No niin. Aika paljon voisin kirjoittaa samoja asioita, mitä moni täällä. Olen pienestä asti ollut huono uninen, pienenä en saanut unta ja mihin se tässä 30 vuodessa olisi muuttunut..
Olen käyttänyt stelloja tilapäisesti n. 7 vuotta. Ensin ääritapauksissa, sitten 2 kertaa kuussa, sitten 2 kertaa viikossa ja nyt viimeisen vuoden aikana, useasti viikossa.
Lääkäri kirjoitti mirtazapiinia 1/4 tablettia iltaisin. Kovasti kehui lääkettä ja sanoi, ettei jää koukkuun ja on hyvä pitkäaikaiseen käyttöön. Hyvä. Halusinkin saada lääkkeen jatkuvaan käyttöön nyt kun lapset on tehty (raskausajat olivat yhtä helvettiä, kun sinnittelin 9 kk:tta ilman droppeja). Nukun noilla mirtoilla ihan ok (joskus otan stella puolikkaan vielä, mutta harvoin)
En oikein tajunnut, mitä lekuri tarkoitti sillä, ettei lääkkeeseen jää koukkuun? Totta helvetissä olen koukussa, kun en ilman niitä nuku?? Voi olla, että vaikutus on sitten korvien välissä, so what? Koen olevani riippuvainen kuitenkin ulkoisesta tekijästä, en ole siis omillani nukkumisen suhteen.
Vai mitä muut mirtojen käyttäjät on mieltä?
Entäpä sitten luomu-uneen opettelu? Onko täällä henkilöitä, jotka ovat kertakaikkiaan opetellut/pakottanut itsensä lääkkeettömään elämään? Mun kollega sanoi, että pahimpina unettomuusvuosina tuli kokeiltua kaikki dropit ja tuloksena oli, että alkuhelpotuksen jälkeen jokainen lääke vain pahensi unettomuutta ja hän lopetti kertalaakista kaikkien unipilsojen käytön. Aloin miettiä, onko edes sellaista unilääkettä, jonka käyttö "voi pysyä hanskassa"? Kyllä minä voisin koko loppuelämän syödä esim. mirtoja sen neljäsosan yössä, jos tietäisin, että toleranssi ei kasva ja haittavaikutuksia ei ole..Kollegan sanomisiin viitaten vielä: Joskus jaksan pari yötä ilman lääkettä (ajatuksena "otan sitten kolmantena yönä, jos on ihan pakko"). Nyt kuitenkin tuntuu, ettei sekään ole oikea ratkaisu. Eri asia olisi, jos saisi käydä duunissa nuokkumassa/hakea tarvittaessa saikkua, mutta olen kotona ja kersat herää joka aamu seiskalta ja niitten kanssa pitää jaksaa iltaan asti. Saikkua ei siis tunneta, joten pakko pysyä toimintakykyisenä.
Mutta ei se mitään; onneksi naapurini piristi päivääni (kun kiroilin unettomuutta) kertomalla, että kannattaa käydä alkuillasta lenkillä ja lakata asioiden murehtiminen sekä juoda iltapalalla teetä, niin uni tulee (HUUTONAURUA) Huomaa näistä kommenteista, kenen ei ole tarvinnut pyöriä lakanoissa ahdistuen, itkien, raivoissaan ..
Olen käyttänyt stelloja tilapäisesti n. 7 vuotta. Ensin ääritapauksissa, sitten 2 kertaa kuussa, sitten 2 kertaa viikossa ja nyt viimeisen vuoden aikana, useasti viikossa.
Lääkäri kirjoitti mirtazapiinia 1/4 tablettia iltaisin. Kovasti kehui lääkettä ja sanoi, ettei jää koukkuun ja on hyvä pitkäaikaiseen käyttöön. Hyvä. Halusinkin saada lääkkeen jatkuvaan käyttöön nyt kun lapset on tehty (raskausajat olivat yhtä helvettiä, kun sinnittelin 9 kk:tta ilman droppeja). Nukun noilla mirtoilla ihan ok (joskus otan stella puolikkaan vielä, mutta harvoin)
En oikein tajunnut, mitä lekuri tarkoitti sillä, ettei lääkkeeseen jää koukkuun? Totta helvetissä olen koukussa, kun en ilman niitä nuku?? Voi olla, että vaikutus on sitten korvien välissä, so what? Koen olevani riippuvainen kuitenkin ulkoisesta tekijästä, en ole siis omillani nukkumisen suhteen.
Vai mitä muut mirtojen käyttäjät on mieltä?
Entäpä sitten luomu-uneen opettelu? Onko täällä henkilöitä, jotka ovat kertakaikkiaan opetellut/pakottanut itsensä lääkkeettömään elämään? Mun kollega sanoi, että pahimpina unettomuusvuosina tuli kokeiltua kaikki dropit ja tuloksena oli, että alkuhelpotuksen jälkeen jokainen lääke vain pahensi unettomuutta ja hän lopetti kertalaakista kaikkien unipilsojen käytön. Aloin miettiä, onko edes sellaista unilääkettä, jonka käyttö "voi pysyä hanskassa"? Kyllä minä voisin koko loppuelämän syödä esim. mirtoja sen neljäsosan yössä, jos tietäisin, että toleranssi ei kasva ja haittavaikutuksia ei ole..Kollegan sanomisiin viitaten vielä: Joskus jaksan pari yötä ilman lääkettä (ajatuksena "otan sitten kolmantena yönä, jos on ihan pakko"). Nyt kuitenkin tuntuu, ettei sekään ole oikea ratkaisu. Eri asia olisi, jos saisi käydä duunissa nuokkumassa/hakea tarvittaessa saikkua, mutta olen kotona ja kersat herää joka aamu seiskalta ja niitten kanssa pitää jaksaa iltaan asti. Saikkua ei siis tunneta, joten pakko pysyä toimintakykyisenä.
Mutta ei se mitään; onneksi naapurini piristi päivääni (kun kiroilin unettomuutta) kertomalla, että kannattaa käydä alkuillasta lenkillä ja lakata asioiden murehtiminen sekä juoda iltapalalla teetä, niin uni tulee (HUUTONAURUA) Huomaa näistä kommenteista, kenen ei ole tarvinnut pyöriä lakanoissa ahdistuen, itkien, raivoissaan ..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei. Olen syönyt mirtaa jo 7 vuotta unettomuuteeni. Aluksi annos oli 15 mg, nyt ollut jo kolme vuotta 22,5 mg. 30 mg:n annos vie yöunet eli virkistää liikaa, mutta nuo muut annokset ovat sopivia. Mirtaan ei tule toleranssia, en nostanut annosta unettomuuden vuoksi vaan se on myös masennuksen estoon. Siihen kyllä jää riippuvaiseksi, sillä joka kerta kun olen yrittänyt lopettaa mirtan, vaikka kuinka hitaasti, täysi unettomuus on tullut. Sitten vain kiltisti jatkamaan. Mutta mieluummin syön noita kuin unilääkkeitä, jotka vievät tyystin syvän unen ja vähentävät REM-unta. Mirta ei vaikuta niihin. Lisänä syön Lyricaa 75 mg, joka lisää syvää unta ja vähentää yöheräilyjä. Jatkan loppuikäni näin, mieluummin kuin palaan siihen vanhaan 10 vuoden unettomuush...iin.