla itselläsi on viha ja katkruus exäsi uutta kohtaan, jota yrität täällä siirtää toisiin.
Kokeile uudelleen rakastumista, se auttaa kummasti!
ex ole ystävä, se on EX-puoliso. Entinen, taakse jäänyt, jätetty.
Eli meijän tilanteessa kyse olisi mm.syömään ja leffaan menosta,joskus haloooo mökille menostakin. Yhdessä viestissä luki et mies ei halua mukamas nykyistään kattomaan peliä/harrastusta..en kyllä ihan usko et asia olis noin..miks muka ei haluis???? mä en todellakaan koe mieheni exää uhkana tms..todellakaan!!!mutta kyllä mä pyörittäisin silmiä jos mieheni lähtis mukaan tollaseen,onneks ei lähde..mitä se exä oikeen kuvittelee..eri asia koulun juhlat,koska itsekkin olen mukana koska käyhän lapsemme samaa koulua mutta siellä kyllä me istumme yhdessä ja exä jossain muualla,yleensä emme edes näe häntä siellä..Mitenkäs muuten teillä synttäreitä vietetään,onko yhdet vai kahdet juhlat?meillä kahdet..hitusen jo mietityttää tulevat rippijuhlat ja niiden järjestely et mitä sekin tuo tullessaan mut se onkin sen ajan murhe sit
ollaan ystävällisissä väleissä lasten vuoksi. Naisena totean että jos oma yhteishuoltajuudessa oleva mieheni olettaa että panostan suhteeseen 100 % niin se tarkoittaa sitä että välillä ei sännätä exän ja lasten kanssa leikkimään "perhettä" jota ei ole. Toki lasten vuoksi välit täytyy säilyttää lasten yhteishuoltajuushan sitä edellyttää toimiakseen hyvin.Sählääminen kahden perheen välillä aiheuttaa kuitenkin sekaannusta lapsille ja pitkällä tähtäimellä vaikuttaa negatiivisesti uuteen parisuhteeseen.
Eli jos oma mieheni osoittaisi haluja touhuta yhdessä ex-perheensä kanssa kutsumatta minua mukaansa niin kyllä alkaisin myös itse hankkimaan sellaisia menoja/seuraa johon miestä ei kaivata.
Sen voi kukin itse päätellä mielessään mihin sellainen johtaa, ja siihen nämä ihanat ja erinomaiset ex-ystävät valitettavasti tähtäävät.
syy miksei exät voi olla ystäviä?
Jos puolisot ovat kovin riitaisia tai mies on juoppo niin sellaisella ystävällä ei tee mitään.
Mutta en kästiä sitä tiukkaa linjaa uusikoiden puolesta, ettei exät voi olla ystäviä??
Eikö se ole juuri pelkoa ja katkeruutta, jos ei hyväksy toisen ystäviä, vaan määrää ketkä saa olla ystäviä ja ketkä ei.
Heitätkö sinäkin kaikki vanhat ystävät pois kun saat uusia? Entiset on taakse jäänyt ja jätetty?
miksi exien pitäisi olla keskenään ystäviä???ja millaisia ystäviä?välit lasten takia ihan ok,että asiat voidaan hoitaa,siis lasten asiat mutta miks heidän pitäisi ton lisäksi olla jotain muuta..käydä kahvittelemassa keskenään,baarissa..mun mielestä ystävien kanssa tehdään tollasta,ei exän kanssa..en kyllä pidä ystäviä ja omaa exääni samalla viivalla.
ettei ainakaan toinen halua olla toisen ystävä, siis se joka on liitostakin halunnut eroon ei
kyllä varmasti halua myöskään ystävyyttä.
tätä sinun painotusta sanalle YSTÄVÄ?
Minulla on tuttuja, kavereita, sukulaisia, työkavereita ja sitten on YSTÄVIÄ.
Ystävä on ihminen johon luotan, uskon arimmatkin salaisuuteni, teen kaikkeni hänen takia ja hän minun takia, pidetään tiiviisti yhteyttä, harrastetaan yhdessä, pidetään hauskaa yhdessä, itketään yhdessä.
Tällainen on mieheni ja tallaisia on pari todellista ystävääni.
Ex-mieheni on minulle lapseni isä, arvostan häntä, kunnioitan häntä isänä, pidän yhteyttä lapsen asioista, en tarvitse häntä mihinkään muuhun elämässäni. Lapselleni isä on tietenkin korvaamaton.
Exäni oli aikoinaan tuo YSTÄVÄ minulle, mutta elämä vei eri suuntiin.
Olemme kaverit, pystymme kohtaamaan, olemaan samoissa tilaisuuksissa (uudet puolisot mukana) ja hoitamaan lapsen asiat sulassa sovussa. Muuta emme enään eron jälkeen toisistamme halua, kumpikaan.
Eikä myöskään nykyinen mieheni ex-vaimostaan halua mitään muuta.
Tuskin kovin moni eronnut puoliso sanoo että "ex on paras ystäväni"- koska ystävän kriteerit ovat aika korkealla.
pitää tulla juttuun keskenään vaikkei uusio sitä haluisikaan! Minusta on katkeraa uuskoilta se, että me sanelevat miehelle ketkä saa tuntea ja keitä ei. Lasten äidit ovat lapsille tärkeitä, ja sen isä ymmärtää, mutta miksei uusikko sitä ymmärrä?
Ei se väleissä oleminen tarkoita sitä, että kahvitellaan tai vietetään aikaa, vaan sitä että aikusiet ihmiset osaavat tulla juttuun ja sopia yhteisistä asioista.
Minusta on säälittävää laittaa lapset viestinviejiksi tai kirjoitella tekstareita. Jos ei pysty naamakkain sopimaan tai puhelimessa , niin miksi sopia sitten ollenkaan.
Useimmiten uusikot vaikeuttaa tätä komminikointia juuri katkeruuden ja pelon tähden. JOs ei luota toiseen, on parempi erota.
taitaa olla suuria vaikeuksia tuolla lukemisen ymmärtämisen puolella !
Ei tässä kukaan ole estänyt lasten tapaamisia, vaan puhutaan siitä pitääkö
eronneiden viettää lasten kanssa aikaa yhdessä esim. mökillä.
ymmärrät lukemasi:-))
"Tulla juttuun" Niinhän minä juuri kirjoitin.
Tulla juttuun, on eri asia kuin YSTÄVYYS!
Sitä tulla juttuun- minäkin teen ex-mieheni kanssa joka ainoa kerta, kun lapsen asioista on kyse.
Ensin painotat YSTÄVYYTTÄ, sitten kun sulle kertoo oman näkemyksensä ystävyyden merkityksestä,
alat itkemään "miksi uusikko ei ymmärrä että exät tulee juttuun".
Omituista takin kääntöä.
Juuri se ymmärretään nykyisenä puolisona ja entisenä puolisona, nimittäin se juttuun tuleminen, muuta exän hapatusta ei tarvitse ymmärtääkkään.
Ja taas se katkeruus; mistä olet itse katkera kun pakkosyötät sitä sanaa joka paikkaan?
Meillä kyllä lapsetkin ovat välillä viestinviejiä, mieheni lapset ja omani ovat jo yläasteella, joten asiat sujuu heidän välityksellä hyvin.
O myös asioita joista me aikuiset puhumme ihan livenä keskenään, mutta asiat hoituu myös tekstiviestein ja sähköposteinkin.
Kyse ei ole luottamisesta tässä asiassa, ainakaan minulla, vaan siitä että asioita ei tarvitse tahallisesti monimutkaistaa.
Ja minä olen ex-vaimo, olen äiti ja olen nykyinen puoliso myöskin.
Joten ymmärrän että lapset ovat äidille tärkeitä, niin ne on minullekkin, omani ja mieheni lapset.
P.S. Olen kahvitellut exäni kanssa monta kertaa,ja hänen uusi puolisokin on ollut mukana ja minun puolisoni myös.
ihan omintakeinen tyyli tulkita toisten tekstejä.
Luet sieltä sellaisia asioita, joista ei ole sanaakaan kirjoitettu.
No, rikas mielikuvitus voi olla hyväkin juttu, tai sitten ei.....
uusikot tässä haluavat korostaa että ymmärtävät vanhempien välisen yhteyden pidon lapsiin liittyvissä asioissa. Rajan vetoa vaan tarvitaan siihen kuinka paljon annetaan ex-perheen kummitella uudessa parisuhteessa ja mahd. uuden perheen syntymisessä. Jos ex puolison viesti on tällaisissa tilanteissa se että uusikkoa ei kaivata yhteisiin hetkiin niin tuskin ystävyys/tai yhteistyön merkeissä tapaamisesta puhutaan. Ex puolisonkin pitäisi kunnioittaa entisen puolisonsa halua mennä eteenpäin elämässään eikä vaivata uutta suhdetta "menneiden muistamisella". Silloin pitää kysellä että miksi alunpitäen on erottu jos menneeseen niin kovasti halutaan palata. Mutta kuten sanottua jokaisen uus ja ex perheen on nämä rajat itselleen tehtävä jossain vaiheessa, jotta sopuisa yhteiselo voi jatkua sekä entisessä kokoonpanossa että uudessa perheessä.
miestä joka jättää syyttä perheensä? Ei siinä voi syyttää kuin miestä itseään ja hänen mahdollista uutakkoa.
jätä ketään syyttä.
Syyt voivat olla sitten ihan mitä vaan, jokaisella omansa.
Mutta sinut jätettiin koska et ollut halutunlainen kumppani.
Ex-miehesi kaipasi/halusi/tarvitsi toisenlaisen naisen elämäänsa ja siinä hänellä oli syy.
Katso peiliin ja myönnä itsellesi totuus, siitä alkaa sinunkin tervetyminen erosta.
mennäkin, tyhmä sitä takasin ottaa, ei edes lapset huoli. Olkoot isä nyt yksin ja hylättynä.
Meillä synttäreitä vietetään yhdet, eli minun (lähivanhemman) luona. Jos synttärit arkena niin isä pistäytyy kesken työpäivän ja jos juhlat viikonloppuna niin isä käy lähimpänä arkipäivänä. Rippijuhlat on edessä parin vuoden päästä ja ne vähän mietityttää. Ex:n uutta en ole koskaan tavannut mutta ehkä tapaaminen on noissa rippijuhlissa edessä. Tai sitten ei, voihan olla ettei isä halua juhliin osallistua. Sunnuntaisin on yleensä muita, paljon tärkeämpiä menoja.
ei se yksin oo, sillä on parempi nainen.
Meillä päädyttiin kaksiin rippijuhliin.
Onneksi olimme molemmat sekä minä, että lapsen isä sitä mieltä että on kaikkien
kannalta parempi näin.
Lapseni isän kanssa välit on kyllä kunnossa, mutta hänen sukunsa kanssa en ole ollut
tekemisissä eromme jälkeen, siis yli viiteen vuoteen. Eikä ex oli ollut sen puoleen myöskään
minun sukuni. Uskon että tunnelma olisi enemmän kuin vaivaantunutta jos juhlat pidettäisiin yhdessä,
siispä meillä on kahden juhlat tiedossa ensi kesänä.
Onko miehes pappi kenties...
Ex ei todellakaan ole pappi vaan kyllä nämä viikonlopun "kiireet" johtuu ihan näistä maallisista menoista. Lauantaina pidetään hauskaa, jatkuu ehkä sunnuntainakin. Tai sunnuntaina ainakin pitää levätä rankan perjantai- ja lauantai-illan jälkeen.
ei vaan hivenen vaan suuresti omituista, että mies ei saisi olla ex vaimon kanssa tekemisissä? Melkoista meinikiä.. heh.. Mikä siinä pelottaa? Mikä siinä katkeroittaa? Miksei miehellä saisi olla yhtään ystävää?
sulle vastattu jo tohon sun toiseen kirjoitukseen.
Pitääkö tätä samaa katkeruus-shittiä kirjoittaa samaan ketjuun
moneen kertaan.
Kun tyhmä on tyhmä, vaikka voissa paistais!
Joillekkin ei yksinkertaisesti ole suotu ymmärrystä.
mielestäni se ei tee musta katkeraa tms jos pidän omituisena sitä et mieheni ex ehdottaa mökkeilyä sun muuta hänen ja yhteisten lasten kans..hei halooooo!!!! eivät ne ole enää mikään perhe,miks tää äiti ei itekseen mene lastensa kanssa mökille tms..mitä ikinä haluukin,mihin hän miestäni tarvitsee..musta me teemme kyllä sit perheenä juuri tuollaiset reissut. Mulla ei todellakaan ole vastaan sitä et he joutuvat lasten takia olemaan tekemisis,hyvähän se on et voivat sopia kouluasioista,tapaamisista keskenään mutta tuo ei enää sovi kuvioon,ainakaan mun mielestä.
Ei kenenkään tule parisuhteessaan sietää määräänsä enempää. Rajat on hyvät tehdä yhdessä selväksi samoin kuin itselleen sen että mitä on valmis sietämään. Teillä pitää olla miehen kanssa yhteinen linja asiassa ja jokainen suhdehan on yksilöllinen joten siihen ei voida aina patentti ratkaisuja täältä
tarjota. Rajojen tekeminen ei ole välttämättä katkeruutta tai mustasukkaisuutta vaan turvallisten rajojen vetämistä niihin asioihin mitä on valmis parisuhteessaan sietämään. Liiallinen vanhojen asioiden kuormitus parisuhteessa ei tee hyvää kenellekään. Uusi Onni ei vanhan varjossa onnistu.
sano mitä tehdään ja mitä ei, kyllä se on lapsen omat vanhemmat. Misät moinen harhaluulo, että vieraalla ihmisellä on oikeus puuttua toisten lasten asioihin? Se on oman käden oikeutta silloin.
kyllä ne perheen aikuiset sanoo miten perheessä ollaan.
Isin luona ne aikuiset ovat isi ja isin puoliso ja äidin luona jotkut muut.
Isin puoliso ei ole vieras ihminen, paitsi teillä.
.. et usko itsekkään. Ei uusiolla ole mitään sijaa lasten elämässä. Minusta on loukkaavaa, jos lapset joutuvat haukuttavaksi isän luo. Pitää hälytyskellojen soida isällä.
haaveissas...
Meidän perheessä eletään meidän perheen säännöillä, me kaikki, mies, minä, miehen ja
minun jälkikasvuni.
Meidän perheen säännöt me on miehen kans luotu, ei mun eikä hänen ex:nsä.
Näin se on jokaisessa uusperheessä, nää kateelliset yksinäiset naiset ei sitä vaan tajuu,
vaikka kiveen kirjoittais.
Jos teillä haukutaan, niin kaikkialla muualla ei välttämättä haukuta.
Sinun kokemuksesi ei ole sama kuin totuus asioissa.
On muitakin värejä kuin musta ja valkoinen.
Isin uusi puoliso on lasten elämässä ja hänellä on vankka sija lasten elämässä.
Isi rakastaa puolisoaan ja isi rakastaa lapsiaan.
Kaikilla on hyvä olla.
Sinusta on loukkaavaa ihan kaikki, jo pelkästään se että exälläsi on uusi rakkaus.
Aivan.Kyllä se on niin,että sitä expuolison uutta kumppania pitää myös kunnioittaa.Itse olen ex ja nykyinen ja molemmissa suhteissa yritän kunnoittaa asianosaisia.En kuormita exääni liiaksi,vaikka ollaan hyvissä väleissä ja lasten harrastustenkin kautta aika lailla tekemisissä.En millään lailla kyseenalaista uuden vaimon osaa,hän on exäni nykyinen ja haluankin pysyä omalla tontillani loukkaamatta häntä.
Nykyisen mieheni exään on hyvät välit ja kunnoitan tätäkin ihmissuhdetta niin,että en panikoi sitä,kun hän hoitaa vanhemmuussuhdettaan mieheni kanssa heidän lastensa hyväksi.Hyvin fiksu ihminen,jonka kanssa asiat hoituu ja voin jopa sanoa olevani kaveri hänen kanssaan.
Ehkä lapset toivoisivat kokevansa sen kun oma äiti ja isä olisi samaan aikaan läsnä. Itse en ole laittanut pahaksi sitä ajatusta jos mieheni lapsi ja tämä lapsen äiti joskus menisivät yhdessä jonnekkin. Tiedän näes, että heidän suhteensa on kauan sitten ollut ohi ja mitään kiinnostusta romanttisessa mielessä heillä ei ole toisiinsa. lapsesta tiedän, että hän voisi nauttia kun oma isä ja äiti olisi läsnä yhtaikaa. En koe sitä uhkana itselleni.
...Minä en siis estelisi jos joskus tapaisivat ja menisivät vaikka kolmistaan linnanmäelle. tajuan kyllä, että joillakin kyseessä saattaa olla joku vanhan suolan janotus, mutta itse tiedän, että täällä meillä ei kyse ole siitä. mies ja ex tuumailivatkin, että voisivat joksus toteuttaa tuon, mutta se jäi. Se kertonee siitä, että heillä ei kovin suurta kiinnostusta ole viettää vapaa aikaa toistensa kanssa. Lapsen näkökulmasta tässä asiaa ajateltiin. Lapselle se voi olla mukvan kokemus. mutta jos jatkuvasti ramppaisivat jossain olisi se pois uudesta perheestä se aika.
oman äidin tasolle, vaikka tämä uusio kuinka sitä halajaa ja toivoo.
Ja tästähän ei ollut tässä edes kyse.
Lueppa tuolta alta juttuja siitä millaisia äidit voi olla.
Ihan turha nostaa itseään jalustalle.
Mitä uhkaa siinä on jos lapsen isä ja äiti ovat yhtäaikaa jossain lapsen tapahtumassa tai harrastuksessa,jota isäkin haluaa seurata? Meidän tapauksessa ei tosiaan mitään sutinoita suuntaan tai toiseen,mutta siinä tarvitaan molempien vanhempien panostusta. Uusikko ei omasta halusta halua olla silloin kun minä olen kuvioissa.Syytä en tiedä enkä välitä,sillä näin on jo toiminu hyvin.
Kysymys on kuule ihan muusta ku jostain harrastuksesta tms....eipä mun tarvii hyväksyy jos mieheni lähtee syömään tai jotain ex-vaimon ja näiden lasten kaa..olis tosi outoo..jos teillä toimii homma noin,ei se tarkota että kaikilla=) exäsi uusikko ei varmaankaa haluu sunkaa olla tekemisis ja miks pitäskään..mutta et saa itseäsi laittaa yläpuolelle ja vain siks et olet lasten äiti!!!!
on aina yläpuolella. Halusitpa sinä sitä tai et. Sinä olet vain miehen uusi puoliso, exä on ex vaimo ja lasten äiti. Hänellä on paljon enemmän kuin sinulla. Puolisoiden mennyttä aikaa et sinä voi tuhota etkä kadottaa, heillä on se yhdessä lasten kanssa. Vaikka se tuntuu susta kuinka katkeralta, niin se on aikaa, josta on lapsetkin syntyneet.
Tosi moni uusi puoliso on vaimo, VAIMO, eikä EX-vaimo.
Ja tosi moni vaimo on myös ÄITI.
Joo entistä aikaa ei saa pois, mutta se on entistä, meillä on nykyisyys ja tulevaisuus.
Niin, kullan arvoisia on ne menneet yhteiset hetket, niitä ei kukaan voi katkeruuksissaan pyyhkiä pois, ei edes katkerat uusiot.
että edes muistot lämmittää sua, meitä lämmittää rakkaus.
Kovastipa yrität todistella, ei mitään!;)
on taas oma rakas vieressä, kukas sulla?
Ei mitään!
mitä mieheni exällä on enemmän kuin minulla????miks mä oisin katkera siitä et hän on ÄITI? mä en ymmärrä todellakaan et erotaan mutta silti akat kuvittelee et sen jälkeekin on jotain yhteistä muuta kuin lapset,mulla ei ainakaan ole oman exäni kanssa muuta yhteistä kuin lapsi!!!!! niin mä olen mieheni vaimo ja myös ÄITI=) mieheni exä on EX-VAIMO ja äiti mutta siihen se jääkin miehelleni=) Noh emme me menneitä mietikkään,kukaan ei kenenkään menneisyydelle mahda mitään,se mikä on vaan hyväksyttävä=)
Tämä jankuttaja elää omassa fantasia maailmassaan. Pitää kiinni illuusioistaan joihin uskoo vain itse.
Kirjoitin eilen oman kokemukseni tästä asiasta, mutta meni vahingossa väärään ketjuun.
Lueskelin näitä ristiin rastiin :-/
Voit lukea sen tuolta -isän lasten kaitseminen- ja "pitkää kauraa".
Sen perusteella voin ainakin sanoa, että ei aina ole puhtaat jauhot pusissa exällä, vaikka vetoaa lasten tarpeisiin.
Luulen, että tämä on tapauskohtaista. Toisilla taustalla saattaa olla kieroa peliä kuten itse (ap) ounastelet. kyllä sen huomaa. Mutta tosiaan meitäkin on joilla mitään tällaista ei ole. Ehkä olemme vanhempia ja väsyneempiä..:) Itse en todellakaan koe miehen lapsen äitiä minkäänlaisena uhkana, rasittavan välillä, mutta en uhkana. Itse en mitenkään kilpaile mistään kuka on parhain äiti tittelistä kenenkään kanssa. Lapselle on tärkeintä omat vanhemmat ja omat vanehmmat tämän suhteen ryssivät jos ryssivät. Jos lapsi ei saa tarpeeksi rakkautta omalat vanhemmalat alkaa hän kiinnittyä enemmän esim. "äitipuoleen tai isäpuoleen". Huono suhde omaan vanhempaa kaihertaa aina lasta ja siksi vanhemman velvollisuus on kohdella lastaan hyvin.
En käsitä näitä ihme juttuja joissa joku ajatttelee uusikon jotenkin kilpailevan jostain.
Ehkä jossain riitaisissa eroissa nuorten ihmisten välillä jos nopeasti tulee uusi ihminen kuvioihin voi tulla kilpailua. Useimmiten se äiti pelkää, että lapsi/ lapset "ryöstetään" häneltä kun oikeasti uusikot eivät alkuhuuman jälkeen halau ylimääräsitä työtä kontolleen ja ovat tyytyväisiä jos oamt vanhemmat hoitaa lapsensa kunnolla.
Mutta tosiaan meitä mahtuu joka junaan..
Eihän siihen kukaan uusikko pysty!! Jopas sulla on mielikuvitusta heh....
Meillä ei edes lapset ole isänsä naisia nähneet, eihkä edes halua, joten olen ulkopuolinen muiden suhteen, muta kokisin järkyttäväksi tilanteen, jossa munlapset olisivat isän naisten seurassa!!! Siihen en ole koskaan suotunut, ja nyt lapset kiittää, että ajattelin heidän parastaan.
Ihan oikeesti en voisi kuvitella sitä tilannetta, että minäkin olisin hylännyt lapseni samoin kuin heidän isänsä teki. Siihen en lähtenyt mukaan. Tuntuisi kauheelta, jos omat lapseni eivät tuntisi minua jos vastaan tulee. Lapset ovat minun ei kenenkään vieraan naisen.
ei sitten vieläkään ole sun lääkitys kohdillaan...
tämä lissuttelu,, kaikki täällä on lissuja...
lissun kyllä tuntee.....