Portin sulle
rakensin
ja
sanoista salvat sen.
Sun siitä
käydä
halusin ja
luokseni myös
jäävän.
Ja puutarhani
ihanan
sä näätkö
loistossaan..
Vaik
hanki peittää
maan?
Mut kohta
kevät saa
ja kukat täyttää
maan..
rakensin
ja
sanoista salvat sen.
Sun siitä
käydä
halusin ja
luokseni myös
jäävän.
Ja puutarhani
ihanan
sä näätkö
loistossaan..
Vaik
hanki peittää
maan?
Mut kohta
kevät saa
ja kukat täyttää
maan..
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sen käytävillä astellen
Nää riimit hiljaa tapailen
Ei oo hankea niin valtavaa
Jok’ puutarhas nietoksiin voi piilottaa.
Sen näen aina loistossaan.
Ei mikään siel’ oo kuihtuvaa
Tunnen kevään lämmön palaavan
Puutarhas uuteen loistoon kutsuvan.
Hetken ennen hämärää.
Viimein käyvän portin näät.
Pois hanget halaavn
Illan saapuneen voi oivaltaa.
Nuo pari viimeistä riviä virhenäppäyksiä. Joskus näin
Mä kuulen
askeleet
ne lähestyy..
Ja pysähtyy !
Käyt sisään
puutarhaan
mi on viel
unessaan.
Mut joka kasvin
tuon mä
tiedän
täsmälleen
vaik näe niitä en.
Sä katsot
miettien,kuin
nähdä haluten
mit
kumpu tuo nyt
kätkee
mi lumen alla on.
Mä kuulen askeleet...
>*>,>*>**>.>*>**>.>*>
Kiva oli runosi..Joskus jää noita rivejä "piiloon" eikä niitä näe, no mitä heistä välittää.
Tekee kaikista nätimpiä. Ne virheetkin :)
Ei saa olla liian steriiliä..Tai täydellistä...Sininen hetki on minusta illan kaunein aika.
Kukapa ei osaisi odottaa.
Kurkistaa.
Sinun puutarhaan.
Ja kokea sen kauneus.
Runon oven avaus.
Kiitos hetkestä tästä.
Minäkin odotan jo kevättä :)
Jo jouduttaa sitä kevään tuloa..!
Minusta kevät on
kauneinta
aikaa,
kun
kaikki vihertää
ja linnut sirkuttaa
Ja kukat
pienet
nostaa pään..!
Lumikellot.
sinililjat, krookukset
nuo pienet
ihanat.
Kiitos Margitta. nyt on ollut jo niin valoisia aurinkoisia päiviä, toivottavasti sielläkin?