Sisareni sai äitini panttaamaan asuntonsa omaan lainaansa, joka jäi yllätys, yllätys maksamatta. Äiti kuoli ja asunto myytiin. Sisareni laina maksettiin pesän varoista, olihan asunto panttina. Nyt kun on pesänjaon aika, sisareni ilmoitti ettei maksettu laina kuulu millään lailla pesälle kun äiti hyvää hyvyyttään, elossa ollessaan asunnon antoi pantiksi, hänen mielestään se on sama vaikka äiti olisi antanut eläessään rahat lahjaksi, eikä kuulu meille muille.
Voiko olla totta??
Voiko olla totta??
Vastaukset 7
Vanhimmat
Laita sisar ojennukseen. Sisaresi on panttauksen perusteella maksetun summan velkaa kuolinpesälle. Lahjoitushöpinät voi jättää omaan arvoonsa, jos kyse on ollut lainan takaamisesta eikä mitään lahjakirjaa tms. ole tehty. Tuskinpa verottajakaan on käsitellyt maksettua lainaa lahjana. Pesänjaossa on huomioitava panttauksen perusteella maksettu summa pesän varoina.
*Sisareni laina maksettiin pesän varoista*
Pesän varoja ei saa käyttää miten tahansa. Kuinka on mahdollista, että pesän varoja on käytetty lainan maksuun? Takaus lankeaa maksettavaksi vasta silloin kun pankki ryhtyy toimenpiteisiin takaajaa kohtaan.
Jos tässä on menetelty niin, että sisaresi laina maksettiin, koska näytti siltä, ettei sisaresi pysty lainaa maksamaan ja kohta pankki ottaa rahat takaajalta, niin silloin tässä on kysymys kavalluksesta.
Asunto oli panttina lainalle,pesän toimesta asunto myytiin ja automaattisesti maksamaton laina meni kauppa summasta. Minun mielestäni se pitäisi laskea sisareni pesäosaan, mutta sisareni mielestä ei.Hänelle mielestään kuuluu jäljellä olevasta omaisuudesta yhtä suuri osa kuin muillekkin.
Vaadi pesänselvittäjää välittömästi. Näin turvaat oikeutesi. Tähän sinulla on oikeus.
Käyppäs ensimmäiseksi pankkisi lakimiehen puheilla. Koska asunto on ollut pantattuna, kauppahinta menee tietenkin lainan maksuun. Sisaresi jää kuitenkin pesälle velkaa. Mene seuraavaksi kunnan oikusavustajan juttusille. mielellään yhdessä sisaresi kanssa. Sisaresi on tietenkin väärässä tässä asiassa, mutta hänen olisi hyvä saada tietää se asiantuntijoilta.
Jos ette pääse sopimukseen vaadi pesänjakajaa. Sopujako on tietenkin parempi. Pesänjakajan määräämisen jälkeen pesistä ei tahdo jäädä mitään jaettavaa.
Minun mielestäni sisaresi tulisi maksaa pesään tasinkoa sen vastikeeksi, että sai hyötyä
pesänomaisuudesta.
Jos äitisi oli toiminut takaajana, niin velan antajan oikeusturvan kannalta tuntuu loogiselta, että panttaus säilyi kuolemantapauksen jälkeenkin
Mutta oliko kukaan vaatinut takauksen käyttämistä? Miksei siskosi maksanut lainaansa itse? Jos siskosi käytti pesän omaisuutta lainansa maksamiseen ilman ulkopuolista määräystä, joka olisi pakottanut panttauksen realisointiin, niin silloinhan hän tavallaan lainasi pesästä ja on tuon summan pesälle velkaa.
Sisar on velkaa äidin kuolinpesälle tai hänen tulkintansa mukaan maksettu velka on lahjaa. Molemmilla tavoilla kyseinen määrä on vähennyksenä hänen pesäosuudestaan edellyttäen, että muut osakkaat vaativat.Todistustaakka lahjoitustarkoituksesta on siihen vetoavalla, joten lähtökohtaisesti kyseessä on velka pesälle.
Velkana kuitataan PK- säännösten mukaan suoraan saajan osuudesta.