Vaikka ufojen käyttämään tekniikkaan on vielä matkaa, ja uusia keksintäjä on vielä lukemattomia keksimättä, suuntaus kohti uusia materiaaleja ja niiden mahdollistamia teknisiä sovelluksia on hyvässä vauhdissa. Voi vaan kuvitella millaisia teknisiä ja materialistisiä ratkaisuja kehittyneempien sivilisaatioiden edustajilla on jo nyt käytössään.
"Hiilinanoputki on yli 20 kertaa lujempi materiaali kuin erikoisteräs ja puolet kevyempää kuin alumiini."
http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/hiilinanoputkia-voi-syntya-avaruudessa-luonnostaan-ja-nyt-laboratoriossa....
"Hiilinanoputki on yli 20 kertaa lujempi materiaali kuin erikoisteräs ja puolet kevyempää kuin alumiini."
http://www.avaruus.fi/uutiset/tahdet-sumut-ja-galaksit/hiilinanoputkia-voi-syntya-avaruudessa-luonnostaan-ja-nyt-laboratoriossa....
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ajatus on kieltämättä melko järisyttävä. Kun miettii sitä siltä kantilta, että nykyihmisen tiede ja tietotaso on loppujenlopuksi aivan lähtökuopissaan. Mitä me tiedämme miljoonan vuoden kuluttua?
kuin mitä nyt..
"Mitä me tiedämme miljoonan vuoden kuluttua?"
mutta ei välttämättä sitten sen paljon enempää kuin vaikkapa 500 vuoden kuluttua. Jossain vaiheessa se tietämyksen katto tulee vastaan ja sen jälkeen onkin enää nippelitiedon kasaamista ja tilpehöörien viilaamista.
mihin vertaamme tietämystämme,menneeseen vai tulevaan?
Toteamus:
"Mitä me tiedämme miljoonan vuoden kuluttua?
Sinä:
...mutta ei välttämättä sitten sen paljon enempää kuin vaikkapa 500 vuoden kuluttua."
Kuten varmaan tiedät, mielestäni on mahdollista, että lähetymme jo nyt tiedon rajoja, mitä luonnon perusolemukseen tulee. Se 500 vuotta voisi mielestäni kuvata sitä aikaa, jossa "insinööritiede" löytää sovellutukset kaikelle sille perustiedolle, jota hanskaamme jo ehkä muutaman kymmenen vuoden kuluttua.
Miljoonassa vuodessa ihmislaji ehtii muuttua aika paljon tai jonkinmoisella todennäköisyydella kohtaa sukupuuton. Sellaisista aikamääreitä puhuminen ei kai ole realistista. Rivien välissä siihen miljoonan vuoden kehitykseen liittyy kai oletus, että tietämyksen määrä on teoriassa lähes ääretön ja siten tietomme voisi lisääntyä lineaarisesti. Mielestäni tiedon määrä on käytännössä rajallinen ja lähestymme sitä limes-funktion tavoin, tai kuten alikompensoitu säätöpiiri (Varaktorille ja Eikalle tarkoitettu tekninen nyanssi) lähestyy "lopullista" asemaansa . Uskoisin, että olemme jo suhteellisen loivalla kulmakertoimella, mitä perustiedon lisääntymiseen tulee. Soveltaminen on kokonaan toinen asia.
Taik sit ei?
Poistamassani oli kirjoitusvihreitä. Ei kai pitäisi lukaista uudelleen, jos asiasisältö ei muutu. Eihän täällä kukaan pilkkuihin puutu. Eihän? :F
Luonnollisestikaan tieto ei tule koskaan lisääntymään "lineaarisesti", vaikka expotentiaalisesti tällä hetkellä tuntuu lisääntyvänkin. Ja sen suhteen olen ehdottomasti samaa mieltä, että tiedon määrän kasvulla tulee olemaan periaatteessa katto, vaikka senkin jälkeen varmasti kehitys kehittyy. Hitaammin vain. Kaikkea tietoa on mahdoton kuitenkin saavuttaa.
Toisaalta jos kuitenkin lähdetään ajattelemaan realistina, tulee tulevaisuudessa uuden tiedon hankkimisen sijasta pitkällä tähtäimellä ongelmaksi säilyttää se haalittu tieto. Mitä tapahtuu kun vastaan tulee seuraava "oikea" luontoon liittyvä katastrofi/muutos, kuten jääkausi tai jättimäinen avaruudesta tuleva lohkare, jonka nostattama pöly peittää auringon vuosikymmeniksi, sen ohella että se nirhaa ison osan väestöstä? Tai vaikkapa supernovan aiheuttama EMP käräyttää kaiken elektroniikan? Kuka muisti tehdä muistiinpanot käsin?
En tosin pidä miljoonaa vuotta aikamääreenä mitenkään täysin mahdottomana ihmiskuntaa ajatellen, joskaan en järin todennäköisenäkään. Mutta on mukava kuvitella.
En minä niistä "kaiken maailman lopuista" juuri perusta. Ikää on jo sen verran, että lähivuosikymmeninä se henk. koht. maailmanloppu kuitenkin tulee. Joku netin elinaikaohjelma näytti syyskuun loppua 2032 lusikkani nurkkaanheittopäivkski :D
"Toisaalta jos kuitenkin lähdetään ajattelemaan realistina, tulee tulevaisuudessa uuden tiedon hankkimisen sijasta pitkällä tähtäimellä ongelmaksi säilyttää se haalittu tieto"
Kärttyisänä Vanhana Äijänä olen jyrkästi eri mieltä. Suurin haaste on tiedon soveltaminen. Jos se on hyvin hanskassa, tieto säilyy siinä sivussa ja asteroideille voimme näyttää keskaria ohjaamalla ne uudelle radalle tai tusjauttamalla ne atomeiksi. Muidenkin luonnon eteen tuomien haasteiden kanssa voisimme pärjätä paljon paremmin kuin vielä nykyään.
Meillä on todella paljon tietoa tallennettuna medioille joilla se säilyy huomattavasti vähemmän aikaa kuin vaikkapa paperille painettuna. Toisaalta tallennusteknologiat vanhenevat käsiin. Saattaa olla melkoisen tuskan takana lukea vaikkapa vanhoja magneettinauhoja kun ei yksinkertaisesti ole enään millä lukea niitä. Ei ole pitkäkään aika kun NASA törmäsi edellä mainittuun ongelmaan.
totta.
Luin jostain, että historioitsijat ovat huolissaan siitä, että tieto ei enää tallennu paperille. Itsellänikin on vielä vanhoja korppuja, mutta ei konetta jossa olisi korppuasemaa.
Tarkoitin kuitenkin edellä ns. tieteellistä tietoa, enkä jotain uniikkia tiedostoa. Tärkeä tieto kopioituu riittävän usein säilyäkseen ja käytäntöön sovellettuna se ainakin säilyy. Totaaliset katastrofit ovat tietysti eri asia.
Kähmis
Tässä uusinta uutta tietoa; Grafeenia vahvempaa ainetta kun ei olekaan.
Grafeeni on vain yhden atomikerroksen paksuinen, kaksiulotteinen ja kanaverkkoa muistuttava hiilirenkaiden säännöllinen rakennelma.
Grafeenin metrin miljardisosan kokoluokka on niin pieni, ettei sitä ole ollut mahdollista havaita aiemmin.
Lue koko artikkeli:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/171362.shtml
Tässä hieman puolijohteiden kehitystä aineella:
http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=55160
http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen2.asp?id=55168
Mihin tämä maailma vielä menee seuraavan 100 vuoden aikana ?
PS: Entäpä jos humanoideilla on 1000 x parempaa edistyksellistä tekniikkaa käytössä
ja paremmat materiaalit jo käytössä...?
- joista tutkijat vasta uneksivat täällä päiväunissaan.
" Keinotekoinen ongelman kieltäminen ei vakuuta:
päinvastoin, haluamaamme varmuuteen
ja selkeyteen tarvitaan avarampi ja korkeampi tietoisuus. "
- Carl G. Jung -
... millaisia ovat perhovavat hieman tuonnempana... erota siimasta tuskin. Mutta mihin sen kelan sitten kiinnittää...? :o
toivottavasti tuonnemmpana ei tarvitse syödä veljiämme vesistä.
Jumalan pojat laskeutuivat als ja nakivat ihmisten rakentavan tornia. Silloin he sanoivat, tulkaa, sekoittakaamme heidan kielensa, silla muutoin he pysyvat pian samaan kuin me!_ja silloin heile ei ole mahdotonta mikaan..
sen vuoksi Jumala tulee vasta viime hetkella ettta kaikki liha ei tuhoutuisi.