Mitä tehdä kun isä ei noudata tapaamisaikoja eli jättää tapaamatta. Kysymys on 2v lapsesta joka ei ole elänyt isänsä kanssa. Nyt isä haluaa muuttaa 200km päähän ja lisätä suoraan tapaamiset suoraan koko viikonlopuiksi. Nyttenkin kuin tapaamiset toteutuu niin lapsen palatessa kotiin on hyvin läheisyyden kaipuinen ja väsynyt. tapaamissopimukseen on kirjattu jokatoinen vkl 8 tuntia ja kertoja oli tarkoitus lisätä pikku hiljaa mutta isä ei ole niitä halunnut tarjouksista huolimatta.
neuvoton
rasittavaa ja jopa h
9319
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tottakai isä haluaa koko vkl tapaamiset jos muuttaa noin kauas.Mikä mättää.Tehkää sellainen sopimus että kumpikin vanhempi saa tavata lastaan ja lopettakaa turha marina. Jos ei noudata niin ajattele lasta ja anna tavata kun sopii.Suostuisitko itse muuten tuohon 8 tuntia joka toinen vkl.Ole iloinen että isä nyt haluaa ottaa koko viikonlopuksi.Siis mikä tässä nyt sitten mättää.
Lapsi ei tunnista isäänsä koska ovat tavannut niin vähän. Ja tällähetkellä asuu lähes vieressä mutta ehdotuksista huolimatta ei halua tavata enempää. Ihmettelinkin mikä on lapsen edun mukaista tilanteessa jossa lähi yrittää tarjota lisää aikaa isälle ja lapselle mutta ei kelpaa. Lakihan sanoo että lähivanhemman tulee edistää isän ja lapsen suhdetta, eikö tämä päde toisinpäin? eikö tosiaan etävanhemmalla ole velvoitetta tutustua lapseen ajalla varsinkin kun hänellä olisi siihen kaikki mahdollisuudet.
Niin pakottaa ketään ei voi tapaamaan lastaan.Ota rennosti ja ole tyytyväinen kun tapaa edes joskus jos asialle ei mitään voi.
Niin just. Ole tyytyväinen että mies vaivautuu edes sillointällöin tapaamaan lastaan. Onhan sekin toki parempi kuin ei mitään. Älkäämme nyt vain missään nimessä tuomitko miestä koska sillä on varmasti todella hyvät syyt olla tapaamatta omaa lastaan... Ymmärretään kaikki oikein vitusti ja ollaan tyytyväisiä kun se JOSKUS EDES VIITSII TAVATA. Sille pitää myöskin antaa aplodit aina kun se muistaa pyyhkiä perseensä.
siis pitäisi olla tyytyväinen ja lähettää lapsi lapselle tuntemattomalle viikonlopuksi? eikö se jo olisi vastuutonta? Siis onko joku vahempi valmis lähettämään lapsi viikonlopuksi noin pienenä paikkaan jossa ei ole mitää tuttua ja olettaa että se olisi lapselle hyväksi?
lähetä noin pientä lasta tommoseen paikkaan.... Herran jestas. Nyt soitto sossuun, ja tapaamiset uusiksi!!! Esim yhden vanhemman liitto suosittaa, että jos lapsi ei tunne toista vanhempaansa, yötapaamiset jne alkavat vasta 3-vuoden iässä. Sitä ennen päivätapaamisia, jotta lapsi saa olla sen tutun ja turvallisen vanhemman hoivissa uusien ihmisten jälkeen!!!!
Ja jos asuu lähellä, niin miksei ole tullut käymäänkään?! Oma exäni aivan samanlainen, tuli kun huvitti, mutta yleensä jätti tulematta. Millon halusi mennä uimaan, milloin moottoripyöräillä. Nyt ei tarvitse tullakkaan, en enää stressaa jokaviikkoisesta tulemisesta tai tulematta jättämisestä!
lisäksi viikolla pari tuntia ja jos ei kiinnista, unohda koko juttu.
Uudella paikkakunnalla on todennäköisesti odottamassa tyttöystävä joka haluaa leikkiä kotileikkiä joka toinen viikonloppu, eikä tapaamisten lisääminen ole isän tahto.
Tajuan kyllä mistä puhut. Minustakin isän tulisi ensin olla pieniä aikoaj lapsen kanssa ja sitten vasta koko viikonloppu. On aika raskasta lapselle mennä vieraan isän matkaan koko viikonlopuksi heti. Eriasia jos olisivat jatkuvasti tavanneet ja vieraantumista ei olisi. Voisitko yrittää selittää isälle vielä, että et ajattele mitään omaa etua vaan lapsen. sano, että lapsikin varmasti on iloisempi näin. Luulee ehkä, että yrität hankaloittaa tapaamisia. Jos isä voisi tulla aluksi käymään teille ja iste menet pois siksi aikaa. Tuntuu, että aika empatia kyvytön ukko taas kyseessä...huokaus
No nyt ollaan yritetty vääntä jopa ratakiskosta... Mutta mitäs isä tekee on kolme viikkoa kokonaan ottamatta yhteyttä lapseen. Tulevalle vkl:lle ylimääräistä ehdotin puuhaa aikaa lapsen kanssa mutta kuulemma luvattu liikaa pakkasta!!! Ei enään viitsi yrittää en edes ymmärtää joten pitää varmaan vaan antaa olla ja hyväksyä tilanne ja tehdä itse parhaansa lapsen kasvatuksen suhteen. Siitä voin olla varma että minulta ei tipu myötätuntoa siinä vaiheessa kun haluaa taas leikkiä isää. Kuulostaa katkeralta ja sitä se onkin lapseni puolesta joka vielä uskoo ja luottaa kaikkiin ja kaikkeen... toivottavasti onnistun sen myös hänellä säilyttämään.