Mä tein virheen. Rakastuin mieheen, menin naimisiin miehen kanssa, ostin talon miehen kanssa, koiran miehen kanssa. Miehellä on lapsi. Inhosin miehen lasta, yritin monta vuotta muuttua enkä voinut. Tunnistan sen nyt, useamman vuoden jälkeen ääneen, tuli tehtyä virhe. Inhoan yhä, pahemmin kuin koskaan. Olen tainnut aina inhota lapsia. Kun näen lapsen voin pahoin, kenen tahansa lapsen. Varsinkin mieheni lapsen. Taidan haluta pois, en tule koskaan olemaan ensimmäisellä sijalla miehelleni, häviän kaikessa tuolle olennolle, kaiken jaan mitä rakastan eniten ja kaiken menetän sille jota inhoan. Mieheni on minulle ensimmäisellä sijalla, en vain halua olla lauman alin ja kestää koko elämääni. Sopeutua ja sietää. Kasvatan vain vihaa, mutta nyt tämä on myös minun elämäni. Minun taloni, koirani, mieheni ja autoni. Minun rutiinini jokaisena päivänä. Kunpa voisin ajaa lapsen pois, kunpa voisin ajaa miehen ja lapsen pois ja pitää lopun elämästäni joka on mun. Jos lähden, menetän kaiken, jos jään, räjähdän. Kunpi tahansa, aina sattuu ja kaikkiin. Kunpa en olisi rakastunut.
VIRHE
joulou858
9388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kulkee vain yhteen suuntaan - eteenpäin. Sinun junasi meni ennen kuin ehdit asemalle. Tai olit väärällä asemalla. Mutta laulun sanoin. "Kyllä uusia tulee."
Lasta et pysty tekemään olemattomaksi, etkä voi sillekään mitään, että hän on miehellesi tärkein. Elämä vain on sellaista.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että elämä on joka tapauksessa sopeutumista ja sietämistä, jos ei yhden niin toisen.
On muuten kuvottavaa lukea lapsi-inhostasi. Suoraan sanoen sinun pitäisi pysytellä poissa lasten lähettyviltä.
Niitä on vaan joka paikassa. Mites meinaa onnistua?
kanssa ostit talon???
Osti koiran miehensä kanssa! Etsä osaa lukea vai jäikö se taito ekalle kun jäit luokalles? :D
ja lähde. Et menetä kaikkea, menetät vain ihmisen jota rakastat.
Toisaalta hänkin menettää ihmisen, ihmisen jota rakastaa TOISEKSI eniten, heti lapsensa jälkeen.
Lapsi on ja pysyy, puolisoita saa aina uusia.
sinusta ei koskaan tule äitiä.
On vaikeaa huomata, että on tehnyt virheen. Itselleni tuli mieleen, että yleinen lapsiinho on voinut syntyä juuri tuosta tilanteesta missä olet. ja se, että koet olevasi lauman alin jäsen kertoo jotain. joko koet virheellisesti niin ja ongelma on sinun, mutta jos miehesi kohtelee sinua niin ongelman alullepanoja voi olla miehesi etkä sinä.
Sanoin ei sano niin, teoissa näkyy kaikki. Mies itse tuntuu tulevan ensin, sitten ehdottomasti lapsi, sitten ehkä minä. En mä ole tullut missään tilanteessa aiemmin hänen omien menojen tai lapsen edelle. Lapsikin ihan vähän häviää miehen menoille. Ei ole ilkeä, eikä rakkaudeton. Ei vain tajua miten on arvojärjestyksensä laittanut. En tiedä onko pahempi kun on näin, ei ilmiselvästi sano mun olevan alempi arvossa mutta näyttää sen selvästi teoissaan.
joku onneton talo olla niin tärkeä, että pitää mielenterveys menettää??? Eiköhän se ero olisi palveus ihan kaikille.