Hei!
Meillä on ongelmana vastaantulevien ohitus, kun 8kk noutaja haluaisi ehdottomasti tutustua jokaiseen vastaantulijaan oli se sitten ihminen tai eläin. Minkäänlaista vihaisuutta siinä ei ole, häntä heiluen haluaisi vaan mennä tervehtimään. Asun maaseudulla, joten ohituksia tulee päivän mittaan hyvin harvakseltaan. Mietinkin, että onko tämä juuri se ongelma, kun niitä tulee niin harvoin? Pitäisikö koira viedä esim. kerran viikossa kaupunkiin lenkkeilemään, jotta turtuisi vastaantulijoihin? Vai kannattaisiko ennemmin jatkaa samoja lenkkejä ja kiinnittää huomiota itseeni esim. makupalan varjolla?
Tähän mennessä olen yrittänyt pitää hihnaa lyhyenä ja kävellä eteenpäin kuin mitään ei tapahtuisi, mutta koira vaan yrittää hyppiä ohikulkijaa kohti. Olen myös yrittänyt kieltää koiraa menemästä, mutta siinä tilanteessa se on kyllä täysin kuuro käskyilleni. Tietysti koira on vielä nuori ja varmaan iän karttuessakin rauhoittuu...
Meillä on ongelmana vastaantulevien ohitus, kun 8kk noutaja haluaisi ehdottomasti tutustua jokaiseen vastaantulijaan oli se sitten ihminen tai eläin. Minkäänlaista vihaisuutta siinä ei ole, häntä heiluen haluaisi vaan mennä tervehtimään. Asun maaseudulla, joten ohituksia tulee päivän mittaan hyvin harvakseltaan. Mietinkin, että onko tämä juuri se ongelma, kun niitä tulee niin harvoin? Pitäisikö koira viedä esim. kerran viikossa kaupunkiin lenkkeilemään, jotta turtuisi vastaantulijoihin? Vai kannattaisiko ennemmin jatkaa samoja lenkkejä ja kiinnittää huomiota itseeni esim. makupalan varjolla?
Tähän mennessä olen yrittänyt pitää hihnaa lyhyenä ja kävellä eteenpäin kuin mitään ei tapahtuisi, mutta koira vaan yrittää hyppiä ohikulkijaa kohti. Olen myös yrittänyt kieltää koiraa menemästä, mutta siinä tilanteessa se on kyllä täysin kuuro käskyilleni. Tietysti koira on vielä nuori ja varmaan iän karttuessakin rauhoittuu...
Vastaukset 31
Vanhimmat
Itselläni on noin 3 vuotias koiruli joka tekee aivan samaa :). Asun kaupinkilähiössä, ja täällä melkeen joka taloudessa on koira joten ohituksia tulee ja paljon, joten ns. turruttamisesta ei varmaankaan olisi apua sinulle, jos ei ole omakaan koirani jo turtunut. Hieman ns. potuttaa tää tilanne, koska kun koira oli vielä nuorempi niin osasi tosi hyvin ohittaa, mutta sitten muutettiin tänne jossa nyt asumme, ja melkeen kaikki vastaantulijat antoivat oman koiransa tulla ohitustilanteissa nuuskimaan omaani, vaikka kielsin omistajia päästämästä niin nyt luulee että ohitukseen kuulee se että mennään muiden luokse.
Makupalat ja huomion kiinnittäminen on se jota suosittelen ;) vaikka oman koirani kohdalla ei oikeen toimi, menee täysin kuuroksi ja namitkaan ei kelpaa..
koiraohitustilanteita. Ekan koiran kanssa oli samaa kuin aloittajalla, namien avulla ja reippaasti ja päättäväisenä vain itse, sitkeästi jatkettiin. Reilun vuoden iässä, kun murkkuilut ohi, koira alkoi kulkea kuin unelma. Nyt meillä on uusi pentu, samanlainen aloitustilanne senkin kanssa, vaikka alusta asti ollaan tätä treenattu. Aion kuiteski sikeästi jatkaa, koska ekankin kanssa se lopulta tuotti tulosta. Fiksut vastaantulijat tunnistavat pentumaisen käytöksen ja väistävät ja menevät myös ripeästi ohi, kunpa heitä vain olisi enemmän. Mutta minusta kannattaa vain olla sitkeä ja jatkaa, pentu ja murkkuikä, niin onhan se tuollaista.
kutsun koiran vierelle ja alan syöttää nameja ja kiinnittää huomion muutenkin itseeni JO hyvissä ajoin, kun vastaantulija lähestyy ja nameja annetaan vielä jonkin aikaa kun ohitustilanne ohi. Näin koira oppii pikkuhiljaa, että aina kun joku tulee vastaan, katse minuun ja viereen, koska aina ohituksissa saa nameja. Meillä tehty tätä jo kauan ja aina vain jatketaan, selvästi edistytty kuitenkin. Eli minun pitää olla nopea, jos huomaan koiran eleistä mielenkiinnon vastaantulijaa kohtaa, niin minun pitää olla valmis sillä sekunnilla kutsumaan koira ja namit valmiina. Peli on heti menetetty jos koira ehtii katsoa vastaantulijaa "sillä silmällä" kaksikin sekunttia. Joskus näen, ettei vastaantulija kiinnosta koiraani, silloin emme pysähdy, kehun kuitenkin koiraa ohituksesta ja jaan nameja.
Juu sama ongelma täällä ja aaarrgghhhh se on NIIIIIN ärsyttävää :
"koira pyrkii KAIKKIEN luo, tsiisus... eikä ole mikään kevyin mahdollinen otus.. "
Tuota, olikos sitä ihan pakko ottaa riesakseen sellainen vasikka mitä ei taluttaa jaksa...
Sitä vaan mietein että kyllähän maailmassa pienempiäkin löytyy, se on ittestä kii mitä tilaa niin sitä saa...
koirilla on pentuvaihe.
meillä kanssa aika lailla sama ongelma. Erona vaan se, että koirani ei niinkään kiinnostu vastaantulevista toisista koirista vaan niiden koirien omistajista tai ihan vaan koirattomistakin ihmisistä, ja pienet lapset ovat aivan ehdottomasti koirani heikko kohta. Alkaa aivan järkyttävä ulina ja vinkuna, ja ihmiset katsovat sellaisella ilmeellä ihan kun hakkaisin koiraani, toinen kun vaan tahtois niiin kovasti pieniä lapsia moikkaanaan.
Ei ole kiva kun ihmiset katsovat pelokkaana, kun 30 kiloinen 60 senttiä säkältään oleva musta koirani yrittää pyrkiä väkisin luokse.
Meillä tuo ohittaminen menee aika vaihtelevalla menestyksellä, välillä mennään ohi tosi mallikkaasti ja tottelee kun unelma, mutta tavallisesti heti lenkin alkuvaiheessa, kun on itä virtaa vielä reilumman puoleisesti niin ei oikein malttaisi.
Itse käytän sellaista tekniikkaa, että sanon koiralleni käskyn OHI ja kiinnitän koiran huomion itseeni namipaloilla tai lepertelemällä typerän kuuloisesti :'D Tarkoituksena olisi siis, että joskus tulevaisuudessa tuo pelkkä "ohi" riittäisi. Toisinaan vaan on niin kova vauhti päällä, että pakko on vaan pysähtyä tien laitaan ja käydä koiran eteen seisomaan ikään kuin peittää koiran näkyvyys vastaantulijaan ja odottaa, että ihminen menee ohitse.
Mutta eihän tietenkään kaikki keinot aina kaikkiin toimi. Pienenä vinkkinä suosittelen katsomaan televisio-ohjelmaa nimeltään "isännän ja koiran käytöskoulu" tulee liviltä klo 18 la ja su. Ohjelmassa brittiläinen koirankouluttaja käsittelee erilaisia ongelmatapauksia ja siinä on aika usein juuri näitä, joille ohittaminen on vaikeaa. Itse olen siitä ohjelmasta saanut kyllä tosi hyviä ja toimivia vinkkejä.
Joo täälä sama homma 7kk ikäisen sakemanni uroksen kanssa. Tossa meni hienosti ennen ohitus tilanteissa mut sit tässä jonkun kuukauden aikana ruvennu myös tekeen että jokaisen koiran ja ihmisen luo pakko päästä häntä heiluen. Ei ole onneks vielä haukkuun ruvennu. Leikkiä vaan haluisi. Nappuloilla kanssa menty ohitus tilanteissa ja välillä menee hyvin välillä ei mutta eiköhän sitten rupea meneen paremmin kun ikää tulee jne :) Toivottavasti :D
aiemmin meni paremmin, nyt alkanut selvästi tällainen vaihe, kun väen väkisin pitää oikein kahdella jalalla seisten yrittää pönkiä kaikkien luo. Tiedän, että kuuluu ikään, mutta on tekemistä näillä lumisilla kinttupoluilla, kun kokoajan joku tulee vastaan. Jotkut sentään ymmärtävät mennä reippaasti ohi tai väistää, mutta kun kaikki ei... Meilläkin koira melkein 30kg ja yli 60 korkea, tiet liukkaita jne. hUhhuh välillä, vaikka onkin ihana koira.
hihnalenkillä kantamaan jotain suussaan, keppiä, pahvinpalaa, mitä tahansa. Kun se kantaa jotain, se joutuu jonkinverran keskittymään kantamiseen, eikä ehdi meuhkata niin paljon. Kun kantaa, kehun ja annan välillä nameja. Toimii meillä jokseenkin hyvin.
Täällä oli jo hyviä neuvoja kohtaamistilanteisiin (Ohi-käsky ja palkitseminen; kepin tms. kantaminen suussa, jne.), mutta voisit vielä kokeilla suunnanvaihtoa. Victoria Stillwell käytti sitä Isännän ja koiran käytöskoulussa. Kun näette kiinnostavan vastaantulijan, käännytte paluusuuntaan ja kävelet viitisen askelta siihen suuntaan. Sit käännyt menosuuntaan ja jatkat. Heti kun koira innostuu liikaa vastaantulijasta, käännyt tulosuuntaan ja kävelet taas viitisen askelta tai kunnes koira rauhoittuu. Pikku hiljaa oppi alkaa menemään perille ja hyvästä käytöksestä palkitaan.
Idea on se, että kun koira näkee kiinnostavan ihmisen tai koiran, se innostuu niin, ettei ehdi/halua enää kuunnella sivulla/seuraa-käskyä, namit ei tehoa, mikään ei tehoa. Kun suuntaa muutetaan, koira rauhoittuu ja ohitus on helpompi suorittaa. Aluksi muuntaa suutettava melko usein, mutta kannattaa kokeilla tätä keinoa.
Victoria suositteli valjaita, niissä koiraa helpompi ohjata (kääntymään heti, kun haluat).
Vanhempikin koira rauhoittuu noin parin käännöksen jälkeen - testattu on.
"Aluksi muuntaa suutettava melko usein"
Pitää tietysti olla:
Aluksi suuntaa muutettava melko usein.
:-)
jos tiedät mikä nami on varmasti herkkua koirallesi, ei siis sellainen ihan-kiva-nami vaan aivan-sika-hyv-nami, niin kun olette lenkillä, heittele niitä nameja silloin tällöin taskustasi maahan. Koira oppii pikkuhiljaa, että sinua kandee seurata, koska namit tulevat sieltä. Ei ehdi vetää, kun huomio on sinussa. Mutta toistan nami oikeasti oltava hyvä, ei vain omistajan mielestä, kaikki koirat ei tykkää nakista. Ja tietty katot missä heittelet ja mihin suuntaan ja vain niin lähelle, ettei koira hyppien joudu metsästämän namia. Opeta ensin sisällä jokin sana tai ääni, jolloin aina annat namin, kun toimii alat heitellä niitä ulkona ja päästät saman äänen.
nosto.. ;) joops.. kuulostaa niin tutulta ja minäkös luulin olevani yksin moisen ongelman kanssa.. aluksi tosiaan meni meilläkin ohitukset hyvin mutta nyt kohta vuoden iässä koira on alkanut hamuamaan jokaisen vastaan tulijan luokse.. kiellot ei auta ja namejakin kokeiltu.. ehkä täytyy seuraavaksi varustautua tuolla naudan mahalla josko se ois mahtava herkku mikä voittaisi muut koirat.. tietty ottamalla ohjat käsiin ennen kuin koira edes huomaa toisen koiran tuloa.. mut ressaavaa todella kun toinen vinkuu eikä kuule tai nää mua.. hävettää suoraansanoen kun ajattelen et vastaantulija kattoo et siinäpä ei oo koira hallinnassa ollenkaan.. :( huutaa en viitti muiden kuullen koska pian on viranomaiset kannoilla ja koirallehan ei saisi koskaan huutaa.. että keinot on vähissä.. paitti tuo namukokeilu pitää viel kokeilla sillä naudan mahalla ja jos se ei riitä niin ei sitten varmaan mikään.. vai oisko neuvoja? tietty lelua vois myös kokeilla ja poispäin menemistä mut ei kiinnostais pakoilla toista koiraa kilometrikauipalla jos ollaan just lenkiltä muutenkin kodin lähettyvillä kotiin menossa.. :)
lisään vielä että koira ei ole saanut tuon vuoden aikana kohdata muita koiria lenkeillä kuin about kaksi kertaa.. eli siitä ei ole kyse että olisi saanut mennä niin kuin huvittaa.. :)
vika juuri piileekin. Koiralla pitää olla pentuna kavereita, eikä niitä saa isompanakaan unohtaa. Jos olisit homman hoitanut huolella niin koirasi olisi kuin ihmisen mieli.
Mieti nyt itteäsi. Olisit itse vuoden näkemättä ketään toista ihmistä, ainakin puhumatta sanaakaan. Luuletko että olisit enää selväjärkinen? Tuskin!
Koirallasi on murrosikä. Ohitustreeniä vain mahd paljon, ole itse rahallinen, älä riuhdo ja huuda ja kiellä sitä koiraasi. Jos et tiedä miten toimia, ota yhteys kasvattajaan, taatusti mielellään neuvoo, kun kuulee miten koiraparkaa kohdellaan. ÄLÄ hanki koiraa, jos et ymmärrä edes perusasioita ulkoilukäyttäytymisestä. VIKA ON SINUSSA, EI KOIRASSA.
Miten saan koiran rauhoittumaan, kun muutamme suuntaa ? Meidän poika 2,5 v. riehuu, temuaa kahdella jalalla ja kiskoo vimmatusti toista koiraa kohti ja haukkuu koko ajan. Vai pitäisikö kääntymisen tapahtua jo ennen kuin koira reagoi vastaantulevaan ?
Kyllä hävettää, kun ihmiset luulee, että tuo ei ole saanut minkäänlaista koulutusta ! On kuitenkin käyty pienestä asti tokotreeneissää sun muuta.
tapahtuu sitten, jos koira lähtee vetämään ja venkoilemaan. Ohi mennään silloin vasta, kun koira kulkee nätisti.
Meilläkin harjoitellaan koirien ohitusta tällä hetkellä. Olen makupalaa käyttänyt, mutta suunnan vaihto vois olla kans hyvä. Vetämisellä ei pääse ainakaan siihen suuntaan mihin koira tahtoo.
Olisi varmaan ollut helpompi, jos alusta asti hihnassa olisi vain ohitettu toiset koirakot. Jos saisin aloittaa alusta, pitäisin koiratapaamiset erikseen ja vapaana. Oli tarkotus tehdäkin näin, mutta täällä tulee niin paljon koiria vastaan, ettei yksinkertaisesti onnistunu. Kaikista eniten harmittaa ne tapaukset, jotka tyrkkää koirat luokse kysymättä.. ja niitä on paljon!
Ongelmana on vaan se että yleensä vastaatulevat koirat jne liikkuvat teitä (meitä) kohti ja silloin on vähän vaikeampaa harjoittaa tätä suunnanvaihtoa... Miten olette toimineet tälläisessä tilanteessa, jossa sivuteille ei myöskään pääse? Olen katsonut kyseistä ohjelmaa, mutta siinä on toinen koira yleensä jonkun tutun ja he seisovat paikallaan tai kävelevät ohitse (ei vastaan).
tapahtua ennen kuin koira reagoi, tässä omistajan on oltava tarkkana, tämä on juuri sitä oman koiran lukemista, omasta koirasta oppimista, kun oppii tuntemaan oman koiransa, sen reaktiot eri tilanteissa ja osaa toimia ajoissa niiden mukaan, niin elämä helpottuu kummasti, paljon toistoja vain, mutta oman koiran lukeminen on erittäin tärkeää, tässsäkin.
suunnan vaihto tapahtuu vasta kun koira on jo alkanut räyhäämään. Olen katsonut lähes kaikki Isännän ja koiran koulutusopas -ohjelman jaksot. Eli heti suunnan vaihto siihen suutaan josta olit juuri tulossa. Ja sitten 5askelta vähintään. Sitten käännös taas sen vastaantulijan suuntaan. Jos koira toistaa räyhäämistään. Niin uusitaan tuo käännös-peruutus-takaisin eteenpäin. 1lenkityskerran jälkeen ne koirat oppii Victorian ohjelmassa.
käännytään tietenkin vasta sen jälkeen, kun koira huomaa vastaantulevan koiran. Jos menee nätisti, voi jatkaa matkaa, mutta jos vetää, pitää vaihtaa suuntaa. Eihän siinä muuten mitään järkeä ole, eikä koira opi siinä muuten mitään.
huom.. minä en ole koiralleni huutanut... nimenomaan olen välttänyt huutamastra ja riuhtomasta!!! kieltänyt kyllä olen.. ja koira on jo hankittu joten lauseesi on turha.. ei kaikki koiran omistajat ole tullee tajatelleeksi moisia.. ei suurin osakaan ja juuri kyselen neuvoja täältä jotta kouluttaisin koiraani oikeaan suuntaan!!! joten en taida ihan huono koiran omistaja olla vaikka siltä sen saatkin kuulostamaan!!!
ja muuta en olekaan väittänyt.. että koirassa vika olisi!!!!
tiedän todella hyvin että koirilla pitää olla sosiaalisia tilanteita.. mutta entäs kun ei ole??? kun ei satu kohdalle jonka kanssa leikkiä jne??? mnkäs minä voin sille? enkä halunnut viedä koiraani pentuna kuulkaas koirapuistoon muiden murjottavaksi!!! tiedostin että koirakontakteja pitää olla erinäköisten koirien kanssa.. mutta eipä ole mistään niitä ollut repiä.. joten älkää syyllistäkö!!!
vieläpä vastaan et ko viesti oli tarkoitettu yhdistettäväksi "juu juu sama homma" kommentointiin.. :) siis johon minä vastasin että en kehtaisi h´koiralleni huutaa jne.. mutta what ever.. taas on nähty suomi24.. :)
Mutta etkö aiemmassa viestissäsi juuri sanoit että jokaisen koiran luokse on pyrkimässä? Ja toisessa viestissä että vain kaksi kertaa saanut tavata toisia koiria... Oletan että valinnanvaraa olisi ollut enemmän kuin kaksi?
Miksi ihmeessä et ole käyttänyt hyväksi niitä tilanteita joissa joku on tulossa vastaan? Anna koirasi tervehtiä toista ohittaessa. Se ei vie aikaasi kuin pienen hetken. Lisäksi koirasi nauttii siitä kun on paljon tuttuja haukkuja kotikorttelissa joita moikataan aina(tai useimmiten). Siten on paljon helpompi mennä ohi niiden harvojen outojen satunnaisten kulkijoiden sekä liikkua oudommallakin seudulla.
Kuka hemmetti on ollutkin se idiootti koirankouluttaja joka on keksinyt ajatuksen että koirat eivät tarvitse lenkeillä sosiaalisia kontakteja toisiin koiriin, vaan hihnassa pitää mennä vain ja ainoastaan ohi? Tai jollei ohi niin sitten mentävä pusikkoon piiloon tai alettava piknikille. Vaikka selvästi sen sokea-eetukin näkee että koirat tahtovat tavata lajitovereitaan. Eikä kaikilla sitäpaitsi ole koirapuistoja edes lähimaillakaan.
Itse olen mielessäni kironnut alimpaan hornan kattilaan nuo pusikkoon juoksijat ja takaisin pakenijat kun tuota aikuisena meille muuttanutta entistä remmirähjäriä koulutin yhteiskuntakelpoiseksi hauveliksi. Nyt se on ja kiitos kuuluu niille lähikorttelien koirakoille jotka EIVÄT hyppineet pusikkoon eivätkä pysähtyneet "piknikille", kun ohitustilanne oli päällä, vaan jotka ohittivat ensin alussa joka kerta reippaasti ja myöhemmin antoivat koirillemme tilaisuuden tutustua toisiinsa.
Nyt olet mahdollisesti tilanteessa jossa antaessasi koirasi tutustua ensimmäisiä kertoja toiseen, tulee yllättäen nokkapokkaa, mutta älä välitä siitä. Voit tehdä tilanteessa kahdella vaihtoehtoisella tavalla:
1) Otat hiukan takapakkia ja rauhoitat koiraasi puheella ja juttelet naapurihaukun omistajan kanssa hetken niitä näitä, kunnes annat taas uuden mahdollisuuden kirsukosketukseen. Ei onnistu, niin taas pakkia ja hetken kuluttua uudelleen. Jos molemmilla on aikaa, niin suunnilleen puolessa tunnissa pitäisi olla tilanteen rauhoittunut, vaikka näyttäisikin hankalalta tutustuttaa toisiinsa.
2) Sovit naapurin kanssa että kokeillaan seuraavalla kerralla uudelleen. Kun riittävän monta kertaa koirat ovat nähneet ja tavanneet toisensa niin äkäisyyskin yleensä helpottaa.
Kun tapaatte jonkun hihnassa ensimmäisen kerran, niin pidä huoli että hihna on riittävän lyhyt jotta saat vedettyä koiran pois tilanteesta ellei kemiat pelaakaan. Mutta älä kuitenkaan pidä liian tiukalla.
Jos näyttää että koirat tulevat toimeen, ja pitävät toisistaan niin anna enemmän tilaa, mutta varokaa ettei hihnat mene solmuun, silloin hermostuu rauhallisempikin koira.
Kun olette poistumassa tapaamistilanteesta, varo ettet kiristä hihnasta sillä se on varma merkki että nyt on omistaja havainnut jotakin mätää ja on valmis puolustamaan sinua. Siis hihna löysällä ja sanot koiralle että mennään ja odotat että koira lähtee itse liikkeelle.
Tiivistettynä näillä keinoin, ja tietysti monin muinkin, on tuo meidän luupää kesytetty ja nykyään on lenkit miellyttäviä ja rauhallisia. Koira on onnellinen kun on paljon kavereita ja minä olen onnellinen kun voimme kuitenkin ohittaa vieraammat koirat ihan rauhassa ilman turhia manöövereitä.
Samanlaisia lenkkituokioita toivon sinulle ja kaikille muillekin jotka ongelman kanssa painivat ja panikoivat.
olis hyvä muistaa kysyä koiran omistajalta saako tervehtiä! Joillakin koiria, jotka tekee töitä tulevaisuudessa tai kilpailee, jolloin muiden koirien ohituksen tulee sujua ilman kontaktia. Tällaiset koirat kyllä voi tervehtiä, mutta ainoastaan omistajan luvalla.
jep.. kohdattu on monia.. kahden kanssa saanut tehdä lähempää tuttavuutta.. ehkä minussa on vika koska en anna mennä koirani tutustumaan muiden luokse ellei vastaantulijan koiran omistaja hyväksy sitä.. en ole kysynyt eikä ole vastaantulija pyytänyt joten olen olettanut että se on silloin ei.. lisäksi koska tiedän, miten koirani käyttäytyy kohdatessaan toisen.. oli se uros taikka naaras niin sekin on vaikuttanut asiaan.. eli koirani hyppää heti niskaan oli vastaantulija uros taikka naaras.. eli yrittää astua.. mieluummin vältän ko. tilanteet.. ja minun koirani tapauksesta ei ole kyse mistään remmirähisijä luupäästä vaan iloisesta koirasta joka haluaa tutustua muihin mutta kun likelle pääsee niin haluaa vain astua.. joten näin.. rasittavaa se silti on että koirani joka halua avain tutustua joka ikiseen vastaantulijakoiraan, vetää sen nähdessään ja vikisee.. :( mut juu.. pitää yrittää olla rohkeampi seuraavilla kerroilla ja kysyä vastaantulijalta josko se antais koiransa tutustella.. luulen kuitenkin että s evaan yllyttää koiraani astumiseen.. tietysti pitää kieltää ko. tilnteessa mutta on se noloa selitellä miksi koirani on millainen onkaan..
Meillä on 11 kk noutaja ja asumme maalla. Kun joskus sattumoisin joku ihminen on lenkillä tullut vastaan, on koiramme halunnut tietysti käydä heti tervehtimässä ja voimat ovat olleet koetuksella, että on päässyt ohi. Ostin kuonopannan ja olemme käyneet sen kanssa kaupungilla harjoittelemassa. Sujuu aikamoisen hienosti. Jotenkin tuntuu, että kun niitä ihmisiä ja koiria tulee enemmän, ei se kiinnitä huomiota enää niin paljon. Tai sitten koiramme katselee ohikulkevia autoja, ettei huomaa muuta... Kuonopannan kanssa ei vedä, kuten tavallisen hihnan kanssa. Alussa yritti ottaa sitä pois, mutta harjoittelin ensin sisällä ja sitten ihan vähän kerrallaan ulkosalla. Viikossa oppi ihan kohtuullisesti kulkemaan sen kanssa.