Kuinka tapahtuu edunvalvojan määrääminen?
Meillä on neljä jo eläkkeelle jäänyttä sisarusta, joista yhden oikeustoimikelpoisuus on mennyt sairauden johdosta. Asuu kuitenkin yhä yksin kotonaan.
Nyt kuulin, että vanhempi sisareni on määrätty edunvalvojaksi. Hän asuu 300 km päässä sairastuneesta.
Miten on mahdollista, että meitä kahta muuta sisarta ei kuultu edunvalvojaa määrättäessä????
Meillä on neljä jo eläkkeelle jäänyttä sisarusta, joista yhden oikeustoimikelpoisuus on mennyt sairauden johdosta. Asuu kuitenkin yhä yksin kotonaan.
Nyt kuulin, että vanhempi sisareni on määrätty edunvalvojaksi. Hän asuu 300 km päässä sairastuneesta.
Miten on mahdollista, että meitä kahta muuta sisarta ei kuultu edunvalvojaa määrättäessä????
Vastaukset 16
Vanhimmat
Miksi olet varma, että teitä olisi pitänyt kuulla? Jos edunvalvontaan määrätty sisarus on ymmärtänyt, mistä asiassa on kyse ja hän on antanut suostumuksensa edunvalvontaan määrämiselle, ei teillä sisaruksilla ole asiaan mitään sananvaltaa.
Kerro nyt kuitenkin ensin, että onko edunvalvojan määrännyt maistraatti vai käräjäoikeus.
Maistraattihan se määrääjä on.
Kyllä mielestäni myös meillä muilla sisaruksilla olisi ollut oikeus edes tietää että tämmöistä määräystä yhdelle haetaan. Onhan sentään kyseessä meidän kaikkien yhteinen sisar.
- mitäköhän satukirjaa nyt on luettu. Meidän yhteinen sisar ? Ei sen sisarenne tarvitse teille toisille päivää sanoa, jos ei halua, eivätkä nänen asiansa muille sisarille kuulu. Jos hän elää naimattomana tai ilman perillisiä, niin testamentillaan hän saa määrätä omaisuutensakin kenelle tahtoo.
Jos maistraatti on määrännyt, niin siinä tapauksessa on selvitetty, että edunvalvontaan haettava on ymmärtänyt, mistä edunvalvonnassa on kysymys (eli terveydentilansa puolesta häntä on voitu kuulla asiasta) ja hän on antanut suostumuksen. Asiassa on lisäksi olemassa lääkärintodistus edunvalvonnan tarpeesta sekä siitä, että edunvalvottava on ymmärtänyt asian merkityksen.
"Kyllä mielestäni myös meillä muilla sisaruksilla olisi ollut oikeus "
Niin, sinun mielestäsi. Holhoustoimilaki on toista mieltä.
Ei tässä ole kyse satukirjoista. Sisar on meidän yhteinen. Se on FAKTAA. Ellei hän päivää sano on hänen asiansa. Omaisuudestaan hän on määrännyt testamentillaan silloin kun oli siihen kykenevä. Sekin on FAKTAA. Kyllä hänen asiallinen hoidostaan ja huolenpidosyaan huolta kantaminen kuuluu myös meille muille sisaruksille. Sekin on ainakin moraalin suhteen FAKTAA. Laki ei sitä määrää, eikä sinun lukemat satukirjatkaan. Sekin on FAKTAA:
Sisar on ollut jo kolme vuotta siinä tilassa ettei kukaan vastuullinen lääkäri, edes sairaalan talonmies, pidä häntä kykenevänä ymmärtämään edes jokapäiväisiä asioita, saati vaikeaselkoisia lakiasioita.
Asiaa voinee tiedustella ihan reilusti Maistraatista. Kyllä he neuvovat siellä neutraalisti asian laidat. Mikäli muilla sisaruksilla on asiaan eri mielipiteitä, niin kai Maistraatti voi kertoa, mitä asiassa voidaan tehdä. Voihan olla niin, että hoitava lääkäri on antanut lausunnon, että edunvalvoja joudutaan määräämään, mutta se, miksi valinta on kohdistunut juuri yhteen ko. sisareen, on vaikea sanoa. Jos asian voi riitauttaa ym. niin kyllä maistraatti sen varmaan kertoo. Tai mikäli on epäilystä, että juuri kyseinen sisar ei olisi jostain syystä kyvykäs hoitamaan edunvalvontatehtävää. 300km matka ei myöskään kuulosta kovin hienolta, mikäli viikottaisia asioita joutuu hoitamaan tulemalla paikan päälle. Edunvalvoja nimittäin ei saa käyttää valvottavansa varoja matkoihinsa. Mutta asiassa lienee puolia, joita ei tästä selviä.
Edunvalvojan määrämisessä ei ole mitään laitonta, eikä edunvalvontaan hakeutuneen tai haetun sisarenne asioista saa tämä edunvalvojaksi määrätty sisar teille lain mukaan edes mitään kertoa. Vasta edunvalvottavan kuoltua ja edunvalvojan maistraattiin toimittaman perukirjan ja lopputilityksen jälkeen perillisinä saatte lopputilityksen maistraatilta. Vuositilit saa vain kirjallisella pyynnöllä.
Sanot: "Omaisuudestaan hän on määrännyt testamentillaan silloin kun oli siihen kykenevä. Sekin on FAKTAA."
Faktaksi nimeämäsi testamentti kumoutuu oletuksena myöhäisimmällä testamentilla. Edunvalvonnassa oleminen ei sinänsä tee henkilön testamentista pätemätöntä, vaikka edunsaajana olisi edunvalvoja. Dementian takia edunvalvonnassa olevilla vanhuksilla on niin "selkeitä" kausia, että jostain hämeen kulmilta löytyy lääkäreitä, joilta järjestyy testamenttauspäivänä oikeustoimeen kelpuuttava lausunto. Siinä ei sairaalankaan talkkarien päinvastaiset todistelut paina kun isokenkäiset todistelevat.
Jos edunvalvoja sisarenne toimet ja moraali asioiden hoitamisessa teitä huolestuttaa, niin käykää useammin edunvalvonnassa olevan sisarenne luona ja kyselkää ensin häneltä edunvalvojan toimista ja tehkää muistiinpanoja vastaisen varalle. Pitää olla omia epäilyjä tukevampaa näyttöä laiminlyönneistä tai väärinkäytöksistä, että voisitte saada tilanteeseen muutosta, saati edunvalvojan vaihtoon.
Eilen iltaisessa televiso-ohjelmassa oli edunvalvonnan tämän hetkisestä tilanteesta todella hyvä läpileikkaus. Omaisuuksien uusjaostahan siinä on kysymys. Vieläpä laillistetusta sellaisesta.
Kehen voi enää luottaa. Edunvalvojissa todellisia konnia. Tavaainen Tauno kuvittelee voivansa luottaa tuomareihin ja maistraatteihin: VARSATI ALAIKÄISEN valvottavansa omaisuuden?? Neuvo: pidä asiat omassa hallinnassa. Älä anna asianajajien ym. putsata esim. kuolinpesiä .
että "putsaus" on siistiä ja niin, niin laillista hommaa
Toivottavasti on tulossa uusi sukupolvi tähän lakimiesporukkaan. Ehkä alalle valinnat on epäonnistuneet ja koulutus mennyt pieleen. Tyhmyys, ahneus ja riisto ei kuulu muilla aloilla kunniallisiin tavoitteisiin.
on lain suojaama ROSVO joka imuroi valvottavan omaisuuden vähitellen itselleen, ei siis roskia. Tähän ei muilla, eikä valvottavalla juurikaan ole sanomista.
Näin se vain valitettavasti näyttää olevan. Nyky Suomi suosii rikollisuutta kaikilla rintamilla.
KUTEN LAHDESSA TEHDÄÄN. HOHOTTAVAT HEITTEILLÄ JA NÄLÄSSÄ. JOHTOPORRASTA EI KIINNOSTA MUU KUIN HOLHOTTAVAN OMAISUUS. TÄHÄN SAMAAN PORUKKAAN KUULUVAT MUUTAMAT KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄT JA JURISTIT JOTKA KÄYVÄT ARVIOIMASSA OMAISUUDEN ALLE TORIHINTOJEN. JOS VALITTAMAAN MENET NIIN ASIOITA HOITAVIA EI TAVOITA MISTÄÄN JA KAIKKI ON ÄÄRIMMÄISEN SALAISTA. ULOSOTTO PYÖRII NÄISSÄ SAMOISSA YMPYRÖISSÄ JA LÄHETTELEE AIHEETTOMIA LASKUJA . LISÄKSI MYY OMAISUUKSIA VIRKAHOLHOOJAN KANSSA JA ILMAN VIRKAHOLHOOJAA, IHMISTEN OMAISUUKSIA PILKKAHINTAAN.
KUKAAN EI USKALLA PUUTTUA NÄIDEN TOIMINTAAN. EI ETENKÄÄN TUOMARIT.
NÄILLÄ EI JÄRKI PÄÄTÄ PAKOTA EIKÄ YMMÄRRYS PELAA. NÄYTTÄÄ IHAN TAHALLISELTA TOUHULTA.
JOS ON PAKKO JOTAIN MYYDÄ NIIN VOI OMAISUUDEN ESIM JAKAA PIENEMPIIN OSIIN JA MYYDÄ VAIN OSAN. NÄILLÄ ON TARKOITUS TUOTTAA MAHDOLLISIMAN SUURET VAHINGOT ASIAKKAILLEEN.
Yleinen edunvalvonta
Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Kyvyttömyys omien asioiden hoitamiseen voi johtua alaikäisyydestä, sairaudesta, pitkäaikaisesta poissaolosta tai jostain muusta vastaavasta syystä.Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko tietty henkilö edunvalvontaa.
Yleensä käräjäoikeus määrää edunvalvojan maistraatin hakemuksen perusteella, mutta mikäli henkilö itse hakee edunvalvojaa, ymmärtää asian merkityksen ja nimeää henkilön, jonka haluaa edunvalvojakseen voi maistraatti tällöin antaa määräyksen edunvalvojasta ilman käräjäoikeutta.
Edunvalvonnan tehtävät
Edunvalvojan tehtävistä päättää maistraatti tai käräjäoikeus. Yleensä edunvalvojalle annetaan tehtäväksi hoitaa päämiehensä omaisuutta ja taloudellisia asioita.
Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Edunvalvojan tulee tarvittaessa olla yhteistyössä esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.
Edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa varoistaan riittävästi rahaa omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä.
Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehensä varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Tehtävänsä alussa edunvalvojan on annettava maistraatille luettelo päämiehen varoista ja veloista. Edunvalvojan on säännöllisesti, yleensä vuosittain, tehtävä tili ja annettava se maistraatille.
Edunvalvoja tarvitsee maistraatin luvan päämiehensä puolesta tehtäviin tärkeisiin oikeustoimiin. Lupa tarvitaan esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myymiseen ja ostamiseen sekä omaisuuden luovuttamiseen pantiksi. Edunvalvojalla ei ole oikeutta tehdä lahjoituksia päämiehensä puolesta. (koskee irtainta omaisuutta, kiinteistöjä, rahalahjoituksia, omaa palkkiota yms.) Mikäli esim. irtaimesta omaisuudesta luovutaan esim. muuton tapahtuessa laitoshoitoon, tulee omaisuus myydä ja varat tallettaa edunsaajan tilille. (Edunvalvoja ei voi päättää asioista sopimatta toimenpiteistä ja arvioida toimenpiteitä - esim. omaisuuden arvoa - yksin)
Edunvalvojalla on oikeus saada korvaus kuluistaan ja kohtuullinen palkkio. Kulukorvausta ja palkkiota koskevat tiedot merkitään maistraatille annettavaan tiliin.
(lähde, OM: Holhoustoimen palvelut)