Löysin Tehyn uusimmasta lehtisestä mielenkiintoisen artikkelin "Sisarukset hyvässä ja pahassa". Toimittaja kertoo Elisabeth Schönbeckin pohjalta sisaruussuhteista ja siitä miten ne vaikuttavat tulevaisuuden luonteenpiirteisiin ja pariutumiseen.
"Kahden veljen pikkusisko on joskus perheen prinsessa, mutta useimmiten raisu poikatyttö", "kahden siskon pikkusisar on naisellisin", sekä "veljesten isosisko omaksuu 'miehekkään' roolin".
Millaisista sisaruskatraista te olette kotoisin? Ovatko sisaruksenne rohkaisseet teitä homoseksuaalisuuteen, oletteko saaneet heiltä tukea? Oletko sisaruskatraan ainut lesbo?
Itselläni on kaksi vanhempaa isosiskoa ja minuun ainakin pätee lause "kahden siskon pikkusisar on naisellisin" sekä kuopuksien taipumus "olla luovia ja seikkailuhenkisiä". Koska sisaruus jatkuu aina erimielisyydestä huolimatta uskalletaan rakkaudessa ja vihassa olla todellisempia. Kun sisareni saivat tietää lesboudestani he hyväksyivät mukisematta. Toinen siskoni kertoi olevansa bi-seksuaali. Itselleni heistä on ollut suuren suurta tukea. Miten teillä?
"Kahden veljen pikkusisko on joskus perheen prinsessa, mutta useimmiten raisu poikatyttö", "kahden siskon pikkusisar on naisellisin", sekä "veljesten isosisko omaksuu 'miehekkään' roolin".
Millaisista sisaruskatraista te olette kotoisin? Ovatko sisaruksenne rohkaisseet teitä homoseksuaalisuuteen, oletteko saaneet heiltä tukea? Oletko sisaruskatraan ainut lesbo?
Itselläni on kaksi vanhempaa isosiskoa ja minuun ainakin pätee lause "kahden siskon pikkusisar on naisellisin" sekä kuopuksien taipumus "olla luovia ja seikkailuhenkisiä". Koska sisaruus jatkuu aina erimielisyydestä huolimatta uskalletaan rakkaudessa ja vihassa olla todellisempia. Kun sisareni saivat tietää lesboudestani he hyväksyivät mukisematta. Toinen siskoni kertoi olevansa bi-seksuaali. Itselleni heistä on ollut suuren suurta tukea. Miten teillä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen veljen isosisko ja luulisin ainakin, että ymmärrän miehekkäämpää ajatusmaailmaa paremmin kuin jotkut ikäiseni naiset.
En nyt väitä mikään äijä olevani, vaikka veljeni ja serkkuni on minua äijäksi vittuillessaan haukkuneet. Olen aika naisellinen ainakin päältä päin, tosin lievästi huoletonkin ulkonäköni suhteen. Veljeni on silloin tällöin vihjaillut aika suoraankin, että pitää minua lesbona. En tiedä miten tosissaan hän on, välillä itsekin olen heittänyt jotain homoläppää hänen suuntaansa.
En ole kertonut, että saattaisin pitää myös naisista.
Minulla on pikkusisko.
En ole kuullut siskosta noin viiteen vuoteen eikä hän hyväksy minulta facebook-kaveruutta. Välit ovat siis kireät, niin kuin minun suvussani yleensäkin.
Minä olen varmasti koko sukuni ainoa lesbo tai jos en ole, niin sitä ei minulle kerrottaisi. Vesi on verta sakeampaa tässä suvussa.
Minun äitini on toljake ja isä sosiopaatti. Minun sisareni asenne heitä kohtaan oli halveksivan nuoleskeleva, mutta hän pelasi niiden puolella minua vastaan. Nyt hän saa minun puolestani pitää paskansa, eli suhteet typerys-äitiini ja sosiopaatti-isääni. Siinä on hänelle rangaistusta tarpeeksi.
Hän pitää varmaan isosiskoa hulttiona, kun hän itse sopisi Bund Deutsches Mädel-malliksi. Oikeasti siis minulla on elämä ja hänellä rahat.
Minulla tulee olemaan vaikeuksia testamentin laadinnassa.
Minullakin on pikkusisko ja välit ovat etäiset.
sisarusparven kuopus ja on sekä siskoa että veljeä. Minä en lapsuudessani ja nuoruudessani kuullut lesboista ja homoista oikeastaan sanaakaan paitsi joskus haukkumanimenä koulun pihalla. Minua ei siis kukaan ole rohkaissut lesbouteen, eikä houkutellutkaan. Olen kasvanut totaalisen heterossa kasvuympäristössä aikuisikään asti ja pitkälti sen jälkeenkin. Silti vain eräänä päivänä tajusin ihastuneeni ihanaan, ruskeasilmäiseen naiseen. Sisäsyntyistä siis.
Molemmat suvut ovat tietämäni mukaan noin 100 pros heteroja. Yksi toisen isoäitini siskoista aikanaan oli kyllä asustellut toisen naisen kanssa vuosikausia (olen kuullut tästä vasta hiljattain, kyseinen ihminen on kuollut ennen minun syntymääni) ja siitä päätellen mitä hänestä tiedän, hän on saattanut olla lesbo. Mutta arvailuksi jää.
Tuntemani lesbot ovat kyllä niin erilaisista perheistä ja erilaisilla perhesuhteilla varustettuja, että en kyllä usko sen vaikuttavan identiteettiin. Enkä usko muutenkaan noihin roolikuvioihin, joista tuossa mainitsit. Siihen vaikuttaa mielestäni enemmän ihmisten luonteet ja myös perheen sisäinen dynamiikka.
En ole saanut erityistä tukea mutta en myöskään kieltämistä tai halveksuntaa. No, olen ollut nuoresta asti perheen musta lammas, joten luultavasti mikään ei enää heitä liikauta, tulee vain yksi uusi juttu listan jatkoksi.
myöskään minulla ei ollut lapsena tietoa että olisi "poikkeavia", nuoruudesta muistan yhden tytön jota sanottiin lesboksi, nyt olen vanha ja viisas ja oppinut tuntemaan paljon meikäläisiä. Olen kuopus ja sisaruksia on useita.
Kun katson taaksepäin, näen itseni hoikkana ja vääräsäärisenä, mustelmilla juoksemassa pitkin metsiä ja poikien kanssa jotain piilosen tapaista mentiin.Tyttöjen nukkeleikit ei erityisemmin kiehtonut, joten hautasin nukkeni perunamaahan ettei tarvinnut sitäkään selitellä.
Esimerkkejä ei ole näytetty koska kaikki sisarukseni ovat heteroita.
yksi veli on hylännyt minut koska ei ymmärrä minua asiassa on muutakin pimeetä.
kukaan mu ei ole ollut yhtään ihmeissään , koska olen sellainen hupsu jolta nyt voi odottaa ihan mitävaan.
Tukea? ehkä vähän yllättävältä taholta sain ns hyväksynnän, mutta muuten ei ole kukaan tulut tyrkyttämään tukiaan tms.
Pari kaveria heivasin itse.Eläkööt homofobioissaan.Kaapissaan.
perheen ainoa. enkä ole saanut mistään ns. vaikutteita. eli taitaapa tämä olla sisäsyntyistä. :)
kuinkahan paljon mahtaa ainokaisissa olla homoseksuaaleja? vai onko ainokaisissa enemmän heteroa leikkiviä, koska ovat vanhemmilleen se ainoa ihminen jolta saa lapsenlapsia. hmmm...
Kuulun pakettiin "veljesten isosisko omaksuu miehekkään roolin" :). Tosin on minulla pikkusiskokin, mutta hän on kyllä aina ollut meistä kahdesta se prinsessa.
Tämä oli mielenkiintoinen kysymys, koska en ole koskaan pohtinut asiaa tältä kannalta. Isosiskous sinänsä on varmasti vaikuttanut minuun paljonkin ja ainahan esikoisiin liitetään paljon erilaisia ominaisuuksia. Me kasvoimme olosuhteissa, jotka eivät aina olleet parhaimmat mahdolliset, ja jouduin sen vuoksi kantamaan tietynlaista maskuliinisuuden vahvaa viittaa hartioillani suhteessa nuorempiin sisaruksiini ja äitiini.
En muista, että olisin kuitenkaan koskaan tehnyt mitään erityisesti sen vuoksi, että minulla oli pikkuveljiä. Perheessäni oli normaalia, että me tytötkin harrastimme maskuliinisempia urheilulajeja ja esimerkiksi rakensimme majoja. Toisaalta myös pojilla oli nukkeja ja he leikkivät kotileikkejä. Eli meillä vallitsi melko optimaalinen tasa-arvo leikkien ja muun toiminnan suhteen, eikä meitä eroteltu koskaan sukupuolen mukaan. Itse leikin kaikenlaisia leikkejä.
Toki havaitsen, että veljet arvostavat maskuliinisia ominaisuuksiani ja olen varmasti aina ollut heille jollain tavoin sukupuoleton isosisko, joka on opettanut heille jääkiekkoa, vertaillut lihaksia ja ajanut metsäteillä motocrossia. Viime vuosina asiat ovatkin kääntyneet hauskasti päälaelleen, kun veljeni ovat kasvaneet minua suuremmiksi ja voimaakkaammiksi. Luulen, että se hämmentää eniten heitä itseään, koska he ovat tottuneet minun vahvuuteeni. Edelleen kuitenkin huomaan, että veljet arvostavat esimerkiksi kiinnostustani autoihinsa ja niiden ominaisuuksiin, eivätkä vaivaudu selittämään vastaavanlaisia asioita siskolleni ja äidilleni.
Siskoni on sanonut, että on tiennyt "aina" minun olevan lesbo - jopa ennen kuin itse sen ymmärsin alakoulun alussa. Sisaruksilleni asia ei ole koskaan ollut mikään ongelma ja he ovat hyväksyneet sen mukisematta. Kaikki sisarukseni ovat umpiheteroita. Minun lesbouteni sen sijaan on jotenkin niin ilmiselvää, ettei kukaan varmasti koskaan voisikaan kuvitella minun seurustelevan miehen kanssa, enkä nyt tarkoita ulkoisia ominaisuuksia, vaan sisäisiä.
Sen sijaan vanhemmilleni asia oli aluksi hyvinkin ongelmallinen, mutta sittemmin tunteet ovat tasoittuneet. Lesbouteni esiintuomisen myötä olen saanut tietää, että äitini veli on homo ja äitini täti on lesbo. Lisäksi epäilen isäni veljen olevan homo. Mutta näistä asioista ei suvussamme puhuta, niin kuin ei minukaan lesboudestani muun kuin oman perheeni sisäpuolella.
Taidan olla osa tota "veljesten isosisko omaksuu miehekkään roolin"-sakkia.
Tosin omistan vain yhden pikkuveljen, mutta pienempänä kaveripiiri koostui lähinnä pari vuotta nuoremmista pojista. Lisäksi nuorempia poikaserkkuja löytyy. Lapsena oikeastaan tunsin olevani poika. Vihasin tyttönä olemista, pukeuduin poikien vaatteisiin ja toivoin että jonain päivänä olisin oikeasti poika.
Nykyään olen täysin hyväksynyt ja löytänyt naisellisen puoleni.
En löydä kasvuympäristöstäni mitään mikä olisi kannustanut homoseksuaalisuuteen. Päinvastoin, asiasta ei ole puhuttu, mutta homofobisuus paistaa monista sukulaisista. Isovanhemmatkin päivitteli monesti, että "kyllä on tytössä jotain pahasti vialla kun suostu mekkoa laittamaan"
Paitsi isä on tuntunut arvostavan "maskuliinisia"piirteitäni (jotka ovat jo hautautuneet jonnekkin). Urheilussa ym. on aina odotettu samoja tuloksia kuin pojilta.
Lähipiirissä ei ole ollu homoja enkä tietääkseni vielä tähänkään päivään mennessä ole edes juttelut avoimesti homon ihmisen kanssa. Itsekkin siis vielä visusti kaapissa...