Kirjastoon töihin

Kirjastovirkailijoiksi voi pätevöityä suorittamalla kirjatoalan merkonomitutkinnon ammattiopistoista (huom. nykyään ei puhuta kauppaopistoista, vanhentunut käsite). Ja siis tätä linjaa ei todellakaan ole joka ammattiopistossa. Kirjastonhoitajaksi voi pätevöityä opiskelemalla ammattikorkeassa tai yliopistossa.

Alan palkat ovat melko huonot sekä työpaikkoja on todella vähän. Se, että opiskelet vaikkapa alan tutkinnon ei takaa todellakaan työpaikkaa (itse olen kirjastoalan merkonomi ja yhtään alan työpaikkaa en ole saanut).
Työpaikka hankitaan joko todella hyvällä tuurilla tai suhteilla, ei suinkaan niillä papereilla.

Jos olet yhtään katsonut esim. mollin sivuilta, esim. kesäksi kirjastoihin otetaan vain nuoria harjoittelijoiksi, kuukausipalkka 1025 - n. 1300 e. Eli nuoria, peruskoulun käyneitä/peruskoululaisia vain.

Kyllähän ne voi lukea erikseenkin.... Ainakin kirjastonhoitajaksi pätevyys tulee, kun ylempään korkeakoulututkintoon sisältyy TAI sen lisäksi on suoritettu kirjasto-alalta tietty määrä opintopisteitä.

Opistoissakin voi opiskella kirjastoalaa, kirjastovirkailijaksi. Esim. Haapavedellä alkoi vuosi sitten tieto- ja kirjastopalveluiden linja. Kesto 3v jos peruskoulupohjalta menee.
http://www.haapop.fi/sivu/fi/opiskelu/ammatillinen_peruskoulutus/tieto-_ja_kirjastopalvelut/

Osaatteko sanoa, otetaanko pääkaupunkiseudun kirjastoihin töihin oppisopimusopiskelijoita? Vai pitääkö olla jo ennestään kirjastossa töissä ja työkokemusta?

Mutta kuinka kirjastoon pääsee töihin ja kuinka sitä kokemusta saa? Tuntuu että sivarit sun muut vaan pääsee kirjastoon ja ne, jotka oikeasti olisi todella kiinnostuneita alasta sivuutetaan kylmästi tai niitä ei edes huomioida. Rahako ratkaisee vai mikä?

Kaupunginkirjaston sivuilta ei löytynyt henkilöstöasioista vastaavan nimeä, joten laitan varmaan tiedustelun lähikirjastoon, jos he osaisivat laittaa sitä eteenpäin.

Olisin menossa Keravalle opiskelemaan kirjastoalan merkonomiksi, mutta yhtälö Helsinki-Kerava tuntuu omalla kohdalla vaikealta, niin, että oppisopimus olisi paljon parempi vaihtoehto. Mutta kuinka sen työpaikan kirjastosta saisi?

Tiedättekö muuten onko kahden vuoden ammatillisessa perustutkinnossa joustovaraa, siis voiko tutkintoaikaa pidentää jos jaksaminen (ja toimeentuleminen) sitä vaatii?

Anna K kirjoitti:

Osaatteko sanoa, otetaanko pääkaupunkiseudun kirjastoihin töihin oppisopimusopiskelijoita? Vai pitääkö olla jo ennestään kirjastossa töissä ja työkokemusta?

Mutta kuinka kirjastoon pääsee töihin ja kuinka sitä kokemusta saa? Tuntuu että sivarit sun muut vaan pääsee kirjastoon ja ne, jotka oikeasti olisi todella kiinnostuneita alasta sivuutetaan kylmästi tai niitä ei edes huomioida. Rahako ratkaisee vai mikä?

Kaupunginkirjaston sivuilta ei löytynyt henkilöstöasioista vastaavan nimeä, joten laitan varmaan tiedustelun lähikirjastoon, jos he osaisivat laittaa sitä eteenpäin.

Olisin menossa Keravalle opiskelemaan kirjastoalan merkonomiksi, mutta yhtälö Helsinki-Kerava tuntuu omalla kohdalla vaikealta, niin, että oppisopimus olisi paljon parempi vaihtoehto. Mutta kuinka sen työpaikan kirjastosta saisi?

Tiedättekö muuten onko kahden vuoden ammatillisessa perustutkinnossa joustovaraa, siis voiko tutkintoaikaa pidentää jos jaksaminen (ja toimeentuleminen) sitä vaatii?

Lue lisää

Ensinnäkin turha verrata sivareita, työllistettyjä ym. vastaavia kirjastossa töissä olijoita oppisopimuslaisiin tai muihin työntekijöihin tässä kohdin. Ero kun on lyhyesti ja ytimekkäästi: Opsolainenkin ja muut määräaikaisesti palkatut MAKSAVAT, sivarit ja työllistetyt ovat ilmaisia. Joten siis työllistetyn paikka kirjastossa ei ole pois muilta, koska ei näillä julkisella voittoa tuottamattomalla puolella mitenkään kikkailla, että jätetään joku määräaikainen tai virkailija palkkaamatta.

Rahat ja henkilökunta on käytännössä aika minimissä joka paikassa ja työllistetyt (jotka usein aika korvaamaton apu pienelle henkilökunnalle) tulevat kaupungin työllistämiseen suunnatuista rahoista, palkat taas aivan muuta kautta. Eli jos kaupungin/kunnan työllistysrahat loppu jo jonkun vuoden osalta (joskus loppuvat jo kesällä)= Tällöin ei tule työllistettyjäkään. Sivarit taas ovat ihan valtion leivissä, sama kuin olisit armeijassa (siis teknisesti) eli mitään kuluja ei heistäkään ole. Kaikki siis kun ovat eri rahoilla, niin mikään ei ole toiselta pois. Työllistetyt ja sivarit ovat apuvoimaa määräaikaisen pätkänsä, kuka mitenkin on, mutta tosiaan mikään työllistettyjen ketjutus ei ole pois palkkauksesta. Kun tarvetta (JA RAHAA!) on, niin kyllä silloin palkataan väkeä. Tosin nykypäivän ongelma tälläkin puolella on se, että palkkaukseen ja toimien perustamiseen, edes määräaikaisuuksiin, ei juurikaan monissa paikoin ole rahaa suunnattuna vaikka miten olisi alimiehitystä.

Huono vertaus, mutta jos raha on loppu poliisien virkojen perustamisesta ja sielläkin huutava pula jo osin paikoin, niin voi vain miettiä kuinka paljon on rahaa kirjastovirkailijoiden lisäämiseen. Täysin kaksi eri asiaa ja eri rahat jälleen, mutta noin ontuvana esimerkkinä ensisijaistamisesta.

Yleensä tupataan kaikkialla vaatimaan jo jonkinlainen sidos kirjastoon tai kirjastoalaan, että pääsee töihin mutta se ei tietty ole mikään välttämättömyys. Saahan edelleen 1/3 kirjaston työntekijöistä (palkatuista) olla ei-päteviä, eli ilman muodollista koulutusta. Tosin pääasiallisesti kyllä alkavat kaikkialla olla nuoremmat jo edes 20ov mittaisen minimin eli virkailijapätevyyden suorittaneita.

Yleistä on, että aina joku innokas työllistetty, sivari tai määräaikainen pääsee oppisopimuskoulutukseen eli sikälihän ovat monesti jo sisällä maailmassa. Ja päälle se, että kaupungilla/kunnalla pitää olla tähän suunnattua rahaa. Esim. kun itse olin muutamia vuosia määräaikaisena kirjastossa ja kävin ammattitutkinnonkin sivussa (hommia vain ei ollut enää, epäsäännöllisiä määräaikaisuuksia vain, jotka nykypäivän sana, joten vaihdoin kokonaan aloja) niin itsellä kävi sikäli tuuri koulutuksen suhteen. Pari muuta oli odottanut kaupungin ohjaavan rahaa oppisopimuslaisten palkkaukseen melkein 2 vuotta, mutta itse olin juuri sattumalta siten että a) koulutusta ei olisi aloitettu jos ei olisi saatu yhtä lisää porukkaan ja b) olin juuri tuolloin yhden määräaikaisuuden loppusuoralla. Jatkuvasti kyllä tuli kuulemma kyselyjä kirjaston ulkopuoleltakin, mutta koska oli jo jonossa "omaakin väkeä" koulutukseen, niin näitä ei tuolloin luonnollisesti noteerattu.

Eli melkein sanoisin oppisopimus vaihtoehtojen nykypäivänä ja Hki:ssa olevan sitä luokkaa, että pakko olisi ensin päästä sisälle esim. työllistymisen muodossa 6-12kk kirjastoon ja tuona aikana alkaa kysellä opsoa. Sikälihän opso on muodostunutkin siten, että jo hieman on vähintään kokemusta kirjastomaailmasta eikä ihan kylmiltään kävele kouluun ja kirjastoon samaan aikaan. Kirjastomerkonomin tutkinnon siis oikeastaan näkisin tapauksessasi ainoana konkreettisena vaihtoehtona... Sitä kautta kuitenkin pääsisit harjoittelun ja sitä kautta esim. mahd. kesätöiden, harjoitteluiden ym. kautta sisälle ja ainakin "määräaikaisrinkiin".

Perustutkinnon joustovarat ovat aika hankalia etenkin näin "spesiaali"koulutuksessa, jossa esim. toisessa koulussa ei pysty käymään puuttuvia kursseja tms. Joten kyllä melkein valmistumiseen kannattaa tähdätä siinä ajassa, kuin koulu on asian mitoittanut. En nyt tarkoituksella itse ainakaan tuollaisessa koulutuksessa alkaisi suunnitella pidentämistä... Siinä voi paperien saaminen pitkittyä ja vaikeutua huomattavasti. Voi olla, että seuraava mahdollisuus aukeaa käydä uupuvia kursseja esim. kun seuraava koulutusryhmä on samassa vaiheessa kuin itse. Eli siis vaikka vasta 1,5 vuoden päästä... Joten tätä en suosittele kyllä ottamaan vaihtoehdoksi.

Tuon enempää nyt en osaa sanoa omalla pohjallani ja koulutuksillani sekä niiden kautta tietämyksellä.

4 vuotta kirjastossa kirjoitti:

Ensinnäkin turha verrata sivareita, työllistettyjä ym. vastaavia kirjastossa töissä olijoita oppisopimuslaisiin tai muihin työntekijöihin tässä kohdin. Ero kun on lyhyesti ja ytimekkäästi: Opsolainenkin ja muut määräaikaisesti palkatut MAKSAVAT, sivarit ja työllistetyt ovat ilmaisia. Joten siis työllistetyn paikka kirjastossa ei ole pois muilta, koska ei näillä julkisella voittoa tuottamattomalla puolella mitenkään kikkailla, että jätetään joku määräaikainen tai virkailija palkkaamatta.

Rahat ja henkilökunta on käytännössä aika minimissä joka paikassa ja työllistetyt (jotka usein aika korvaamaton apu pienelle henkilökunnalle) tulevat kaupungin työllistämiseen suunnatuista rahoista, palkat taas aivan muuta kautta. Eli jos kaupungin/kunnan työllistysrahat loppu jo jonkun vuoden osalta (joskus loppuvat jo kesällä)= Tällöin ei tule työllistettyjäkään. Sivarit taas ovat ihan valtion leivissä, sama kuin olisit armeijassa (siis teknisesti) eli mitään kuluja ei heistäkään ole. Kaikki siis kun ovat eri rahoilla, niin mikään ei ole toiselta pois. Työllistetyt ja sivarit ovat apuvoimaa määräaikaisen pätkänsä, kuka mitenkin on, mutta tosiaan mikään työllistettyjen ketjutus ei ole pois palkkauksesta. Kun tarvetta (JA RAHAA!) on, niin kyllä silloin palkataan väkeä. Tosin nykypäivän ongelma tälläkin puolella on se, että palkkaukseen ja toimien perustamiseen, edes määräaikaisuuksiin, ei juurikaan monissa paikoin ole rahaa suunnattuna vaikka miten olisi alimiehitystä.

Huono vertaus, mutta jos raha on loppu poliisien virkojen perustamisesta ja sielläkin huutava pula jo osin paikoin, niin voi vain miettiä kuinka paljon on rahaa kirjastovirkailijoiden lisäämiseen. Täysin kaksi eri asiaa ja eri rahat jälleen, mutta noin ontuvana esimerkkinä ensisijaistamisesta.

Yleensä tupataan kaikkialla vaatimaan jo jonkinlainen sidos kirjastoon tai kirjastoalaan, että pääsee töihin mutta se ei tietty ole mikään välttämättömyys. Saahan edelleen 1/3 kirjaston työntekijöistä (palkatuista) olla ei-päteviä, eli ilman muodollista koulutusta. Tosin pääasiallisesti kyllä alkavat kaikkialla olla nuoremmat jo edes 20ov mittaisen minimin eli virkailijapätevyyden suorittaneita.

Yleistä on, että aina joku innokas työllistetty, sivari tai määräaikainen pääsee oppisopimuskoulutukseen eli sikälihän ovat monesti jo sisällä maailmassa. Ja päälle se, että kaupungilla/kunnalla pitää olla tähän suunnattua rahaa. Esim. kun itse olin muutamia vuosia määräaikaisena kirjastossa ja kävin ammattitutkinnonkin sivussa (hommia vain ei ollut enää, epäsäännöllisiä määräaikaisuuksia vain, jotka nykypäivän sana, joten vaihdoin kokonaan aloja) niin itsellä kävi sikäli tuuri koulutuksen suhteen. Pari muuta oli odottanut kaupungin ohjaavan rahaa oppisopimuslaisten palkkaukseen melkein 2 vuotta, mutta itse olin juuri sattumalta siten että a) koulutusta ei olisi aloitettu jos ei olisi saatu yhtä lisää porukkaan ja b) olin juuri tuolloin yhden määräaikaisuuden loppusuoralla. Jatkuvasti kyllä tuli kuulemma kyselyjä kirjaston ulkopuoleltakin, mutta koska oli jo jonossa "omaakin väkeä" koulutukseen, niin näitä ei tuolloin luonnollisesti noteerattu.

Eli melkein sanoisin oppisopimus vaihtoehtojen nykypäivänä ja Hki:ssa olevan sitä luokkaa, että pakko olisi ensin päästä sisälle esim. työllistymisen muodossa 6-12kk kirjastoon ja tuona aikana alkaa kysellä opsoa. Sikälihän opso on muodostunutkin siten, että jo hieman on vähintään kokemusta kirjastomaailmasta eikä ihan kylmiltään kävele kouluun ja kirjastoon samaan aikaan. Kirjastomerkonomin tutkinnon siis oikeastaan näkisin tapauksessasi ainoana konkreettisena vaihtoehtona... Sitä kautta kuitenkin pääsisit harjoittelun ja sitä kautta esim. mahd. kesätöiden, harjoitteluiden ym. kautta sisälle ja ainakin "määräaikaisrinkiin".

Perustutkinnon joustovarat ovat aika hankalia etenkin näin "spesiaali"koulutuksessa, jossa esim. toisessa koulussa ei pysty käymään puuttuvia kursseja tms. Joten kyllä melkein valmistumiseen kannattaa tähdätä siinä ajassa, kuin koulu on asian mitoittanut. En nyt tarkoituksella itse ainakaan tuollaisessa koulutuksessa alkaisi suunnitella pidentämistä... Siinä voi paperien saaminen pitkittyä ja vaikeutua huomattavasti. Voi olla, että seuraava mahdollisuus aukeaa käydä uupuvia kursseja esim. kun seuraava koulutusryhmä on samassa vaiheessa kuin itse. Eli siis vaikka vasta 1,5 vuoden päästä... Joten tätä en suosittele kyllä ottamaan vaihtoehdoksi.

Tuon enempää nyt en osaa sanoa omalla pohjallani ja koulutuksillani sekä niiden kautta tietämyksellä.

Lue lisää

Kirjasto voi itse vapaasti määritellä kelpoisuusehdot valitessaan virkailijan, joko ankaramman tai lievempien sääntöjen mukaan, mitään laillisia pakollisia pätevyys vaatimuksia ei ole, vain suosituksia. Esim kirjastot työllistävät paljon työttömiä, joilla ei ole minkäänlaisia kirjastoalan koulutusta ja silti tekevät samaa työtä kuin kirjastovirkailijat määräaikaisissa työsuhteissa.

Mitä helvetin tutkintoja, eikö muka riitä että osaa lukea!?!? Sehän on vaan kirjasto!