Hei!
Tästä varmaan tulee taas ikäviä kommentteja, mutta kirjoitanpa vaan..
Onko täällä muita, joilla raha tiukassa? Itselläni on ikääntyvä turre kotosalla ja aina välillä pientä "kremppaa" karvakuonollani on.. Huoli on suuri, sillä olen pienituloinen(jäin vuosi sitten työttömäksi eikä loppua näy..). Maksavat ihan hirveästi minun mittapuuni mukaan nuo eläinlääkäri-käynnit, ja kovasti pelottaa milloin koiralleni jotakin suurempaa ilmenee.. Se on kuitenkin niin rakas minulle ja lapselleni..
En kaipaa neuvoja (ota lainaa jne) enkä haukkuja (mitä pidät koiraa jos ei rahaa hoitaa) vaan kaipaan vain kohtalotovereita.. Oletteko joutuneet lopettamaan koiran hoitoihin tarvittavan rahan puuttumisen takia?
Koira on jo iäkäs ja sen näkö on melkoisen huono, eikä se oikein tule toimeen toisten koirien kanssa - eikä välitä vieraista muutenkaan.. On siis oikea "oman porukan koira." Tämän takia en usko, että se pärjäisi muualla eli uuden kodin etsiminenkään ei ole oikein vaihtoehto.
Koirastani en edes haluaisi luopua, en tietenkään, mutta mihin vetää raja - mihin te kohtalotoverini (jos teitä on) olette sen vetäneet? Ja miten tuon perustelee itselleen ja lapselle..
Tästä varmaan tulee taas ikäviä kommentteja, mutta kirjoitanpa vaan..
Onko täällä muita, joilla raha tiukassa? Itselläni on ikääntyvä turre kotosalla ja aina välillä pientä "kremppaa" karvakuonollani on.. Huoli on suuri, sillä olen pienituloinen(jäin vuosi sitten työttömäksi eikä loppua näy..). Maksavat ihan hirveästi minun mittapuuni mukaan nuo eläinlääkäri-käynnit, ja kovasti pelottaa milloin koiralleni jotakin suurempaa ilmenee.. Se on kuitenkin niin rakas minulle ja lapselleni..
En kaipaa neuvoja (ota lainaa jne) enkä haukkuja (mitä pidät koiraa jos ei rahaa hoitaa) vaan kaipaan vain kohtalotovereita.. Oletteko joutuneet lopettamaan koiran hoitoihin tarvittavan rahan puuttumisen takia?
Koira on jo iäkäs ja sen näkö on melkoisen huono, eikä se oikein tule toimeen toisten koirien kanssa - eikä välitä vieraista muutenkaan.. On siis oikea "oman porukan koira." Tämän takia en usko, että se pärjäisi muualla eli uuden kodin etsiminenkään ei ole oikein vaihtoehto.
Koirastani en edes haluaisi luopua, en tietenkään, mutta mihin vetää raja - mihin te kohtalotoverini (jos teitä on) olette sen vetäneet? Ja miten tuon perustelee itselleen ja lapselle..
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sitä ei saa pitää väkisin hengissä, turhilla hoidoilla, joissa mahdoll omat sivuvaikutuksensa. Jos ei ole rahaa hoitaa sairasta ja kipuilevaa koiraa, silloin on paras antaa sen nukkua pois. Eläin kärsii kivuista! On erittäin itsekästä pitää sitä kotona kipuilevana (jos niin tulee siis käymään) ja selitellä, että ei ole rahaa hoitaa... Mieti! Äläkä opeta lapsillesi, että koirasta ei tarvitse huolehtia, jos rahat ei riitä, silloin ne rahat hankitaan, esim juuri sillälainalla. Koiraa ei oteta, jos ei ole rahaa siitä huolehtia!
Huokaus.
En minä missään vaiheessa tekstiä sanonut pitäväni kärsivää koiraa elossa vain omaa itsekkyyttäni. Ja silloin kun sille tuskia tulee, se siirtyy pilven päälle. Se minua kalvaa, että nyt kun tuloni ovat n 1/8 siitä mitä silloin kun koiran otin 9v sitten (eli en ole ottanut koiraa "köyhänä") enkä kenties pysty tarjoamaan koiralle sellaisia hoitoja tulevaisuudessa kuin se ehkä tarvitsee mikäli sairastuu. Tähän asti olen pystynyt, mutta en välttämättä aina. Et ilmeisesti ymmärtänyt tuon viestini sisältöä oikein, enkä itse oikein osannut ilmaista ajatuksiani selvästi.
Meillä koira on osa perhettä, siksi ajatus siitä luopumisesta on vaikea, vaikka realiteetit (raha ja koiran ikä) joskus taatusti siihen pakottavat.
Haluaisin vain kuulla ihmisten näkemyksiä siitä, kuinka paljon on valmis/kykenevä pistämään koiran terveydenhuoltoon rahaa.
Toisillahan sitä rahaa on, toisilla ei. Toisille koira on olemassa esim metsästystä varten, ja jos kremppaa ilmenee niin mitä sitten? Kaupunkilaiset usein hoidattavat koiran viimeiseen asti, maalla taas koira saatetaan lopettaa toisinaan helpommin jos vaikkapa koiran jalka katkeaa(en halua yleistää, tuo on vain oma käsitykseni kuulemieni juttujen perusteella).Toisille koira on koira - eli hoidoista ei haluta maksaa esim enempää kuin koiran arvo on ollut ostettaessa. Eli jos edessä on 1000e toimenpide, lopetus voi olla jonkun mielestä parempi vaihtoehto. Haluaisin vain kuulla erilaisia näkemyksiä ilman kiihkoilua tai syyttelyä.
Ja mielellään ilman kiroilua :)
koirani vuoksi, jos tilanne tulisi. Koirani on nimenomaan perheenjäsen. Koirani vuoksi olen siitä myös valmis luopumaan silloin, kun se aika koittaa. Eli jos hoito on mahdollisesti lisäoireita aiheuttava, tai hyvin vaikea tai tuskallinen koiralle tai muuta tai antaa lisäaikaa ehkä 2-3 kk, niin silloin mieluummin luopuisin koirastani, päästäisin sen turhalta hoitoruljanssilta, joka ehkä toimisi ehkä ei. Mutta tapuskohtaisesti, ei mitenkään helppo asia, mutta tärkeintä minulle olisi, että koira ei saa kärsiä, ei yhtään.
Ymmärrän täysin huolesi, lapsuuskodissani isäni teki selväksi kun koira oli kipeä ettei hän maksa kalliita hoitoja jos niihin päädytään. Onneksi kaikki olotilat muuttuivat paremmaksi ja meillä koira parani esim. ripulista kotihoitokonstein. Koira on kyllä perheenjäsen, mutta eläinlääkärilaskut ovat hurjia joissakin tilanteissa. On vaikeaa valita käyttääkö rahaa lapsen lämpimiin talvivaatteisiin/ jopa ruokaan kuin koiran eläinlääkärilaskuihin (rakkaita perheenjäseniä molemmat). Minusta tämä on hyvä esimerkki että koskaan elämästä ei voi tietää, kenenkään ei näiden mittapuiden mukaan siis pitäisi ottaa koiraa: laskusuhdenne yllättää/ avioero/ vakava sairastuminen yms. Mutta tulevasta emme voi tietää, tämän olen työssäni myös todennut. Toivottavasti saat rahasi riittämään ja toivotaan että koirasi pysyy terveenä loppuajan. Voimia myös vaikeisiin päätöksiin !
Kiitos Sinulle ihanasta vastauksestasi ja ymmärryksestä :)
itselläni on 13v tyttö koiru,täyttä 14v,tänä vuonna.tilasin nisäkasvaimen poistoon leikkausajan.mietin koko ajan teenkö oikein://///koira erittäin virkeä,ihana vanhus,ei kipuileva.tuntuu vain että olen velkaa uskolliselle ystävälleni sen että kun kasvain ,se leikataan.ell.sanoi että hoitaisi oman koiransa)toinen koirani on epileptikko mietin joka päivä mitä teen ja mistä rahat-talous eritt,tiukilla)harva ymmärtää tilannetta ja neuvoja satelee koko ajan!!!!!!Mutta-teen itse päätökseni toivon mukaan teen oikein.täytyy kuunnella omaa sydäntään ja käyttä järkeä ja kysyä toiselta ell.vielä neuvoa.olen tehnyt niin.ajattelen näin-kun tilanne molempien kannalta huono-päätös tehtävä!!!!!!ell.kanssa voi sopia maksu sopimuksen jos kiva ja tuttu lääkäri.kun olen valmis luopumaan teen sen kaikkien parhaaksi!!!kannattaa kysyä mielipide eläinl.tai hakea tietoa mikä sairaus.sokeaa koiraa ei kannata pitää mielestäni-toivott.teet oikean ratkaisun!!!!! aika tekee hyvää ei ole pakko päättää heti,jos koira ei kärsi.päivä kerrallaan..
Kiitos sinullekin vastauksesta!
Itsekin mietin tuota koiraani, miten tulee sokeana pärjäämään. On muutenkin aika arka luonne (ei oikein tule toisten koirien kanssa toimeen, ja muutenkin pennusta lähtien ollut vähän säikky). Sydämessäni tiedän, että koira tulee sokeana kärsimään, vaikka kipuja ei olisikaan.
Nytkin jo meno aika arkailevaa jopa kotona, jossa huonekalujen paikat yms kuitenkin tuttuja jne.
Tuollainen vaan on niin hirveä päätös, järki sanoo yhtä ja sydän toista. Ja niin kamalaa kuin se onkin, myös taloudellinen tilanne vaikuttaa kovastikin tähän.. Työttömänä ei parane velkaantua, eikä sitä luottoa edes pahemmin saisikinaan, saati kannata ottaa..
Juuri kun toinen sanoo ettei kaipaa tämänkaltaisia vastauksia niin niitähän sieltä juuri tulee!! Pitäiskö heti kun JOUTUU työttämäksi hankkiutua lemmikistään eroon!!?? Ei ap sanonut että on ottanut koiran työttömäksi jouduttuaan vaan kauan ennen sitä! Mene itseesi ääliö ja mieti. Jollei ole haukkua kummempaa sanottavaa niin ole hiljaa. Ei tänne TARVITSE tulla lukemaan näitä viestejä ja aina voi jättää huomiotta jos ottaa päähän..
Ap: tottakai itsekkin opiskellessa se koiran pitäminen oli haasteellista, mutta sen hoitoon löytyi aina rahat jostain. Oma lemmikki oli niin tärkeä, ettei tullut mieleenkään että olisin siitä luopunut. Kun sillä ilmeni synnynnäiset viat takajaloissa ja se piti leikata niin säästin sitten muissa asioissa, kuten "bilettämisessä" ja vaatteiden ostamisessa. ikävä kyllä koira kuitenkin piti lopettaa koska leikkauksesta ei ollut apua ja se kärsi niin paljon... Vieläkin sitä on ikävä! Toivottavasti saat pian töitä ja voit jättää huolesi taakse. Tämä lama-aika on hirvittävää aikaa ja ymmärrän täysin huolesi! Rajan vetäisin muuten siihen että koira kärsii. Jos sillä on vaikka kipuja. näön menetys ei esimerkiksi taas ole koiralle niin paha, sillä se haistaa ja tuntee silitykset eli voi edelleen nauttia suurimmasta osasta elämänsä asioista.
Hei,
Itselläni on puolivuotias koirapoika ja vaikka otin koiralleni heti vakuutuksen niin siitä huolimatta olen säästänyt koiran tilille rahaa joka kuukausi, pieni summa mutta tasasesti karttuu joka kuukausi.
En pelkää pahinta mutta tiedän, että sekin päivä tulee kun koirallani on joko vakavampi vaiva/pitempiaikainen reisa joka vaatii rahallisesti enemmän kuin mitä vakuutus korvaa.
En siinä tilanteessa halua miettiä että lopetanko itse syömisen jotta koira saa hoitoa vai joudunko jopa lopettamaan koirani kun ei ole oikeasti varaa hoitaa.
Tarkoitus ei ole loukata ap:ta , tämä säästäminen on oma tapani edes vähän valmistautua koiran ell-menoihin joita todennäköisesti tulee ennemmin tai myöhemmin.
.
itse olen työtön ja kyllä se kolahti 70e/3skk per vuosi erikoisruokasäkki plus epilepsia lääkkeetkukkaroon mutta minkäs teen..ei minun omatuntoni anna periksi jos huonosti hoidan koirani. Voisin koirani lopettaa on jo 14v mutta en sitä tee koska on rakas ja elämässä kiinni.
tingin kaikesta mahdollisesta lehdet harrastukset lopetin ruuan teen pitkälti itse kotona pyörällä kuljen, kampaamossa en ramppaa eli tingin kaikesta mistä voin ja olen aina laittanut rahaa sivuun ylimääräisiä kuluja varten koska teen silloin tällöin pätkissä matalapalkka töitä..ihminen pärjää yllättävän pienellä rahalla jos tarve.
nyt laitan kirpparille roinaa jos saisi siitä hieman lisää..
ja täytyy minun säästää koirani lopettamiseenkin ja tuhkaukseenkin rahaa..ennakolta.
raaasti sanon koirasta on aina kulua ja sitä ei pidä ottaa jos siihen ei varaudu.
lisään vielä säästäkää tilille pahan päivän varalle...niin minäkin jos rahaa tulee niin en tuhlaa koska laiha päiväkin on tulossa. Työkaverini ihmetteli kun pihtailin aina lounaskahveissa eli termari oli minulla aina mukana enkä käynyt kalliilla lounaskahvilla etc. Ei pystynyt käsittämään että jos sain pätkän töitä niin ei parantanut tuhlata silloinkaan..enkä silti ole jäänyt paljosta paitsi. :)
aina ollut sama systeemi ja sitten olen voinut matkustaakin hätävaroistani jos mieli tuli..ja yksi vinkki siihenkin mene halpalennolla ja majoitu siellä halvimpiin hostelleihin ja ota aina eväät ei tule sekään kalliiksi. Juhli silloin kun varaa mutta katso miten ;)
ja järjestä kaverisi kanssa hoitorinki koirille eli lomaillessa voitte vuorotella koiran hoidosta..näppärä keinot keksii. :)
yksi keino saada pikkurahaa koiralle työttömänä on viedä muiden koiria lenkille pikkurahasta..tai ottaa hoitoon työpäivän/loman ajaksi..eli tili koiran hoitoon kuten joku aiempi sanoi oli hyvä idea.
kärjistän tyhmä jää tuleen makaamaan ja viisas miettii keinon selviytyä ;)
vähissä rahoissa, mutta onneksi äitini lainaa tarpeen tullen. Koirallani on myös jalkavika ja olen aina ajatellut että jos se elää 10-vuotiaaksi, se riittää. En aio alkaa epävarmaan tuhansien eurojen leikkauksiin. Monet isot rodut harvoin elävät seitsemää ikävuotta pidempään, sillä lohduttelin, jos itse joudun lopettamaan koiran pari vuotta liian aikaisin. Kyllä koira sokeanakin voi elää hyvin, ota selvää, jossain oli ohjeita siihen. Anna koirallesi paljon rakkautta ja aikaa, sitä ei moni koira nykyään saa, kun ovat yksinään tuntitolkulla unohdettuna. Ymmärrän sinua, yritä laittaa vähän sivuun koirakassaan, esim.euro/pvä.Älä välitä suunsoittajista, eivät tiedä elämästä mitään.
viat on aina yksilökohtaista mutta tavoite on että koira saa elää niin kauan kun saa jotain irti tästä maailmasta..joku voi olla sairastunut pahasti vuoden ikäisenä ja toinen posottaa 14v jää onnellisena haistellen..vanhuus sinällään ei ole peruste lopettamiseen koskaan vaan elämän laatu jos koiralla kipuja joille ei voida mitään niin aika on tullut.
tuntuu joskus että jotkut lopettaa turhan aikaisin kun vain koira menee hieman hitaammin ja sitten on toinen ääripää.