Perheessämme on 6-vuotias kettuterrieri-narttu ja 7kuukauden ikäinen keskikokoisen villakoiran pentu.
Koirien yhteinen taival lähti ihan hyvin käyntiin alussa, koirat olivat leikkisiä ja tulivat hyvin toimeen.. kettuterrieri piti huolta siitä, että hän on se joka koirista määrää kaapin paikan.
Koirat tulevat hyvin toimeen keskenään kun kotona ei ole ketään, lepäävät rauhassa. Ulkona vapaana tai hihnassa ollessaan kaikki on ok, välillä leikkimielistä tappelua.
Ongelmaksi on muodostunut tappelut kotona. Pentu alistuu selvästi vanhemmalle koiralle, mutta tappeluita tulee jatkuvasti. Tappelun alkamiseksi ei tarvitse olla kiistaa ruoasta tai mistään muustakaan (tai ehkä omistajien huomiosta). Pentu saattaa olla rauhassa ja yhtäkkiä kettuterrieri alkaa murisemaan tietyllä tavalla - pentu jähmettyy, kettuterrieri jatkaa murinaa ja hyökkää todella agressiiviseen tappeluun pennun kanssa. Ääni, joka koirista lähtee on aivan mieletön (kuin sikaa tapettaisiin), kumpikaan ei varsinaisesti pure toista.
Tappelu voi siis tulla tyhjästä, mutta poikkeuksetta se tulee myös ulkona, jos koirat ovat kytkettynä johonkin ja saavun paikalle ja irrotan koirat (huomioin vanhemman koiran aina ensin).
En oikein tiedä miten tappeluihin pitäisi suhtautua, yritän erottaa yleensä koirat, mutta se on aika vaarallista touhua (sormet vaarassa katketa)..ja eristän vanhemman koiran pois tilanteesta.
Mitä tehdä koirien kanssa? Mielestäni kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kettuterrierin pitäisi taistella vallastaan pennun kanssa, koska pentu ei ole missään tilanteessa antanut siihen aihetta ja on osannut näyttää aina todella selvästi ja nopeasti alistumisen merkkejä kun sen on nähnyt tarpeelliseksi. Kettuterrierithän ovat tunnetusti huonoja tulkitsemaan alistumisen merkkejä, mutta ei nyt noin huono voi olla ;) Olen myös hyvin tietoinen siitä, että annan vanhemmalle koiralle aina ensin huomiota, tervehdin ensin ja annan ruokaa hänelle ensin.
Tämä tilanne alkaa nyt toden teolla stressaamaan minua..luulisi koirien stressitason olevan myös korkealla. Pentu joutuu olemaan nykyään koko ajan varuillaan ja kulkemaan seinien vieriä, pentu ei uskalla tulla tervehtimään muita perheenjäseniä koska kun pentu on iloinen ja riehakas, hyökkää vanhempi koira usein.
Kovia tappeluita voi olla jopa 5 kertaa päivässä.
Kuinka edetä tässä tilanteessa - mitä on odotettavissa tulevaisuudessa koirien tappelusaralla, jos se on nyt jo noin hurjaa?
Koirien yhteinen taival lähti ihan hyvin käyntiin alussa, koirat olivat leikkisiä ja tulivat hyvin toimeen.. kettuterrieri piti huolta siitä, että hän on se joka koirista määrää kaapin paikan.
Koirat tulevat hyvin toimeen keskenään kun kotona ei ole ketään, lepäävät rauhassa. Ulkona vapaana tai hihnassa ollessaan kaikki on ok, välillä leikkimielistä tappelua.
Ongelmaksi on muodostunut tappelut kotona. Pentu alistuu selvästi vanhemmalle koiralle, mutta tappeluita tulee jatkuvasti. Tappelun alkamiseksi ei tarvitse olla kiistaa ruoasta tai mistään muustakaan (tai ehkä omistajien huomiosta). Pentu saattaa olla rauhassa ja yhtäkkiä kettuterrieri alkaa murisemaan tietyllä tavalla - pentu jähmettyy, kettuterrieri jatkaa murinaa ja hyökkää todella agressiiviseen tappeluun pennun kanssa. Ääni, joka koirista lähtee on aivan mieletön (kuin sikaa tapettaisiin), kumpikaan ei varsinaisesti pure toista.
Tappelu voi siis tulla tyhjästä, mutta poikkeuksetta se tulee myös ulkona, jos koirat ovat kytkettynä johonkin ja saavun paikalle ja irrotan koirat (huomioin vanhemman koiran aina ensin).
En oikein tiedä miten tappeluihin pitäisi suhtautua, yritän erottaa yleensä koirat, mutta se on aika vaarallista touhua (sormet vaarassa katketa)..ja eristän vanhemman koiran pois tilanteesta.
Mitä tehdä koirien kanssa? Mielestäni kyse ei kuitenkaan ole siitä, että kettuterrierin pitäisi taistella vallastaan pennun kanssa, koska pentu ei ole missään tilanteessa antanut siihen aihetta ja on osannut näyttää aina todella selvästi ja nopeasti alistumisen merkkejä kun sen on nähnyt tarpeelliseksi. Kettuterrierithän ovat tunnetusti huonoja tulkitsemaan alistumisen merkkejä, mutta ei nyt noin huono voi olla ;) Olen myös hyvin tietoinen siitä, että annan vanhemmalle koiralle aina ensin huomiota, tervehdin ensin ja annan ruokaa hänelle ensin.
Tämä tilanne alkaa nyt toden teolla stressaamaan minua..luulisi koirien stressitason olevan myös korkealla. Pentu joutuu olemaan nykyään koko ajan varuillaan ja kulkemaan seinien vieriä, pentu ei uskalla tulla tervehtimään muita perheenjäseniä koska kun pentu on iloinen ja riehakas, hyökkää vanhempi koira usein.
Kovia tappeluita voi olla jopa 5 kertaa päivässä.
Kuinka edetä tässä tilanteessa - mitä on odotettavissa tulevaisuudessa koirien tappelusaralla, jos se on nyt jo noin hurjaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eri rodut vaan kyseessä, mutta ongelma pääpiirteissään sama. Kaipaan todella neuvoja!!
..on olla myös lauman johtaja,eli alfa...
Tee selväksi tappelun aloittajalle että se ei ole hyväksyttävää,vaikka huomioitkin muutoin hänet ensin.
Sillä sinähän olet laumasi johtaja.
Koira kun mieltää kaikki laumaksi,myös piiriinsä kuuluvat ihmiset. Ja jos se et ole sinä,niin se on joku koirista. Mutta loppupeleissä laumanjohtajuus on sinulla. Ja se voi vaatia tiukkuutta,kovaakin sellaista. Mutta sinun kannattaa otta se johtajuus,koska se takaa rauhan riippumatta siitä,mitä rotua koirat ovat.
kuinka tarkkaan tutustunut kettuterrieriin ja koirasi sukulaisiin, ennen kuin otit toisen koiran? Olet varmasti lukenut myös yhdistyksen sivuilla olevan tekstin: Kettuterrieri ei välttämättä tule kovin hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Hyvällä tapakasvatuksella sen saa toki sietämään toisia koiria ja suhtautumaan niihin välinpitämättömästi niin, että esimerkiksi ulkoilu muiden koirien kanssa ja koulutuskentillä käyminen onnistuu. Nuori kettuterrieri tulee yleensä hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja kettuterrierin sosiaalistamiseen kannattaakin satsata koiran ollessa nuori. Kettuterrieri ei yleensä aloita tappelua, mutta on hyvin herkkä provokaatiolle ja tulistuu helposti. Kun tappelu alkaa kettuterrieri ei osaa lopettaa. Alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan johtuen kettuterrieri on huono lukemaan toisten koirien alistumiselkeitä, eikä itsekään alistu kovin helposti.
Kettuterrieri ei ole laumasielu eikä jokaisen kettuterrierin kaveriksi edes kotiin, sovi toista koiraa, kettuterrieri on hyvin itsenäinen, itsepäinen ja jääräpää, mikä tapahtuu kerran, tapahtuu toisenkin kerran.
Miten on mahdollista että tappeluita tapahtuu jopa viisi kertaa päivässä? Luulisi sinun jo tunnistavan merkit ja lauman johtajana osaavan ja ehtivät puuttumaan tilanteeseen, ennen kuin edes kehittyy tappeluun asti. Et siis kuulosta kovin määrätietoiselta johtajalta.
Miksi et kysyisi rodun omilta harrastajilta, koska tällä palstalla heitä käy kovin vähän. Nyt on perustettu uusi rotufoorumi osoitteessa: http://foxifoorumi.foorumit.fi/index.php ja onhan yhdistykselläkin palsta jossa voi kysellä: http://www.foxterrier.fi/foorumi/index.php Tosin onhan se huomattu että harvemmin tällä palstalla kyselijät uskaltautuvat noille foorumeille...
Kettuterrieri tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa (Siis kotimme ulkopuolella.) . Pennusta asti totutettu muihin koiriin.
Ongelma on se, että aina merkkejä ei ole tunnistettavissa tällä tarkoitan sitä, että tappelu ei ala samoista syistä (esim. tappelu ruoasta tms).
Kun merkit on tunnistettavissa ja tilanne on sellainen, että ehdin siihen puuttua (että ehdin paikalle, ennen kuin tappelu on käynnissä) saan komennolla kettuterrierin lopettamaan. Kun koirat tappelevat, tapahtuu tappelu usein pöydän alla tai sängyn alla, jolloin en saa koiria irrotettua toisistaan eikä komentaminen auta.
Kun saan koirat irrotettua toisistaan, joutuu kettuterrieri toiseen huoneeseen.
Kiitos vinkistä, pitänee siirtyä toisille foorumeille..