Kukkain puhjetessa puihin
äkkiä, melkein räjähtäin
- sen äsken näin.
Väreihin muihin
puuni valkoisesta vaihtui.
Sen väri haihtui
kuin iskemänä salaman.
taivaisen voiman valaman.
Vaan musta oli väri nyt
kuin puhtain piki.
Päivätyö on pääättynyt
ja oksistossa liki
ikkunaani naaakkaparvi
lepoon asettui.
äkkiä, melkein räjähtäin
- sen äsken näin.
Väreihin muihin
puuni valkoisesta vaihtui.
Sen väri haihtui
kuin iskemänä salaman.
taivaisen voiman valaman.
Vaan musta oli väri nyt
kuin puhtain piki.
Päivätyö on pääättynyt
ja oksistossa liki
ikkunaani naaakkaparvi
lepoon asettui.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vauhdikkaaseen draamaan sieppaat lukijan - ja laukaiset jännityksen. Hienosti rakennettu runo Tee..
Mukava, että pidit runostani - ja huomasit siinä draaman aineksia. Huomiossasi on perää; kirjotin runon suoraan ruutuun, kun katselin satapäisen naakkaparven kotiutumista puun oksille päivän töistä.
Se on mystinen lintu - sen hengissä pysyminen ankarissa pakkasissa, lumen peittäessä maata ja kaatopaikkoja, jos koneet eivät ensin ehdi. Millä ihmeellä ne elävät?
Täälläkin päin naakat ovat melkoisesti lsääntyneet. Ennen niitä ei edes ollut, mikä,sitten lienee syy. Onko sää tai ruokatilanne parantunut.
Muistan joskus lukeneeni naakkojen osalta sellaisen vaatimuksen, että kaupungin piti olla vähintään neljäsataa vuotta vanha, ennkenkuin se kelpasi naakoille asinpaikaksi. Vain vahant kaupungit Porvoo, Turku, Pori, Rauma ja Helsinkinkin jotekuten kelpasivat.
Jokin muutos niiden kohdalla on tapahtunut, mutta mikä? Tuskinpa ainakaan sää.