Onko oikeaa rakkautta olemassa?

Niin tai toisinpäin naiset alkavat katsomaan nuorenpien perään kun ukon kääpä vanhenee. Kuinkahan miehet sen kestävät kun eivät enää viehätä?

On toki oikeaa rakkautta.
Jos puoliso alkaa vilkuilemaan nuorempia, eikä ymmärrä kahden ihmisen yhteistä historiaa, joka vuosien varrella on kertynyt, niin sanon, että hän on päästään vialla. Vähä pöljä. Ja yksinkertainen.

Jos suhde on hyvä ja todellakin oikean rakkauden kyllästämä, niin en usko olevan pelkoa, että toinen helpolla alkaisi vinksahtamaan nuorempien perään.
Jos taas alkaa vinksahtelemaan, niin sitten pitää tehdä oman tahtonsa mukaan ja mennä.

Viehättävyys on monien asioitten summa.
Ja Pää sitten alkaa fundeeraamaan, että kantsiiko ja haluunks ja mitä-kuka-häh.

ja yllättävän paljon. Monella oikeassa ja oikeanlaisessa parisuhteessa elävällä ei vain ole tarvetta siitä kuuluttaa sen kummenmmin. MOni meistä keski-ikäisistä pariskunnista voi hyvin ja on tyytyväinen elämäänsä ja sitä rakkauttakin löytyy. Onko se sitten oikeanlaista, sitä on vaikea määritellä mutta varmasti kullekin sopivaa. Keski-ikäinen mies, siinä kuin muunkin ikäinen, katselee kauniita kaikenikäisiä naisia, eikä siinä ole mitään pahaa. Voivatpa olla jopa kiinnostuneitakin mutta rakkaudesta tuskin on kysymys. JOskus tosin on niinkin, mutta harvemmin.

Oma miehani pitää minua yhä viehättävänä ja haluttavana vaikka ikävuosia on yli 50 ja yhteisiä vuosia yli 30. Minua kauniimpia naisia on vaikka kuinka mutta sille minä en voi mitään ja katselen itsekkin kaikkea kaunista, samoin pieni flirtti komean miehen kanssa vain piristää eikä sillä ole mitään tekemistä avioliittoni tai rakkauteni kanssa.

ELi kyllä sitä rakkautta löytyy ja piisaa; aina ei tarvitse olla niin tosikkomainen tai ottaa joka asiaa kirjamellisesti; kyllähän me sen tässä iässä jo tiedämme, eikö?

...sukupuolivietti sublimoituu molemmilta osapuolilta. Ihminen on moniavioinen eikä ikinä valmis luonnottomaan "miehuuskokeeseen" eli tyytymään elämään puutteessa silloin, kun muitakin mahdollisuuksia on. Vrt katoliset pedofiilipapit ja Pietarsaaren saarnaaja, joka köyri lapsenlapsiaan. Ehkä paremman puutteessa, mutta köyri kuitenkin.

Kysymykseesi koska en ole koskaan ehtinyt miettimään mitä se rakkaus on.
Tierän vain sen että joskus elämässä tuulee vastaan ja joskus se puoliso ärsyttää tosi rankasti.
Toisinaan sanomista tulee mistä vain ja perkeleet lentelee.
Tierän myöskin sen että kotiin on kiva mennä rankan päivän jälkeen ja kun ruokapöyrässä ja joskus öisin katselen nukkuvaa vaimoa ja elämän luistimen jälkiä hänen kasvoillaan en inhoa näkemääni.
Yön pimeyressä ja kylmyyressä on mukavaa painautua toisen lämpimään kylkeen.
Onko se rakkautta vai mitä?en osaa sanoa voi se olla kiintymystä yhteiseen kotiinkiin ja yhteinen lainahan yhristää aina sanotaan.
Toivon vain että kun vaimo kattelee minua hän ei näkisi minussa pelkkää korin putkimiestä vaaan jotain muutakin liikahtaisi mielessä ja joskus lämmin käsi pörröttäisi tukkaa ohimennen.

Kun se mieskin vanhenee ihan yhtä paljon kuin vaimokin! Se on fysiikan laki.

Älä yleistä, kaikki miehet ei ala vilkuilla nuorempia. Itse olen ollut naimisissa 35 vuotta, olen 55 ja mies 61.
Meillä kaikki toimii, kumpikaan ei vilkuile vieraita, eletään erittäin harmoonisessa liitossa.

Onko oikeaa rakkautta, kysyt? No tottakai on! Kun itse rakastuin seitsemäntoista vuotiaana tähän tulevaan puolisooni, se oli menoa kerralla! Ja vielä näinkin pitkän liiton jälkeen voin sanoa että rakastan miestäni, en tietenkään sillä noruuden palolla kuin silloin ennen mutta sama rakkaus roihuaa yhä.

rakkaus on myös tahdon asia ja vaatii työtä kestääkseen...

myös oikeaa rakkautta. Jos mietitään ihmisten elinkaarta, niin myös miehet kumma vain rupsahtavat ajansaatossa.. ennen niin kyvykkäät nuoret miehet, heille tulee erilaisia ongelmia.. kuten potenssi ei enää niin hyvin toimi kun ennen.. pitää mennä viagraa hakemaan..

Entäs sitten muut jutut.. kaikenmoisia vaivoja tulee jopa pissavaivoja.. joita miehillä kutsutaan eturauhasvaivoiksi..

Naiset tekee miehille lapsia.. totta kait siinä kroppa jonkin verran muuttuu.. Nuorillakin naisilla näin tapahtuu.. he ei oo sen kummemmassa asemassa sen suhteen..

aitoa rakkautta olemassa ! Rakkaus muuttuu ajan myötä, nuoruuden palo ja intohimo hiipuu, mutta
yhteiselo on rauhallisempaa . " Kolmikymmenvuotinen sota ", niin kuin mummoni sanoi, on täynnä
ylä ja alamäkeä, lentäviä lautasia, oven paukuntaa, tahtojen taistelua, mutta välirauhan aikana on
hyvä selvitellä tunteitaan, katsoa peiliin ja miettiä, olenko aina oikeassa, voisinko olla parempi puoliso.

Aika muuttaa ulkonäköä ja niitä parisuhteen ryvettämiä naarmuja tulee molemmille .

Tuttavapiirissäni on monta pitkän linjan paria, aviossa yli 30v .
Ei erota heti, jos tulee riitaa tiskivuoroista tai siitä, kumpi vie roskapussin.

Mieheni ei ole koskaan sanonut minua vanhaksi naiseksi, olen vieläkin hänen " kukkaistyttönsä ".
Avioiduimme hyvin nuorina ja meillä on paljon yhteistä elämää ja muistoja.

Jos hän joskus sanoisi haluavansa erota nuoremman takia, päästän menemään, koska rakkaus ei
kahlitse, toivon hänen olevan onnellinen . Tottakai olen surullinen, jos näin käy !

Oikeaa rakkauttakin tästä maailmasta löytyy.
Ei kai se aina tarkoita sitä, jos mies vilkuilee nuorenpaa, että se rakkaus siihen omaan jotenkin olisi hävinnyt.

vilkuilee joka päivä nuorempaa naista, eli minua :)
Ilmeisesti viehätän häntä ainakin jonkin verran.

Määrittele ensin mitä sillä tarkoitat. Muuten joku sanoo juu ja toinen ei ja molemmat ovat oikeassa.

Lukaisin suunnilleen kaikki kommentit,että saan hiukan prespektiiviä.Oli pakko,kun olen mies:)

Aika yleinen mielipide taisi olla että,on sitä rakkautta jäljellä,mutta ei sellaista tunteenpaloa kuin alkuaikoina,häh,mitäkä?'
hups,kone ei tykkää minusta,tää jumitti..

Kyllä se on niin ettei hyvässä suhteessa kumpikaan vikuile,ei nuorempia eikä vanhempia,ei ainakaan vaimon vanhempia.

On aivan ehdottoman tärkeää myös miehelle se että joskus pörrötetään,tai jotain,eikä tosiaankaan pidetä jonain auton huoltomiehenä tai kiinteistön huoltajana.Omaa tilaani en kommentoi.. NO olkoon,Remontti reiskahan olen ja kisälli kirsin kanssa paskahuusia joskus tuunataan:)

Uskon tai luulen ettei rakkautta ole olemassakaan,vaan on syvä kiitymys,tottumus turvalliseen yhdessäoloon.Rakkaus sanana kuullostaa jotenkin häilyvätä,tai sitä sanaa vaan käytetään niin paljon väärin että se menettää uskottavuutensa.

Silloin kauan sitten kun olin kaupungin halutuin poikamies,minulle tunnutsti rakkautensa eräs nainen jonka kanssa olin seurustellut vasta muutaman viikon,hän vielä tivasi minulta..Rakastatko sinä minua? Siihen kaatui se seurustelu,kun sanoin etten ole rakastuntut,mutta ihastuntut ja tiedä vaikka meistä tulisi rakastavaiset.
Hänelle sana, rakastan oli niin tärkeä että ehdotin breikkiä...olen edelleen tauolla siitä suhteesta:) Hän ei ollut se oikee.

Yksin kertaisesti,jos mies katselee muita,siihen on jokin syy..Tai sitten mies vaan haluaa metsästää,mutta ei tuo saalistaan kotiinsa:)

Nyt kyllä tukin suuni.

Mä näen niin, että olet esteellinen esittämään kysymystäsi ennakkoasenteistasi johtuen.

Joskus kun kulkee silmät auki niin näkee:
Kuinka hyvän näköinen mies katsoo lempeästi ehkäpä ihan rakastavasti vierellään kulkevaa ikäistään naista josta jo ikäkin näkyy.

Vanhoilla naisilla, nuorilla naisilla, hyvän näköisillä naisilla, niinkun myös miehillä on varmasti vaikeaa jos itse välittävät puolisostaan mutta toinen ei enää.
Ei se ole kenellekään helppoa.

Ihmiset vanhenevat ja tänne tulvii uusia ihmisiä.
Ihmisiä jotka eivät tutustu kirjoituksiin kunnolla.
Ja kysyvät samoja idioottisia kysymyksiä.

sitä.

olemassa.. Tiedän pareja jotka ovat olleet avioliitossa vuosikymmeniä.. pitkiä aikoja, menneet nuorena naimisiin, kasvattaneet lapset ja ovat nyt isovanhempia.. Nyt kun vanhuus on tullut he ovat yhä yhdessä.. jotkut viettävät jopa 100 vuotis-juhlia yhdessä, se alkuaikojen nuoripari.. joka nyt on ajansaatossa vanhentunut.. Se on sitä aitoa oikeaa rakkautta, että eletään kuten pappi sanoo.. sekä myötä- että vastamäessä yhdessä..

Myötämäki tarkoittaa sitä helppoa elämää, jolloinka kaikki menee hyvin.. vastamäki sitten taas sitä kun ollaan asioista eri mieltä.. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että ei sovittais asioita.. Jos rakastaa oikeasti toista ihmistä, sitä sovittelee toisen kanssa ne asiat ja taas jatketaan tätä yhteistä taivalta..

Semmosta se on tämä yhteiskuntakin.. eletään yhdessä sekä myötä- että vastamäessä.. asiat sovitaan.. ja niistä puhutaan.. jos ollaan eri linjoilla.. Monista asioista voi neuvotella ja pitää neuvonpitoa.. ja kun asiat on saatu puitua.. tulee taas se myötämäki.. kaikille osapuolille.. silloin kun eletään sovussa.. ja rakkaudessa..

Eikös se sanontakin kuulu, että rakasta lähimmäistäsi kuten toivoisit itseäsi rakastettavan ja kohdeltavan.. Yksi versio on myös semmonen että niin metsä vastaa kun sinne huudat.. onko se kaiku joka sieltä vastaa.. takasin samalla tavoin.. Jos rakastat toista täydestä sydämmestä.. saat rakkautta monin kertaisesti takaisin.. jos olet vilpitön ja avulias.. niin toisetkin ovat sinua kohtaan samanlaisia.. Jos autat heikommassa asemassa olevia ihmisiä, saat siitä nautinnon.. joka kantaa pitkälle.. sitten kun nuo silloin heikot ihmiset saa itsensä eteenpäin.. heidän kuuluis muistaa.. sitä joka auttoi heidät elämän tielle.. se olis heidän vuoronsa sitten osoittaa kohteliaisuutta ja rakkautta sitä ihmistä kohtaan..

Ainakin minä oon niin toimissani aina toiminut.. olen ottanut huomioon monet asiat ja niiden haarat.. olen rakastanut ja rakastan yhä monia monia ihmisiä.. he kaikki eivät varmaan osaa aavistaakkaan sitä.. kuka on se ihminen joka heitäkin rakastaa.. Minusta olis hienoa jos hekin oppisivat rakastamaan ja välittämään kanssa ihmisistään samalla tavalla.. ja lisäksi olemaan sopusoinnussa ympäristön ja luojan kanssa.. Näin minä ajattelen asiaa kun kysytään sitä että onko aitoa rakkautta olemassa.. Kyllä sitä on.. uskokaa pois.. on sitä..

Rakasta, kärsi ja unhoita ja mäne elämään elämääsi siitä eteenpäin.

rakkautta on olemassa, mutta kuka sanoo, että vain sellainen rakkaus, joka kestää "kunnes kuolema meidät erottaa", on aitoa rakkautta? Rakkaus voi loppua tai se voi muuttaa muotoaan monista eri syistä, silti se on voinut olla aitoa rakkautta. Kuitenkin, ihmiset muuttuvat elämänsä aikana ja joskus sitä vain huomaa, ettei rakastakaan enää sitä toista, eikä sen syyn tarvitse olla vanheneminen. Usein rakkaudeksi luullaan myös riippuvuutta, turvallisuutta, tuttuutta ym. Mutta kaikki me elämme tavallamme, pysymme liitoissamme omista syistämme. Toisilla se on rakkautta ja toisilla jotain muuta. Jokainen valitsee itse sen, mitä elämältään haluaa.

En ihan kuulu tähän 50 joukkoon, kunhan kävin kurkistamassa ja oli pakko vastata tähän vähän hassuun kysymykseen:)

Luultavasti nainen katkeroituu, jos ei ole viellä 6-kymppisenä kokenut tyydyttävää yhdyntää.

Rakasitn, rakastin. Ei silti riittänyt. Kuka mittaa kenenkin tarpeet?

mut näköjään kestävää sellaista ei ole.

Esität kysymyksen " kuinka vanhat naiset kestävät sen, etteivät enää viehätä puolisoaan " ?

Eivätkö miehet muka vanhene? Näen päivittäin ympärilläni ikäisiämme miehiä, heissä näkyy eletty elämä.
Kyllä kai aitoa rakkautta on olemassa, se alkuhuuma on hormonien hyrinää ja sisäistä kutinaa.

En näe mitään syytä erota, vaikka rakkaudesta ei enää joka päivä lirkutellakaan.
Olen puolisoni valinnut ja särmämme ovat hioutuneet vuosien myötä. Pitäisikö nyt erota hyvästä
elämänkumppanista ja alkaa etsimään sitä Aitoa Rakkautta? Elämään tämän maailmanajan ja ihanteiden
mukaan? Rakkaus ei mielestäni ole pelkkää sängynjousien natinaa ja kuun tuijottelua käsi kädessä,
kylki kyljessä, siirapinmaku suussa. Se on myös harmaita arkiaamuja, jolloin syödään aamupalaa
rähmisin silmin ja nahistaan, kunpi ensin lukee lehden. Arjessa se testataan, yhdessä vanheten!

Vanhat naiset kestävät aika paljon, maailma ei kaadu jos mies vilkuilee nuorempia naisia.
Katselen itsekin mielelläni hyväkroppaisia, vahvoja nuoria miehiä ja muistelen, kuinka omani oli
samanlainen 40v sitten.

Jos mies haluaa nuoren, verevän naisen, se hänelle suotakoon. Kestän sen, elämä on tehnyt
minusta omillani pärjäävän, vahvan naisen, joka ei pienistä hätkähdä.

On tietysti oikeaa rakkautta. Se on sitä silloin kun se koetaan sellaiseksi. Tyhmät vanhat naiset eivät kestäkään viehätysvoimansa vähenemistä. Vilkuilemista esiintyy molemmilla sukupuolilla ja on aivan normaalia, niin sen luonto on mahdollistanut. Rasittavia muuten tollaiset olettamukset ja yleistykset.

parempi on vaan kun yrittää viehättää ihan vaan itseään...antaa vanhojen puolisoiden vilkuilla minne vaan, pidä vaan huoli omasta mielenrauhastasi ja hyvinvoinnista. Roudan ei tarvitse tuoda porsasta takaisin, porsas voi varsin hyvin jäädä omille teilleen eikä siitä maailma kaadu. Tunne aitoa rakkautta itseäsi kohtaan äläkä anna jonkun hassun äijän pilata hyvää elämääsi.