Unettomuus vaivaa monia suomalaisia. Jopa viisi prosenttia Suomen aikuisväestöstä kärsii jatkuvasta unettomuudesta. Unettomuudesta voidaan puhua aina silloin, kun on tunne, että ei ole nukkunut hyvin tai tarpeeksi. Ja vaikka satunnaista unettomuutta ei ole tarvetta hoitaa mitenkään erityisesti, on unettomuus kroonisena sellainen vaiva, joka on syytä tutkia.
Unettomuudesta kärsivillä ihmisillä on lisääntynyt riski sairastua psykologisiin sairauksiin, kuten masennukseen. Se voi myös lisätä päihteiden käyttöä. Univajeen on tutkimuksissa osoitettu altistavan muun muassa diabetekselle ja sepelvaltimotaudille, kuten myös ylipainolle ja kohonneelle verenpaineelle, lääkeyhtiö Leiraksen ylläpitämän tietoaunettomuudesta.fi -sivustolla kerrotaan. Väsynyt ihminen on työssään tapaturma-altis ja tekee helposti virheitä. Lisäksi hän on myös vaarallinen kuljettaja liikenteessä.
Krooninen unettomuus häiritsee aivojen toimintaa. Krooninen unettomuus voi edellä mainittujen sairauksien ja ongelmien lisäksi pienentää aivoja, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus on ensimmäinen, jossa aivokuvauksilla voitiin osoittaa jatkuvan unettomuuden ja aivojen harmaan aineen tiheyden alentumiseen sellaisilla alueilla, jotka vaikuttavat henkilön päätöksentekoon ja aivojen kykyyn levätä, Msnbc-verkkosivu uutisoi.
Tutkimuksessa 24 50-76-vuotiaan kroonisesta unettomuudesta kärsivän potilaan aivojen harmaata ja valkeaa ainetta verrattiin 13 normaalisti nukkuvan ihmisen vastaaviin.
Kaikista vaikeimmasta uniongelmista kärsivillä henkilöillä todettiin olevan kaikista suurinta hävikkiä harmaan aineen tiheydessä riippumatta siitä, kuinka kauan unettomuus oli vaivannut.
Tutkijat ovat kuitenkin edelleen epävarmoja syy-seuraus-suhteista.
Me emme voi sanoa kumpi tulee ensin: alentunut harmaan aineen tiheys vai unettomuus, mutta tiedot antavat olettaa, että alhainen orbitofrontaalin harmaan aineen tiheys voi olla unettomuuden kehittymisen riskitekijä, tutkimusta johtanut Ellemarijie Altena totesi Msnbc:lle.
Unitutkijat ovat jo pitkään olleet tietoisia siitä, että unettomuus häiritsee aivojen toimintaa, mutta tämän tutkimuksen myötä alkaa pikku hiljaa selvitä, miksi niin tapahtuu ja sen myötä miten tilaa voidaan paremmin hoitaa, Msnbc kertoo.
Altenan seuraava aikomus onkin jatkaa asian tutkimista nuoremmilla ihmisillä, jotta saadaan paremmin selvyyttä siihen, aiheuttaako unettomuus harmaan aineen tiheyden alenemista vai harmaan aineen tiheyden aleneminen unettomuutta.
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/terveys.asp?id=1959497&pos=hl-ur-3
Unettomuudesta kärsivillä ihmisillä on lisääntynyt riski sairastua psykologisiin sairauksiin, kuten masennukseen. Se voi myös lisätä päihteiden käyttöä. Univajeen on tutkimuksissa osoitettu altistavan muun muassa diabetekselle ja sepelvaltimotaudille, kuten myös ylipainolle ja kohonneelle verenpaineelle, lääkeyhtiö Leiraksen ylläpitämän tietoaunettomuudesta.fi -sivustolla kerrotaan. Väsynyt ihminen on työssään tapaturma-altis ja tekee helposti virheitä. Lisäksi hän on myös vaarallinen kuljettaja liikenteessä.
Krooninen unettomuus häiritsee aivojen toimintaa. Krooninen unettomuus voi edellä mainittujen sairauksien ja ongelmien lisäksi pienentää aivoja, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimus on ensimmäinen, jossa aivokuvauksilla voitiin osoittaa jatkuvan unettomuuden ja aivojen harmaan aineen tiheyden alentumiseen sellaisilla alueilla, jotka vaikuttavat henkilön päätöksentekoon ja aivojen kykyyn levätä, Msnbc-verkkosivu uutisoi.
Tutkimuksessa 24 50-76-vuotiaan kroonisesta unettomuudesta kärsivän potilaan aivojen harmaata ja valkeaa ainetta verrattiin 13 normaalisti nukkuvan ihmisen vastaaviin.
Kaikista vaikeimmasta uniongelmista kärsivillä henkilöillä todettiin olevan kaikista suurinta hävikkiä harmaan aineen tiheydessä riippumatta siitä, kuinka kauan unettomuus oli vaivannut.
Tutkijat ovat kuitenkin edelleen epävarmoja syy-seuraus-suhteista.
Me emme voi sanoa kumpi tulee ensin: alentunut harmaan aineen tiheys vai unettomuus, mutta tiedot antavat olettaa, että alhainen orbitofrontaalin harmaan aineen tiheys voi olla unettomuuden kehittymisen riskitekijä, tutkimusta johtanut Ellemarijie Altena totesi Msnbc:lle.
Unitutkijat ovat jo pitkään olleet tietoisia siitä, että unettomuus häiritsee aivojen toimintaa, mutta tämän tutkimuksen myötä alkaa pikku hiljaa selvitä, miksi niin tapahtuu ja sen myötä miten tilaa voidaan paremmin hoitaa, Msnbc kertoo.
Altenan seuraava aikomus onkin jatkaa asian tutkimista nuoremmilla ihmisillä, jotta saadaan paremmin selvyyttä siihen, aiheuttaako unettomuus harmaan aineen tiheyden alenemista vai harmaan aineen tiheyden aleneminen unettomuutta.
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/terveys.asp?id=1959497&pos=hl-ur-3
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.