Käytetyn hinta (ties monennenko kerran)!!

Ja näissä vanhuksissa samankaltainen vitsaus kuin vanhoissa asunnoissa, putkiremppa.
Ulkoisesti ei juurikaan näy, mutta:
- kone
- purjeet
- home
- lasikuiturutto

Kylkiäisenä VANHANAIAKINEN konstruktio. Vanha on vanha, ei se siitä miksikään puleerauskertoja lisäämällä muutu. Oli sitten SCANDI tai ei.

Sinällään puolestani vanha paatti ok, mutta noi HINTAPYYNNÖT!
Kommentti yllä täyttä totta, -90 puuttuu. Varmaa on kuitenkin, että jossain vaiheessa kasarit sakkaa takuuvarmasti 2000 luvun tarjonnan tasaisesti kasvaessa.

Vastavirtainen kirjoitti:

Ja näissä vanhuksissa samankaltainen vitsaus kuin vanhoissa asunnoissa, putkiremppa.
Ulkoisesti ei juurikaan näy, mutta:
- kone
- purjeet
- home
- lasikuiturutto

Kylkiäisenä VANHANAIAKINEN konstruktio. Vanha on vanha, ei se siitä miksikään puleerauskertoja lisäämällä muutu. Oli sitten SCANDI tai ei.

Sinällään puolestani vanha paatti ok, mutta noi HINTAPYYNNÖT!
Kommentti yllä täyttä totta, -90 puuttuu. Varmaa on kuitenkin, että jossain vaiheessa kasarit sakkaa takuuvarmasti 2000 luvun tarjonnan tasaisesti kasvaessa.

Lue lisää

tässä maailman 6. kovimmin verotetussa kommarivaltiossa rahat ovat jatkossa entistä tiukemalla, on suuri merkitys ostajan taloudelle, ostaako esim 80 keur 2000 -luvun veneen vaiko 40 keur 1980 -luvun veneen. Kummallakin voi purjehtia samalla lailla.

gfddfgggh kirjoitti:

tässä maailman 6. kovimmin verotetussa kommarivaltiossa rahat ovat jatkossa entistä tiukemalla, on suuri merkitys ostajan taloudelle, ostaako esim 80 keur 2000 -luvun veneen vaiko 40 keur 1980 -luvun veneen. Kummallakin voi purjehtia samalla lailla.

Lue lisää

Tiedoksi....suomi ei ole kommarivaltio.Pitäis edellisen tutustua politiikkaan.Ja käytetyistä, esimerkiksi Benejä on nettiveneessä myynnissä noin 15 ;boat24:a niitä on lähes 900!!!On meinaan valinnan varaa.Ei tartte kun ostaa ja purjehtia paatti suomeen.Ja mitä niihin veroihin tulee...veroja maksetaan joka maassa,ilman niitä olis laki lonkalla ja henki höllässä.

gfddfgggh kirjoitti:

tässä maailman 6. kovimmin verotetussa kommarivaltiossa rahat ovat jatkossa entistä tiukemalla, on suuri merkitys ostajan taloudelle, ostaako esim 80 keur 2000 -luvun veneen vaiko 40 keur 1980 -luvun veneen. Kummallakin voi purjehtia samalla lailla.

Lue lisää

Mutta kun niitä 2000-luvun veneitä saa jo nyt selvästi halvemmalla kuin 80 kiloeurolla. N. vuoden 2000 Beneteaun tai Bavarian vähän yli 30-jalkaisen saa ihan Suomesta kuutosella alkavalla hinnalla, ja muutaman vuoden päästä hintapyynnöt alkavat varmaankin jo viitosella, ja ennen pitkää nelosella. Siinä vaiheessa on vähän turha pyydellä samoja hintoja 80-luvun keskivertoskandeista. Peruskasarien hintapyyntöjen on silloin syytä alkaa kakkosella!

Kyllä se on nyt niin, että markkinat ovat normalisoitumassa tässäkin maassa. Kasariskandien omistajatkin saavat huomata, ettei vene ole mikään asunto, jonka arvo säilyy tai jopa nousee. 90-luvun veneiden puute on aiheuttanut markkinoilla vääristymän, jonka merkitys vähenee sitä mukaa kun 2000-luvun taite etääntyy ja siten 2000-luvun veneiden tarjonta alkaa tyydyttää myös edullisempien käytettyjen etsijöitä.

effedaweae kirjoitti:

Tiedoksi....suomi ei ole kommarivaltio.Pitäis edellisen tutustua politiikkaan.Ja käytetyistä, esimerkiksi Benejä on nettiveneessä myynnissä noin 15 ;boat24:a niitä on lähes 900!!!On meinaan valinnan varaa.Ei tartte kun ostaa ja purjehtia paatti suomeen.Ja mitä niihin veroihin tulee...veroja maksetaan joka maassa,ilman niitä olis laki lonkalla ja henki höllässä.

Lue lisää

suomessa ennen krisselien tuloa noin vuonna 1000 jaa. Monacossa tulovero on 0%. Venäjälläkin 13%. Ois kannattanut suomen hävitä sota, niin ois aito markkinatalous eikö mikään sosialistinen sekatalous.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous
"Suomen talous on tyypiltään sekatalous.

"

http://en.wikipedia.org/wiki/Tax_rates_around_the_world

Beneteaulla on enimäkseen kesämökkiveneitä, ei niitä kukaan tosipurjehtia huoli. Firstit nykyään ovat aivan liian alirikattuja itämeren kevyisiin keleihin. X -Yachtsilla on useampi malli, joka sopii tänne paremmin, Jeanneaullakin JOD35.

Ennusmies kirjoitti:

Mutta kun niitä 2000-luvun veneitä saa jo nyt selvästi halvemmalla kuin 80 kiloeurolla. N. vuoden 2000 Beneteaun tai Bavarian vähän yli 30-jalkaisen saa ihan Suomesta kuutosella alkavalla hinnalla, ja muutaman vuoden päästä hintapyynnöt alkavat varmaankin jo viitosella, ja ennen pitkää nelosella. Siinä vaiheessa on vähän turha pyydellä samoja hintoja 80-luvun keskivertoskandeista. Peruskasarien hintapyyntöjen on silloin syytä alkaa kakkosella!

Kyllä se on nyt niin, että markkinat ovat normalisoitumassa tässäkin maassa. Kasariskandien omistajatkin saavat huomata, ettei vene ole mikään asunto, jonka arvo säilyy tai jopa nousee. 90-luvun veneiden puute on aiheuttanut markkinoilla vääristymän, jonka merkitys vähenee sitä mukaa kun 2000-luvun taite etääntyy ja siten 2000-luvun veneiden tarjonta alkaa tyydyttää myös edullisempien käytettyjen etsijöitä.

Lue lisää

netissä huutelee. harmittaahan se ,jos on velaksi koko elämä.

"Peruskasarien hintapyyntöjen on silloin syytä alkaa kakkosella!
"

Aidossa markkinataloudessa kukin saa pyytää mitä huvittaa. Ei se ole tyhmä ketä myy vaan se ketä ostaa, esim uuden purjeveneen ostamista ei voi perustella järkisyin.

Ennusmies kirjoitti:

Mutta kun niitä 2000-luvun veneitä saa jo nyt selvästi halvemmalla kuin 80 kiloeurolla. N. vuoden 2000 Beneteaun tai Bavarian vähän yli 30-jalkaisen saa ihan Suomesta kuutosella alkavalla hinnalla, ja muutaman vuoden päästä hintapyynnöt alkavat varmaankin jo viitosella, ja ennen pitkää nelosella. Siinä vaiheessa on vähän turha pyydellä samoja hintoja 80-luvun keskivertoskandeista. Peruskasarien hintapyyntöjen on silloin syytä alkaa kakkosella!

Kyllä se on nyt niin, että markkinat ovat normalisoitumassa tässäkin maassa. Kasariskandien omistajatkin saavat huomata, ettei vene ole mikään asunto, jonka arvo säilyy tai jopa nousee. 90-luvun veneiden puute on aiheuttanut markkinoilla vääristymän, jonka merkitys vähenee sitä mukaa kun 2000-luvun taite etääntyy ja siten 2000-luvun veneiden tarjonta alkaa tyydyttää myös edullisempien käytettyjen etsijöitä.

Lue lisää

virsi täällä kuin joskus ennenkin. Viisi vuotta sitten kauhisteltiin mm. Comfortinan ja Jonin hintapyyntöjä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1509980

Ovathan hinnat tulleet toki alaspäin, mutta syynä on pikemminkin lama kuin muutos uusien ja käytettyjen veneiden kysynnän suhteessa. Jopa uudehkot halpisveneet näyttävät pitävän kohtuullisesti arvonsa, kun verrataan hintatasoa veneen hankintahintaan n. 10 vuotta sitten. Tuskinpa näidenkään veneiden nimellishinta tulee paljoakaan putoamaan tulevina vuosina. Syitä sille, että miksi sitä povattua kasarien hintaromahdusta ei ole (vielä) tullut on useita: ensinnäkin uusien veneiden hintakilpailusta ovat vastanneet ensisijaisesti veneet, jotka eivät laatumielikuvaltaan ja muutenkaan vastaa kaikkien ostajien tarpeita (se on sitten toinen kysymys, että onko se mielikuva oikea). Uusien "laatuveneiden" hinnat taas ovat nousseet jatkuvasti. Toiseksi hintaero on edelleen kohtuu suuri sellaisen perus 80-luvun perheveneen ja uuden varustellun Bavan, Benen tai Delphian välillä. Kolmanneksi moneen kasariveneeseen on investoitu paljon uuteen moottoriin, elektroniikkaan, purjeisiin, joten ne ovat teknisesti hyvässä kunnossa.

sdfgg kirjoitti:

netissä huutelee. harmittaahan se ,jos on velaksi koko elämä.

"Peruskasarien hintapyyntöjen on silloin syytä alkaa kakkosella!
"

Aidossa markkinataloudessa kukin saa pyytää mitä huvittaa. Ei se ole tyhmä ketä myy vaan se ketä ostaa, esim uuden purjeveneen ostamista ei voi perustella järkisyin.

Lue lisää

Anteeksi, mutta vastauksesi ei mielestäni sisällä yhtäkään vasta-argumenttia kirjoitukseeni, pelkkää tyhjää länkytystä. Enkä mielestäni puhunut mitään _uuden_ purjeveneen ostamisesta, vaikka kasariskandimiesten mielestä tietysti kymmenen vuotta vanha on sama kuin uusi, kun oma 25-vuotiaskin on vielä "uuden veroinen".

Ajatelkaapa nyt: Vanhimmat 2000-luvun veneet ovat nyt 10-vuotiaita, ja jo laskeneet hinnoissa sellaiselle tasolle, että moni kasariskandeja ennen katsellut alkaa suunnata katseensa niihin. Viiden vuoden kuluttua ne ovat 15-vuotiaita ja hinnat edelleen laskeneet. Seurauksena yhä useampi menettää kiinnostuksensa kasareihin. Kymmenen vuoden päästä 40 vuoden ikää lähestyvillä kasariveneillä ei ole enää juuri mitään arvoa.

HR kirjoitti:

virsi täällä kuin joskus ennenkin. Viisi vuotta sitten kauhisteltiin mm. Comfortinan ja Jonin hintapyyntöjä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1509980

Ovathan hinnat tulleet toki alaspäin, mutta syynä on pikemminkin lama kuin muutos uusien ja käytettyjen veneiden kysynnän suhteessa. Jopa uudehkot halpisveneet näyttävät pitävän kohtuullisesti arvonsa, kun verrataan hintatasoa veneen hankintahintaan n. 10 vuotta sitten. Tuskinpa näidenkään veneiden nimellishinta tulee paljoakaan putoamaan tulevina vuosina. Syitä sille, että miksi sitä povattua kasarien hintaromahdusta ei ole (vielä) tullut on useita: ensinnäkin uusien veneiden hintakilpailusta ovat vastanneet ensisijaisesti veneet, jotka eivät laatumielikuvaltaan ja muutenkaan vastaa kaikkien ostajien tarpeita (se on sitten toinen kysymys, että onko se mielikuva oikea). Uusien "laatuveneiden" hinnat taas ovat nousseet jatkuvasti. Toiseksi hintaero on edelleen kohtuu suuri sellaisen perus 80-luvun perheveneen ja uuden varustellun Bavan, Benen tai Delphian välillä. Kolmanneksi moneen kasariveneeseen on investoitu paljon uuteen moottoriin, elektroniikkaan, purjeisiin, joten ne ovat teknisesti hyvässä kunnossa.

Lue lisää

HR sinällään sanoi asiat niinkuin ne ovat. Sanoman voisi tiivistää toteamalla, että veneillä on käyttöarvo, josta maksetaan. Ja käyttöarvo taas muuttuu paljon paremmin asuntoihin kuin autoihin verraten.

HR kirjoitti:

virsi täällä kuin joskus ennenkin. Viisi vuotta sitten kauhisteltiin mm. Comfortinan ja Jonin hintapyyntöjä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1509980

Ovathan hinnat tulleet toki alaspäin, mutta syynä on pikemminkin lama kuin muutos uusien ja käytettyjen veneiden kysynnän suhteessa. Jopa uudehkot halpisveneet näyttävät pitävän kohtuullisesti arvonsa, kun verrataan hintatasoa veneen hankintahintaan n. 10 vuotta sitten. Tuskinpa näidenkään veneiden nimellishinta tulee paljoakaan putoamaan tulevina vuosina. Syitä sille, että miksi sitä povattua kasarien hintaromahdusta ei ole (vielä) tullut on useita: ensinnäkin uusien veneiden hintakilpailusta ovat vastanneet ensisijaisesti veneet, jotka eivät laatumielikuvaltaan ja muutenkaan vastaa kaikkien ostajien tarpeita (se on sitten toinen kysymys, että onko se mielikuva oikea). Uusien "laatuveneiden" hinnat taas ovat nousseet jatkuvasti. Toiseksi hintaero on edelleen kohtuu suuri sellaisen perus 80-luvun perheveneen ja uuden varustellun Bavan, Benen tai Delphian välillä. Kolmanneksi moneen kasariveneeseen on investoitu paljon uuteen moottoriin, elektroniikkaan, purjeisiin, joten ne ovat teknisesti hyvässä kunnossa.

Lue lisää

Sinäkin tunnut nyt ajattelussasi hiukan sekoittavan käsitteet "uusi vene" ja "2000-luvun vene". Toki arvot ovat pysyneet kohtuullisesti, mutta kyllä ne kuitenkin vuosi vuodelta hiukan laskevat, ja pian lähestytään sitä pistettä, että vuoden 2000 Bavaria tai Beneteau on riittävän edullinen, että ne tulevat niidenkin ulottuville, joille kasariveneet ovat tähän mennessä olleet ainoa vaihtoehto.

Silloin nähdään jyrkkä lasku 80-luvun veneiden kysynnässä. Niiden, jotka haluavat saada paattinsa kaupaksi, on pakko ottaa tämä huomioon.

http://www.nettivene.com/simpleSearch.php?page=1&sortCol=&ord=&status=F&sid_boat_type=3&yfrom=1990&yto=2000

Ennusmies kirjoitti:

Anteeksi, mutta vastauksesi ei mielestäni sisällä yhtäkään vasta-argumenttia kirjoitukseeni, pelkkää tyhjää länkytystä. Enkä mielestäni puhunut mitään _uuden_ purjeveneen ostamisesta, vaikka kasariskandimiesten mielestä tietysti kymmenen vuotta vanha on sama kuin uusi, kun oma 25-vuotiaskin on vielä "uuden veroinen".

Ajatelkaapa nyt: Vanhimmat 2000-luvun veneet ovat nyt 10-vuotiaita, ja jo laskeneet hinnoissa sellaiselle tasolle, että moni kasariskandeja ennen katsellut alkaa suunnata katseensa niihin. Viiden vuoden kuluttua ne ovat 15-vuotiaita ja hinnat edelleen laskeneet. Seurauksena yhä useampi menettää kiinnostuksensa kasareihin. Kymmenen vuoden päästä 40 vuoden ikää lähestyvillä kasariveneillä ei ole enää juuri mitään arvoa.

Lue lisää

kasariskandi pesee kaikinpuolin samankokoiset matkapursi bavat ja benet.

http://classified.nauticexpo.com/small-ads-used-boat-classifieds/x-yachts-x-342-5655.html

Aatteles nyt, kumman purjein etenevä haluasi: veneen, jonka lys on 1.21 vaiko veneen, jonka lys on 1.16 (bava 34).

Ennusmies kirjoitti:

Sinäkin tunnut nyt ajattelussasi hiukan sekoittavan käsitteet "uusi vene" ja "2000-luvun vene". Toki arvot ovat pysyneet kohtuullisesti, mutta kyllä ne kuitenkin vuosi vuodelta hiukan laskevat, ja pian lähestytään sitä pistettä, että vuoden 2000 Bavaria tai Beneteau on riittävän edullinen, että ne tulevat niidenkin ulottuville, joille kasariveneet ovat tähän mennessä olleet ainoa vaihtoehto.

Silloin nähdään jyrkkä lasku 80-luvun veneiden kysynnässä. Niiden, jotka haluavat saada paattinsa kaupaksi, on pakko ottaa tämä huomioon.

Lue lisää

Uusi tai vanha, mitä väliä sillä on. 2000-luvun ven on vanha jo nyt sekin ja vanhassa veneessä käyttöarvo ratkaisee. Miksi jonkin lajin vanha olisi arvottomampi kuin toisen lajin vanha?

hgddfgh kirjoitti:

suomessa ennen krisselien tuloa noin vuonna 1000 jaa. Monacossa tulovero on 0%. Venäjälläkin 13%. Ois kannattanut suomen hävitä sota, niin ois aito markkinatalous eikö mikään sosialistinen sekatalous.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous
"Suomen talous on tyypiltään sekatalous.

"

http://en.wikipedia.org/wiki/Tax_rates_around_the_world

Beneteaulla on enimäkseen kesämökkiveneitä, ei niitä kukaan tosipurjehtia huoli. Firstit nykyään ovat aivan liian alirikattuja itämeren kevyisiin keleihin. X -Yachtsilla on useampi malli, joka sopii tänne paremmin, Jeanneaullakin JOD35.

Lue lisää

Mut kaikki ei oo tosipurjehtijoita...mitä se sitten tarkoittaakin?

Ennusmies kirjoitti:

Sinäkin tunnut nyt ajattelussasi hiukan sekoittavan käsitteet "uusi vene" ja "2000-luvun vene". Toki arvot ovat pysyneet kohtuullisesti, mutta kyllä ne kuitenkin vuosi vuodelta hiukan laskevat, ja pian lähestytään sitä pistettä, että vuoden 2000 Bavaria tai Beneteau on riittävän edullinen, että ne tulevat niidenkin ulottuville, joille kasariveneet ovat tähän mennessä olleet ainoa vaihtoehto.

Silloin nähdään jyrkkä lasku 80-luvun veneiden kysynnässä. Niiden, jotka haluavat saada paattinsa kaupaksi, on pakko ottaa tämä huomioon.

Lue lisää

vaan puhuin juuri tuollaisesta uudehkosta veneestä, johon luen 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun veneet. Vene ei ole verrattavissa autoon, jonka arvo laskee eniten sillä hetkellä kun se ajaa uutena liikkeestä ulos ja markkinahinta laskee siitä eteenpäin vuosittain. Tosin ei vene ole mikään hyvä sijoituskohde siinä mielessä, että se tarjoaisi hyvää suojaa inflaatiota vastaan, mutta yleensä veneet säilyttävät nimellisen hintatasonsa kuitenkin kohtuullisen hyvin. Eli sitä ei markkinoilla tapahdu, että joka vuosi markkinahinnasta sulaisi joku osuus pois. Pikainen surffailu nettiveneessä antaa osviittaa tästä: esim. vuoden 2000 Oceanis 311:sta pyydetään täsmälleen saman verran, mikä oli veneen listahinta vakiovarustein vuonna 2000. Veneen reaaliarvo on toki laskenut yli 10 000€, mutta nimellishinta pysynyt siis aika lailla samana. Ja kyse on kuitenkin juuri tällaisesta uudehkosta veneestä, joka selvimmin kilpailee näiden uudempien veneiden kanssa.

Sanoisin pikemminkin niin, että vanhojen veneiden nimellinen hintataso tuskin paljoakaan nousee, joten reaalihinnat tulevat siis laskemaan vuosittain. Uusien veneiden hinnat kuitenkin nousevat pitkälti inflaation tahtiin, joten tämä pitää vanhojen veneiden hintatasoa yllä jatkossakin, joten romahdusta tuskin on odotettavissa. Tässä nyt on tietysti tämä lama sotkemassa kuvioita, ja se saattaa vielä heiluttaa venekauppaa suuntaan jos toiseen.

Sinänsä kysymys on aiheellinen ja itsekkin pohdin tätä vanhojen veneiden hintakehitystä, kun venekauppoja viimeksi tein. Uskon, että vanhempien veneiden kohdalla se veneen laatu ja arvostus korostuu ja hyvinpidetylle merkkiveneelle löytyy tulevaisuudessakin ostajia, jos venettä joskus vielä vaihtaa.

perusteilla? kirjoitti:

Uusi tai vanha, mitä väliä sillä on. 2000-luvun ven on vanha jo nyt sekin ja vanhassa veneessä käyttöarvo ratkaisee. Miksi jonkin lajin vanha olisi arvottomampi kuin toisen lajin vanha?

Lue lisää

Otapa vaikka Nettiveneestä listaus myytävistä purjeveneistä hintajärjestyksessä. Ellet ole aivan sokea, huomaat, että valmistusvuodella ja hinnalla on vahva positiivinen korrelaatio (jos et ymmärrä korrelaation käsitettä, lue vaikka Wikipediasta).

Veneen hinta ei määräydy "käyttöarvosta" tai mistään muustakaan yksittäisestä tekijästä, vaan markkinoilla miten nyt määräytyykin. Selvästi on kuitenkin niin, että valmistusvuodella ja hinnalla on positiivinen korrelaatio.

Ole hyvä ja todista sinä minulle vastaavasti käyttöarvon ja hinnan positiivinen korrelaatio.

HR kirjoitti:

vaan puhuin juuri tuollaisesta uudehkosta veneestä, johon luen 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun veneet. Vene ei ole verrattavissa autoon, jonka arvo laskee eniten sillä hetkellä kun se ajaa uutena liikkeestä ulos ja markkinahinta laskee siitä eteenpäin vuosittain. Tosin ei vene ole mikään hyvä sijoituskohde siinä mielessä, että se tarjoaisi hyvää suojaa inflaatiota vastaan, mutta yleensä veneet säilyttävät nimellisen hintatasonsa kuitenkin kohtuullisen hyvin. Eli sitä ei markkinoilla tapahdu, että joka vuosi markkinahinnasta sulaisi joku osuus pois. Pikainen surffailu nettiveneessä antaa osviittaa tästä: esim. vuoden 2000 Oceanis 311:sta pyydetään täsmälleen saman verran, mikä oli veneen listahinta vakiovarustein vuonna 2000. Veneen reaaliarvo on toki laskenut yli 10 000€, mutta nimellishinta pysynyt siis aika lailla samana. Ja kyse on kuitenkin juuri tällaisesta uudehkosta veneestä, joka selvimmin kilpailee näiden uudempien veneiden kanssa.

Sanoisin pikemminkin niin, että vanhojen veneiden nimellinen hintataso tuskin paljoakaan nousee, joten reaalihinnat tulevat siis laskemaan vuosittain. Uusien veneiden hinnat kuitenkin nousevat pitkälti inflaation tahtiin, joten tämä pitää vanhojen veneiden hintatasoa yllä jatkossakin, joten romahdusta tuskin on odotettavissa. Tässä nyt on tietysti tämä lama sotkemassa kuvioita, ja se saattaa vielä heiluttaa venekauppaa suuntaan jos toiseen.

Sinänsä kysymys on aiheellinen ja itsekkin pohdin tätä vanhojen veneiden hintakehitystä, kun venekauppoja viimeksi tein. Uskon, että vanhempien veneiden kohdalla se veneen laatu ja arvostus korostuu ja hyvinpidetylle merkkiveneelle löytyy tulevaisuudessakin ostajia, jos venettä joskus vielä vaihtaa.

Lue lisää

Otitpa hyvän esimerkin, minulla kun sattuu olemaan käytettynä hankittu Oceanis 311. Maksoin siitä hinnan, joka oli kyllä laskenut lähes 35.000 euroa siitä reaalisesta kauppahinnasta, jolla vene oli uutena myyty kahdeksan vuotta aikaisemmin. Tiedän veneen alkuperäisen kauppahinnan, koska sain papereiden mukana tositteen sen maksusta. Veneen keskimääräinen vuotuinen arvonalennus on siis ollut luokkaa 4000 euroa, enkä epäile yhtään, etteikö sama kehitys jatkuisi. Vene ei ole mikään sijoitus.

Rahan arvon muuttuminen pitää todellakin ottaa näissä vertailuissa huomioon. Itsekin mainitset reaaliarvon mutta ilmeisesti et ole laskenut inflaation vaikutusta tarkemmin, koska selvästi vähättelet sitä. Tuo 35.000 euroa on siis inflaatiokorjattu arvonalennus, ts. veneen alkuperäinen kauppahinta on muunnettu sen hetken rahaksi, jolloin itse ostin veneen.

Toki myös varustelu ja muut listahinnan päälle tulevat kustannukset vaikuttavat vertailuihin. Ne on minun laskelmassani myös otettu huomioon, koska vertaan todellakin ihan siihen (rahan arvon muunnoskertoimella korjattuun) hintaan, joka alkuperäisessä uuden veneen kauppakirjassa kokonaishintana lukee.

Ennusmies kirjoitti:

Otapa vaikka Nettiveneestä listaus myytävistä purjeveneistä hintajärjestyksessä. Ellet ole aivan sokea, huomaat, että valmistusvuodella ja hinnalla on vahva positiivinen korrelaatio (jos et ymmärrä korrelaation käsitettä, lue vaikka Wikipediasta).

Veneen hinta ei määräydy "käyttöarvosta" tai mistään muustakaan yksittäisestä tekijästä, vaan markkinoilla miten nyt määräytyykin. Selvästi on kuitenkin niin, että valmistusvuodella ja hinnalla on positiivinen korrelaatio.

Ole hyvä ja todista sinä minulle vastaavasti käyttöarvon ja hinnan positiivinen korrelaatio.

Lue lisää

Valmistusvuosi korreloi jossain määrin hinnan kanssa veneissä, joita on valmistettu paljon. Markkinoilla on kuitenkin todella paljon veneitä, joita ei enää valmisteta ja joita on alunperinkin valmistettu vain muutamia kappaleita. Niillä ei ole mitään markkoiden määräämää hintatasoa, vaan niitä hinnoitellaan juuri käyttöarvon mukaan. Sarjatuotteissakin varustelu- ja kuntoerot, jotka siis määrittelevät käyttöarvon, kasvattavat hintavaihteluita oleellisesti. Lisäksi brändeillä on vielä arvostusarvo, joka sekin voi vaihdella ylös ja alas tietyn valmistajan eri aikakausina.

Nettiveneestä löytämäsi korrelaation selittää pikemminkin todennäköisyys. Vanhemmalla veneellä on suurempi todennäköisyys jäädä huonommin ylläpidetyksi ja menettää siten käyttöarvoaan. Hyvä 80-luvun vene on arvokkaampi kuin huono 2000-lukuinen. Mikähän sen voisikaan selittää?

ja vuosimalli kirjoitti:

Valmistusvuosi korreloi jossain määrin hinnan kanssa veneissä, joita on valmistettu paljon. Markkinoilla on kuitenkin todella paljon veneitä, joita ei enää valmisteta ja joita on alunperinkin valmistettu vain muutamia kappaleita. Niillä ei ole mitään markkoiden määräämää hintatasoa, vaan niitä hinnoitellaan juuri käyttöarvon mukaan. Sarjatuotteissakin varustelu- ja kuntoerot, jotka siis määrittelevät käyttöarvon, kasvattavat hintavaihteluita oleellisesti. Lisäksi brändeillä on vielä arvostusarvo, joka sekin voi vaihdella ylös ja alas tietyn valmistajan eri aikakausina.

Nettiveneestä löytämäsi korrelaation selittää pikemminkin todennäköisyys. Vanhemmalla veneellä on suurempi todennäköisyys jäädä huonommin ylläpidetyksi ja menettää siten käyttöarvoaan. Hyvä 80-luvun vene on arvokkaampi kuin huono 2000-lukuinen. Mikähän sen voisikaan selittää?

Lue lisää

Niin, mistä napista saankaan järjestettyä nettiveneen paatit käyttöarvojärjestykseen?

Ennusmies kirjoitti:

Anteeksi, mutta vastauksesi ei mielestäni sisällä yhtäkään vasta-argumenttia kirjoitukseeni, pelkkää tyhjää länkytystä. Enkä mielestäni puhunut mitään _uuden_ purjeveneen ostamisesta, vaikka kasariskandimiesten mielestä tietysti kymmenen vuotta vanha on sama kuin uusi, kun oma 25-vuotiaskin on vielä "uuden veroinen".

Ajatelkaapa nyt: Vanhimmat 2000-luvun veneet ovat nyt 10-vuotiaita, ja jo laskeneet hinnoissa sellaiselle tasolle, että moni kasariskandeja ennen katsellut alkaa suunnata katseensa niihin. Viiden vuoden kuluttua ne ovat 15-vuotiaita ja hinnat edelleen laskeneet. Seurauksena yhä useampi menettää kiinnostuksensa kasareihin. Kymmenen vuoden päästä 40 vuoden ikää lähestyvillä kasariveneillä ei ole enää juuri mitään arvoa.

Lue lisää

eivät toistaiseksi oikein tue esittämääsi. Halvimpien 2000-luvun veneiden ja kalleimpien 80-luvun veneiden (kun verrataan vastaavankokoisia tietysti) välinen hintaero on 20 - 30 tuhatta. Voihan se näyttää pieneltä luvulta, mutta kyllä se todellisuudessa niin iso on, että ylipäätään käytettyä ensisijaisesti etsivä kääntyy yhä herkästi niiden 80-lukulaisten puoleen.

Mitä siihen käyttöarvoon tulee, josta joku puhui, niin sehän vaikuttaa ennenkaikkea myyjän haluun tinkiä hinnasta. Itse asiassa tilanne taitaa enimmäkseen olla niin, että 80-luvun purjeveneitä myyvät pois lähinnä ne, jotka joutuvat jostain syystä luopumaan veneilystä kokonaan. Tai perikunnat. Se rajoittaa tarjontaa ja tarjonta on yhtälailla osa hinnanmuodostusta kuin kysyntä.

Ennusmies kirjoitti:

Niin, mistä napista saankaan järjestettyä nettiveneen paatit käyttöarvojärjestykseen?

Eikös veneen kokokin vaikuta sen arvoon. Mutta onko järjestykseen saamisella sinulle jotain iloa, oli se käyttöarvon, pituuden, leveyden, vuosimallin, purjepinta-alan, hinnan, moottoritehon, tai minkä lie mukaan. Jos olet venettä ostamassa, joudut kuitenkin käymään katsomassa, onko se hintansa arvoinen, vaikka olisi täsmälleen haluamaasi vuosimallia.

Ennusmies kirjoitti:

Otitpa hyvän esimerkin, minulla kun sattuu olemaan käytettynä hankittu Oceanis 311. Maksoin siitä hinnan, joka oli kyllä laskenut lähes 35.000 euroa siitä reaalisesta kauppahinnasta, jolla vene oli uutena myyty kahdeksan vuotta aikaisemmin. Tiedän veneen alkuperäisen kauppahinnan, koska sain papereiden mukana tositteen sen maksusta. Veneen keskimääräinen vuotuinen arvonalennus on siis ollut luokkaa 4000 euroa, enkä epäile yhtään, etteikö sama kehitys jatkuisi. Vene ei ole mikään sijoitus.

Rahan arvon muuttuminen pitää todellakin ottaa näissä vertailuissa huomioon. Itsekin mainitset reaaliarvon mutta ilmeisesti et ole laskenut inflaation vaikutusta tarkemmin, koska selvästi vähättelet sitä. Tuo 35.000 euroa on siis inflaatiokorjattu arvonalennus, ts. veneen alkuperäinen kauppahinta on muunnettu sen hetken rahaksi, jolloin itse ostin veneen.

Toki myös varustelu ja muut listahinnan päälle tulevat kustannukset vaikuttavat vertailuihin. Ne on minun laskelmassani myös otettu huomioon, koska vertaan todellakin ihan siihen (rahan arvon muunnoskertoimella korjattuun) hintaan, joka alkuperäisessä uuden veneen kauppakirjassa kokonaishintana lukee.

Lue lisää

koska venekaupat ovat yksilöllisiä ja todellisista kauppasummista ei ole tietoa. Benen kohdalla listahintaan ei näköjään sisälly rahti, joten tämä nostaa sitä uuden veneen hintaa. Oceaniksen listahinta 400tmk vuonna 2000 eli n. 67000€. Nykyrahassa vastaa Nordean laskurin mukaan reilut 77000€. Tietysti tuohon alkuperäiseen lähtöhintaan tulee paljon kustannuksia päälle ennen kuin vene on purjehduskunnossa Suomessa. Mutta samalla tavalla voi ajatella, että 10 vuotta vanhassa veneessä on jo erilaisia investointeja tulossa, jotka rationaalinen ostaja diskonttaa laskelmiin mukaan. Mitä sitten tulee siihen reaalihintojen laskuun, niin kirjoitin jo aiemmin, että käytettyjen veneiden reaalihinnat laskevat toki vuosien myötä, mutta nimellinen hintataso pysyy kohtuullisen hyvin. Sinä puhuit alkujaan siitä, että 2000-luvun veneiden pyyntihinnat alkavat ennen pitkää nelosella, jolloin käsittääkseni tarkoitit juuri nimellistä hintatasoa.

Kirjoitin, että uudehkot veneet näyttävät pitävän arvonsa yllättävän hyvin. Ihmettelisin, jos näiden Bava, Bene, SO -veneiden arvot eivät laskisi yhtään, koska valmistajat pukkaavat tiheään tahtiin uutta, trendikästä mallia tilalle. Hinta laskee eniten ensimmäisinä vuosina ja sitten se hintataso vakiintuu - 2000-luvun 30-jalkaisten kohdalla ehkä sinne 55-65k paikkeille.
Mitä tulee sitten noihin varusteiden hintoihin, niin niitä ei ikinä saa takaisin venekaupassa täysimääräisenä, on sitten uusi tai vanha vene kyseessä.

21 kirjoitti:

eivät toistaiseksi oikein tue esittämääsi. Halvimpien 2000-luvun veneiden ja kalleimpien 80-luvun veneiden (kun verrataan vastaavankokoisia tietysti) välinen hintaero on 20 - 30 tuhatta. Voihan se näyttää pieneltä luvulta, mutta kyllä se todellisuudessa niin iso on, että ylipäätään käytettyä ensisijaisesti etsivä kääntyy yhä herkästi niiden 80-lukulaisten puoleen.

Mitä siihen käyttöarvoon tulee, josta joku puhui, niin sehän vaikuttaa ennenkaikkea myyjän haluun tinkiä hinnasta. Itse asiassa tilanne taitaa enimmäkseen olla niin, että 80-luvun purjeveneitä myyvät pois lähinnä ne, jotka joutuvat jostain syystä luopumaan veneilystä kokonaan. Tai perikunnat. Se rajoittaa tarjontaa ja tarjonta on yhtälailla osa hinnanmuodostusta kuin kysyntä.

Lue lisää

"Halvimpien 2000-luvun veneiden ja kalleimpien 80-luvun veneiden (kun verrataan vastaavankokoisia tietysti) välinen hintaero on 20 - 30 tuhatta."

Tuo nyt ei tietenkään pidä paikkaansa. Väitteesi (joka vaikuttaa kyllä kärjistetyltä) on helppo kumota vastaesimerkillä:

Beneteau Oceanis 311 (9,85m x 3,23m) vuodelta 2000, hp. 66.500 euroa.
http://www.nettivene.com/341765

Inferno 33 (10,05 x 3,08m) vuodelta 1989, hp. 67.000 euroa.
http://www.nettivene.com/346763

Molemmissa on alkuperäinen kone ja ilmeisesti alkuperäiset purjeet. Muitakin esimerkkejä tietysti löytyy, ja ehkä paremmin keskenään "vastaavantyyppisiä", mutta en nyt jaksa kaivella kun et tarkemmin kuin koolla rajannut väitettäsi.

No, tietty on melko selvää, että tuo Inferno ei tuolla hinnalla kaupaksi mene, joten vertailu ei sikäli ole reilu. Mutta noita Oceaniksia on suunnilleen tuolla hinnalla ollut myynnissä muitakin ja ovat kadonneet palstoilta, joten oletettavasti ne on myyty.

Ja jos olisit lukenut kirjoitukseni tarkemmin, olisit huomannut, etten edes puhu nykytilanteesta vaan tilanteesta muutaman vuoden päästä. Melkoisen varmasti noin vuoden 2000 veneiden hinnat laskevat edelleen, ja niitä riittää markkinoilla ihan eri tavalla kuin 90-luvun alkupuolen tai puolivälin veneitä. Sitten kun vuoden 2000 veneen saa viitosella tai jopa nelosella alkavalla reaalihinnalla, alkaa kasaripaattien markkinarako käydä pieneksi.

En sinänsä väheksy 80-luvun veneitä tai niiden "käyttöarvoa". Kyllähän monella sellaisellakin varmasti seilaisi. Ennustanpa vain, että muutaman vuoden päästä nähdään, kuinka ostajien kiinnostus niihin laimenee jyrkästi, ja perustelut olen esittänyt.

Käyttöarvo (joka on epämääräinen, subjektiivinen käsite eikä sitä siksi saa Nettiveneessäkään hakukriteeriksi) varmasti tosiaan vaikuttaa myyjän haluun tinkiä. Se ei kuitenkaan vaikuta samalla tavalla ostajan haluun maksaa, joten kauppoja ei ylihintasilla pyynnöillä synny.

pitäisi kirjoitti:

Eikös veneen kokokin vaikuta sen arvoon. Mutta onko järjestykseen saamisella sinulle jotain iloa, oli se käyttöarvon, pituuden, leveyden, vuosimallin, purjepinta-alan, hinnan, moottoritehon, tai minkä lie mukaan. Jos olet venettä ostamassa, joudut kuitenkin käymään katsomassa, onko se hintansa arvoinen, vaikka olisi täsmälleen haluamaasi vuosimallia.

Lue lisää

No, siksi pitäisi, että muuten sinun mielipidepohjainen spekulointisi on aika heikko argumentti, ja minä olen vahvoilla, kun väitän, että valmistusvuosi on yksi tärkeimmistä (huomaa ettei tietenkään suinkaan ainoa!) hintaan vaikuttavista tekijöistä. Minun väitteeni paikkansapitävyyden kun voi todeta vaikkapa Nettiveneen listauksia tutkimalla, kun taas sinun väitteellesi käyttöarvon määräävyydestä ei ole mitään todisteita. Koko käyttöarvon käsite on vähintäänkin epämääräinen. Vuosimalli ja hinta taas ovat ihan selviä.

Jos nyt siis olet sama henkilö, jolle vastasin. Olisi kohteliasta pitää samaa nimimerkkiä saman keskustelun ajan.

HR kirjoitti:

koska venekaupat ovat yksilöllisiä ja todellisista kauppasummista ei ole tietoa. Benen kohdalla listahintaan ei näköjään sisälly rahti, joten tämä nostaa sitä uuden veneen hintaa. Oceaniksen listahinta 400tmk vuonna 2000 eli n. 67000€. Nykyrahassa vastaa Nordean laskurin mukaan reilut 77000€. Tietysti tuohon alkuperäiseen lähtöhintaan tulee paljon kustannuksia päälle ennen kuin vene on purjehduskunnossa Suomessa. Mutta samalla tavalla voi ajatella, että 10 vuotta vanhassa veneessä on jo erilaisia investointeja tulossa, jotka rationaalinen ostaja diskonttaa laskelmiin mukaan. Mitä sitten tulee siihen reaalihintojen laskuun, niin kirjoitin jo aiemmin, että käytettyjen veneiden reaalihinnat laskevat toki vuosien myötä, mutta nimellinen hintataso pysyy kohtuullisen hyvin. Sinä puhuit alkujaan siitä, että 2000-luvun veneiden pyyntihinnat alkavat ennen pitkää nelosella, jolloin käsittääkseni tarkoitit juuri nimellistä hintatasoa.

Kirjoitin, että uudehkot veneet näyttävät pitävän arvonsa yllättävän hyvin. Ihmettelisin, jos näiden Bava, Bene, SO -veneiden arvot eivät laskisi yhtään, koska valmistajat pukkaavat tiheään tahtiin uutta, trendikästä mallia tilalle. Hinta laskee eniten ensimmäisinä vuosina ja sitten se hintataso vakiintuu - 2000-luvun 30-jalkaisten kohdalla ehkä sinne 55-65k paikkeille.
Mitä tulee sitten noihin varusteiden hintoihin, niin niitä ei ikinä saa takaisin venekaupassa täysimääräisenä, on sitten uusi tai vanha vene kyseessä.

Lue lisää

Yksi oikaisu! En ole missään kohdassa tarkoittanut nimellistä hintatasoa, vaikka en oikeastaan yllättyisi siitäkään, vaikka nimellinenkin hintataso 2000-luvun veneillä putoaisi kymmenen vuoden kuluessa sellaiseksi. Ei ole mitään mieltä näissä keskusteluissa puhua muista kuin reaalihinnoista, eihän rahan arvon muutostakaan voi etukäteen varmaksi tietää. Olisin varmasti voinut olla täsmällisempi, mutta luullakseni olen kuitenkin maininnut reaaliarvon ja rahanarvon muutoskertoimen sen verran monesti, että tarkoitukseni pitäisi käydä ilmi.

Tuolla 77.000:n nykyrahalla (korostan vielä muillekin lukijoille että puhun nyt siis rahanarvon muutoskertoimella korjattua hintaa, ennenkuin joku aikoinaan uuden Oceanis 311:n ostanut älähtää) ei muuten ole saanut Oceanista silloin vuoden 2000 kieppeillä varusteineen, rahteineen ja vesillelaskuineen. Itse asiassa sen kokonaishinta on nykyrahassa ollut varsin lähellä varustellun upouuden Oceanis 31:n nykyistä kokonaishintaa.

Ennusmies kirjoitti:

"Halvimpien 2000-luvun veneiden ja kalleimpien 80-luvun veneiden (kun verrataan vastaavankokoisia tietysti) välinen hintaero on 20 - 30 tuhatta."

Tuo nyt ei tietenkään pidä paikkaansa. Väitteesi (joka vaikuttaa kyllä kärjistetyltä) on helppo kumota vastaesimerkillä:

Beneteau Oceanis 311 (9,85m x 3,23m) vuodelta 2000, hp. 66.500 euroa.
http://www.nettivene.com/341765

Inferno 33 (10,05 x 3,08m) vuodelta 1989, hp. 67.000 euroa.
http://www.nettivene.com/346763

Molemmissa on alkuperäinen kone ja ilmeisesti alkuperäiset purjeet. Muitakin esimerkkejä tietysti löytyy, ja ehkä paremmin keskenään "vastaavantyyppisiä", mutta en nyt jaksa kaivella kun et tarkemmin kuin koolla rajannut väitettäsi.

No, tietty on melko selvää, että tuo Inferno ei tuolla hinnalla kaupaksi mene, joten vertailu ei sikäli ole reilu. Mutta noita Oceaniksia on suunnilleen tuolla hinnalla ollut myynnissä muitakin ja ovat kadonneet palstoilta, joten oletettavasti ne on myyty.

Ja jos olisit lukenut kirjoitukseni tarkemmin, olisit huomannut, etten edes puhu nykytilanteesta vaan tilanteesta muutaman vuoden päästä. Melkoisen varmasti noin vuoden 2000 veneiden hinnat laskevat edelleen, ja niitä riittää markkinoilla ihan eri tavalla kuin 90-luvun alkupuolen tai puolivälin veneitä. Sitten kun vuoden 2000 veneen saa viitosella tai jopa nelosella alkavalla reaalihinnalla, alkaa kasaripaattien markkinarako käydä pieneksi.

En sinänsä väheksy 80-luvun veneitä tai niiden "käyttöarvoa". Kyllähän monella sellaisellakin varmasti seilaisi. Ennustanpa vain, että muutaman vuoden päästä nähdään, kuinka ostajien kiinnostus niihin laimenee jyrkästi, ja perustelut olen esittänyt.

Käyttöarvo (joka on epämääräinen, subjektiivinen käsite eikä sitä siksi saa Nettiveneessäkään hakukriteeriksi) varmasti tosiaan vaikuttaa myyjän haluun tinkiä. Se ei kuitenkaan vaikuta samalla tavalla ostajan haluun maksaa, joten kauppoja ei ylihintasilla pyynnöillä synny.

Lue lisää

Myönnän, unohdin mainita, että vertasin hiukan isompien hintoja. Joku toinen mainitsi, että 2000-luvun kymmenen-yksitoista metriä pitkien veneiden pyynnöt lähtevät 90 000 eurosta. Tein haun ja totesin väitteen todeksi. Ja kun pikaisesti vilkaisin, mitä 80-luvun samankokoiset maksavat, totesin niiden lähes poikkeuksetta asettuvan alle 70 000 euron. Tosin tuo "lähes" kyllä sisältääkin aukon väitteessäni: on siellä pari selvästi tuota kalliimpaa.

Reaalihinnoilla vertailu ei toimi kovin hyvin, kun verrataan tietyn ajanhetken markkinahintoja. Vielä vähemmän, jos yrität vertailla jonkin tulevaisuudessa olevan hetken hintoja. Sitä paitsi: ei kai kukaan olekaan väittänyt, etteivät 80-luvun veneiden hinnat myös putoaisi?

Oma veikkaukseni: sellainen vene, josta tällä hetkellä pyydetään 65 000, on viiden vuoden päästä pyyntitasolla 40 000. Ja ne vuoden 2000 veneet, joista nyt pyydetään 90 000, ovat samaan aikaan suunnilleen tasossa 60 000. Nimellisrahaa, siis. Ja Suomessa. Poikkeamia on varmaan suuntaan ja toiseen veneen luonteesta riippuen, esimerkiksi raaserit saattavat pitää hintansa hiukan paremmin siksi, että niitä on vähemmän tarjolla. Tosin ostajiakin on paljon vähemmän.

Ennusmies kirjoitti:

Yksi oikaisu! En ole missään kohdassa tarkoittanut nimellistä hintatasoa, vaikka en oikeastaan yllättyisi siitäkään, vaikka nimellinenkin hintataso 2000-luvun veneillä putoaisi kymmenen vuoden kuluessa sellaiseksi. Ei ole mitään mieltä näissä keskusteluissa puhua muista kuin reaalihinnoista, eihän rahan arvon muutostakaan voi etukäteen varmaksi tietää. Olisin varmasti voinut olla täsmällisempi, mutta luullakseni olen kuitenkin maininnut reaaliarvon ja rahanarvon muutoskertoimen sen verran monesti, että tarkoitukseni pitäisi käydä ilmi.

Tuolla 77.000:n nykyrahalla (korostan vielä muillekin lukijoille että puhun nyt siis rahanarvon muutoskertoimella korjattua hintaa, ennenkuin joku aikoinaan uuden Oceanis 311:n ostanut älähtää) ei muuten ole saanut Oceanista silloin vuoden 2000 kieppeillä varusteineen, rahteineen ja vesillelaskuineen. Itse asiassa sen kokonaishinta on nykyrahassa ollut varsin lähellä varustellun upouuden Oceanis 31:n nykyistä kokonaishintaa.

Lue lisää

oli käsillä venelehti vuodelta 1998, jossa mm. myynnissä Inferno 31 (vm. 89) hintaan 255tmk (43k€) eli nykyrahaksi muutettuna n. 52k. Ko. vene on siis näihin päiviin asti pitänyt jopa reaalihintansa kohtuullisen hyvin. Tämä on hyvä saavutus verrattuna siihen uutena hankitun Oceaniksen reaalihinnan kehitykseen. Tämän taustalla on se tunnettu tosiseikka, että uusien veneiden hintatason nousu ja käytettyjen tarjonnan vähyys ovat vetäneet käytettyjen hintatasoa ylöspäin. No siitä ollaan varmasti yhtä mieltä, että nämä "hullut vuodet" ovat ohi ja kasariveneiden hintataso on todennäköisesti saavuttanut reaalisen huipputasonsa. Se ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin, että perusskandien hintataso romahtaa lähitulevaisuudessa. Nykyisellä inflaatiotasolla reaalihintojen lasku on aika maltillista, jos nimellishintataso pysyy suhteellisen vakaana. Kuten jo aiemmin sanottu, niin uusien skandiveneiden hintataso ei ole mihinkään laskemassa, joten se todennäköisesti pitää yllä ainakin Orustin veneiden ja ehkä myös Comfortinojen ja Infernojen hintaa.

Voi myös ajatella, että vuosimallin merkitys pienenee iän kasvaessa, jolloin 80-90- ja 2000-luvun veneiden hintatasot konvergoituvat. Voi spekuloida, että ehkä 10 vuoden päästä se Oceanis maksaa saman verran kuin Comfortina?

Sama 21 kuin edellä kirjoitti:

Myönnän, unohdin mainita, että vertasin hiukan isompien hintoja. Joku toinen mainitsi, että 2000-luvun kymmenen-yksitoista metriä pitkien veneiden pyynnöt lähtevät 90 000 eurosta. Tein haun ja totesin väitteen todeksi. Ja kun pikaisesti vilkaisin, mitä 80-luvun samankokoiset maksavat, totesin niiden lähes poikkeuksetta asettuvan alle 70 000 euron. Tosin tuo "lähes" kyllä sisältääkin aukon väitteessäni: on siellä pari selvästi tuota kalliimpaa.

Reaalihinnoilla vertailu ei toimi kovin hyvin, kun verrataan tietyn ajanhetken markkinahintoja. Vielä vähemmän, jos yrität vertailla jonkin tulevaisuudessa olevan hetken hintoja. Sitä paitsi: ei kai kukaan olekaan väittänyt, etteivät 80-luvun veneiden hinnat myös putoaisi?

Oma veikkaukseni: sellainen vene, josta tällä hetkellä pyydetään 65 000, on viiden vuoden päästä pyyntitasolla 40 000. Ja ne vuoden 2000 veneet, joista nyt pyydetään 90 000, ovat samaan aikaan suunnilleen tasossa 60 000. Nimellisrahaa, siis. Ja Suomessa. Poikkeamia on varmaan suuntaan ja toiseen veneen luonteesta riippuen, esimerkiksi raaserit saattavat pitää hintansa hiukan paremmin siksi, että niitä on vähemmän tarjolla. Tosin ostajiakin on paljon vähemmän.

Lue lisää

Ok, ei meillä näköjään edes ole sitten mitään suurempaa eroa näkemyksissämme, sillä veikkaukseni hintakehityksestä ovat samansuuntaisia.

Itse olen ajatellut, että puhutaan n. 10-metrisistä veneistä (vähän alle kymmenmetrisetkin sisällyttäen), joissa kasarit ovat tällä hetkellä hintapyynnöiltään 50.000 euron molemmin puolin (vaihtelu tietenkin suurta) ja 2000-luvun veneet lähtevät tuolta kuutosella alkavista pyynnöistä. Siinä on hintaero käynyt ikäeroon verrattuna jo aika pieneksi, ja kun 2000-luvun veneiden reaalihinnat edelleen laskevat viitosella tai jopa nelosella alkaviksi, ei ole enää paljon saumoja saada (reaali)nelosella alkavaa summaa vastaavan kokoisesta 80-luvun veneestä.

Kasariveneiden hinnan lasku jyrkentyy entisestään siksikin, että ihmiset ostavat usein "parhaan" (tai kalleimman) veneen, johon heillä on varaa. Reaalihinnaltaan nelosella tai viitosella alkava 2000-luvun vene on yhä useamman ulottuvilla, joten kasariveneiden vetovoima vähenee. Tästä on kyse, kun ennustan, että Comfortinat, Infernot ym. vielä alkavat reaalihinnoiltaan kakkosella joskus ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa.

HR kirjoitti:

oli käsillä venelehti vuodelta 1998, jossa mm. myynnissä Inferno 31 (vm. 89) hintaan 255tmk (43k€) eli nykyrahaksi muutettuna n. 52k. Ko. vene on siis näihin päiviin asti pitänyt jopa reaalihintansa kohtuullisen hyvin. Tämä on hyvä saavutus verrattuna siihen uutena hankitun Oceaniksen reaalihinnan kehitykseen. Tämän taustalla on se tunnettu tosiseikka, että uusien veneiden hintatason nousu ja käytettyjen tarjonnan vähyys ovat vetäneet käytettyjen hintatasoa ylöspäin. No siitä ollaan varmasti yhtä mieltä, että nämä "hullut vuodet" ovat ohi ja kasariveneiden hintataso on todennäköisesti saavuttanut reaalisen huipputasonsa. Se ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin, että perusskandien hintataso romahtaa lähitulevaisuudessa. Nykyisellä inflaatiotasolla reaalihintojen lasku on aika maltillista, jos nimellishintataso pysyy suhteellisen vakaana. Kuten jo aiemmin sanottu, niin uusien skandiveneiden hintataso ei ole mihinkään laskemassa, joten se todennäköisesti pitää yllä ainakin Orustin veneiden ja ehkä myös Comfortinojen ja Infernojen hintaa.

Voi myös ajatella, että vuosimallin merkitys pienenee iän kasvaessa, jolloin 80-90- ja 2000-luvun veneiden hintatasot konvergoituvat. Voi spekuloida, että ehkä 10 vuoden päästä se Oceanis maksaa saman verran kuin Comfortina?

Lue lisää

Voi spekuloida, mutta enpä usko. Minä olen oman vetoni ihan konkreettisesti lompakollani lyönyt. Katselin myös 80-luvun veneitä, mutta ne olivat järjestään ylihintaisia kuntoonsa ja ominaisuuksiinsa nähden.

Ennusmies kirjoitti:

Ok, ei meillä näköjään edes ole sitten mitään suurempaa eroa näkemyksissämme, sillä veikkaukseni hintakehityksestä ovat samansuuntaisia.

Itse olen ajatellut, että puhutaan n. 10-metrisistä veneistä (vähän alle kymmenmetrisetkin sisällyttäen), joissa kasarit ovat tällä hetkellä hintapyynnöiltään 50.000 euron molemmin puolin (vaihtelu tietenkin suurta) ja 2000-luvun veneet lähtevät tuolta kuutosella alkavista pyynnöistä. Siinä on hintaero käynyt ikäeroon verrattuna jo aika pieneksi, ja kun 2000-luvun veneiden reaalihinnat edelleen laskevat viitosella tai jopa nelosella alkaviksi, ei ole enää paljon saumoja saada (reaali)nelosella alkavaa summaa vastaavan kokoisesta 80-luvun veneestä.

Kasariveneiden hinnan lasku jyrkentyy entisestään siksikin, että ihmiset ostavat usein "parhaan" (tai kalleimman) veneen, johon heillä on varaa. Reaalihinnaltaan nelosella tai viitosella alkava 2000-luvun vene on yhä useamman ulottuvilla, joten kasariveneiden vetovoima vähenee. Tästä on kyse, kun ennustan, että Comfortinat, Infernot ym. vielä alkavat reaalihinnoiltaan kakkosella joskus ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa.

Lue lisää

samalla kun 2000-luvun veneisiin alkaa yltää yhä useampien kynnet, niin vastaavasti 80-luvun veneet tulevat yhä laajempien ryhmien ulottuville. Se hidastaa tuota vetovoiman vähentymistä. Meneehän nuo 70-luvunkin veneet vielä ihan hyvin kaupaksi.

Viitisen vuotta sitten moni ennusti, että Bavaa ja Beneä rupeaa aivan lähitulevaisuudessa (siis viimeistään nyt) saamaan hyvin halvalla. Ennuste ei perustunut mihinkään lama-aavistuksiin vaan teoriaan, että koska niiden ostajissa arvioitiin olevan keskimääräistä enemmän ensiveneen ostajia, olisi joukossa myös paljon sellaisia, jotka toteavat hyvin pian, ettei veneily olekaan heidän juttunsa, tai purjeveneily ainakaan. No, eipä ole ilmiötä näkynyt.

Ennusmies kirjoitti:

No, siksi pitäisi, että muuten sinun mielipidepohjainen spekulointisi on aika heikko argumentti, ja minä olen vahvoilla, kun väitän, että valmistusvuosi on yksi tärkeimmistä (huomaa ettei tietenkään suinkaan ainoa!) hintaan vaikuttavista tekijöistä. Minun väitteeni paikkansapitävyyden kun voi todeta vaikkapa Nettiveneen listauksia tutkimalla, kun taas sinun väitteellesi käyttöarvon määräävyydestä ei ole mitään todisteita. Koko käyttöarvon käsite on vähintäänkin epämääräinen. Vuosimalli ja hinta taas ovat ihan selviä.

Jos nyt siis olet sama henkilö, jolle vastasin. Olisi kohteliasta pitää samaa nimimerkkiä saman keskustelun ajan.

Lue lisää

Tottakai käyttöarvo on subkektiivinen käsite ja riippuu paljolti käyttäjästä itsestään. Vuosimalli ja hinta ovat selkeitä yksittäisiä lukuja, jotka voidaan laittaa nousevaan tai laskevaan järjestykseen, so what. Niin ovat muutkin veneen numeeriset tiedot moottorin sarjanumeroa myöten. Vuosimallin mukaan voi veneet hinnoitella ehkä 15-20 vuotta, sen jälkeen vuosimalli menettää merkityksensä ja jokainen vene arvioidaan yksilönä käyttöarvonsa mukaan. Keräilyarvoakaan ei veneillä joitain harvoja poikkeusyksilöitä lukuunottamatta ole, joten on vain käyttöarvoa, olkoonkin epämääräinen käsite. No joo, tietyillä merkeillä on edelleen sitä arvostusarvoakin. 80-luvun veneiden käyttöarvoon taas ei ole odotettavissa mitään yhtäkkistä romahdusta, joten niiden hintataso säilymään. Eivät ne ole mikään erityisryhmä, entistä useampi vain päästetään rupsahtamaan, joten myös niiden keskimääräinen hinta tulee laskemaan. Ei siihen kaksista kristallipalloa tai ennusmiestä tarvita.

Sama 21 kuin edellä kirjoitti:

samalla kun 2000-luvun veneisiin alkaa yltää yhä useampien kynnet, niin vastaavasti 80-luvun veneet tulevat yhä laajempien ryhmien ulottuville. Se hidastaa tuota vetovoiman vähentymistä. Meneehän nuo 70-luvunkin veneet vielä ihan hyvin kaupaksi.

Viitisen vuotta sitten moni ennusti, että Bavaa ja Beneä rupeaa aivan lähitulevaisuudessa (siis viimeistään nyt) saamaan hyvin halvalla. Ennuste ei perustunut mihinkään lama-aavistuksiin vaan teoriaan, että koska niiden ostajissa arvioitiin olevan keskimääräistä enemmän ensiveneen ostajia, olisi joukossa myös paljon sellaisia, jotka toteavat hyvin pian, ettei veneily olekaan heidän juttunsa, tai purjeveneily ainakaan. No, eipä ole ilmiötä näkynyt.

Lue lisää

Tuo laajemmat ryhmät on ihan hyvä pointti - voi olla, että kasariveneiden kysyntä pysyy yllä, jos entistä pienemmillä taloudellisilla resursseilla varustetut alkavat kiinnostua veneen hankkimisesta. Veneen juoksevat kustannukset pl. ylläpito riippuvat kuitenkin ensisijaisesti kokoluokasta, ja ylläpidon puolella vanhassa on enemmän korjattavaa kuin uudessa. Tämä osaltaan rajoittaa hiukan ilmiötä.

Tuo myöhemmin mainitsemasi ennuste on tietysti ollut ihan hassu. Olen sen muistaakseni täältä itsekin lukenut. Se ei varmaankaan ole perustunut mihinkään muuhun kuin "halpisveneiden" ja niiden ostajien väheksymiseen.

sama... kirjoitti:

Tottakai käyttöarvo on subkektiivinen käsite ja riippuu paljolti käyttäjästä itsestään. Vuosimalli ja hinta ovat selkeitä yksittäisiä lukuja, jotka voidaan laittaa nousevaan tai laskevaan järjestykseen, so what. Niin ovat muutkin veneen numeeriset tiedot moottorin sarjanumeroa myöten. Vuosimallin mukaan voi veneet hinnoitella ehkä 15-20 vuotta, sen jälkeen vuosimalli menettää merkityksensä ja jokainen vene arvioidaan yksilönä käyttöarvonsa mukaan. Keräilyarvoakaan ei veneillä joitain harvoja poikkeusyksilöitä lukuunottamatta ole, joten on vain käyttöarvoa, olkoonkin epämääräinen käsite. No joo, tietyillä merkeillä on edelleen sitä arvostusarvoakin. 80-luvun veneiden käyttöarvoon taas ei ole odotettavissa mitään yhtäkkistä romahdusta, joten niiden hintataso säilymään. Eivät ne ole mikään erityisryhmä, entistä useampi vain päästetään rupsahtamaan, joten myös niiden keskimääräinen hinta tulee laskemaan. Ei siihen kaksista kristallipalloa tai ennusmiestä tarvita.

Lue lisää

Katsopa nyt vaikka tuosta alta linkkiä. Nettiveneen 9-10-metriset purjeveneet hintajärjestyksessä. Tuosta kun jättää alusta pois vuokrattavat yms. joiden hinta ei ole mikään myyntihintapyyntö, ja vielä karsii pois mitoiltaan ja tyypiltään poikkeukselliset (lähinnä ne pari HAI 2000:tta), ja kelailee listaa eteenpäin, niin hitaammallekin pitäisi käydä selväksi, että alkupuolella on vanhoja veneitä, keskellä pääosin keski-ikäisiä, ja loppupäässä uudehkoja ja uusia:

http://www.nettivene.com/listAdvSearchFindAgent.php?page=1&sortCol=&ord=&id=2625002&tb=tmp_find_agent&posted_by=&new=&update=&PN[0]=adv_search&PL[0]=advSearch.php?id=2625002@tb=tmp_find_agent

Tuolta näkee senkin, että 70-luvun veneet ovat keskimäärin halvempia kuin 80-luvun veneet, joten väitteesi iän vain 15-20 vuoden päähän ulottuvasta vaikutuksesta on ilmiselvästi väärä.

Muuten: myös moottorin sarjanumerolla ja hinnalla on luultavasti positiivinen korrelaatio. Tämä siksi, että uudemmilla moottoreilla on yleensä isommat sarjanumerot ja ne ovat uudemmissa veneissä. Tämä on arvaukseni. Valitettavasti moottorin sarjanumeroa ei voi käyttää järjestyskriteerinä nettiveneessä.

Ennusmies kirjoitti:

Katsopa nyt vaikka tuosta alta linkkiä. Nettiveneen 9-10-metriset purjeveneet hintajärjestyksessä. Tuosta kun jättää alusta pois vuokrattavat yms. joiden hinta ei ole mikään myyntihintapyyntö, ja vielä karsii pois mitoiltaan ja tyypiltään poikkeukselliset (lähinnä ne pari HAI 2000:tta), ja kelailee listaa eteenpäin, niin hitaammallekin pitäisi käydä selväksi, että alkupuolella on vanhoja veneitä, keskellä pääosin keski-ikäisiä, ja loppupäässä uudehkoja ja uusia:

http://www.nettivene.com/listAdvSearchFindAgent.php?page=1&sortCol=&ord=&id=2625002&tb=tmp_find_agent&posted_by=&new=&update=&PN[0]=adv_search&PL[0]=advSearch.php?id=2625002@tb=tmp_find_agent

Tuolta näkee senkin, että 70-luvun veneet ovat keskimäärin halvempia kuin 80-luvun veneet, joten väitteesi iän vain 15-20 vuoden päähän ulottuvasta vaikutuksesta on ilmiselvästi väärä.

Muuten: myös moottorin sarjanumerolla ja hinnalla on luultavasti positiivinen korrelaatio. Tämä siksi, että uudemmilla moottoreilla on yleensä isommat sarjanumerot ja ne ovat uudemmissa veneissä. Tämä on arvaukseni. Valitettavasti moottorin sarjanumeroa ei voi käyttää järjestyskriteerinä nettiveneessä.

Lue lisää

ei nyt mikään varsinainen uutinen ole, että vanhemmat veneet ovat keskimäärin halvempia kuin uudemmat. Venetyypeissä, joita on valmistettu pitkän ajan kuluessa tämä on myös usein nähtävissä, mutta toki poikkeuksiakin joukossa on: monesti niissä 80-luvun alkupuolen veneissä on jo uudet moottorit, kun taas 80-90 -luvun taitteen veneissä vielä alkuperäinen, joten saattavat ne vanhemmat olla kalliimpiakin. Huomaa myös, että ne vanhemmat veneet ovat alunperinkin olleet halvempia. sailguide.com voi katsella, miten eri veneiden hinta uutena on noussut vuosittain. Kyse ei siis ole siitä, että vanhempien veneiden hinta olisi laskenut enemmän, vaan ne ovat pitäneet sen alkuperäisen hintansa usein kohtuullisen hyvin.

Ennusmies kirjoitti:

Katsopa nyt vaikka tuosta alta linkkiä. Nettiveneen 9-10-metriset purjeveneet hintajärjestyksessä. Tuosta kun jättää alusta pois vuokrattavat yms. joiden hinta ei ole mikään myyntihintapyyntö, ja vielä karsii pois mitoiltaan ja tyypiltään poikkeukselliset (lähinnä ne pari HAI 2000:tta), ja kelailee listaa eteenpäin, niin hitaammallekin pitäisi käydä selväksi, että alkupuolella on vanhoja veneitä, keskellä pääosin keski-ikäisiä, ja loppupäässä uudehkoja ja uusia:

http://www.nettivene.com/listAdvSearchFindAgent.php?page=1&sortCol=&ord=&id=2625002&tb=tmp_find_agent&posted_by=&new=&update=&PN[0]=adv_search&PL[0]=advSearch.php?id=2625002@tb=tmp_find_agent

Tuolta näkee senkin, että 70-luvun veneet ovat keskimäärin halvempia kuin 80-luvun veneet, joten väitteesi iän vain 15-20 vuoden päähän ulottuvasta vaikutuksesta on ilmiselvästi väärä.

Muuten: myös moottorin sarjanumerolla ja hinnalla on luultavasti positiivinen korrelaatio. Tämä siksi, että uudemmilla moottoreilla on yleensä isommat sarjanumerot ja ne ovat uudemmissa veneissä. Tämä on arvaukseni. Valitettavasti moottorin sarjanumeroa ei voi käyttää järjestyskriteerinä nettiveneessä.

Lue lisää

70-luvun veneet ovat erilaisia kuin 80-luvun veneet. Edes vesilinjan pituus ei korreloi kunnolla veneen kokoon. Ja 70-luvulla 40-jalkainen oli niin iso, että heloitusta ei tahtonut tästä maasta löytyä. Lisäksi jo pariin kertaan toteamani fakta, että iän karttuessa aina suuremman osa veneistä annetaan rupsahtaa. Veneiden määrän kasvu on ollut kaikkea muuta kuin tasaista ja vastaavasti tietyn ikäisten tarjonta. Muuttujia siis hintakehityksessä on paljon enemmän kuin vain ikä. Miten erotat 70-lukulaisen designin oleellisesti pienemmän sisätilan vaikutuksen käyttöarvoon veneen ikään perustuvasta hinnoittelusta? Vähän kuin tosiaan laittaisi veneitä moottorin sarjanumeron mukaan järjestykseen odottaen, että eri valmistajien numerointi olisi yhtenäistä. Erityisesti en näe mitään syytä, miksi juuri 80-luvun veneiden hintakehitys poukkoilisi johonkin suuntaan verrattuna 2000-lukuisten tulevaisuuteen, mikä oli ainakin aloittajan näkemys.

ALLEVIT kirjoitti:

Mut kaikki ei oo tosipurjehtijoita...mitä se sitten tarkoittaakin?

muuten purjehdusharrastus voi olla pidemmän päälle hemmetin tylsää, jos sitä ei ota yhtään tosissaan.

http://www.amazon.com/Sailing-Smart-Winning-Techniques-Strategies/dp/0805003517

hgddfgh kirjoitti:

suomessa ennen krisselien tuloa noin vuonna 1000 jaa. Monacossa tulovero on 0%. Venäjälläkin 13%. Ois kannattanut suomen hävitä sota, niin ois aito markkinatalous eikö mikään sosialistinen sekatalous.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous
"Suomen talous on tyypiltään sekatalous.

"

http://en.wikipedia.org/wiki/Tax_rates_around_the_world

Beneteaulla on enimäkseen kesämökkiveneitä, ei niitä kukaan tosipurjehtia huoli. Firstit nykyään ovat aivan liian alirikattuja itämeren kevyisiin keleihin. X -Yachtsilla on useampi malli, joka sopii tänne paremmin, Jeanneaullakin JOD35.

Lue lisää

tosi idiootti sopisi paremminkin. Oikeastaan täystollo, Kokkari tottakai ;) Tyylillä voitot itselle tappiot ja kulut "kansalle". Hyi vittu näitä persaukisia tosiporvareita.

Sama 21 kuin edellä kirjoitti:

samalla kun 2000-luvun veneisiin alkaa yltää yhä useampien kynnet, niin vastaavasti 80-luvun veneet tulevat yhä laajempien ryhmien ulottuville. Se hidastaa tuota vetovoiman vähentymistä. Meneehän nuo 70-luvunkin veneet vielä ihan hyvin kaupaksi.

Viitisen vuotta sitten moni ennusti, että Bavaa ja Beneä rupeaa aivan lähitulevaisuudessa (siis viimeistään nyt) saamaan hyvin halvalla. Ennuste ei perustunut mihinkään lama-aavistuksiin vaan teoriaan, että koska niiden ostajissa arvioitiin olevan keskimääräistä enemmän ensiveneen ostajia, olisi joukossa myös paljon sellaisia, jotka toteavat hyvin pian, ettei veneily olekaan heidän juttunsa, tai purjeveneily ainakaan. No, eipä ole ilmiötä näkynyt.

Lue lisää

Kaikki 80-luvun veneiden hintaspekulaatiot näyttävät perustuvan siihen, että uudemmat halpaveneet osoittautuisivat yhtä kestäviksi ja Suomen olosuhteisiin ja tavallisiimpiin käyttötarkoituksiin sopiviksi kuin nämä 80-luvun veneet. Mielestäni ei ole lainkaan selvää, että kehitys yhä kevyempiin ja laajarunkoisempiin veneisiin jatkuisi suoraviivaisesti eteenpäin, ilman että kukaan alkaisi kaivata takaisin kauniita purjehdittavia veneitä, joita tehtiin vielä runsaasti 70- ja 80-luvulla.
Jos vinyylilevyt, ilman mitään teknisiä parannuksia, ovat tullet takaisin pelkästään kuluttajien fiilisten perusteella, en ihmettelisi aitojen purjeveneidenkään paluuta.

Cchyixyvzzz kirjoitti:

tosi idiootti sopisi paremminkin. Oikeastaan täystollo, Kokkari tottakai ;) Tyylillä voitot itselle tappiot ja kulut "kansalle". Hyi vittu näitä persaukisia tosiporvareita.

Lue lisää

sossu taas aukoo siellä päätään jostain muusta kuin purjehduksesta.

sama... kirjoitti:

70-luvun veneet ovat erilaisia kuin 80-luvun veneet. Edes vesilinjan pituus ei korreloi kunnolla veneen kokoon. Ja 70-luvulla 40-jalkainen oli niin iso, että heloitusta ei tahtonut tästä maasta löytyä. Lisäksi jo pariin kertaan toteamani fakta, että iän karttuessa aina suuremman osa veneistä annetaan rupsahtaa. Veneiden määrän kasvu on ollut kaikkea muuta kuin tasaista ja vastaavasti tietyn ikäisten tarjonta. Muuttujia siis hintakehityksessä on paljon enemmän kuin vain ikä. Miten erotat 70-lukulaisen designin oleellisesti pienemmän sisätilan vaikutuksen käyttöarvoon veneen ikään perustuvasta hinnoittelusta? Vähän kuin tosiaan laittaisi veneitä moottorin sarjanumeron mukaan järjestykseen odottaen, että eri valmistajien numerointi olisi yhtenäistä. Erityisesti en näe mitään syytä, miksi juuri 80-luvun veneiden hintakehitys poukkoilisi johonkin suuntaan verrattuna 2000-lukuisten tulevaisuuteen, mikä oli ainakin aloittajan näkemys.

Lue lisää

Se, ettei ikä ole ainoa veneen arvoon vaikuttava tekijä, ei poista sitä tosiseikkaa, että se on yksi tärkeimmistä. En ole missään vaiheessa väittänyt, ettei muitakin vaikuttavia seikkoja olisi: hyökkääminen tuollaista karrikoitua näkemystä vastaan on olkiukon pieksemistä.

Mutta tokihan 1980-luvun veneiden ostajat haluaisivat uskotella itselleen ja muille, että markkinavääristymästä (90-luvun lama ja saman vuosikymmenen veneiden joukkomyynti Suomesta ulkomaille yhdistettynä 2000-luvulla pitkään jatkuneeseen nousukauteen) johtunut epätavallisen hidas arvonlasku jatkuu loputtomiin.

Ennusmies kirjoitti:

Se, ettei ikä ole ainoa veneen arvoon vaikuttava tekijä, ei poista sitä tosiseikkaa, että se on yksi tärkeimmistä. En ole missään vaiheessa väittänyt, ettei muitakin vaikuttavia seikkoja olisi: hyökkääminen tuollaista karrikoitua näkemystä vastaan on olkiukon pieksemistä.

Mutta tokihan 1980-luvun veneiden ostajat haluaisivat uskotella itselleen ja muille, että markkinavääristymästä (90-luvun lama ja saman vuosikymmenen veneiden joukkomyynti Suomesta ulkomaille yhdistettynä 2000-luvulla pitkään jatkuneeseen nousukauteen) johtunut epätavallisen hidas arvonlasku jatkuu loputtomiin.

Lue lisää

Ovatko 80-luvun veneet jotenkin ylihinnoiteltuja vanhempiin verrattuna? Ei se ole markkinavääristymä, se on vain kysynnän ja tarjonnan laki. Vääristymä olisi jo viimeisen kymmen vuoden kuluessa oiennut, kun uudempiakin käytettyjä veneitä on jo riittämiin myytävänä.

543 kirjoitti:

sossu taas aukoo siellä päätään jostain muusta kuin purjehduksesta.

sijoitukset . . . no olkoon, nämä on näitä velkaisia tosiporvareita. Perseauki kuin tuuranputki, mutta ollaan niin rikkaita niin rikkaita ;)

Vituttaa nämä persaukiset päänaukojat.

sama... kirjoitti:

Ovatko 80-luvun veneet jotenkin ylihinnoiteltuja vanhempiin verrattuna? Ei se ole markkinavääristymä, se on vain kysynnän ja tarjonnan laki. Vääristymä olisi jo viimeisen kymmen vuoden kuluessa oiennut, kun uudempiakin käytettyjä veneitä on jo riittämiin myytävänä.

Lue lisää

edelleen tajuttomia, ja olleet suomessa aina metsässä. Myyntihinnat ovatkin jotain aivan muuta, ja tulevat olemaan noilla "vanhoilla aarteilla".

Vai kysynnän ja tarjonnan laki, tuollahan noita "lain uhreja" pyörii palstoilla vuosia ;) Suomalainenkin veneenostaja on alkanut pikkuhiljaa oppia tavoille venekaupassa, ettei järjenkäyttö olekaan köyhyyttä, päinvastoin ;)

Claudius R kirjoitti:

edelleen tajuttomia, ja olleet suomessa aina metsässä. Myyntihinnat ovatkin jotain aivan muuta, ja tulevat olemaan noilla "vanhoilla aarteilla".

Vai kysynnän ja tarjonnan laki, tuollahan noita "lain uhreja" pyörii palstoilla vuosia ;) Suomalainenkin veneenostaja on alkanut pikkuhiljaa oppia tavoille venekaupassa, ettei järjenkäyttö olekaan köyhyyttä, päinvastoin ;)

Lue lisää

myyntihintojen ja pyyntien erosta ei oikeastaan voi sen enempää todistaa kuin kumotakaan, koska mitään toteutuneiden hintojen tietokantaa ei ole olemassa.

Claudius R kirjoitti:

edelleen tajuttomia, ja olleet suomessa aina metsässä. Myyntihinnat ovatkin jotain aivan muuta, ja tulevat olemaan noilla "vanhoilla aarteilla".

Vai kysynnän ja tarjonnan laki, tuollahan noita "lain uhreja" pyörii palstoilla vuosia ;) Suomalainenkin veneenostaja on alkanut pikkuhiljaa oppia tavoille venekaupassa, ettei järjenkäyttö olekaan köyhyyttä, päinvastoin ;)

Lue lisää

Pyyntihinnan ja todellisen hinnan ero kaupankäynnissä suurinta varmaan tuolla välimeren etelä- ja itäpuolella?

Ennusmies kirjoitti:

"Halvimpien 2000-luvun veneiden ja kalleimpien 80-luvun veneiden (kun verrataan vastaavankokoisia tietysti) välinen hintaero on 20 - 30 tuhatta."

Tuo nyt ei tietenkään pidä paikkaansa. Väitteesi (joka vaikuttaa kyllä kärjistetyltä) on helppo kumota vastaesimerkillä:

Beneteau Oceanis 311 (9,85m x 3,23m) vuodelta 2000, hp. 66.500 euroa.
http://www.nettivene.com/341765

Inferno 33 (10,05 x 3,08m) vuodelta 1989, hp. 67.000 euroa.
http://www.nettivene.com/346763

Molemmissa on alkuperäinen kone ja ilmeisesti alkuperäiset purjeet. Muitakin esimerkkejä tietysti löytyy, ja ehkä paremmin keskenään "vastaavantyyppisiä", mutta en nyt jaksa kaivella kun et tarkemmin kuin koolla rajannut väitettäsi.

No, tietty on melko selvää, että tuo Inferno ei tuolla hinnalla kaupaksi mene, joten vertailu ei sikäli ole reilu. Mutta noita Oceaniksia on suunnilleen tuolla hinnalla ollut myynnissä muitakin ja ovat kadonneet palstoilta, joten oletettavasti ne on myyty.

Ja jos olisit lukenut kirjoitukseni tarkemmin, olisit huomannut, etten edes puhu nykytilanteesta vaan tilanteesta muutaman vuoden päästä. Melkoisen varmasti noin vuoden 2000 veneiden hinnat laskevat edelleen, ja niitä riittää markkinoilla ihan eri tavalla kuin 90-luvun alkupuolen tai puolivälin veneitä. Sitten kun vuoden 2000 veneen saa viitosella tai jopa nelosella alkavalla reaalihinnalla, alkaa kasaripaattien markkinarako käydä pieneksi.

En sinänsä väheksy 80-luvun veneitä tai niiden "käyttöarvoa". Kyllähän monella sellaisellakin varmasti seilaisi. Ennustanpa vain, että muutaman vuoden päästä nähdään, kuinka ostajien kiinnostus niihin laimenee jyrkästi, ja perustelut olen esittänyt.

Käyttöarvo (joka on epämääräinen, subjektiivinen käsite eikä sitä siksi saa Nettiveneessäkään hakukriteeriksi) varmasti tosiaan vaikuttaa myyjän haluun tinkiä. Se ei kuitenkaan vaikuta samalla tavalla ostajan haluun maksaa, joten kauppoja ei ylihintasilla pyynnöillä synny.

Lue lisää

ja oceanis 311 lys 1.16. Taas voisi miettiä kumman purjein etenevä haluaisi.

dfsfsg kirjoitti:

ja oceanis 311 lys 1.16. Taas voisi miettiä kumman purjein etenevä haluaisi.

porukkaa ei kuitenkaan katso tuota, vaan veneen muita ominaisuuksia: miten siinä viihtyy kyseessäolevan kokoinen perhe 4 viikon kesäloman, miten on säilytystiloja, pysyykö ruokatavarat kylminä oluesta puhumattakaan, saako vaatteita edes vähän kuivaksi sadesäällä, löytyykö kylmällä ja märällä säällä lämpöä, miten onnistuu ruuanlaitto. Se on sitten sivuseikka, kulkeeko vene 5 m/s tuulessa 5 vai 6 solmua.

Usko suosiolla, että ne, joille ainoa tai edes tärkein veneen valintakriteeri on sen nopeus purjeilla kulkiessa, ovat mitättömän pieni vähemmistö. Ja markkinat (ts. veneiden tarjonta ja hintataso) heijastavat tätä tosiasiaa, halusit tai et.

33 kirjoitti:

porukkaa ei kuitenkaan katso tuota, vaan veneen muita ominaisuuksia: miten siinä viihtyy kyseessäolevan kokoinen perhe 4 viikon kesäloman, miten on säilytystiloja, pysyykö ruokatavarat kylminä oluesta puhumattakaan, saako vaatteita edes vähän kuivaksi sadesäällä, löytyykö kylmällä ja märällä säällä lämpöä, miten onnistuu ruuanlaitto. Se on sitten sivuseikka, kulkeeko vene 5 m/s tuulessa 5 vai 6 solmua.

Usko suosiolla, että ne, joille ainoa tai edes tärkein veneen valintakriteeri on sen nopeus purjeilla kulkiessa, ovat mitättömän pieni vähemmistö. Ja markkinat (ts. veneiden tarjonta ja hintataso) heijastavat tätä tosiasiaa, halusit tai et.

Lue lisää

33:ssa ei ole tilaa neljän viikon perhepurjehdukselle ja noita mainitsemisia featureja jotka löytyy pienemmistäkin haluttaessa.

Sen olen todellakin havainnut suomalaisilla vesilä, enemmistö köliveneistä on kesämökeiksi luokiteltavia, ei purjeveneitä. Sääliksi käy nuoria jollapurjehtijoita aikuisina kuten itseäni, jotka joutuuvat hakemaan veneensä ulkomailta, jos kohtuu hintaan haluaa saada kulkevan paatin.

6544fgggh kirjoitti:

33:ssa ei ole tilaa neljän viikon perhepurjehdukselle ja noita mainitsemisia featureja jotka löytyy pienemmistäkin haluttaessa.

Sen olen todellakin havainnut suomalaisilla vesilä, enemmistö köliveneistä on kesämökeiksi luokiteltavia, ei purjeveneitä. Sääliksi käy nuoria jollapurjehtijoita aikuisina kuten itseäni, jotka joutuuvat hakemaan veneensä ulkomailta, jos kohtuu hintaan haluaa saada kulkevan paatin.

Lue lisää

niin, sääliksi käy itseäsi

juu ei kirjoitti:

niin, sääliksi käy itseäsi

neliösenttimetrit kajuutassa, purjeiden neilömetreistä vähät väliä;-)

http://www.delphia.fi/index.php?pageid=4&aid=7&lang=fi

dfghhjj kirjoitti:

neliösenttimetrit kajuutassa, purjeiden neilömetreistä vähät väliä;-)

http://www.delphia.fi/index.php?pageid=4&aid=7&lang=fi

Lue lisää

"sääliksi käy itseäni"

suomessako? kirjoitti:

Pyyntihinnan ja todellisen hinnan ero kaupankäynnissä suurinta varmaan tuolla välimeren etelä- ja itäpuolella?

?????????????????????

suomessako? kirjoitti:

Pyyntihinnan ja todellisen hinnan ero kaupankäynnissä suurinta varmaan tuolla välimeren etelä- ja itäpuolella?

Tosiostaja menee Turkkiin ostamaan käytetyn veneen ja maksaa sen mitä pyydetään.

gfsgfg kirjoitti:

kasariskandi pesee kaikinpuolin samankokoiset matkapursi bavat ja benet.

http://classified.nauticexpo.com/small-ads-used-boat-classifieds/x-yachts-x-342-5655.html

Aatteles nyt, kumman purjein etenevä haluasi: veneen, jonka lys on 1.21 vaiko veneen, jonka lys on 1.16 (bava 34).

Lue lisää

veneen, jonka LYS on 1,16. Se on loistava matkavene. On tilaa sekä keulakajuutassa, takakajuutassa että salongissa. Veneessäni on tilava WC ja suihkutila, lämmin vesi ja 400 ah sähkökapasiteettia. Luonnollisesti siinä on maasähkö, aurinkopaneelit ja tuulimylly. Elektroniikka on melko täydellinen, tutka, plotteri, autopilotti, sähköinen ankkurivinssi, ledivalot läpeensä. Pentteri on toimiva. Myös säilytystiloja on runsaasti. Vesisäiliö on 250 L ja dieseli 150 L. Rahaa olen käyttänyt sen hankintaan ja varusteluun tähän mennessä n. 90 000 €. On mukava tietää, että vene on uuden veroinen oikeasti. Mikään sen osa ei ole yli 4 vuotta vanhaa. Vaikka ostin sen uutena, ei minkäänlaisia ongelmia ole tähän mennessä esiintynyt. Olen aika tyytyväinen tuohon 1,16 LYSsiin.

sama... kirjoitti:

Ovatko 80-luvun veneet jotenkin ylihinnoiteltuja vanhempiin verrattuna? Ei se ole markkinavääristymä, se on vain kysynnän ja tarjonnan laki. Vääristymä olisi jo viimeisen kymmen vuoden kuluessa oiennut, kun uudempiakin käytettyjä veneitä on jo riittämiin myytävänä.

Lue lisää

Niin, toki kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnat. Mutta markkinoilla on ollut outo tilanne, 90-luvun alkupuolen ja puolivälin veneiden lähes täydellinen puuttuminen, joka on pitänyt 80-luvun veneiden hinnat (tai ainakin hintapyynnöt, kuten joku jo huomautti), suhteettoman korkeina. Sitä tarkoitin markkinavääristymällä. Ennustan, että tämä vääristymä heikentyy ja poistuu, kun 2000-luvun veneet vanhenevat ja halpenevat, eikä niin monen tarvitse enää kuikuilla 80-luvulle löytääkseen taloudellisiin resursseihinsa passelin veneen.

Muuten: Kaikkien, jotka väittävät, että veneen iällä ei ole mitään itseisarvoa arvon määräytymisessä, ainakaan yli 15 vuotta vanhoissa veneissä, kannattaa tehdä seuraava ajatuskoe. Kuvitellaan, että olet etsimässä käytettyä Gutta-Percha 36 -tyyppistä venettä. Myynnissä on kaksi yksilöä, vuosilta 1986 ja 1990. Veneet sattuvat olemaan kunnoltaan ja varustelutasoltaan käytännössä identtiset. Et kertakaikkiaan saa huolellisella tarkastelulla tai venekatsastusraporttienkaan perusteella tehtyä niiden välille mitään merkityksellistä eroa. Hintaneuvottelutkin ovat johtaneet siihen, että veneet ovat eurolleen saman hintaiset, ja kaupan ehdot ovat muutenkin samanlaiset. Kumman ostat?

Ennusmies kirjoitti:

Niin, toki kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnat. Mutta markkinoilla on ollut outo tilanne, 90-luvun alkupuolen ja puolivälin veneiden lähes täydellinen puuttuminen, joka on pitänyt 80-luvun veneiden hinnat (tai ainakin hintapyynnöt, kuten joku jo huomautti), suhteettoman korkeina. Sitä tarkoitin markkinavääristymällä. Ennustan, että tämä vääristymä heikentyy ja poistuu, kun 2000-luvun veneet vanhenevat ja halpenevat, eikä niin monen tarvitse enää kuikuilla 80-luvulle löytääkseen taloudellisiin resursseihinsa passelin veneen.

Muuten: Kaikkien, jotka väittävät, että veneen iällä ei ole mitään itseisarvoa arvon määräytymisessä, ainakaan yli 15 vuotta vanhoissa veneissä, kannattaa tehdä seuraava ajatuskoe. Kuvitellaan, että olet etsimässä käytettyä Gutta-Percha 36 -tyyppistä venettä. Myynnissä on kaksi yksilöä, vuosilta 1986 ja 1990. Veneet sattuvat olemaan kunnoltaan ja varustelutasoltaan käytännössä identtiset. Et kertakaikkiaan saa huolellisella tarkastelulla tai venekatsastusraporttienkaan perusteella tehtyä niiden välille mitään merkityksellistä eroa. Hintaneuvottelutkin ovat johtaneet siihen, että veneet ovat eurolleen saman hintaiset, ja kaupan ehdot ovat muutenkin samanlaiset. Kumman ostat?

Lue lisää

Tulisi kait pyrkiä ostamaan sellaisia jotka voisivat sitten aikanaan taas venettä vaihtaessa kiinnostaa jodia, jotta hänen ei tarvitsisi hankkia venettään kaukaa.

Ennusmies kirjoitti:

Niin, toki kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnat. Mutta markkinoilla on ollut outo tilanne, 90-luvun alkupuolen ja puolivälin veneiden lähes täydellinen puuttuminen, joka on pitänyt 80-luvun veneiden hinnat (tai ainakin hintapyynnöt, kuten joku jo huomautti), suhteettoman korkeina. Sitä tarkoitin markkinavääristymällä. Ennustan, että tämä vääristymä heikentyy ja poistuu, kun 2000-luvun veneet vanhenevat ja halpenevat, eikä niin monen tarvitse enää kuikuilla 80-luvulle löytääkseen taloudellisiin resursseihinsa passelin veneen.

Muuten: Kaikkien, jotka väittävät, että veneen iällä ei ole mitään itseisarvoa arvon määräytymisessä, ainakaan yli 15 vuotta vanhoissa veneissä, kannattaa tehdä seuraava ajatuskoe. Kuvitellaan, että olet etsimässä käytettyä Gutta-Percha 36 -tyyppistä venettä. Myynnissä on kaksi yksilöä, vuosilta 1986 ja 1990. Veneet sattuvat olemaan kunnoltaan ja varustelutasoltaan käytännössä identtiset. Et kertakaikkiaan saa huolellisella tarkastelulla tai venekatsastusraporttienkaan perusteella tehtyä niiden välille mitään merkityksellistä eroa. Hintaneuvottelutkin ovat johtaneet siihen, että veneet ovat eurolleen saman hintaiset, ja kaupan ehdot ovat muutenkin samanlaiset. Kumman ostat?

Lue lisää

Ottaisin varmaan sen vanhemman, koska se on paremmin vastustanut ajan hammasta ;-)

Ennusmies kirjoitti:

Niin, toki kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnat. Mutta markkinoilla on ollut outo tilanne, 90-luvun alkupuolen ja puolivälin veneiden lähes täydellinen puuttuminen, joka on pitänyt 80-luvun veneiden hinnat (tai ainakin hintapyynnöt, kuten joku jo huomautti), suhteettoman korkeina. Sitä tarkoitin markkinavääristymällä. Ennustan, että tämä vääristymä heikentyy ja poistuu, kun 2000-luvun veneet vanhenevat ja halpenevat, eikä niin monen tarvitse enää kuikuilla 80-luvulle löytääkseen taloudellisiin resursseihinsa passelin veneen.

Muuten: Kaikkien, jotka väittävät, että veneen iällä ei ole mitään itseisarvoa arvon määräytymisessä, ainakaan yli 15 vuotta vanhoissa veneissä, kannattaa tehdä seuraava ajatuskoe. Kuvitellaan, että olet etsimässä käytettyä Gutta-Percha 36 -tyyppistä venettä. Myynnissä on kaksi yksilöä, vuosilta 1986 ja 1990. Veneet sattuvat olemaan kunnoltaan ja varustelutasoltaan käytännössä identtiset. Et kertakaikkiaan saa huolellisella tarkastelulla tai venekatsastusraporttienkaan perusteella tehtyä niiden välille mitään merkityksellistä eroa. Hintaneuvottelutkin ovat johtaneet siihen, että veneet ovat eurolleen saman hintaiset, ja kaupan ehdot ovat muutenkin samanlaiset. Kumman ostat?

Lue lisää

Ostan sen, jonka värit miellyttävät enemmän.

Vastavirtainen kirjoitti:

Ja näissä vanhuksissa samankaltainen vitsaus kuin vanhoissa asunnoissa, putkiremppa.
Ulkoisesti ei juurikaan näy, mutta:
- kone
- purjeet
- home
- lasikuiturutto

Kylkiäisenä VANHANAIAKINEN konstruktio. Vanha on vanha, ei se siitä miksikään puleerauskertoja lisäämällä muutu. Oli sitten SCANDI tai ei.

Sinällään puolestani vanha paatti ok, mutta noi HINTAPYYNNÖT!
Kommentti yllä täyttä totta, -90 puuttuu. Varmaa on kuitenkin, että jossain vaiheessa kasarit sakkaa takuuvarmasti 2000 luvun tarjonnan tasaisesti kasvaessa.

Lue lisää

Mitä täällä porukka valittaa hyvien 80-luvun veneiden hinnoista. Totuus on se, että silloin vielä tehtiin
ja suunniteltiin veneitä "meri mielessä". Tänään iso osa venetuotannosta tähtää chartermarkkinoille
ja niillä markkinoilla ei merenkulkuominaisuuksista tarvitse paljoa välittää. Ei 30 tai 40 vuotta ole mikään
ikä kunnon lasikuituveneelle jos sitä on asianmukaisesti huollettu ja päivitetty. Vai onkohan niin, että meidän kaikkien tekisi mieli saada 80 - luvun vene, mutta rahat eivät riitä, joten täytyy hankkia uusi
charterkäyttöön suunniteltu "gintonicbaari".

kyssä kirjoitti:

Ostan sen, jonka värit miellyttävät enemmän.

Pölvästi, ostat tietenkin sen, jonka värit miellyttävät enemmän vaimoasi.

Lys, lys ja lys kirjoitti:

veneen, jonka LYS on 1,16. Se on loistava matkavene. On tilaa sekä keulakajuutassa, takakajuutassa että salongissa. Veneessäni on tilava WC ja suihkutila, lämmin vesi ja 400 ah sähkökapasiteettia. Luonnollisesti siinä on maasähkö, aurinkopaneelit ja tuulimylly. Elektroniikka on melko täydellinen, tutka, plotteri, autopilotti, sähköinen ankkurivinssi, ledivalot läpeensä. Pentteri on toimiva. Myös säilytystiloja on runsaasti. Vesisäiliö on 250 L ja dieseli 150 L. Rahaa olen käyttänyt sen hankintaan ja varusteluun tähän mennessä n. 90 000 €. On mukava tietää, että vene on uuden veroinen oikeasti. Mikään sen osa ei ole yli 4 vuotta vanhaa. Vaikka ostin sen uutena, ei minkäänlaisia ongelmia ole tähän mennessä esiintynyt. Olen aika tyytyväinen tuohon 1,16 LYSsiin.

Lue lisää

veneen vieressä on tollainen uusi ympäripurjehdittava kesämökki. Kai sentään hankit genaakkerin, naapuri ei hankkinut, oli muka niin kallis se genaakkerivarustus.

Kukaan ei tunnu täällä muistavan, että 2000-luvun - kuten myös 80-luvun - veneissä on keskenäänkin PALJON eroja. Ja nimenomaan laadussa. Uusista veneistä puhuttaessa voidaan verrata vaikkapa keskieruroopan edullesimpia vaihtoehtoja pohjoismaalaisiin. Hintaero on huikea. Samoin on ollut kaikilla vuosikymmenillä!

Minulle on aika turha tulla väittämään, että 10-15 vuotta vanha Bavaria tai Beneteau olisi oleellisesti parempi sijoitus kuin joku 80-luvun skandi. Jos nimittäin vaihtoehtona on joku aikanaan laadukkaasti 80-luvulla tehty skandi, niin on se vaan 30-vuotiaanakin hyvällä pidolla paljon paremmassa kunnossa kuin 15-vuotias "ranskanpatonki".

Itselläni on 35-jalkainen 80-luvun skandi, joka on tekniikaltaan jo vanha, mutta sisustukseltaan kuin uusi. Veneeni on aikanaan kuulunut ehkä ns. keskihintaiseen kastiin kokoluokassaan. Venemessuilla olen katsonut mahdollisimman puolueettomin silmin uusia veneitä ja verrannut niiden viimeistelytasoa, heloitusta jne omaani. Lopulta päädyn aina siihen tulokseen, että mikäli vaihtaisin uuteen samankokoiseen, jossa viimeistelytaso on kutakuinkin samalla tasolla, niin välirahaksi muodostuu noin 100000-150000 euroa! Se on mielestäni liikaa siitä, että vene on uusi!

Tosiin sanoen: Minulla ainakin tuo käyttöarvo ratkaisee! Ja olen ainakin vielä tyytyväinen omaani, josta pulitin alle 40 keur, vaikkakin vielä jotain päivitettävää toki on. Se tosin kuuluu harrastukseen...

Juuri näin. Koko hintavonkauskeskustelu on aivan naurettavaa, koska tottakai Keski-Euroopan veneen kuuluukin olla halvempi kuin kotimaisen, noin keskimäärin. Syitä on kolme:
1. Kuljetuskustannukset ja/tai siirtovaiva. Arvo suuruusluokkaa 5000 eur.
2. Muut lisäkustannukset. Talvisäilytyspukki, peitetelineet, peitteet joutuu lähes aina ostamaan. Yleensä joutuu myös ostamaan lämppärin. Mahdollinen surveyorin palkkio. Lentoliput veneenhakureissuilla jne. Näidenkin arvo yhteensä suuruusluokkaa 5000 eur.
3. Ulkomailta ostamisen vaiva, vaikeus, riskit. Arvo jotain.

Käytännössä on niin, että jos ostaa "rahalla", niin euroopan ja kotimaan veneiden hintaero jää varsin pieneksi. Jos taas tekee ostos- ja siirtoreissut itse ja on muutenkin tee-se-itse mies, hitsaa vaikka pukkinsa itse, niin kyllä silloin rahaa säästyy paljon. Mutta pitäähän sitä omalle työlleen palkka saada.

Vähän samalla tapaa ontuu vertailu 80-luvun ja 2000-luvun alun veneiden välillä. 80-luvun veneissä on järjestään esimerkiksi spinaakkeri varusteineen, 2000-luvun veneissä hyvin harvoin. 80-luvun vene jossa ei 80-luvulta ole jäljellä kuin runko ja muu on uutta voi olla teknisesti aivan yhtä hyvä ellei parempi kuin 20 vuotta nuorempi yksilö. Kehitys on mennyt siihen suuntaan, että tuotantoa automatisoidaan ja kustannuksia karsitaan, ei todellakaan ole niin että uudet veneet olisivat rakenteellisesti vanhoja parempia. Designiltaan uudet ja vanhat ovat hyvin erilaisia ja jollekin vanha voi olla paljon parempi kuin uusi, toisille toisinpäin. Perusperheelle uusi on usein tilavampi ja avarampi, mutta esim. pariskunnalle jonka lapset ovat jo lähteneet kotoa 80-luvun desing voi olla huomattavan paljon parempi. Ja tietysti kuka tahansa joka pitää purjehdusominaisuuksia tärkeinä pysyy kyllä erossa monista (ei kaikista) 2000-luvun designeista.

Sen mitä itse olen seurannut, niin "älyttömiä" hintapyyntöjä löytyy ihan yhtä lailla 2000-luvun kuin 80-luvun tarjonnasta. 80-luvun veneissä on kunnon suhteen hurjia eroja ja naurettavat pyynnit ovat lähinnä sellaisia, joissa täydellisen pommin omistaja on valinnut hintapyynnökseen suurimman samasta veneestä asetetun pyynnin minkä löysi. Uudella koneella, purjeilla, elektroniikalla, patjoilla, sähköjärjestelmällä jne. jne. varustetusta samanlaisesta veneestä sama pyynti olisi ihan kohdillaan. Uusissa 2000-luvun veneissä naurettavat pyynnit ovat yleensä sellaisia, että hintaero uuteen samanlaiseen jää olemattomaksi. Muutama yksilö on ollut pitkään kaupan vähän päälle 100 tonnin pyynnöllä. Jos nyt sitten saa yhtä mallisarjaa tuoreemman tehdasuuden samoilla varusteilla hintaan 115 tonnia, niin harva viitsii ostaa käytettyä, joka kuitenkin on käytetty ja siten siinä on aina riskinsä eikä tietenkään mitään takuuta tms. olemassa.

Ja loppupeleissä se tärkein asia on kuitenkin paljonko lomakossa on rahaa. Jos sulla on 50 000 euroa, niin sillä saa normiperheelle riittävän 30-jalkaisen matkaveneen 80-luvulta. Sillä ei saa normiperheelle riittävää 30-jalkaista matkavenettä 2000-luvulta vaikka miten olisi hinta-laatu-suhteeltaan parempi. Ja sen takia valittavana on ostaa se 80-luvun vene tai olla ilman venettä. Täällä oletettavasti kirjoittelee aika moni, joka on päätynyt jälkimmäiseen ja on sitten jostain syystä katkera asiasta.

35feet kirjoitti:

Kukaan ei tunnu täällä muistavan, että 2000-luvun - kuten myös 80-luvun - veneissä on keskenäänkin PALJON eroja. Ja nimenomaan laadussa. Uusista veneistä puhuttaessa voidaan verrata vaikkapa keskieruroopan edullesimpia vaihtoehtoja pohjoismaalaisiin. Hintaero on huikea. Samoin on ollut kaikilla vuosikymmenillä!

Minulle on aika turha tulla väittämään, että 10-15 vuotta vanha Bavaria tai Beneteau olisi oleellisesti parempi sijoitus kuin joku 80-luvun skandi. Jos nimittäin vaihtoehtona on joku aikanaan laadukkaasti 80-luvulla tehty skandi, niin on se vaan 30-vuotiaanakin hyvällä pidolla paljon paremmassa kunnossa kuin 15-vuotias "ranskanpatonki".

Itselläni on 35-jalkainen 80-luvun skandi, joka on tekniikaltaan jo vanha, mutta sisustukseltaan kuin uusi. Veneeni on aikanaan kuulunut ehkä ns. keskihintaiseen kastiin kokoluokassaan. Venemessuilla olen katsonut mahdollisimman puolueettomin silmin uusia veneitä ja verrannut niiden viimeistelytasoa, heloitusta jne omaani. Lopulta päädyn aina siihen tulokseen, että mikäli vaihtaisin uuteen samankokoiseen, jossa viimeistelytaso on kutakuinkin samalla tasolla, niin välirahaksi muodostuu noin 100000-150000 euroa! Se on mielestäni liikaa siitä, että vene on uusi!

Tosiin sanoen: Minulla ainakin tuo käyttöarvo ratkaisee! Ja olen ainakin vielä tyytyväinen omaani, josta pulitin alle 40 keur, vaikkakin vielä jotain päivitettävää toki on. Se tosin kuuluu harrastukseen...

Lue lisää

35-jalkainen 80-luvun skandi, ostettu alle 40 000 eurolla eikä ilmeisesti ihan viime vuonna? Ja sisustukseltaan kuin uusi? Ei kovin uskottavaa.

35feet kirjoitti:

Kukaan ei tunnu täällä muistavan, että 2000-luvun - kuten myös 80-luvun - veneissä on keskenäänkin PALJON eroja. Ja nimenomaan laadussa. Uusista veneistä puhuttaessa voidaan verrata vaikkapa keskieruroopan edullesimpia vaihtoehtoja pohjoismaalaisiin. Hintaero on huikea. Samoin on ollut kaikilla vuosikymmenillä!

Minulle on aika turha tulla väittämään, että 10-15 vuotta vanha Bavaria tai Beneteau olisi oleellisesti parempi sijoitus kuin joku 80-luvun skandi. Jos nimittäin vaihtoehtona on joku aikanaan laadukkaasti 80-luvulla tehty skandi, niin on se vaan 30-vuotiaanakin hyvällä pidolla paljon paremmassa kunnossa kuin 15-vuotias "ranskanpatonki".

Itselläni on 35-jalkainen 80-luvun skandi, joka on tekniikaltaan jo vanha, mutta sisustukseltaan kuin uusi. Veneeni on aikanaan kuulunut ehkä ns. keskihintaiseen kastiin kokoluokassaan. Venemessuilla olen katsonut mahdollisimman puolueettomin silmin uusia veneitä ja verrannut niiden viimeistelytasoa, heloitusta jne omaani. Lopulta päädyn aina siihen tulokseen, että mikäli vaihtaisin uuteen samankokoiseen, jossa viimeistelytaso on kutakuinkin samalla tasolla, niin välirahaksi muodostuu noin 100000-150000 euroa! Se on mielestäni liikaa siitä, että vene on uusi!

Tosiin sanoen: Minulla ainakin tuo käyttöarvo ratkaisee! Ja olen ainakin vielä tyytyväinen omaani, josta pulitin alle 40 keur, vaikkakin vielä jotain päivitettävää toki on. Se tosin kuuluu harrastukseen...

Lue lisää

Enpä tiedä miten muut harrastavat veneilyä? Itselläni osana veneilyä kuuluu veneen roplaaminen. Aina löytyy jotain pikku fiksaamista, joka on mielestäni ihan osa tätä harrastamista. En oikein tiedä haluaisinko venettä jossa kaikki menee takuun piikkiin? Tietysti on erillaisia ihmisiä vene vesille "puhelinsoitolla" ja tehkööt ne näin jotka haluavat, itselle tämä olisi aika tylsää.

10+2 kirjoitti:

Juuri näin. Koko hintavonkauskeskustelu on aivan naurettavaa, koska tottakai Keski-Euroopan veneen kuuluukin olla halvempi kuin kotimaisen, noin keskimäärin. Syitä on kolme:
1. Kuljetuskustannukset ja/tai siirtovaiva. Arvo suuruusluokkaa 5000 eur.
2. Muut lisäkustannukset. Talvisäilytyspukki, peitetelineet, peitteet joutuu lähes aina ostamaan. Yleensä joutuu myös ostamaan lämppärin. Mahdollinen surveyorin palkkio. Lentoliput veneenhakureissuilla jne. Näidenkin arvo yhteensä suuruusluokkaa 5000 eur.
3. Ulkomailta ostamisen vaiva, vaikeus, riskit. Arvo jotain.

Käytännössä on niin, että jos ostaa "rahalla", niin euroopan ja kotimaan veneiden hintaero jää varsin pieneksi. Jos taas tekee ostos- ja siirtoreissut itse ja on muutenkin tee-se-itse mies, hitsaa vaikka pukkinsa itse, niin kyllä silloin rahaa säästyy paljon. Mutta pitäähän sitä omalle työlleen palkka saada.

Vähän samalla tapaa ontuu vertailu 80-luvun ja 2000-luvun alun veneiden välillä. 80-luvun veneissä on järjestään esimerkiksi spinaakkeri varusteineen, 2000-luvun veneissä hyvin harvoin. 80-luvun vene jossa ei 80-luvulta ole jäljellä kuin runko ja muu on uutta voi olla teknisesti aivan yhtä hyvä ellei parempi kuin 20 vuotta nuorempi yksilö. Kehitys on mennyt siihen suuntaan, että tuotantoa automatisoidaan ja kustannuksia karsitaan, ei todellakaan ole niin että uudet veneet olisivat rakenteellisesti vanhoja parempia. Designiltaan uudet ja vanhat ovat hyvin erilaisia ja jollekin vanha voi olla paljon parempi kuin uusi, toisille toisinpäin. Perusperheelle uusi on usein tilavampi ja avarampi, mutta esim. pariskunnalle jonka lapset ovat jo lähteneet kotoa 80-luvun desing voi olla huomattavan paljon parempi. Ja tietysti kuka tahansa joka pitää purjehdusominaisuuksia tärkeinä pysyy kyllä erossa monista (ei kaikista) 2000-luvun designeista.

Sen mitä itse olen seurannut, niin "älyttömiä" hintapyyntöjä löytyy ihan yhtä lailla 2000-luvun kuin 80-luvun tarjonnasta. 80-luvun veneissä on kunnon suhteen hurjia eroja ja naurettavat pyynnit ovat lähinnä sellaisia, joissa täydellisen pommin omistaja on valinnut hintapyynnökseen suurimman samasta veneestä asetetun pyynnin minkä löysi. Uudella koneella, purjeilla, elektroniikalla, patjoilla, sähköjärjestelmällä jne. jne. varustetusta samanlaisesta veneestä sama pyynti olisi ihan kohdillaan. Uusissa 2000-luvun veneissä naurettavat pyynnit ovat yleensä sellaisia, että hintaero uuteen samanlaiseen jää olemattomaksi. Muutama yksilö on ollut pitkään kaupan vähän päälle 100 tonnin pyynnöllä. Jos nyt sitten saa yhtä mallisarjaa tuoreemman tehdasuuden samoilla varusteilla hintaan 115 tonnia, niin harva viitsii ostaa käytettyä, joka kuitenkin on käytetty ja siten siinä on aina riskinsä eikä tietenkään mitään takuuta tms. olemassa.

Ja loppupeleissä se tärkein asia on kuitenkin paljonko lomakossa on rahaa. Jos sulla on 50 000 euroa, niin sillä saa normiperheelle riittävän 30-jalkaisen matkaveneen 80-luvulta. Sillä ei saa normiperheelle riittävää 30-jalkaista matkavenettä 2000-luvulta vaikka miten olisi hinta-laatu-suhteeltaan parempi. Ja sen takia valittavana on ostaa se 80-luvun vene tai olla ilman venettä. Täällä oletettavasti kirjoittelee aika moni, joka on päätynyt jälkimmäiseen ja on sitten jostain syystä katkera asiasta.

Lue lisää

"Jos nyt sitten saa yhtä mallisarjaa tuoreemman tehdasuuden samoilla varusteilla hintaan 115 tonnia, niin harva viitsii ostaa käytettyä, joka kuitenkin on käytetty ja siten siinä on aina riskinsä eikä tietenkään mitään takuuta tms. olemassa."

Mitä nyt on tullut kuunneltua kokemuksia uuden ostaneilta, niin tuolla hintaerolla (uusi 115 000 - käytetty 100 000) minä olisin taipuvainen ottamaan sen käytetyn, ainakin jos ikää on max 5 vuotta ja kunto on oman tarkastuksen perusteella tyydyttävä. Nimittäin näyttää aika järkiään olevan niin, että niiden uusien kanssa on kaikenlaista pientä säätöä myyjän kanssa. Miten kukin sitten arvottaa, minä ainakin olen sitä mieltä, että jos ostan pakastavedetyn, niin oikeastaan yksikään vika tai toimimattomuus ensimmäisenä kesänä ei ole hyväksyttävä. Ainakin 5 tonnia panisin arvoa sille, että ne "alkuviat" on jo korjattu.

Mitä merkitystä tuolla "yhtä mallisarjaa tuoreemmalla" on? Ei se veneen käyttöarvoon yleensä mitään vaikuta, ellei sitten uudemmassa mallissa ole todella korjattu jokin vanhemmassa ollut moka tms. En ole ikinä käsittänyt, miksi jonkin kapineen pitäisi olla uusinta mallia. Yleensä on niin, että tuote kuin tuote on "kypsä", ts. suunnitteluvirheet on korjattu ja tuotantolaatu tasaantunut vasta mallin elinkaaren jälkimmäisellä puoliskolla.

18 kirjoitti:

35-jalkainen 80-luvun skandi, ostettu alle 40 000 eurolla eikä ilmeisesti ihan viime vuonna? Ja sisustukseltaan kuin uusi? Ei kovin uskottavaa.

Voisin melkein sanasta sanaan kirjoittaa saman tarinan. Tosin maksoin omastani enemmän, jopa 50000, mutta salongin penkkien päällysten vaihduttua ja pöydän tultua uudelleen lakatuksi sisustuksen näkö ja kunto voittaa mennen tullen uuden tehotuotantolinjalta lähteneen. Ja sen olen sentään kuullut monen veneessä käyneen vieraan suusta. Ja olen toisaalta käynyt itse monessa 60-luvun veneessä, joita voi vain kadehtia. Ikä ei paljoa merkitse, alkuperäinen laatu ja ylläpito kyllä.

18 kirjoitti:

35-jalkainen 80-luvun skandi, ostettu alle 40 000 eurolla eikä ilmeisesti ihan viime vuonna? Ja sisustukseltaan kuin uusi? Ei kovin uskottavaa.

Ei mielestäni mitään epäilyttävää? esim. sacnmar 35 hinta uutena ruotsin kruunuissa.

Årsmodell
1982 1983 1984
335 000 360 000 375 000


Oma 82 skandi ihan loistavassa kunnossa sisältä OMASTA mielestä nätimpi kun uudet muoviset halvalla tehdyt sarjaveneet.

skandisti.. kirjoitti:

Ei mielestäni mitään epäilyttävää? esim. sacnmar 35 hinta uutena ruotsin kruunuissa.

Årsmodell
1982 1983 1984
335 000 360 000 375 000


Oma 82 skandi ihan loistavassa kunnossa sisältä OMASTA mielestä nätimpi kun uudet muoviset halvalla tehdyt sarjaveneet.

Lue lisää

Kirjoittaja ei ainakaan sanonut ostaneensa venettään uutena, joten ketjun aihe huomioiden oletan kyseessäolleen käytetystä euroaikana maksettu hinta. Annetuilla spekseillä väitetty hinta oli epäuskottava.

Sitä en epäile, etteikö 80-luvun vene voisi olla erittäin siistissä ja hyvässä kunnossa.

Ja muuten, vuoden 1982 335 000 SEK on huomattavasti enemmän kuin 40 000 euroa. En löytänyt kruunulle viritettyä rahanarvolaskuria, mutta muistelen tuon ajan kruunun olleen n. 0,85 FIM eli markoiksi käännettynä tuo olisi ollut n. 285 000 ja se taas tämän päivän euroiksi rahanarvolaskurilla muunnettuna n. 104 000 euroa.

Uusi ei aina autuas kirjoitti:

"Jos nyt sitten saa yhtä mallisarjaa tuoreemman tehdasuuden samoilla varusteilla hintaan 115 tonnia, niin harva viitsii ostaa käytettyä, joka kuitenkin on käytetty ja siten siinä on aina riskinsä eikä tietenkään mitään takuuta tms. olemassa."

Mitä nyt on tullut kuunneltua kokemuksia uuden ostaneilta, niin tuolla hintaerolla (uusi 115 000 - käytetty 100 000) minä olisin taipuvainen ottamaan sen käytetyn, ainakin jos ikää on max 5 vuotta ja kunto on oman tarkastuksen perusteella tyydyttävä. Nimittäin näyttää aika järkiään olevan niin, että niiden uusien kanssa on kaikenlaista pientä säätöä myyjän kanssa. Miten kukin sitten arvottaa, minä ainakin olen sitä mieltä, että jos ostan pakastavedetyn, niin oikeastaan yksikään vika tai toimimattomuus ensimmäisenä kesänä ei ole hyväksyttävä. Ainakin 5 tonnia panisin arvoa sille, että ne "alkuviat" on jo korjattu.

Mitä merkitystä tuolla "yhtä mallisarjaa tuoreemmalla" on? Ei se veneen käyttöarvoon yleensä mitään vaikuta, ellei sitten uudemmassa mallissa ole todella korjattu jokin vanhemmassa ollut moka tms. En ole ikinä käsittänyt, miksi jonkin kapineen pitäisi olla uusinta mallia. Yleensä on niin, että tuote kuin tuote on "kypsä", ts. suunnitteluvirheet on korjattu ja tuotantolaatu tasaantunut vasta mallin elinkaaren jälkimmäisellä puoliskolla.

Lue lisää

Tuo uusien veneiden lastentautien korjaus on vähän semmoinen makuasia. Oma näkökulmani on, että korjaan ne pikkuviat ja teen ne tarvittavat viritykset mieluummin itse, tulee varmasti kunnollinen ja juuri oman mielen mukainen. Olen nähnyt aika monta "korjausta" ja "parannusta", joilla on kyllä tehty enemmän hallaa kuin hyvää. Vikoja tulee kuitenkin koko ajan kaiken ikäisiin veneisiin, venettä nyt vaan joutuu aika jatkuvasti laittamaan iästä riippumatta. Mutta varsinkin jos osaa hyvin tarkistaa veneen, niin voi olla järkevää ostaa muutaman vuoden käytetty ennemmin kuin uusi. Esimerkkini oli sikäli huono, että jos hintaeroa tulee 15 000, niin ei se käytetty silloin oikeastaan ole mitenkään huonosti hinnoiteltu.

Tuolla "yhtä mallisarjaa tuoreemmalla" voi olla hurja merkitys tai sitten ei mitään merkitystä. Esimerkiksi Elan 295 ja Elan 31 ovat käytännössä melkein sama vene, mutta nyt tämä uusi Elan 310 on aivan eri maailmasta. Joskus mallisarjan päivitys on vain pientä kosmetiikkaa, joskus muutos on suorastaan mullistava.
Tämäkin esimerkki oli sikäli huono, että ei pidä olettaa että uusi malli on välttämättä parempi kuin vanha. Kehitys ei välttämättä ole aina hyvään suuntaan tietyn yksittäisen käyttäjän preferenssien mukaan. Esimerkiksi tämä sporttisten veneiden suuntaus mennä avoimiin peräpeileihin on joillekin hyvä ja toisille huono ominaisuus.

7+17 kirjoitti:

Tuo uusien veneiden lastentautien korjaus on vähän semmoinen makuasia. Oma näkökulmani on, että korjaan ne pikkuviat ja teen ne tarvittavat viritykset mieluummin itse, tulee varmasti kunnollinen ja juuri oman mielen mukainen. Olen nähnyt aika monta "korjausta" ja "parannusta", joilla on kyllä tehty enemmän hallaa kuin hyvää. Vikoja tulee kuitenkin koko ajan kaiken ikäisiin veneisiin, venettä nyt vaan joutuu aika jatkuvasti laittamaan iästä riippumatta. Mutta varsinkin jos osaa hyvin tarkistaa veneen, niin voi olla järkevää ostaa muutaman vuoden käytetty ennemmin kuin uusi. Esimerkkini oli sikäli huono, että jos hintaeroa tulee 15 000, niin ei se käytetty silloin oikeastaan ole mitenkään huonosti hinnoiteltu.

Tuolla "yhtä mallisarjaa tuoreemmalla" voi olla hurja merkitys tai sitten ei mitään merkitystä. Esimerkiksi Elan 295 ja Elan 31 ovat käytännössä melkein sama vene, mutta nyt tämä uusi Elan 310 on aivan eri maailmasta. Joskus mallisarjan päivitys on vain pientä kosmetiikkaa, joskus muutos on suorastaan mullistava.
Tämäkin esimerkki oli sikäli huono, että ei pidä olettaa että uusi malli on välttämättä parempi kuin vanha. Kehitys ei välttämättä ole aina hyvään suuntaan tietyn yksittäisen käyttäjän preferenssien mukaan. Esimerkiksi tämä sporttisten veneiden suuntaus mennä avoimiin peräpeileihin on joillekin hyvä ja toisille huono ominaisuus.

Lue lisää

jos pyynti on kova ei venettä kukaan osta. Kun hinta on ok, tulee kauppa.

Moni vene on myynnissä vuosia.

Ota nyt myynti-ilmoitukset talteen ja soittele syyskuussa, sitten voi tehdä tarjouksia.

18 kirjoitti:

Kirjoittaja ei ainakaan sanonut ostaneensa venettään uutena, joten ketjun aihe huomioiden oletan kyseessäolleen käytetystä euroaikana maksettu hinta. Annetuilla spekseillä väitetty hinta oli epäuskottava.

Sitä en epäile, etteikö 80-luvun vene voisi olla erittäin siistissä ja hyvässä kunnossa.

Ja muuten, vuoden 1982 335 000 SEK on huomattavasti enemmän kuin 40 000 euroa. En löytänyt kruunulle viritettyä rahanarvolaskuria, mutta muistelen tuon ajan kruunun olleen n. 0,85 FIM eli markoiksi käännettynä tuo olisi ollut n. 285 000 ja se taas tämän päivän euroiksi rahanarvolaskurilla muunnettuna n. 104 000 euroa.

Lue lisää

0,85 tuskimpa.Ehkä enneminkin 0,58

0,58 kirjoitti:

0,85 tuskimpa.Ehkä enneminkin 0,58

USA:n keskuspankin sivuilta löytyy tuohon oikea vastaus. Se on jotakuinkin 0,75 (laskettuna vuoden alun, puolivälin ja vuoden lopun keskiarvona) eli "herra 18" oli huomattavasti lähempänä kuin sinä. Hänkin erehtyi 10 pennillä, mutta sinä erehdyit 17 pennillä.

Aiemmin mainittu 335 000 Ruotsin kruunua oli siis tuohon aikaan suunnilleen 251 000 markkaa ja nykyeuroissa vähän vajaat 92 000.

18 kirjoitti:

Kirjoittaja ei ainakaan sanonut ostaneensa venettään uutena, joten ketjun aihe huomioiden oletan kyseessäolleen käytetystä euroaikana maksettu hinta. Annetuilla spekseillä väitetty hinta oli epäuskottava.

Sitä en epäile, etteikö 80-luvun vene voisi olla erittäin siistissä ja hyvässä kunnossa.

Ja muuten, vuoden 1982 335 000 SEK on huomattavasti enemmän kuin 40 000 euroa. En löytänyt kruunulle viritettyä rahanarvolaskuria, mutta muistelen tuon ajan kruunun olleen n. 0,85 FIM eli markoiksi käännettynä tuo olisi ollut n. 285 000 ja se taas tämän päivän euroiksi rahanarvolaskurilla muunnettuna n. 104 000 euroa.

Lue lisää

Jos on esim ollut onnekas (varakas) viime laman aikana sai 40 000€ jo todella hyvän veneen? Senkummemmin inflaatiota tuntematta ehkä 100 000mk? Sai jo todella hyvää 80 luvun käytettyä venettä.

wespert kirjoitti:

jos pyynti on kova ei venettä kukaan osta. Kun hinta on ok, tulee kauppa.

Moni vene on myynnissä vuosia.

Ota nyt myynti-ilmoitukset talteen ja soittele syyskuussa, sitten voi tehdä tarjouksia.

Lue lisää

Olen omistganut useamman vanhan skandin ennen kuin 2 vuotta sitten oli mahdollisuus ostaa ensimmäinen uusi purkkari. Oma kokemukseni: suomalaiset 80-luvun veneet ovat keskimäärin huonommin tehtyjä (poikkeuksena Swan ja Baltic) kuin 2000-luvun keskieurooppalaiset sarjatuotantoveneet. Näissä kotimaisissa oli kaikenlaista kuten irtoavaa laipiota (ei omia karilleajoja eikä kilpailtu), (venesähkömiehenkin ihmettelemiä) outoja sähköasennuksia, yhdessä mm. 2m liian pitkä VP:n kaukosäätökaapeli jne jne.
80-luvun Skandien omistajat, jos olette niin tyytyväisiä niin olkaa rauhassa. Miksi täällä turhaan väittämään, että ne ovat uuden veroisia tai että ne olisivat parempia kuin tämän päivän keski-esurooppalaiset? Ne eivät ole kumpaakaan! Ja X-362-miehelle terveisiä: Saksa ja Tanska ovat naapurivaltioita!

18 kirjoitti:

35-jalkainen 80-luvun skandi, ostettu alle 40 000 eurolla eikä ilmeisesti ihan viime vuonna? Ja sisustukseltaan kuin uusi? Ei kovin uskottavaa.

Niin ei tosiaan ole ostettu ihan viime vuonna - vaan 2008 syksyllä. Sen verran korjausta, että sisutuksella tarkoitan lähinnä puutyön laatua sekä niiden pintojen kuntoa. Patjat on luku sinänsä. Nehän eivät voi säilyä uuden veroisina...

Tuosta veneestäni uusin viime talvena kaikki patjat, jonka jälkeen kunto ei uutta häpeä! Muitakin päivityksiä tuli tehtyä (mm. täydellinen pohjaremontti, maasähköjärjestelmä, elektroniikkaa, ruffin ikkunat jne.) ja silti kokonaisinvestointi jäi reilusti alle 40000 eur. Seuraavaksi tulee päivitettäväksi purjeet, mutta silti ollaan vielä aika kaukana uusien tai edes alle 10-vuotiaiden halpiksien hinnoista.

Sisutuksen puuosissa ei ole mitään virheitä lakkauksessa ja mm. kaikki laatikot pentterissä näyttävät lähes käyttämättömiltä (siis sisältäkin). Vene on kieltämättä ollut vähäisellä käytöllä ennen minua. Ostin sen yli 70-v pariskunnalta, joka lopetti veneilyn. Heillä vene oli ollut 16 vuotta.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että omaa nykyistä venettäni etsiessä/ostaessa en todellakaan ymmärtänyt kaikkien myyjien hintapyyntöjä vanhoista käytetyistä! Edelleen näkyy samoja yksilöitä myynnissä, joita itse kävin 1,5 vuotta sitten katsomassa! Tämä mielestäni kertoo siitä, että osassa 80-luvun veneissä on kyllä kohtuuttomat pyynnit. Erityisesti kunto huomioon ottaen...

35feet kirjoitti:

Niin ei tosiaan ole ostettu ihan viime vuonna - vaan 2008 syksyllä. Sen verran korjausta, että sisutuksella tarkoitan lähinnä puutyön laatua sekä niiden pintojen kuntoa. Patjat on luku sinänsä. Nehän eivät voi säilyä uuden veroisina...

Tuosta veneestäni uusin viime talvena kaikki patjat, jonka jälkeen kunto ei uutta häpeä! Muitakin päivityksiä tuli tehtyä (mm. täydellinen pohjaremontti, maasähköjärjestelmä, elektroniikkaa, ruffin ikkunat jne.) ja silti kokonaisinvestointi jäi reilusti alle 40000 eur. Seuraavaksi tulee päivitettäväksi purjeet, mutta silti ollaan vielä aika kaukana uusien tai edes alle 10-vuotiaiden halpiksien hinnoista.

Sisutuksen puuosissa ei ole mitään virheitä lakkauksessa ja mm. kaikki laatikot pentterissä näyttävät lähes käyttämättömiltä (siis sisältäkin). Vene on kieltämättä ollut vähäisellä käytöllä ennen minua. Ostin sen yli 70-v pariskunnalta, joka lopetti veneilyn. Heillä vene oli ollut 16 vuotta.

Siitä olen kyllä samaa mieltä, että omaa nykyistä venettäni etsiessä/ostaessa en todellakaan ymmärtänyt kaikkien myyjien hintapyyntöjä vanhoista käytetyistä! Edelleen näkyy samoja yksilöitä myynnissä, joita itse kävin 1,5 vuotta sitten katsomassa! Tämä mielestäni kertoo siitä, että osassa 80-luvun veneissä on kyllä kohtuuttomat pyynnit. Erityisesti kunto huomioon ottaen...

Lue lisää

kyllä melkein niin, että tuo sinun ostoksesi ei todista muiden pyyntöjä kohtuuttomiksi vaan sinulla käyneen ns. sikahyvän säkän. Ilkeämielisempi voisi jopa epäillä sinun käyttäneen myyjien vanhuudenhöperyyttä hyväksi...

Hanse kirjoitti:

Olen omistganut useamman vanhan skandin ennen kuin 2 vuotta sitten oli mahdollisuus ostaa ensimmäinen uusi purkkari. Oma kokemukseni: suomalaiset 80-luvun veneet ovat keskimäärin huonommin tehtyjä (poikkeuksena Swan ja Baltic) kuin 2000-luvun keskieurooppalaiset sarjatuotantoveneet. Näissä kotimaisissa oli kaikenlaista kuten irtoavaa laipiota (ei omia karilleajoja eikä kilpailtu), (venesähkömiehenkin ihmettelemiä) outoja sähköasennuksia, yhdessä mm. 2m liian pitkä VP:n kaukosäätökaapeli jne jne.
80-luvun Skandien omistajat, jos olette niin tyytyväisiä niin olkaa rauhassa. Miksi täällä turhaan väittämään, että ne ovat uuden veroisia tai että ne olisivat parempia kuin tämän päivän keski-esurooppalaiset? Ne eivät ole kumpaakaan! Ja X-362-miehelle terveisiä: Saksa ja Tanska ovat naapurivaltioita!

Lue lisää

ei ole parempi purjehdusominaisuuksissa x-362:n. Faktapohjaisen keskutelun pohjaksi: X-362:n gph on 644.1. Hanse 371 ei kelpaa vastauksekis, koska on jalan pidempi.

"Ne eivät ole kumpaakaan! Ja X-362-miehelle terveisiä: Saksa ja Tanska ovat naapurivaltioita! "

Huutamisen arvoinen asia mikä tahansa asia netissä, joopa joo.

http://www.atk-ajokorttikoulu.fi/fi/koululaisosaaja/nettietiketti/
"5. Yritä tehdä viestistäsi lyhyt ja naseva, ja käytä kieliopillisesti oikeaa kirjoitusasua. Suuraakkosten käyttö mielletään HUUTAMISEKSI, joten se ei ole kohteliasta.

"

2 kirjoitti:

kyllä melkein niin, että tuo sinun ostoksesi ei todista muiden pyyntöjä kohtuuttomiksi vaan sinulla käyneen ns. sikahyvän säkän. Ilkeämielisempi voisi jopa epäillä sinun käyttäneen myyjien vanhuudenhöperyyttä hyväksi...

Lue lisää

kaupaksi, kunhan hinta on oikea. Turha kovia hintoja on ruikuttaa. Jokainen saa pyytää mitä haluaa (kauppa käy tiettyyn hintaan) ja jokainen maksaa juuri sen verran kuin haluaa.

x-65 kirjoitti:

ei ole parempi purjehdusominaisuuksissa x-362:n. Faktapohjaisen keskutelun pohjaksi: X-362:n gph on 644.1. Hanse 371 ei kelpaa vastauksekis, koska on jalan pidempi.

"Ne eivät ole kumpaakaan! Ja X-362-miehelle terveisiä: Saksa ja Tanska ovat naapurivaltioita! "

Huutamisen arvoinen asia mikä tahansa asia netissä, joopa joo.

http://www.atk-ajokorttikoulu.fi/fi/koululaisosaaja/nettietiketti/
"5. Yritä tehdä viestistäsi lyhyt ja naseva, ja käytä kieliopillisesti oikeaa kirjoitusasua. Suuraakkosten käyttö mielletään HUUTAMISEKSI, joten se ei ole kohteliasta.

"

Lue lisää

Kohta 2: Harkitse, mitä kirjoitat...

Kirjoitetusta tekstistä hieman enemmän kuin aakkoset osaava varmaan ymmärsi, että Saksan ja Tanskan läheisyydellä viittasin siihen, että tuskinpa työnteko- ja työpaikkakulttuurit kovin dramaattisesti eroavat niinkin lähellä toisiaan olevissa maissa ja kulttuureissa.
Jos kirjoittaja on joskus käynyt kyseisissä maissa ja jopa Etelä-Tanskassa hän saattaisi olla hyvinkin tietoinen kulttuurien yhtäläisyyksistä. Hyvin erilaisilta nuo kulttuurit taitavat näyttää vain joidenkin X-purjehtijoiden mielikuvituksessa.

7+17 kirjoitti:

Tuo uusien veneiden lastentautien korjaus on vähän semmoinen makuasia. Oma näkökulmani on, että korjaan ne pikkuviat ja teen ne tarvittavat viritykset mieluummin itse, tulee varmasti kunnollinen ja juuri oman mielen mukainen. Olen nähnyt aika monta "korjausta" ja "parannusta", joilla on kyllä tehty enemmän hallaa kuin hyvää. Vikoja tulee kuitenkin koko ajan kaiken ikäisiin veneisiin, venettä nyt vaan joutuu aika jatkuvasti laittamaan iästä riippumatta. Mutta varsinkin jos osaa hyvin tarkistaa veneen, niin voi olla järkevää ostaa muutaman vuoden käytetty ennemmin kuin uusi. Esimerkkini oli sikäli huono, että jos hintaeroa tulee 15 000, niin ei se käytetty silloin oikeastaan ole mitenkään huonosti hinnoiteltu.

Tuolla "yhtä mallisarjaa tuoreemmalla" voi olla hurja merkitys tai sitten ei mitään merkitystä. Esimerkiksi Elan 295 ja Elan 31 ovat käytännössä melkein sama vene, mutta nyt tämä uusi Elan 310 on aivan eri maailmasta. Joskus mallisarjan päivitys on vain pientä kosmetiikkaa, joskus muutos on suorastaan mullistava.
Tämäkin esimerkki oli sikäli huono, että ei pidä olettaa että uusi malli on välttämättä parempi kuin vanha. Kehitys ei välttämättä ole aina hyvään suuntaan tietyn yksittäisen käyttäjän preferenssien mukaan. Esimerkiksi tämä sporttisten veneiden suuntaus mennä avoimiin peräpeileihin on joillekin hyvä ja toisille huono ominaisuus.

Lue lisää

Samoin esim. Hansen osalta muutos oli dramaattinen mallivuosien välillä, kun vuoden 2007 lopulta alkoi saada uusia 320 ja 350 veneitä, ne eroavat positiivisessa mielessä (minusta) erittäin paljon esim. 311, 312, 315, 341,342 malleista. Ihan eri venesarja kyseessä. Sittemmin Hanse on uudistanut myös suuremmat veneensä. Ihan mallisarjan ensimmäistä venettä en itse välttämättä heti ostaisi, jo puolen vuoden tuotannon jälkeen on havaitut pikku proto-ongelmat korjattu. Toisaalta joskus näyttää myös olevan niin, että kun mallisarja on ollut tuotannossa kaksi vuotta ja enemmän niin, valmistaja on ajanut ns. cost reduction kierroksen läpi ja jotkin yksityiskohdat ovat vaihtuneet halvempiin ratkaisuihin, ehkä eritoten pienempien veneiden osalta, joissa hinnalla kilpailu on suurinta. Hansekin vaihtoi uudessa 320/350:ssa sandwich-kansi ratkaisun pois edullisempaan, pöydän alla oleva laatikosto poistettiin, samoin yksi kulma osa sohvasta pois, yksi sohvan alla oleva kaappi yksikertaistettiin epäkäytännöllisemmäksi ratkaisuksi, teräs septi muoviseksi....lisäksi minusta on huomattava parannus se että vuoden 2004 siirtyivät käyttämään Yanmarin uusinta moottorisarjaa (3YM...), jotka ovat huomattavasti huoltoystävällisempiä ja tehoakin pikkuisen lisää.

spekuloida kanssasi, koska tuolla ilmaisulla "aito purjevene" asemoit jo itsesi järkevän keskustelun ulkopuolelle. Mutta menköön nyt:

-valtaosalle purjeveneilijöistä ne 70-luvun mallit eivät tarjoa mitään parempaa toiminnallisuutta kuin nykyiset
-olivatko ne edes kauniimpia, se on makuasia. Minun mielestäni eivät.
-äänilevyvertauksesi ei oikein osu. Vinyylilevyjen ja CD-levyjen välinen käyttötarkoitusero on huomattavasti olemattomampi kuin eri purjeveneilijäryhmien väliset painotuserot veneeltä halutuissa ominaisuuksissa. (Ja minä en muuten tule ikinä ostamaan enää yhtään vinyylilevyä, vaikka sellaisille sopiva soitinkin on. Käytän sitä nykyään lähinnä jo olevien vinyylien digitointiin.)

Mainitsemasi perusoletus (nykyveneet vähintään yhtä kestäviä ja suomalaisiin olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin sopivia kuin 80-luvun veneet) on varmasti olemassa. Kestävyydestä ei tietysti voi sanoa mitään varmaa ennenkuin vaikkapa vuoden 2001 malleille on ehtinyt kertyä yhtä paljon ikää kuin vaikkapa 1988 veneillä on nyt. Mutta en pidä uskottavana, että niissä alle 30 vuoden tulisi vakavia kestävyysongelmia laajasti esiin. Sopivuus taas on väistämättä hieman tulkintakysymys. Mutta kun kirjoitit "tavallisimpiin käyttötarkoituksiin", on pakko sanoa, että nykyveneet sopivat niihin PAREMMIN kuin useimmat 80-luvun tuotokset. Perusteluksi riittää, että ne ovat tilavampia. Ne purjehtivat riittävän hyvin useimpien tarpeisiin. Eivät ole yhtä immuuneja kivikoille kuin jotkut vanhemmat mallit (ei haittaa, kukaan ei pakota ajamaan kivelle) eivätkä aivan yhtä sopivia luonnonsatamiin (no problem, kasvava enemmistö ei juuri luonnonsatamia käytä tai sitten menee rantaan jollalla).

Modern is modern kirjoitti:

spekuloida kanssasi, koska tuolla ilmaisulla "aito purjevene" asemoit jo itsesi järkevän keskustelun ulkopuolelle. Mutta menköön nyt:

-valtaosalle purjeveneilijöistä ne 70-luvun mallit eivät tarjoa mitään parempaa toiminnallisuutta kuin nykyiset
-olivatko ne edes kauniimpia, se on makuasia. Minun mielestäni eivät.
-äänilevyvertauksesi ei oikein osu. Vinyylilevyjen ja CD-levyjen välinen käyttötarkoitusero on huomattavasti olemattomampi kuin eri purjeveneilijäryhmien väliset painotuserot veneeltä halutuissa ominaisuuksissa. (Ja minä en muuten tule ikinä ostamaan enää yhtään vinyylilevyä, vaikka sellaisille sopiva soitinkin on. Käytän sitä nykyään lähinnä jo olevien vinyylien digitointiin.)

Mainitsemasi perusoletus (nykyveneet vähintään yhtä kestäviä ja suomalaisiin olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin sopivia kuin 80-luvun veneet) on varmasti olemassa. Kestävyydestä ei tietysti voi sanoa mitään varmaa ennenkuin vaikkapa vuoden 2001 malleille on ehtinyt kertyä yhtä paljon ikää kuin vaikkapa 1988 veneillä on nyt. Mutta en pidä uskottavana, että niissä alle 30 vuoden tulisi vakavia kestävyysongelmia laajasti esiin. Sopivuus taas on väistämättä hieman tulkintakysymys. Mutta kun kirjoitit "tavallisimpiin käyttötarkoituksiin", on pakko sanoa, että nykyveneet sopivat niihin PAREMMIN kuin useimmat 80-luvun tuotokset. Perusteluksi riittää, että ne ovat tilavampia. Ne purjehtivat riittävän hyvin useimpien tarpeisiin. Eivät ole yhtä immuuneja kivikoille kuin jotkut vanhemmat mallit (ei haittaa, kukaan ei pakota ajamaan kivelle) eivätkä aivan yhtä sopivia luonnonsatamiin (no problem, kasvava enemmistö ei juuri luonnonsatamia käytä tai sitten menee rantaan jollalla).

Lue lisää

"äänilevyvertauksesi ei oikein osu. Vinyylilevyjen ja CD-levyjen välinen käyttötarkoitusero on huomattavasti olemattomampi kuin eri purjeveneilijäryhmien väliset painotuserot veneeltä halutuissa ominaisuuksissa."
Eli purjeveneilijäryhmien väliset painotuserot ovat musiikinkuuntelijoita suuremmat, mutta silti kaikkien purjeveneilijöiden pitäisi ostaa samantyyppisiä veneitä?

"...on pakko sanoa, että nykyveneet sopivat niihin PAREMMIN kuin useimmat 80-luvun tuotokset. Perusteluksi riittää, että ne ovat tilavampia."
Sisätilatko kaikkien ainoa kriteeri?

"...(ei haittaa, kukaan ei pakota ajamaan kivelle) eivätkä aivan yhtä sopivia luonnonsatamiin (no problem, kasvava enemmistö ei juuri luonnonsatamia käytä tai sitten menee rantaan jollalla). "
Ei ajeta karille (hyvä päätös sinänsä), ei käydä luonnonsatamissa. Isoja rajauksia, varsinkin kun luonnosatamiin soveltuvalla veneellä voi mennä palvelusatamaankin.

30 kirjoitti:

"äänilevyvertauksesi ei oikein osu. Vinyylilevyjen ja CD-levyjen välinen käyttötarkoitusero on huomattavasti olemattomampi kuin eri purjeveneilijäryhmien väliset painotuserot veneeltä halutuissa ominaisuuksissa."
Eli purjeveneilijäryhmien väliset painotuserot ovat musiikinkuuntelijoita suuremmat, mutta silti kaikkien purjeveneilijöiden pitäisi ostaa samantyyppisiä veneitä?

"...on pakko sanoa, että nykyveneet sopivat niihin PAREMMIN kuin useimmat 80-luvun tuotokset. Perusteluksi riittää, että ne ovat tilavampia."
Sisätilatko kaikkien ainoa kriteeri?

"...(ei haittaa, kukaan ei pakota ajamaan kivelle) eivätkä aivan yhtä sopivia luonnonsatamiin (no problem, kasvava enemmistö ei juuri luonnonsatamia käytä tai sitten menee rantaan jollalla). "
Ei ajeta karille (hyvä päätös sinänsä), ei käydä luonnonsatamissa. Isoja rajauksia, varsinkin kun luonnosatamiin soveltuvalla veneellä voi mennä palvelusatamaankin.

Lue lisää

sanonut, että KAIKKIEN pitäisi painottaa asioita mainitulla tavalla. Mutta ENEMMISTÖ painottaa ja markkinoilla on taipumus mennä enemmistön mukana, koska siellä on eniten liikkuvaa rahaa. On tietysti olemassa aina taskuja erikoistuotteille, kuten raaserit. Mutta kun puhutaan purjeveneiden hintakehityksestä noin yleensä, on järkevää katsoa suurimman massan mukaan.

Aika kultaa muistoja. Tuota samaa juttua käytiin vajaa puoli vuosisataa sitten, kun lasikuitu rupesi syrjäyttämään puuveneitä. Tosin siihen aikaan purjehdusharrastus oli aika pienen porukan harrastus ja siinä joukossa oli ehkä keskimääräistä enemmän varaa "snobbailla".

Joillekin automiehille se Volvon Amazon on edelleen kaikkein paras auto. Hiukan nuoremmille 240 malli jne. Rehellisyyden nimissä, jos annettaisiin vapaa valinta ottaa päivittäiseen käyttöön Amazon tai S80, niin kuinka monta individualistia löytyisi?

Nykyveneissä on omasta mielestäni parempaa kasariveneisiin verrattuna mm:
- Paremmat sisätilat yleisesti ottaen. Paljon paremmat
- Kylmäsäilytystilat ja WC-järjestelyt huomattavsti paremmat pienemmissäkin kokoluokissa
- Paremmat purjehdusominaisuudet yleisesti ottaen - veneet tasapainoisempia, balanssit kohdallaan ilman jälkijusteerauksia ja puliveivaamisia, purjehtivat pystymmässä, avotilat mukavammat, kannet kulkukelpoisemmat, helat ja heebelit mukavampia ja kevyempiä käyttää, purjehduksen perustarpeille suunnitellut tilat (ankkurit, fendarit, pelastuslautta, kaasupullot jne); yleisesti ottaen suunnitteluun on paneuduttu toiminnallisuuden parantamiseksi.
- Älyttömät (meidän vesillämme) mastonhuippuirikit poistuneet, osatakilat muuttuneet purjehtijaystävällisemmiksi (7/8 -> 9/10-11/12). Vene, jossa on mitätön isopurje ja massiivinen genoa, on erittäin ikävä luovikone kesäsaaristoon. Mastot pysyvät pystyssä ilman barduunoita, mutta ovat kuitenkin vielä trimmattavissa takastaagilla.
- Nykyiset hartsit kestävät osmoosia paremmin, kontrolloidulla valmistustekniikalla päästään parempiin lujuuksiin materiaalia tuhlaamatta (hinta) ja rungon painoa turhaan lisäämättä. Veneet eivät ole yleisesti ottaen keveämpiä, mutta se johtuu aika pitkälti myös siitä, että rungon volyymi ja sen sisältämä tavaramäärä on kasvanut samalla kokonaispituudella. Keveys ei ole matkapursissa mikään erityinen nykysuuntaus. Kilpaveneet ovat asia erikseen ja niin on ollut aina.

Ikään kuin yleisenä mielipiteenäni tyypilinen Suomen vesillä liikkunut 80- luvulla valmistunut purjevene ei ollut erityisen kaunis eikä nautinnollisimpia mahdollisia purjehdittavia, lomailusta puhumattakaan. Aito purjevene on abstrakti määritelmä. Vai pystytkö sinä speksaamaan sellaisen aukottomasti? Luulisin, että jos suurelta yleisöltä lähdettäisiin utelemaan millainen on aito purjevene, niin sormet osoittaisivat useimmiten jotain vanhaa saaristolaismallista puuvenettä.

Ei palaa kirjoitti:

Aika kultaa muistoja. Tuota samaa juttua käytiin vajaa puoli vuosisataa sitten, kun lasikuitu rupesi syrjäyttämään puuveneitä. Tosin siihen aikaan purjehdusharrastus oli aika pienen porukan harrastus ja siinä joukossa oli ehkä keskimääräistä enemmän varaa "snobbailla".

Joillekin automiehille se Volvon Amazon on edelleen kaikkein paras auto. Hiukan nuoremmille 240 malli jne. Rehellisyyden nimissä, jos annettaisiin vapaa valinta ottaa päivittäiseen käyttöön Amazon tai S80, niin kuinka monta individualistia löytyisi?

Nykyveneissä on omasta mielestäni parempaa kasariveneisiin verrattuna mm:
- Paremmat sisätilat yleisesti ottaen. Paljon paremmat
- Kylmäsäilytystilat ja WC-järjestelyt huomattavsti paremmat pienemmissäkin kokoluokissa
- Paremmat purjehdusominaisuudet yleisesti ottaen - veneet tasapainoisempia, balanssit kohdallaan ilman jälkijusteerauksia ja puliveivaamisia, purjehtivat pystymmässä, avotilat mukavammat, kannet kulkukelpoisemmat, helat ja heebelit mukavampia ja kevyempiä käyttää, purjehduksen perustarpeille suunnitellut tilat (ankkurit, fendarit, pelastuslautta, kaasupullot jne); yleisesti ottaen suunnitteluun on paneuduttu toiminnallisuuden parantamiseksi.
- Älyttömät (meidän vesillämme) mastonhuippuirikit poistuneet, osatakilat muuttuneet purjehtijaystävällisemmiksi (7/8 -> 9/10-11/12). Vene, jossa on mitätön isopurje ja massiivinen genoa, on erittäin ikävä luovikone kesäsaaristoon. Mastot pysyvät pystyssä ilman barduunoita, mutta ovat kuitenkin vielä trimmattavissa takastaagilla.
- Nykyiset hartsit kestävät osmoosia paremmin, kontrolloidulla valmistustekniikalla päästään parempiin lujuuksiin materiaalia tuhlaamatta (hinta) ja rungon painoa turhaan lisäämättä. Veneet eivät ole yleisesti ottaen keveämpiä, mutta se johtuu aika pitkälti myös siitä, että rungon volyymi ja sen sisältämä tavaramäärä on kasvanut samalla kokonaispituudella. Keveys ei ole matkapursissa mikään erityinen nykysuuntaus. Kilpaveneet ovat asia erikseen ja niin on ollut aina.

Ikään kuin yleisenä mielipiteenäni tyypilinen Suomen vesillä liikkunut 80- luvulla valmistunut purjevene ei ollut erityisen kaunis eikä nautinnollisimpia mahdollisia purjehdittavia, lomailusta puhumattakaan. Aito purjevene on abstrakti määritelmä. Vai pystytkö sinä speksaamaan sellaisen aukottomasti? Luulisin, että jos suurelta yleisöltä lähdettäisiin utelemaan millainen on aito purjevene, niin sormet osoittaisivat useimmiten jotain vanhaa saaristolaismallista puuvenettä.

Lue lisää

tehtiin paljon erilaisia purjeveneitä - eli ihan noin yksioikoinen tuomio ei ole mahdollinen, tai tietysti on mutta silloin lienee kysymys pelkästään makuasioista. Pitää siis kohdentaa tarkemmin "vertailtailtavat tuotteet", muuten se on aika turhanpäiväistä mielipiteiden vaihtoa.

Emmokum kirjoitti:

tehtiin paljon erilaisia purjeveneitä - eli ihan noin yksioikoinen tuomio ei ole mahdollinen, tai tietysti on mutta silloin lienee kysymys pelkästään makuasioista. Pitää siis kohdentaa tarkemmin "vertailtailtavat tuotteet", muuten se on aika turhanpäiväistä mielipiteiden vaihtoa.

Lue lisää

tietenkin on. Jokapäiväiseen liikenteeseen S80, kesälomacruisailuun mikä tahansa arjesta erottuva, vaikka Amazon. Kesän purjehdushetkiin vaikka Swan 36, jokapäiväiseen vesiliikenteeseen teräsrunkoinen moottorivene, etelän aurinkoon vaikkapa Bavaria 40.

Ei palaa kirjoitti:

Aika kultaa muistoja. Tuota samaa juttua käytiin vajaa puoli vuosisataa sitten, kun lasikuitu rupesi syrjäyttämään puuveneitä. Tosin siihen aikaan purjehdusharrastus oli aika pienen porukan harrastus ja siinä joukossa oli ehkä keskimääräistä enemmän varaa "snobbailla".

Joillekin automiehille se Volvon Amazon on edelleen kaikkein paras auto. Hiukan nuoremmille 240 malli jne. Rehellisyyden nimissä, jos annettaisiin vapaa valinta ottaa päivittäiseen käyttöön Amazon tai S80, niin kuinka monta individualistia löytyisi?

Nykyveneissä on omasta mielestäni parempaa kasariveneisiin verrattuna mm:
- Paremmat sisätilat yleisesti ottaen. Paljon paremmat
- Kylmäsäilytystilat ja WC-järjestelyt huomattavsti paremmat pienemmissäkin kokoluokissa
- Paremmat purjehdusominaisuudet yleisesti ottaen - veneet tasapainoisempia, balanssit kohdallaan ilman jälkijusteerauksia ja puliveivaamisia, purjehtivat pystymmässä, avotilat mukavammat, kannet kulkukelpoisemmat, helat ja heebelit mukavampia ja kevyempiä käyttää, purjehduksen perustarpeille suunnitellut tilat (ankkurit, fendarit, pelastuslautta, kaasupullot jne); yleisesti ottaen suunnitteluun on paneuduttu toiminnallisuuden parantamiseksi.
- Älyttömät (meidän vesillämme) mastonhuippuirikit poistuneet, osatakilat muuttuneet purjehtijaystävällisemmiksi (7/8 -> 9/10-11/12). Vene, jossa on mitätön isopurje ja massiivinen genoa, on erittäin ikävä luovikone kesäsaaristoon. Mastot pysyvät pystyssä ilman barduunoita, mutta ovat kuitenkin vielä trimmattavissa takastaagilla.
- Nykyiset hartsit kestävät osmoosia paremmin, kontrolloidulla valmistustekniikalla päästään parempiin lujuuksiin materiaalia tuhlaamatta (hinta) ja rungon painoa turhaan lisäämättä. Veneet eivät ole yleisesti ottaen keveämpiä, mutta se johtuu aika pitkälti myös siitä, että rungon volyymi ja sen sisältämä tavaramäärä on kasvanut samalla kokonaispituudella. Keveys ei ole matkapursissa mikään erityinen nykysuuntaus. Kilpaveneet ovat asia erikseen ja niin on ollut aina.

Ikään kuin yleisenä mielipiteenäni tyypilinen Suomen vesillä liikkunut 80- luvulla valmistunut purjevene ei ollut erityisen kaunis eikä nautinnollisimpia mahdollisia purjehdittavia, lomailusta puhumattakaan. Aito purjevene on abstrakti määritelmä. Vai pystytkö sinä speksaamaan sellaisen aukottomasti? Luulisin, että jos suurelta yleisöltä lähdettäisiin utelemaan millainen on aito purjevene, niin sormet osoittaisivat useimmiten jotain vanhaa saaristolaismallista puuvenettä.

Lue lisää

Argumentit eivät silti ole faktoja, vaan niistäkin voi olla montaa mieltä. Itse arvioisin hieman toisin, joskin näkemykseeni vaikuttaa ehkä kohtuuttomankin paljon omani, joka ei tietenkään ole täydellinen, mutta edustaa silti 80-luvun onnistunutta designia. Vakiomiehistöni mm. totesi viime vuonna yksimielisesti veneen olevan erinomainen sekä purjehdittavaksi että asuttavaksi.

Sisätilat: Aivan kuten 80-luvulla, tehdään nykyään sekä hyviä että huonoja ratkaisuja. Runkotilavuudet ovat ovat kasvaneet, osittain se menee nykyveneiden eduksi.

Kylmäsäilytys ja WC-järjestelyt: Vähän sama juttu. Kylmäsäilytystilojen keskimääräinen tilavuus on kasvanut, mutta käytettävyys vaihtelee samoin kuin ennenkin. Hulluin uudessa veneessä nähty ratkaisu oli jääkaappi siten, että se kallistuneena tyhjentää sisältönsä ovea raotettaessa. Ei siis edes sitä kylmää kaljaa toisella halssilla purjehtiessa. Veski on vakiona siirtynyt salongin puolelle. Täysin henkilökohtainen näkemys, mutta itse en tuhlaisi veneen parasta paikkaa toiminnolle, jota tarvitaan pari minuuttia päivässä. Enkä haluaisi veskin ovenkaan avautuvan suoraan salonkiin. Niin nyt kuin ennenkin osasten sijoittelussa on päädytty ratkaisuun, jossa pesuallas tulvii veneen kallistuessa. Ei siis yleistettävää etua kummallakaan.

Purjehdusominaisuudet: Huomattava osa nykyveneistä on tehty charterkäytön ehdoilla. Siis vahvasti yksinkertaistaen ja idioottivarmuutta tavoitellen. Kokemusta ei ole väittämään sitä tai tätä balanssin tai vastaavien asioiden yleisestä paremmuudesta. Eipä ole ollut valittamista niissä 80-luvun veneissäkään, enkä niissäkään ole justeeraamista tavannut protovaiheen jälkeen. Puliveivaamiseksi luonnehdittavat toimet ovat liittyneet mittalukujen kohenteluun. Uusia leveämpiä runkoja purjehditaan hieman pystymmässä ja nopeuttakin on periaatteessa tullut lisää sille, joka sen osaa tai viitsii ottaa. Sisätilojen optimointi tekee kannella liikkumisen kurjaksi samalla tavalla uudessa kuin vanhemmassakin veneessä ja vie heloitustakin muualle kuin parhaalle paikalle. Yksinkertaistus ja tuotantokustannusten optimointi vähentää ja pienentää heloja, vaikka osin uudet ovat parannettuja versioita vanhoista. Paljon on vanhempiakin veneitä jo heloituksen osalta päivitetty. Toppirikit katosivat jo 70-luvun puolella muista kuin isoille vesille suunnatuista veneistä ja niissäkin isopurjeet kasvoivat genuoiden kustannuksella. Rikin tyyppi on kompromissi helppouden ja säädettävyyden välillä. Valitkoon jokainen mieleisensä.

Materiaalit ja valmistusmenetelmät ovat kehittyneet. Hartsien osalta tärkein muutos tuli jo 70-luvun puolivälissä, polyestereitä paremmat hartsit tulevat nykyäänkin vain lisähinnalla. Tekniikoiden kehitys lienee keskimäärin plussaa uusille.

Minä sanoisin yleisenä mielipiteenä, että niin ennen kuin nykyäänkin tehdään hyviä ja huonoja veneitä. Valitsen mieluummin hyvän vanhan kuin keskinkertaisen uuden. Mutta onhan tarjolla sellaisiakin, joihin voisin vaihtaa, ellei väliraha olisi niin iso. Kateelliseksi naapurin uudesta veneestä en ole vielä kertaakaan tullut. Pienine puutteineenkin oma on vielä yksilö. Siinä on tärkeät yksityiskohdat tehty niin kuin pitääkin ja lisäksi se kerää kehuja estetiikaltaan sisältä ja päältä. Sen varjolla aina sietää niitä pieniä puutteita.

asia-argumentteja kirjoitti:

Argumentit eivät silti ole faktoja, vaan niistäkin voi olla montaa mieltä. Itse arvioisin hieman toisin, joskin näkemykseeni vaikuttaa ehkä kohtuuttomankin paljon omani, joka ei tietenkään ole täydellinen, mutta edustaa silti 80-luvun onnistunutta designia. Vakiomiehistöni mm. totesi viime vuonna yksimielisesti veneen olevan erinomainen sekä purjehdittavaksi että asuttavaksi.

Sisätilat: Aivan kuten 80-luvulla, tehdään nykyään sekä hyviä että huonoja ratkaisuja. Runkotilavuudet ovat ovat kasvaneet, osittain se menee nykyveneiden eduksi.

Kylmäsäilytys ja WC-järjestelyt: Vähän sama juttu. Kylmäsäilytystilojen keskimääräinen tilavuus on kasvanut, mutta käytettävyys vaihtelee samoin kuin ennenkin. Hulluin uudessa veneessä nähty ratkaisu oli jääkaappi siten, että se kallistuneena tyhjentää sisältönsä ovea raotettaessa. Ei siis edes sitä kylmää kaljaa toisella halssilla purjehtiessa. Veski on vakiona siirtynyt salongin puolelle. Täysin henkilökohtainen näkemys, mutta itse en tuhlaisi veneen parasta paikkaa toiminnolle, jota tarvitaan pari minuuttia päivässä. Enkä haluaisi veskin ovenkaan avautuvan suoraan salonkiin. Niin nyt kuin ennenkin osasten sijoittelussa on päädytty ratkaisuun, jossa pesuallas tulvii veneen kallistuessa. Ei siis yleistettävää etua kummallakaan.

Purjehdusominaisuudet: Huomattava osa nykyveneistä on tehty charterkäytön ehdoilla. Siis vahvasti yksinkertaistaen ja idioottivarmuutta tavoitellen. Kokemusta ei ole väittämään sitä tai tätä balanssin tai vastaavien asioiden yleisestä paremmuudesta. Eipä ole ollut valittamista niissä 80-luvun veneissäkään, enkä niissäkään ole justeeraamista tavannut protovaiheen jälkeen. Puliveivaamiseksi luonnehdittavat toimet ovat liittyneet mittalukujen kohenteluun. Uusia leveämpiä runkoja purjehditaan hieman pystymmässä ja nopeuttakin on periaatteessa tullut lisää sille, joka sen osaa tai viitsii ottaa. Sisätilojen optimointi tekee kannella liikkumisen kurjaksi samalla tavalla uudessa kuin vanhemmassakin veneessä ja vie heloitustakin muualle kuin parhaalle paikalle. Yksinkertaistus ja tuotantokustannusten optimointi vähentää ja pienentää heloja, vaikka osin uudet ovat parannettuja versioita vanhoista. Paljon on vanhempiakin veneitä jo heloituksen osalta päivitetty. Toppirikit katosivat jo 70-luvun puolella muista kuin isoille vesille suunnatuista veneistä ja niissäkin isopurjeet kasvoivat genuoiden kustannuksella. Rikin tyyppi on kompromissi helppouden ja säädettävyyden välillä. Valitkoon jokainen mieleisensä.

Materiaalit ja valmistusmenetelmät ovat kehittyneet. Hartsien osalta tärkein muutos tuli jo 70-luvun puolivälissä, polyestereitä paremmat hartsit tulevat nykyäänkin vain lisähinnalla. Tekniikoiden kehitys lienee keskimäärin plussaa uusille.

Minä sanoisin yleisenä mielipiteenä, että niin ennen kuin nykyäänkin tehdään hyviä ja huonoja veneitä. Valitsen mieluummin hyvän vanhan kuin keskinkertaisen uuden. Mutta onhan tarjolla sellaisiakin, joihin voisin vaihtaa, ellei väliraha olisi niin iso. Kateelliseksi naapurin uudesta veneestä en ole vielä kertaakaan tullut. Pienine puutteineenkin oma on vielä yksilö. Siinä on tärkeät yksityiskohdat tehty niin kuin pitääkin ja lisäksi se kerää kehuja estetiikaltaan sisältä ja päältä. Sen varjolla aina sietää niitä pieniä puutteita.

Lue lisää

- Sisätilojen parantuminen on näkynyt etenkin peräkajuutoissa. 70-luvun ja 80-luvun suunnittelussa peräpuolen syvyys (tai paremminkin mataluus) jätti päälaipion takapuolelle jäävän osan säilytystilaksi pistopunkkaa lukuun ottamatta. Silloin vallalla ollut IOR-suunnittelu johti pisran mallisiin paatteihin, joissa perä jäi soukaksi. Esim. Comfortinaa mainostettiin likimain joka vuosi lauseella "peräkajuutta on taas suurentunut". Osaksi sisätilojen parantminen johtuu veneiden koon kasvamisesta yleensäkin.

-80-luvulla oli harvinaista ainakin Suomessa, että veneessä oli kylmäkoneistolla varustettu kylmätila. Jääboksikin oli luksusta. Nykyisinkin kylämäsäilytystilat ovat valtaosin yläpuolelta avattavia, joskin joissakin on myös sivuovi.

- WC:n paras paikka on päälaipion tuntumassa. Normikokoisessa veneessä on vaikea järjestää vessaa, johon ei kuljettaisi suoraan salongista. Toisaalta ei olisi kivaa kulkea vessaan myöskään jonkun toisen kajuutan kautta.

- Myytävistä veneistä on yleisesti tarjolla sekä perusversioita, että "kilpailullisempia". Ei tarvitse tyytyä "charteroptimoituun"

- 80- luvulla ei ollut harvinaista, että uuden veneen balanssi oli pielessä ja sitä piti trimmata maston kallistuksella tai pitäydyttiin vain tietyssä purjeyhdistelmässä. Spinnujen kanssa touhuaminen silloisilla systeemeillä oli välillä aika mielenkiintoista, joidenkin mielestä ehkä urehilullistakin.

. Veneiden leveneminen tuo lisää kansitilaa, vanttien ohi pääsee kulkemaan ihan eri tavalla kuin keskiverron kasariveneen kannella. Sehän oli kaiken kaikkiaan keskimäärin pienempi kuin nykyveneen edustaja.

- Nykyveneiden heloitus on jo kaupan perusvarustuksella käyttökelpoista. 80- luvulla oli harvinaista saada veneeseen lähtöhintaan esim. itseskuuttavia vinssejä, käysilukkoja, puomin alasvedintä rodista puhumattakaan, lazy-bagejä, purjesuojia jne. Kaikki tämä yhdessä ison genuan kanssa sai vaimonväen pysymään tiukasti rannalla, jos joutuivat aina lomareissuilla vinssigorillan rooliin.

- Vinyyliesterihartsin käytön yleistyminen on n. 10 buoden vanha asia, epoksista lasikuituveneissä puhumattakaan. Sama koskee hiilikuituja yms perusveneissä. Myös purjeteknologia on paremmalla tasolla, mutta senhän on joutunut todennäköisesti jo päivittämäänkin kasariveneeseen. Moottorit voivat olla vielä alkuperäisiä.

- Erilainen mukavuusvarustus on arkipäivää jo perushinnassakin (suihkut, lämmin vesi, asialliset tankit, valaistus, verhot, hyttysverkot jne). 80-luvulla ei veneeseen kuulunut välttämättä edes keitintä perushintaan!

- Varustuseroja voi tietysti tasoittaa jälkeen päin, mutta nykyisin veneen ostajalle tarjotaan jo perushinnalla jollakin tavalla toimivaa kokonaisuutta. 80-luvulla ei välttämättä lähellekään.

Eighty kirjoitti:

- Sisätilojen parantuminen on näkynyt etenkin peräkajuutoissa. 70-luvun ja 80-luvun suunnittelussa peräpuolen syvyys (tai paremminkin mataluus) jätti päälaipion takapuolelle jäävän osan säilytystilaksi pistopunkkaa lukuun ottamatta. Silloin vallalla ollut IOR-suunnittelu johti pisran mallisiin paatteihin, joissa perä jäi soukaksi. Esim. Comfortinaa mainostettiin likimain joka vuosi lauseella "peräkajuutta on taas suurentunut". Osaksi sisätilojen parantminen johtuu veneiden koon kasvamisesta yleensäkin.

-80-luvulla oli harvinaista ainakin Suomessa, että veneessä oli kylmäkoneistolla varustettu kylmätila. Jääboksikin oli luksusta. Nykyisinkin kylämäsäilytystilat ovat valtaosin yläpuolelta avattavia, joskin joissakin on myös sivuovi.

- WC:n paras paikka on päälaipion tuntumassa. Normikokoisessa veneessä on vaikea järjestää vessaa, johon ei kuljettaisi suoraan salongista. Toisaalta ei olisi kivaa kulkea vessaan myöskään jonkun toisen kajuutan kautta.

- Myytävistä veneistä on yleisesti tarjolla sekä perusversioita, että "kilpailullisempia". Ei tarvitse tyytyä "charteroptimoituun"

- 80- luvulla ei ollut harvinaista, että uuden veneen balanssi oli pielessä ja sitä piti trimmata maston kallistuksella tai pitäydyttiin vain tietyssä purjeyhdistelmässä. Spinnujen kanssa touhuaminen silloisilla systeemeillä oli välillä aika mielenkiintoista, joidenkin mielestä ehkä urehilullistakin.

. Veneiden leveneminen tuo lisää kansitilaa, vanttien ohi pääsee kulkemaan ihan eri tavalla kuin keskiverron kasariveneen kannella. Sehän oli kaiken kaikkiaan keskimäärin pienempi kuin nykyveneen edustaja.

- Nykyveneiden heloitus on jo kaupan perusvarustuksella käyttökelpoista. 80- luvulla oli harvinaista saada veneeseen lähtöhintaan esim. itseskuuttavia vinssejä, käysilukkoja, puomin alasvedintä rodista puhumattakaan, lazy-bagejä, purjesuojia jne. Kaikki tämä yhdessä ison genuan kanssa sai vaimonväen pysymään tiukasti rannalla, jos joutuivat aina lomareissuilla vinssigorillan rooliin.

- Vinyyliesterihartsin käytön yleistyminen on n. 10 buoden vanha asia, epoksista lasikuituveneissä puhumattakaan. Sama koskee hiilikuituja yms perusveneissä. Myös purjeteknologia on paremmalla tasolla, mutta senhän on joutunut todennäköisesti jo päivittämäänkin kasariveneeseen. Moottorit voivat olla vielä alkuperäisiä.

- Erilainen mukavuusvarustus on arkipäivää jo perushinnassakin (suihkut, lämmin vesi, asialliset tankit, valaistus, verhot, hyttysverkot jne). 80-luvulla ei veneeseen kuulunut välttämättä edes keitintä perushintaan!

- Varustuseroja voi tietysti tasoittaa jälkeen päin, mutta nykyisin veneen ostajalle tarjotaan jo perushinnalla jollakin tavalla toimivaa kokonaisuutta. 80-luvulla ei välttämättä lähellekään.

Lue lisää

En oikein ymmärrä tuota käsitettä "päälaipio". Ilmeisesti sillä viitataan yleensä keulahytin ja salongin väliseen seinään, mutta mikä tekee siitä seinästä tärkeimmän (johon ainakin minun kielikorvani mukaan "pää-" viittaisi)? Vai onko kyse oudosta käännöksestä englanninkielestä, siis sanasta "head"?

Mikä tekee siitä parhaan paikan wc:lle? Jotenkin olen siinä käsityksessä (ja liittyneekö tämä nyt siihen "päälaipion" käsitteeseen?), että veneissä, joissa masto seisoo kannella, pyrkii vanttien kiristäminen luonnostaan puristamaan kantta vähän sisään eikä ole ihan harvinaista (eikä myöskään mikään Bavaria-erikoisuus), että silloin maston lähellä olevat ovat "panttaavat". Tämän kannalta wc:n (jonka ovi lienee päivän aikana useimmiten käytetty) ei kannattaisi olla siinä lähellä.

Eighty kirjoitti:

- Sisätilojen parantuminen on näkynyt etenkin peräkajuutoissa. 70-luvun ja 80-luvun suunnittelussa peräpuolen syvyys (tai paremminkin mataluus) jätti päälaipion takapuolelle jäävän osan säilytystilaksi pistopunkkaa lukuun ottamatta. Silloin vallalla ollut IOR-suunnittelu johti pisran mallisiin paatteihin, joissa perä jäi soukaksi. Esim. Comfortinaa mainostettiin likimain joka vuosi lauseella "peräkajuutta on taas suurentunut". Osaksi sisätilojen parantminen johtuu veneiden koon kasvamisesta yleensäkin.

-80-luvulla oli harvinaista ainakin Suomessa, että veneessä oli kylmäkoneistolla varustettu kylmätila. Jääboksikin oli luksusta. Nykyisinkin kylämäsäilytystilat ovat valtaosin yläpuolelta avattavia, joskin joissakin on myös sivuovi.

- WC:n paras paikka on päälaipion tuntumassa. Normikokoisessa veneessä on vaikea järjestää vessaa, johon ei kuljettaisi suoraan salongista. Toisaalta ei olisi kivaa kulkea vessaan myöskään jonkun toisen kajuutan kautta.

- Myytävistä veneistä on yleisesti tarjolla sekä perusversioita, että "kilpailullisempia". Ei tarvitse tyytyä "charteroptimoituun"

- 80- luvulla ei ollut harvinaista, että uuden veneen balanssi oli pielessä ja sitä piti trimmata maston kallistuksella tai pitäydyttiin vain tietyssä purjeyhdistelmässä. Spinnujen kanssa touhuaminen silloisilla systeemeillä oli välillä aika mielenkiintoista, joidenkin mielestä ehkä urehilullistakin.

. Veneiden leveneminen tuo lisää kansitilaa, vanttien ohi pääsee kulkemaan ihan eri tavalla kuin keskiverron kasariveneen kannella. Sehän oli kaiken kaikkiaan keskimäärin pienempi kuin nykyveneen edustaja.

- Nykyveneiden heloitus on jo kaupan perusvarustuksella käyttökelpoista. 80- luvulla oli harvinaista saada veneeseen lähtöhintaan esim. itseskuuttavia vinssejä, käysilukkoja, puomin alasvedintä rodista puhumattakaan, lazy-bagejä, purjesuojia jne. Kaikki tämä yhdessä ison genuan kanssa sai vaimonväen pysymään tiukasti rannalla, jos joutuivat aina lomareissuilla vinssigorillan rooliin.

- Vinyyliesterihartsin käytön yleistyminen on n. 10 buoden vanha asia, epoksista lasikuituveneissä puhumattakaan. Sama koskee hiilikuituja yms perusveneissä. Myös purjeteknologia on paremmalla tasolla, mutta senhän on joutunut todennäköisesti jo päivittämäänkin kasariveneeseen. Moottorit voivat olla vielä alkuperäisiä.

- Erilainen mukavuusvarustus on arkipäivää jo perushinnassakin (suihkut, lämmin vesi, asialliset tankit, valaistus, verhot, hyttysverkot jne). 80-luvulla ei veneeseen kuulunut välttämättä edes keitintä perushintaan!

- Varustuseroja voi tietysti tasoittaa jälkeen päin, mutta nykyisin veneen ostajalle tarjotaan jo perushinnalla jollakin tavalla toimivaa kokonaisuutta. 80-luvulla ei välttämättä lähellekään.

Lue lisää

-ei kaikkia nykyajan veneitäkään voi pitää peräkajuutojen osalta sen tilavampina, varsinkaan korkeussuunnassa mitattuna. Monessa tuplapunkan keskimmäinen puolisto on aivan liian matala ja jos veneen leveys riittää vuode onkin sijoitettu veneen poikittaissuuntaan. Tuplapistopunkka siis.
-sisätiloiltaan nykyajan mittapuun mukaisesti "normikokoiseen" 70-80-luvun veneeseen WC mahtuu helposti päälaipion viereen, eikä sinne tarvitse kulkea suoraan salongista. Jos sisätiloja pidetään yhtenä tärkeimmistä kriteereistä, eikö ole yksinkertaisesti todettava että nykyajan veneet ovat vanhempia huomattavasti lyhyempiä.
-mikähän on se vaikea spinnunkäyttösyteemi 70-80-luvun veneissä. Jos viittaat spinnusukan puuttumiseen vakiona, niin kuuluuko se siis nykyveneissä ilman muuta ns. spinnuvarustukseen? Käsittääkseni spinnuvarustus sisältää yleensä yhden puomin kiinnikkeineen ja pari plokia kannessa, ehkä skuutitikin, mutta juuri jiipiä helpottava toinen puomi yleensä puuttuu.
-vertailet perusvarustetasoa 80-luvulla vs. nykypäivänä, joten en oikein ymmärrä tuota moottorikommenttia. Olihan 80-luvullakin uutena myytävässä veneessä uusi moottori. Jos vertailet uutta venettä 80-luvun veneeseen siinä kunnossa kun se nyt on, ovat varusteita koskevat huomiosi suurelta osin aiheettomia, koska kylmäboksit, lämpimät vedet yms. on useimpiin lisätty jo aikoja sitten.

26 kirjoitti:

En oikein ymmärrä tuota käsitettä "päälaipio". Ilmeisesti sillä viitataan yleensä keulahytin ja salongin väliseen seinään, mutta mikä tekee siitä seinästä tärkeimmän (johon ainakin minun kielikorvani mukaan "pää-" viittaisi)? Vai onko kyse oudosta käännöksestä englanninkielestä, siis sanasta "head"?

Mikä tekee siitä parhaan paikan wc:lle? Jotenkin olen siinä käsityksessä (ja liittyneekö tämä nyt siihen "päälaipion" käsitteeseen?), että veneissä, joissa masto seisoo kannella, pyrkii vanttien kiristäminen luonnostaan puristamaan kantta vähän sisään eikä ole ihan harvinaista (eikä myöskään mikään Bavaria-erikoisuus), että silloin maston lähellä olevat ovat "panttaavat". Tämän kannalta wc:n (jonka ovi lienee päivän aikana useimmiten käytetty) ei kannattaisi olla siinä lähellä.

Lue lisää

Tämä vessanovijuttu meni yli hilseen. Eihän voi olla syy siirtää ovea muualle, jos se panttaa. Ainoa terve ratkaisu on jäykistää rakennetta niin, että ovetkin toimivat. Voisi oven rakentaa toimivaksi hieman notkuvassakin rakenteessa, mutta se ei olisi hyvä ratkaisu.

Päälaipion nimitys tulee siitä, että se sijaitsee lähinnä pääkaarta, siis sitä, joka näkyy veneen etu- tai takaprofiilissa. Perinteisesti paikka on ollut kohtuullisen lähellä mastoa, mikä ei lähemmäs silitysrautaa muuttuneiden runkomuotojen kanssa enää oikein pidä paikkaansa. Maston luona olevaan laipioon keskittyvät suurimmat kuormat mastosta ja vanteista, joten se on yleensä täysimittainen oviaukkoa lukuunottamatta ja sille on jäänyt päälaipion nimitys. Pääkaaren tienoille on tavanomaisesti nykyään jäänyt puolilaipio erottamaan salonkia pentrystä ja karttapöytää tai vessaa, tai mitä siinä nyt milloinkin on. Kaikissa veneissä silä paikalla ei ole enää mitään laipioksi tunnistettavaa.

28 kirjoitti:

-ei kaikkia nykyajan veneitäkään voi pitää peräkajuutojen osalta sen tilavampina, varsinkaan korkeussuunnassa mitattuna. Monessa tuplapunkan keskimmäinen puolisto on aivan liian matala ja jos veneen leveys riittää vuode onkin sijoitettu veneen poikittaissuuntaan. Tuplapistopunkka siis.
-sisätiloiltaan nykyajan mittapuun mukaisesti "normikokoiseen" 70-80-luvun veneeseen WC mahtuu helposti päälaipion viereen, eikä sinne tarvitse kulkea suoraan salongista. Jos sisätiloja pidetään yhtenä tärkeimmistä kriteereistä, eikö ole yksinkertaisesti todettava että nykyajan veneet ovat vanhempia huomattavasti lyhyempiä.
-mikähän on se vaikea spinnunkäyttösyteemi 70-80-luvun veneissä. Jos viittaat spinnusukan puuttumiseen vakiona, niin kuuluuko se siis nykyveneissä ilman muuta ns. spinnuvarustukseen? Käsittääkseni spinnuvarustus sisältää yleensä yhden puomin kiinnikkeineen ja pari plokia kannessa, ehkä skuutitikin, mutta juuri jiipiä helpottava toinen puomi yleensä puuttuu.
-vertailet perusvarustetasoa 80-luvulla vs. nykypäivänä, joten en oikein ymmärrä tuota moottorikommenttia. Olihan 80-luvullakin uutena myytävässä veneessä uusi moottori. Jos vertailet uutta venettä 80-luvun veneeseen siinä kunnossa kun se nyt on, ovat varusteita koskevat huomiosi suurelta osin aiheettomia, koska kylmäboksit, lämpimät vedet yms. on useimpiin lisätty jo aikoja sitten.

Lue lisää

70-80-lukulaisen veneen iso spinnu (varsinkin mastonhuippurikisissä) yhdistettynä sen ajan tyypilliseen runkomuotoon teki spinnuajon vähänkin kovemmassa tuulessa erittäin "urheilulliseksi". Nykyveneet kantavat spinnut ihan eri malliin ja kulkevatkin vielä kovempaa.

26 kirjoitti:

En oikein ymmärrä tuota käsitettä "päälaipio". Ilmeisesti sillä viitataan yleensä keulahytin ja salongin väliseen seinään, mutta mikä tekee siitä seinästä tärkeimmän (johon ainakin minun kielikorvani mukaan "pää-" viittaisi)? Vai onko kyse oudosta käännöksestä englanninkielestä, siis sanasta "head"?

Mikä tekee siitä parhaan paikan wc:lle? Jotenkin olen siinä käsityksessä (ja liittyneekö tämä nyt siihen "päälaipion" käsitteeseen?), että veneissä, joissa masto seisoo kannella, pyrkii vanttien kiristäminen luonnostaan puristamaan kantta vähän sisään eikä ole ihan harvinaista (eikä myöskään mikään Bavaria-erikoisuus), että silloin maston lähellä olevat ovat "panttaavat". Tämän kannalta wc:n (jonka ovi lienee päivän aikana useimmiten käytetty) ei kannattaisi olla siinä lähellä.

Lue lisää

Paras paikka vessalle olisi veneen keskiviivassa ja myös pituussunnassa keskellä. Silloin veneen kalllistuminen ja nyökkiminen aalokossa häiritsisi mahdollisimman vähän tärkeää toimitusta tekevää skönäriä eikä olisi niin suurta riskiä siihen, että posliinipytty olisi välillä ylempänä kuin luukkupöksyjen tallinovi.

Spinnugasti vm 55 kirjoitti:

70-80-lukulaisen veneen iso spinnu (varsinkin mastonhuippurikisissä) yhdistettynä sen ajan tyypilliseen runkomuotoon teki spinnuajon vähänkin kovemmassa tuulessa erittäin "urheilulliseksi". Nykyveneet kantavat spinnut ihan eri malliin ja kulkevatkin vielä kovempaa.

Lue lisää

No, eihän kaikki vaan osaa, eikä opi millään.

Spinnugasti vm 55 kirjoitti:

70-80-lukulaisen veneen iso spinnu (varsinkin mastonhuippurikisissä) yhdistettynä sen ajan tyypilliseen runkomuotoon teki spinnuajon vähänkin kovemmassa tuulessa erittäin "urheilulliseksi". Nykyveneet kantavat spinnut ihan eri malliin ja kulkevatkin vielä kovempaa.

Lue lisää

70 -luvun tyypillisellä toppirikillä on hoitunut kaikki manööverit sujuvasti ilman mitään gastejakin

Spinnugasti vm 55 kirjoitti:

70-80-lukulaisen veneen iso spinnu (varsinkin mastonhuippurikisissä) yhdistettynä sen ajan tyypilliseen runkomuotoon teki spinnuajon vähänkin kovemmassa tuulessa erittäin "urheilulliseksi". Nykyveneet kantavat spinnut ihan eri malliin ja kulkevatkin vielä kovempaa.

Lue lisää

Mutta jos vertaillaan samankokoisia (siis niiden huipputärkeiden sisätilojen suhteen) veneitä, niin nopeusero ei välttämättä pidä paikkaansa. Tosin spinnun käsittelyn helppoudessa ero nykyveneen hyväksi kasvaa sitäkin suuremmaksi silloin.

Gastipa hyvinnii kirjoitti:

No, eihän kaikki vaan osaa, eikä opi millään.

Hommia riitti siis perämiehellä, mutta välillä piti päästää veto pois spinnusta, kun pinnamieheltä loppui konstit pitää vene hanskassa.

28 kirjoitti:

-ei kaikkia nykyajan veneitäkään voi pitää peräkajuutojen osalta sen tilavampina, varsinkaan korkeussuunnassa mitattuna. Monessa tuplapunkan keskimmäinen puolisto on aivan liian matala ja jos veneen leveys riittää vuode onkin sijoitettu veneen poikittaissuuntaan. Tuplapistopunkka siis.
-sisätiloiltaan nykyajan mittapuun mukaisesti "normikokoiseen" 70-80-luvun veneeseen WC mahtuu helposti päälaipion viereen, eikä sinne tarvitse kulkea suoraan salongista. Jos sisätiloja pidetään yhtenä tärkeimmistä kriteereistä, eikö ole yksinkertaisesti todettava että nykyajan veneet ovat vanhempia huomattavasti lyhyempiä.
-mikähän on se vaikea spinnunkäyttösyteemi 70-80-luvun veneissä. Jos viittaat spinnusukan puuttumiseen vakiona, niin kuuluuko se siis nykyveneissä ilman muuta ns. spinnuvarustukseen? Käsittääkseni spinnuvarustus sisältää yleensä yhden puomin kiinnikkeineen ja pari plokia kannessa, ehkä skuutitikin, mutta juuri jiipiä helpottava toinen puomi yleensä puuttuu.
-vertailet perusvarustetasoa 80-luvulla vs. nykypäivänä, joten en oikein ymmärrä tuota moottorikommenttia. Olihan 80-luvullakin uutena myytävässä veneessä uusi moottori. Jos vertailet uutta venettä 80-luvun veneeseen siinä kunnossa kun se nyt on, ovat varusteita koskevat huomiosi suurelta osin aiheettomia, koska kylmäboksit, lämpimät vedet yms. on useimpiin lisätty jo aikoja sitten.

Lue lisää

kerropa miten toine puomi helpotaa spinun jiippaamista. Tai miten toista puomia käytetään spinnun jiippaamisessa? enpä ole moista tekniikkaa koskaan nähnyt

Spinnugasti vm 55 kirjoitti:

70-80-lukulaisen veneen iso spinnu (varsinkin mastonhuippurikisissä) yhdistettynä sen ajan tyypilliseen runkomuotoon teki spinnuajon vähänkin kovemmassa tuulessa erittäin "urheilulliseksi". Nykyveneet kantavat spinnut ihan eri malliin ja kulkevatkin vielä kovempaa.

Lue lisää

pitää täsmälleen paikkaansa. 70-80 luvun veneet ovat raskaita ja kapeaperäisiä, ne kaivavat itsensä avotuulessa peräaallon sisään ja ovat vaikeita ohjata. Tähän kun lisää ison toppispinnun, niin homma on kovemassa tuulessa vähintäänkin "urheilullista". Nykyaikaiset veneet kevyempinä ja leveäperäisinä ovat suunniteltu- myös -avotuulipurjehdukseen, ne nousevat alloon päälle ja niiden vauhti vain kiihtyy tuulen voimistuessa. Veneen vauhdin kiihtymisen myötä tuulen paine purjeisiin vähenee. Lisäksi spinnut ovat pienempiä- niiden ei tarvitse olla yhtä isoja kuin vanhoissa veneissä- spinnuajo on helpompaa ja turvallisempaa .

20 kirjoitti:

kerropa miten toine puomi helpotaa spinun jiippaamista. Tai miten toista puomia käytetään spinnun jiippaamisessa? enpä ole moista tekniikkaa koskaan nähnyt

... kahden puomin kanssa ei tarvitse sitä spinnua jiipata ollenkaan. Vain iso jiipataan, spinnua vaan siirretään sitten sen ison jiippaamisen jälkeen gaijoilla vapaampiin tuuliin. Kaksi puomia pitää ne molemmat alanurkat koko ajan halutuissa kohdin. Ja purje pysyy vedossa. Muutenhan on spinujiipin aikana molemmat kulmat ilman puomia hetken aikaa ja spinnun "romahtamisen" vaara siksi suuri.

Omat hankaluutensa tuossakin kyllä on. Alagaijat on avainasemassa. Jos hanskaat ne väärin, repeää se spinnu... Mutta kun ne alagaijat hanskaat oikein, ei ole vaaraa spinnun "putoamisesta" .

Pinemmilla veneillä olen nähnyt ajettavan kokoajan kahdella puomilla, silloin ei se repeämisvaara ole niin suuri, mutta isoissa veneissä ja isoilla spinnuilla taas purjeen putoaminen vedosta jiipin aikana on isompi murhe, siispä kahdella puomilla koitetaan sitä välttää.

26 kirjoitti:

pitää täsmälleen paikkaansa. 70-80 luvun veneet ovat raskaita ja kapeaperäisiä, ne kaivavat itsensä avotuulessa peräaallon sisään ja ovat vaikeita ohjata. Tähän kun lisää ison toppispinnun, niin homma on kovemassa tuulessa vähintäänkin "urheilullista". Nykyaikaiset veneet kevyempinä ja leveäperäisinä ovat suunniteltu- myös -avotuulipurjehdukseen, ne nousevat alloon päälle ja niiden vauhti vain kiihtyy tuulen voimistuessa. Veneen vauhdin kiihtymisen myötä tuulen paine purjeisiin vähenee. Lisäksi spinnut ovat pienempiä- niiden ei tarvitse olla yhtä isoja kuin vanhoissa veneissä- spinnuajo on helpompaa ja turvallisempaa .

Lue lisää

molempia, uudempien ja vanhempien veneiden idiootteja, joilla ei ole kykyä ymmärtää veneensä suorituskyvyn rajoitteita ja silloin on ihan sama onko vene uusi tai vanha kun homma ei ole hallussa. Ongelma lähinnä määrätynlaisissa ihmistyypeissä, eikä veneissä.

-Mika- kirjoitti:

... kahden puomin kanssa ei tarvitse sitä spinnua jiipata ollenkaan. Vain iso jiipataan, spinnua vaan siirretään sitten sen ison jiippaamisen jälkeen gaijoilla vapaampiin tuuliin. Kaksi puomia pitää ne molemmat alanurkat koko ajan halutuissa kohdin. Ja purje pysyy vedossa. Muutenhan on spinujiipin aikana molemmat kulmat ilman puomia hetken aikaa ja spinnun "romahtamisen" vaara siksi suuri.

Omat hankaluutensa tuossakin kyllä on. Alagaijat on avainasemassa. Jos hanskaat ne väärin, repeää se spinnu... Mutta kun ne alagaijat hanskaat oikein, ei ole vaaraa spinnun "putoamisesta" .

Pinemmilla veneillä olen nähnyt ajettavan kokoajan kahdella puomilla, silloin ei se repeämisvaara ole niin suuri, mutta isoissa veneissä ja isoilla spinnuilla taas purjeen putoaminen vedosta jiipin aikana on isompi murhe, siispä kahdella puomilla koitetaan sitä välttää.

Lue lisää

joilla ei ole koko homma hanskassa, mennä runnotaan sekopäisesti niin kauan kun vehkeet pettävät tai joku loukkaa - ne ovat niitä nykyajan "oikeita purjehtijoita ;) " varsinaisia koomikkoja, vaarallisia sellaisia. Veneen ikä ei ole mitenkään ratkaiseva, idiootteja liikkuu kaikenikäisillä ja kokoisilla veneillä, vaarantaen itsensä ja muut vesillä liikkujat. Sen lisäksi että homma on todella naurettavan näköistä.

26 kirjoitti:

pitää täsmälleen paikkaansa. 70-80 luvun veneet ovat raskaita ja kapeaperäisiä, ne kaivavat itsensä avotuulessa peräaallon sisään ja ovat vaikeita ohjata. Tähän kun lisää ison toppispinnun, niin homma on kovemassa tuulessa vähintäänkin "urheilullista". Nykyaikaiset veneet kevyempinä ja leveäperäisinä ovat suunniteltu- myös -avotuulipurjehdukseen, ne nousevat alloon päälle ja niiden vauhti vain kiihtyy tuulen voimistuessa. Veneen vauhdin kiihtymisen myötä tuulen paine purjeisiin vähenee. Lisäksi spinnut ovat pienempiä- niiden ei tarvitse olla yhtä isoja kuin vanhoissa veneissä- spinnuajo on helpompaa ja turvallisempaa .

Lue lisää

Juuri näin. Sitten vielä kun kisattiin veren maku suussa pystistä takanreunukselle, saattoi kippari määrätä ylös blooperinkin ja vastaavaa lisärättiä. Jos siihen sattui isompi puuska, vieläpä yllättävästä suunnasta, niin rupesi veneessö olemaan puutetta piilopaikoista. Tässä esimerkkiä:
http://www.sailingscuttlebutt.com/photos/04/whidbey/1.jpg

Spinnugasti kirjoitti:

Juuri näin. Sitten vielä kun kisattiin veren maku suussa pystistä takanreunukselle, saattoi kippari määrätä ylös blooperinkin ja vastaavaa lisärättiä. Jos siihen sattui isompi puuska, vieläpä yllättävästä suunnasta, niin rupesi veneessö olemaan puutetta piilopaikoista. Tässä esimerkkiä:
http://www.sailingscuttlebutt.com/photos/04/whidbey/1.jpg

Lue lisää

Noilla kavereilla on ollut hauskaa viritellessään kolmea spinnua. Takuulla on hurraata huudeltu, kun kaikki on saatu vetämään kerralla edes kuvan oton ajaksi.

Tosta blooperista muuten, se oli parhaimmillaan juuri kovemmalla tuulella. Vauhtia ei paljoa lisää tullut, mutta heilahtelua se vaimensi tehokkaasti ja laski miehistön stressitasoa.

Surfinga kirjoitti:

joilla ei ole koko homma hanskassa, mennä runnotaan sekopäisesti niin kauan kun vehkeet pettävät tai joku loukkaa - ne ovat niitä nykyajan "oikeita purjehtijoita ;) " varsinaisia koomikkoja, vaarallisia sellaisia. Veneen ikä ei ole mitenkään ratkaiseva, idiootteja liikkuu kaikenikäisillä ja kokoisilla veneillä, vaarantaen itsensä ja muut vesillä liikkujat. Sen lisäksi että homma on todella naurettavan näköistä.

Lue lisää

homma voi joskus näyttää hurjalta jos ei tiedä mitä veneessä tehdään. Kovaa mennään, jopa plaanissa, pitkiä surffeja, väliin voi kallistella puolelta toiselle;mutta silti homma on hanskassa. Riski on katsojan silmässä

-Mika- kirjoitti:

... kahden puomin kanssa ei tarvitse sitä spinnua jiipata ollenkaan. Vain iso jiipataan, spinnua vaan siirretään sitten sen ison jiippaamisen jälkeen gaijoilla vapaampiin tuuliin. Kaksi puomia pitää ne molemmat alanurkat koko ajan halutuissa kohdin. Ja purje pysyy vedossa. Muutenhan on spinujiipin aikana molemmat kulmat ilman puomia hetken aikaa ja spinnun "romahtamisen" vaara siksi suuri.

Omat hankaluutensa tuossakin kyllä on. Alagaijat on avainasemassa. Jos hanskaat ne väärin, repeää se spinnu... Mutta kun ne alagaijat hanskaat oikein, ei ole vaaraa spinnun "putoamisesta" .

Pinemmilla veneillä olen nähnyt ajettavan kokoajan kahdella puomilla, silloin ei se repeämisvaara ole niin suuri, mutta isoissa veneissä ja isoilla spinnuilla taas purjeen putoaminen vedosta jiipin aikana on isompi murhe, siispä kahdella puomilla koitetaan sitä välttää.

Lue lisää

Viidellä vuosikymmellä olen purjehtinut kilpaa kotimaassa ja ulkomailla (huhtikuussa voin kirjoittaa kuudella vuosikymmenellä) mutta en ole koskaan nähnyt käytettävän kahta spinnupuomia yhtäaikaa, ellei sitten luunskuutin levittäjää lasketa spinnupuomiksi. Joten kuvaatko Mika systeemiä tarkemmin

22 kirjoitti:

Viidellä vuosikymmellä olen purjehtinut kilpaa kotimaassa ja ulkomailla (huhtikuussa voin kirjoittaa kuudella vuosikymmenellä) mutta en ole koskaan nähnyt käytettävän kahta spinnupuomia yhtäaikaa, ellei sitten luunskuutin levittäjää lasketa spinnupuomiksi. Joten kuvaatko Mika systeemiä tarkemmin

Lue lisää

Jos vaikka vastaisi joutessaan Mikan puolesta. Jiippi tehdään aivan samoin kuin dipatessakin, mutta sen sijaan, että laitettaisiin tulevan luun gaija puomiin, siihen laitetaankin toinen puomi. Ja sitten irrotetaan edellinen, siinä koko juttu. Melkoisen varmasti pysyy veto spinnussa koko operaation eikä ole juuri pelkoa etustaagin ympäri pyörähtämisestä, kun ei hetkeäkään olla ilman puomia. Jonkinlainen referenssi lienee, että Nautorilla on ollut tapana vakiona varustaa veneet kahdella puomilla. Osarikisissä puolitonnareissakin olen kaksia puomeja kannella nähnyt, mutta useammin isommissa veneissä.

dippaukselle kirjoitti:

Jos vaikka vastaisi joutessaan Mikan puolesta. Jiippi tehdään aivan samoin kuin dipatessakin, mutta sen sijaan, että laitettaisiin tulevan luun gaija puomiin, siihen laitetaankin toinen puomi. Ja sitten irrotetaan edellinen, siinä koko juttu. Melkoisen varmasti pysyy veto spinnussa koko operaation eikä ole juuri pelkoa etustaagin ympäri pyörähtämisestä, kun ei hetkeäkään olla ilman puomia. Jonkinlainen referenssi lienee, että Nautorilla on ollut tapana vakiona varustaa veneet kahdella puomilla. Osarikisissä puolitonnareissakin olen kaksia puomeja kannella nähnyt, mutta useammin isommissa veneissä.

Lue lisää

Onks näin, että Nautor varustaa veneensä tätä varten kahdella spinnupuomilla?. Mun käsitys on, että isommissa veneissä ajetaan tupla skuuteilla ja jiippi hoidetaan dippaamalla. Kahden puomin systeemin täytyisi vaatia keulaan jätkää ku pipoa ja lisäksi spinnun kääntäminen jiipissä ois varmaan aika ongelmallista. Dippaaminen kun tarttee enintään kaksi kaveria, joista toinen mastolle ja toinen hoitamaan spinnupuomia ja spinnu pysyy tuplaskuuti systeemillä koko ajan hallinnassa.

22 kirjoitti:

Onks näin, että Nautor varustaa veneensä tätä varten kahdella spinnupuomilla?. Mun käsitys on, että isommissa veneissä ajetaan tupla skuuteilla ja jiippi hoidetaan dippaamalla. Kahden puomin systeemin täytyisi vaatia keulaan jätkää ku pipoa ja lisäksi spinnun kääntäminen jiipissä ois varmaan aika ongelmallista. Dippaaminen kun tarttee enintään kaksi kaveria, joista toinen mastolle ja toinen hoitamaan spinnupuomia ja spinnu pysyy tuplaskuuti systeemillä koko ajan hallinnassa.

Lue lisää

Ei se yhtään enempää henkilökuntaa kannelle vaadi. Eihän suorituksessa ole kuin vivahde-eroa sen verran, että dippaamisen sijaan laitetaankin toinen puomi ja kun veto on saatu uudelle gaijalle, otetaan vanha puomi pois. Aivan samalla tavalla spinnu kääntyy kuin dipatessakin. Pianistilla on myös hallinnassa kahdet ylä- ja alagaijat yksien asemesta. On se idioottivarmempi tapa ison spinnun kanssa.

22 kirjoitti:

Onks näin, että Nautor varustaa veneensä tätä varten kahdella spinnupuomilla?. Mun käsitys on, että isommissa veneissä ajetaan tupla skuuteilla ja jiippi hoidetaan dippaamalla. Kahden puomin systeemin täytyisi vaatia keulaan jätkää ku pipoa ja lisäksi spinnun kääntäminen jiipissä ois varmaan aika ongelmallista. Dippaaminen kun tarttee enintään kaksi kaveria, joista toinen mastolle ja toinen hoitamaan spinnupuomia ja spinnu pysyy tuplaskuuti systeemillä koko ajan hallinnassa.

Lue lisää

Ainakin 41-jalkaisessa spinnupuomi painaa jo niin paljon ettei sitä yksi mies jaksa käsitellä yhden puomin jiipissä, mutta pään kerrallaan jaksaa nostaa, ensin toinen pää mastoon ja sitten toista päätä nostimella. Ja sitä paitsi puomin päät ovat erilaiset, vain toinen pää sopii mastokiinnikkeeseen ja toisessa on normaali avattava lenkki, joten kahden puomin käyttö on välttämätöntä.

Eighty kirjoitti:

- Sisätilojen parantuminen on näkynyt etenkin peräkajuutoissa. 70-luvun ja 80-luvun suunnittelussa peräpuolen syvyys (tai paremminkin mataluus) jätti päälaipion takapuolelle jäävän osan säilytystilaksi pistopunkkaa lukuun ottamatta. Silloin vallalla ollut IOR-suunnittelu johti pisran mallisiin paatteihin, joissa perä jäi soukaksi. Esim. Comfortinaa mainostettiin likimain joka vuosi lauseella "peräkajuutta on taas suurentunut". Osaksi sisätilojen parantminen johtuu veneiden koon kasvamisesta yleensäkin.

-80-luvulla oli harvinaista ainakin Suomessa, että veneessä oli kylmäkoneistolla varustettu kylmätila. Jääboksikin oli luksusta. Nykyisinkin kylämäsäilytystilat ovat valtaosin yläpuolelta avattavia, joskin joissakin on myös sivuovi.

- WC:n paras paikka on päälaipion tuntumassa. Normikokoisessa veneessä on vaikea järjestää vessaa, johon ei kuljettaisi suoraan salongista. Toisaalta ei olisi kivaa kulkea vessaan myöskään jonkun toisen kajuutan kautta.

- Myytävistä veneistä on yleisesti tarjolla sekä perusversioita, että "kilpailullisempia". Ei tarvitse tyytyä "charteroptimoituun"

- 80- luvulla ei ollut harvinaista, että uuden veneen balanssi oli pielessä ja sitä piti trimmata maston kallistuksella tai pitäydyttiin vain tietyssä purjeyhdistelmässä. Spinnujen kanssa touhuaminen silloisilla systeemeillä oli välillä aika mielenkiintoista, joidenkin mielestä ehkä urehilullistakin.

. Veneiden leveneminen tuo lisää kansitilaa, vanttien ohi pääsee kulkemaan ihan eri tavalla kuin keskiverron kasariveneen kannella. Sehän oli kaiken kaikkiaan keskimäärin pienempi kuin nykyveneen edustaja.

- Nykyveneiden heloitus on jo kaupan perusvarustuksella käyttökelpoista. 80- luvulla oli harvinaista saada veneeseen lähtöhintaan esim. itseskuuttavia vinssejä, käysilukkoja, puomin alasvedintä rodista puhumattakaan, lazy-bagejä, purjesuojia jne. Kaikki tämä yhdessä ison genuan kanssa sai vaimonväen pysymään tiukasti rannalla, jos joutuivat aina lomareissuilla vinssigorillan rooliin.

- Vinyyliesterihartsin käytön yleistyminen on n. 10 buoden vanha asia, epoksista lasikuituveneissä puhumattakaan. Sama koskee hiilikuituja yms perusveneissä. Myös purjeteknologia on paremmalla tasolla, mutta senhän on joutunut todennäköisesti jo päivittämäänkin kasariveneeseen. Moottorit voivat olla vielä alkuperäisiä.

- Erilainen mukavuusvarustus on arkipäivää jo perushinnassakin (suihkut, lämmin vesi, asialliset tankit, valaistus, verhot, hyttysverkot jne). 80-luvulla ei veneeseen kuulunut välttämättä edes keitintä perushintaan!

- Varustuseroja voi tietysti tasoittaa jälkeen päin, mutta nykyisin veneen ostajalle tarjotaan jo perushinnalla jollakin tavalla toimivaa kokonaisuutta. 80-luvulla ei välttämättä lähellekään.

Lue lisää

Kaikkea kirjoitettua ei millään muista, joten saattaa mennä toisteluksikin jonkun edellisen kirjoittajan kanssa, mutta kommentoitavaa minullakin olisi.

Näyttäisi hieman yllä olevassa olevan vuosikymmenet hakusessa. Farr teki läpimurtonsa suunnittelijana noin -76 ja sen jälkeen IOR-veneidenkin perä leveni oleellisesti. Omassa 80-luvun puolivälin 35-jalkaisessa ainakin on täysimittainen takakajuutta. Toiseksi esimerkiksi kelpaa vaikka Maestro 35. Nykyään vessa vakiona sijoitetaan veneen parhaalle paikalle verottamaan tilaa myös takakajuutalta. Veneiden keskikoon kasvaminen taas on aivan eri asia, turha vertailla erikokoisia veneitä keskenään.

Kun menin ensi kertaa katsomaan venettäni, en tiennyt sen kylmälaitteista mitään, mielenkiintoni olivat herättäneet aivan muut asiat. Pidin kuitenkin itsestään selvänä, että kylmätilaa löytyy. Yllätys oli sitten vain odotusta parempi toteutus varaajineen. Sen aikaisissa puolitonnareissa ei ehkä kaikissa ollut.

Jos nyt suunnittelisin itselleni uutta venettä, en uhraisi muutaman minuutin päivässä käytettävälle vessalle veneen parasta osaa. Maston luona tai sen etupuolella konseptista riippuen sen saa pois suorasta yhteydestä salonkiin ja makuutiloihin.

Niin kauan kuin veneitä on tehty jonkinlaisena sarjatuotantona, on tarjolla ollut sekä kilpa- että matkapainotteista venettä ja monesta C- ja R-versiot. Charteryhtiöiden painava asema asiakkaina vetää painopistettä siihen suuntaan ja se näkyy yleiskuvassa. Ja hinnoittelulta se yksinkertaisempi perusversio on se halvempi, jonka hintaa tässäkin nykyveneen mittapuuna käytetään.

Aika monesta 80-luvun veneestä minulla on tyypit, enkä ole tavannut vaikeasti käyttäytyviä veneitä sen enempää kuin nykyisistäkään. Olisiko antaa esimerkkiä sellaisesta ongelmatapauksesta. Spinnuajo oli silloin hyvin samanlaista kuin nykyään, eikä varustukseenkaan ole ihmeitä keksitty. Toppirikienkin mittasuhteet tasapainoittuivat 80-luvulle tullessa ja osarikit ottivat alle 40-jalkaisissa pääosan. En ole huomannut merkittävää eroa uusien kanssa. Maston kallistus nyt on perustrimmiä ja muuttuu yleensä jo purjeita uusittaessa.

Nykyveneet ovat hieman leveämpiä, mutta lisätila kannella on ulosmitattu täysimääräisesti ylärakenteilla. Surkeita ja hyviä ratkaisuja tehtiin ennen ja tehdään nyt, ei siinä mitään yhtenäistä kehitystä ole tapahtunut. Eikä taaskaan pidä verrata keskikokoista kasaria keskikokoiseen uuteen.

Kasariveneissä itseskuutaavat vinssit ovat peruskauraa halvemmassakin hintaluokassa. Samoin kikitangosta tuli vakio puomien pidentyessä osarikien myötä, köysilukot tulivat jo 70-luvun puolella. Rodivantit olivat ennen erikoisuus lisähinnalla, kuten nykyäänkin. Halvemman perusveneen heloitus on liki minimissään tuotantokustannusten takia, tässä voi viitata taas charterkäytön tarpeisiin. Yhtään ylimääräistä helaa ei ollut kustannussyistä ennenkään. Ja ne jättikokoiset genuat jäivät jo 70-luvulle. Purjeet on uusittu jotakuinkaan ylläpidetyssä kasriveneessä ainakin kerran ja päivitetty lazybageihin ym., jos vain sellaiset on hyväksi nähty.

Vinyyliesteri on tullut uutena laadukkaampana vaihtoehtona polyesterin ja epoksin väliin. Epoksi taas tuli kuvioihin 70-luvulla ja sitä sai lisähintaan aivan kuten nykyäänkin. Hiilikuitua on perusveneessä käytetty korkeintaan koristeena jossain yksityiskohdassa. Eikä muitakaan eksoottisempia kuituja käytetä perusveneessä kuin nimeksi. Perusveneen peruspurjeet ovat samaa dacronia kuin 30 v sittenkin.

Suihku ja lämmin vesi on tosiaan moneen veneeseen tullut ja niitä harvemmin on vanhempiin lisäilty. Noille minä en laittaisi minkäänlaista painoarvoa ja hyttysverkkoja on tällä hetkellä vanhoissa veneissä yhtä paljon kuin uusissakin. En tiedä mitä veneitä muistelet, kun sanot, ettei kaikissa ollut keitintäkään. Ehkä jostakin aivan pienimmästä sitten puuttui, mutta tavalliset matkakelpoiset on kyllä varustettu uuniliedellä. Taas muistettava ne vertailukohdat. Turha muistella
pikku Avancea, ei ole Fabola Camperin tai Skippin varustuskaan nyt niin ruhtinaallinen.

Vertailussa oli nyt käytetyn ja uuden osto. Sen suhteen on samantekevää millaisessa varustuksessa vanha vene on joskus myyty. Jos löytää kasariveneen, jota ei ole varustettu toimivaksi kokonaisuudeksi, voi jättää ostamatta tai saada pilkkahintaan aihion, jonka voi tehdä mieleisekseen. Todellinen erikoisuus sellainen joka tapauksessa olisi, lähinnä kesken jäänyt itserakennelma jossain takapihalla. Perusvene oli kasariaikaankin kuitenkin perusvarusteltu vakiona, joissakin vakiona tuli täysi pentryn kalustokin.

29 kirjoitti:

Ainakin 41-jalkaisessa spinnupuomi painaa jo niin paljon ettei sitä yksi mies jaksa käsitellä yhden puomin jiipissä, mutta pään kerrallaan jaksaa nostaa, ensin toinen pää mastoon ja sitten toista päätä nostimella. Ja sitä paitsi puomin päät ovat erilaiset, vain toinen pää sopii mastokiinnikkeeseen ja toisessa on normaali avattava lenkki, joten kahden puomin käyttö on välttämätöntä.

Lue lisää

Ei dipatessakaan nostella kuin yhtä puomin päätä. End-for-end symmetrisen puomin kanssa on eri tekniikka. Siis se, jossa puomi irrottaan mastolta ja mastolle tuodaan sitten puomin toinen pää lopuksi. Kahden puomin käyttö teettää keulagastille hiukan lisää jumppaa, mutta toimii melkein kuin junan vessa.

Eighty kirjoitti:

- Sisätilojen parantuminen on näkynyt etenkin peräkajuutoissa. 70-luvun ja 80-luvun suunnittelussa peräpuolen syvyys (tai paremminkin mataluus) jätti päälaipion takapuolelle jäävän osan säilytystilaksi pistopunkkaa lukuun ottamatta. Silloin vallalla ollut IOR-suunnittelu johti pisran mallisiin paatteihin, joissa perä jäi soukaksi. Esim. Comfortinaa mainostettiin likimain joka vuosi lauseella "peräkajuutta on taas suurentunut". Osaksi sisätilojen parantminen johtuu veneiden koon kasvamisesta yleensäkin.

-80-luvulla oli harvinaista ainakin Suomessa, että veneessä oli kylmäkoneistolla varustettu kylmätila. Jääboksikin oli luksusta. Nykyisinkin kylämäsäilytystilat ovat valtaosin yläpuolelta avattavia, joskin joissakin on myös sivuovi.

- WC:n paras paikka on päälaipion tuntumassa. Normikokoisessa veneessä on vaikea järjestää vessaa, johon ei kuljettaisi suoraan salongista. Toisaalta ei olisi kivaa kulkea vessaan myöskään jonkun toisen kajuutan kautta.

- Myytävistä veneistä on yleisesti tarjolla sekä perusversioita, että "kilpailullisempia". Ei tarvitse tyytyä "charteroptimoituun"

- 80- luvulla ei ollut harvinaista, että uuden veneen balanssi oli pielessä ja sitä piti trimmata maston kallistuksella tai pitäydyttiin vain tietyssä purjeyhdistelmässä. Spinnujen kanssa touhuaminen silloisilla systeemeillä oli välillä aika mielenkiintoista, joidenkin mielestä ehkä urehilullistakin.

. Veneiden leveneminen tuo lisää kansitilaa, vanttien ohi pääsee kulkemaan ihan eri tavalla kuin keskiverron kasariveneen kannella. Sehän oli kaiken kaikkiaan keskimäärin pienempi kuin nykyveneen edustaja.

- Nykyveneiden heloitus on jo kaupan perusvarustuksella käyttökelpoista. 80- luvulla oli harvinaista saada veneeseen lähtöhintaan esim. itseskuuttavia vinssejä, käysilukkoja, puomin alasvedintä rodista puhumattakaan, lazy-bagejä, purjesuojia jne. Kaikki tämä yhdessä ison genuan kanssa sai vaimonväen pysymään tiukasti rannalla, jos joutuivat aina lomareissuilla vinssigorillan rooliin.

- Vinyyliesterihartsin käytön yleistyminen on n. 10 buoden vanha asia, epoksista lasikuituveneissä puhumattakaan. Sama koskee hiilikuituja yms perusveneissä. Myös purjeteknologia on paremmalla tasolla, mutta senhän on joutunut todennäköisesti jo päivittämäänkin kasariveneeseen. Moottorit voivat olla vielä alkuperäisiä.

- Erilainen mukavuusvarustus on arkipäivää jo perushinnassakin (suihkut, lämmin vesi, asialliset tankit, valaistus, verhot, hyttysverkot jne). 80-luvulla ei veneeseen kuulunut välttämättä edes keitintä perushintaan!

- Varustuseroja voi tietysti tasoittaa jälkeen päin, mutta nykyisin veneen ostajalle tarjotaan jo perushinnalla jollakin tavalla toimivaa kokonaisuutta. 80-luvulla ei välttämättä lähellekään.

Lue lisää

Sellaisia yksityiskohtia mistä pidän pari vuotta vanhassa veneessämme verratuna aikaisempaan vm-90 veneeseen, on että takila ei ole 7/8 takila suurella genoalla, vaan 9/10 takila pienellä fokalla ja hieman suurempi iso. Spinnu vaihtunut genaakkeriin. Makeavesi tankki on satoja litroja eikä alle sata litrainen, Septi, jääkaappi ja läppäri ovat alunperin jo suunniteltu veneeseen eikä jälkiasennettuja ja lisäksi suurempia / tehokkaampia. Lämmin vesi pelkän kylmän veden sijasta, suihku myös ulkona ja sisällä. Ruori eikä pinna, pedestaali plotterille, eikä erilisen plotterin viritys johonkin. Paljon avarammat tilat sisällä ja ulkona (tärkein), helpompi purjehtia yksinkin. Rodkick löytyy, samoin lacyjack. Paljon suurempi kuomu, tämä on merkittävä käytännön parannus oikeasti (eritoten vaimosta). Uudesta veneestä puuttuu veneen ominais"tuoksu" eikä moottori tiputa sitten yhtään öljyä ja moottoritilakin on aivan putipuhtoinen. Molemmat ovat ihan yhtähyviä purjehtia, ei ainakaan minulle merkittävää eroa. Avonaisempi perä on käytännöllisempi, mutta vanhassa veneessä oli käytännöllisempi ei niin pysty keula. Leveämpi ja kantavampi perä. Paljon suuremat säilytys tilat. Kaasu liesi eikä spriikeitin. Paremmat vinssit ja helat, eritoten köydenvapauttajat. yms yms. Molemmat toimii ja ovat kunnossa mutta käytössä iso ero.

22 kirjoitti:

Viidellä vuosikymmellä olen purjehtinut kilpaa kotimaassa ja ulkomailla (huhtikuussa voin kirjoittaa kuudella vuosikymmenellä) mutta en ole koskaan nähnyt käytettävän kahta spinnupuomia yhtäaikaa, ellei sitten luunskuutin levittäjää lasketa spinnupuomiksi. Joten kuvaatko Mika systeemiä tarkemmin

Lue lisää

Nyt vasta taas pääsin bitin ääreen.

Mutta asiaan. Vene, jossa olen kahta puomia käyttänyt on Swan 57. Spinnut on kokoluokkaa 220 - 380 neliötä. Jos toimitaan vaan yhden puomin kanssa, on ainoa tapa vetää purje sukkaan ennen jiippiä. Ja alas. Ja nostetaan uudelleen isopurjeen jiipin jälkeen. Porukkaa keulalle ja mastolle tarvitaan 5 miestä.
Kahden puomin kanssa vaan laitetaan leehen se toinen puomi ensin. Ja sille molemmat gaijat. Kännetään vene plattikselle, gaijoja pitää säätää niin, että puomit ei "levitä" purjeen alaliesmaa liikaa (tässä se repeämisvaara: jos toista alagaijaa päästät liikaa, halkeaa koko spinnu).

Jiipataan iso ja aletaan vetää gaijoilla spinnua taas luun puolelle esiin samalla skuuttia päästäen... normi homma. Ja lopulta voidaan se uuden leen puomi poistaa. Aikaa tähänkin menee vartin verran, mutta spinnu on vedossa koko ajan... ja miehiä kannelle tarvitaan vaan kaksi. Varovainen kippari voi ne molemmat puomit yhdistää vaikka ylägaijan kiinnityspisteistä köydellä, jolloin se purjeen repeämisvaara vähenee. Olennaista tässä on kuitenkin se, että spinnun molemmat kulmat on hallinnassa koko ajankahden puomin ansiosta.

Mutta olen mä nähnyt H-venettäkin ajettavan kahdella puomilla.... en vaan ole itse ollut niissä veneissä joten en siitä sen enempää tiedä. Oon vaan joskus nähnyt niitä ajettavan noin.

7 kirjoitti:

homma voi joskus näyttää hurjalta jos ei tiedä mitä veneessä tehdään. Kovaa mennään, jopa plaanissa, pitkiä surffeja, väliin voi kallistella puolelta toiselle;mutta silti homma on hanskassa. Riski on katsojan silmässä

Lue lisää

ei tiedetä mitä ollaan tekemässä, eikä ymmärretä että liika on liikaa.
Yleensä aloittelevan "tosipurjehtijan" touhua, kokemuksen myötä sitä yleensä tulee lisää varmuutta ja rauhallisuutta, eikä riko suotta venettään ja menokin on nopeampaa.

Surfinga kirjoitti:

ei tiedetä mitä ollaan tekemässä, eikä ymmärretä että liika on liikaa.
Yleensä aloittelevan "tosipurjehtijan" touhua, kokemuksen myötä sitä yleensä tulee lisää varmuutta ja rauhallisuutta, eikä riko suotta venettään ja menokin on nopeampaa.

Lue lisää

niinkuin kirjoitin vaara on katsojan silmässä, sanoisin, että kun spinnu nostain jossain 12-13m/s tuulessa ja isossa aallossa, homma voi näyttää hurjalta, jos ei tottunut seuraamaan: vene surffaa, mahdollisesti plaanaa ja ajoittain voi olla reipastakin rullausta. Mutta kun miehistö tietää esim. minkä verran vene kestää rullausta ilman, että peräsin irtoaa niin homma on hanskassa, kunhan pinnamies vaan ennakoi aaltoja: antaa veneen "luistaa" sekä puuskissa ajaa riittävän alas ja pitää veneen näin "maston alla"

7 kirjoitti:

niinkuin kirjoitin vaara on katsojan silmässä, sanoisin, että kun spinnu nostain jossain 12-13m/s tuulessa ja isossa aallossa, homma voi näyttää hurjalta, jos ei tottunut seuraamaan: vene surffaa, mahdollisesti plaanaa ja ajoittain voi olla reipastakin rullausta. Mutta kun miehistö tietää esim. minkä verran vene kestää rullausta ilman, että peräsin irtoaa niin homma on hanskassa, kunhan pinnamies vaan ennakoi aaltoja: antaa veneen "luistaa" sekä puuskissa ajaa riittävän alas ja pitää veneen näin "maston alla"

Lue lisää

myös on sitä. Kokenut ei leiki merellä riskirajoilla, edes "kilpailuissa", joten osaamisen ja kokemuksen puute ruorin takana (pinnasssa) yleensä syyllinen vaaralliselta näyttäväänkin puuhaan.

Surfinga kirjoitti:

myös on sitä. Kokenut ei leiki merellä riskirajoilla, edes "kilpailuissa", joten osaamisen ja kokemuksen puute ruorin takana (pinnasssa) yleensä syyllinen vaaralliselta näyttäväänkin puuhaan.

Lue lisää

Mutta faktana pysyy kyllä, että kilpailuissa ajetaan paljon isommalla riskillä ja tehdään asioita, jotka eivät objektiivisesti tarkasteltuna sovi sen kuuluisan hyvän merimiestaidon sisään. En kertakaikkiaan muista, olenko ikinä edes kuullut kahden matkapurjehtijan yhteentörmäyksestä, mutta kilpailuissa olen nähnyt useitakin ja kuullut tai lukenut olen vielä useammasta.

6+1= kirjoitti:

Mutta faktana pysyy kyllä, että kilpailuissa ajetaan paljon isommalla riskillä ja tehdään asioita, jotka eivät objektiivisesti tarkasteltuna sovi sen kuuluisan hyvän merimiestaidon sisään. En kertakaikkiaan muista, olenko ikinä edes kuullut kahden matkapurjehtijan yhteentörmäyksestä, mutta kilpailuissa olen nähnyt useitakin ja kuullut tai lukenut olen vielä useammasta.

Lue lisää

Taitaa olla turha vastata, tuntuu aiempien kirjoittajien asenteet olevan aika vahvat, mutta yritän kuitenkin. Riski on katsojan silmässä. Asianosaava miehistö pitää veneen hallinnassa ja tietää sen rajat, eli minkä jälkeen tarttee löysätä. Ja veneen rajojahan ei tiedä, jos niitä ei kokeile. Jos vene ei kovan tuulen spinnuajossa pysy hallinnassa riskinä on lähinnä broachi, jossa pahimmillaan voi repiä spinnun. Revenneen spinnun taas pystyy korjauttamaan, mikäli liikit eivät mene poikki.

Mitä taas tulee törmäyksiin kilpailuissa, niin huomioiden kuinka paljon jo Suomessa purjehditaan kilpaa, kuinka paljon niissä on osallistujia ja -erityisesti ratakisoissa - kuinka lähellä veneet ovat merkeillä toisiaan, kosketuksia sattuu todella harvoin. Näistäkin valtaosa on tilanteita jossa veneet kyljet koskettavat toisiaan ilman, että jää jälkiä. Kilpapurjehduksessa on tarkat säännöt väistämisvelvollisuuksista ja kilpailijat tietävät oman veneen käyttäytmisen ja osaavat ennakoida toisten liikkeet, joten kosketuksia on harvoin. Puhumumattakaan vakavammista törmäyksistä. Läheltämenoja ei lasketa, ei paaran vene väistäessään styyran veneen peräntakaa mene yhtään liian kaukaa

Mut se maksaa...hei!Siis home maksaa!

Kirjoitat täysin puutaheinää. Iso osa venetuotannosta ei tähtää chartermarkkinoille. Meriominaisuudet? Luulenpa, että niitä on kyllä enemmän mietitty niissä paikoissa, joissa on oikeaa merta lähellä eikä näitä pikkuvesiä Suomen tapaan. Varojen riittävyys? Tästä olen samaa mieltä! Sijoitin vuonna 2008 150.000 euroa veneeseen ja sillä rahalla sain huippuvarustellun saksalaisen sarjatuotantoveneen (ei Bava), jonka ominaisuuksiin olen kaikin puolin tyytyväinen. Mitä sillä rahalla olisi muuten saanut? Neljä jalkaa lyhyemmän suomalais-virolaisvalmisteisen veneen - kyllä. Samankokoisen suomalaisvalmisteisen 10-15 vuotta vanhana - kyllä. Katsoin, että olen liian köyhä ostaakseni 33-jalkaisen ahtaan veneen samalla hinnalla, jolla sain 37-jalkaisen tilavan ja hyvin purjehtivan perheveneen. Jne jne. Viimeisestä väittämästäsi olen myös kovin eri mieltä...30-40-vuotias vene on vanha.

Köyhä ostaa uuden kirjoitti:

Kirjoitat täysin puutaheinää. Iso osa venetuotannosta ei tähtää chartermarkkinoille. Meriominaisuudet? Luulenpa, että niitä on kyllä enemmän mietitty niissä paikoissa, joissa on oikeaa merta lähellä eikä näitä pikkuvesiä Suomen tapaan. Varojen riittävyys? Tästä olen samaa mieltä! Sijoitin vuonna 2008 150.000 euroa veneeseen ja sillä rahalla sain huippuvarustellun saksalaisen sarjatuotantoveneen (ei Bava), jonka ominaisuuksiin olen kaikin puolin tyytyväinen. Mitä sillä rahalla olisi muuten saanut? Neljä jalkaa lyhyemmän suomalais-virolaisvalmisteisen veneen - kyllä. Samankokoisen suomalaisvalmisteisen 10-15 vuotta vanhana - kyllä. Katsoin, että olen liian köyhä ostaakseni 33-jalkaisen ahtaan veneen samalla hinnalla, jolla sain 37-jalkaisen tilavan ja hyvin purjehtivan perheveneen. Jne jne. Viimeisestä väittämästäsi olen myös kovin eri mieltä...30-40-vuotias vene on vanha.

Lue lisää

Tein vastaavan ratkaisun. 80-luvun ns. laatuskandi vaihtui uuteen veneeseen, joka on tehty ja suunniteltu huomattavasti laadukkaammin. Ruiskulaminointi ja tavalliset hartsit ovat mennyttä aikaa. Kehitys menee vääjäämättä eteenpäin. Pitkäkölisyys on joillekin suuntavakavuutta, minulle se on suuntajäykkyyttä, jota en todellakaan kaipaa enkä tarvitse.

Köyhä ostaa uuden kirjoitti:

Kirjoitat täysin puutaheinää. Iso osa venetuotannosta ei tähtää chartermarkkinoille. Meriominaisuudet? Luulenpa, että niitä on kyllä enemmän mietitty niissä paikoissa, joissa on oikeaa merta lähellä eikä näitä pikkuvesiä Suomen tapaan. Varojen riittävyys? Tästä olen samaa mieltä! Sijoitin vuonna 2008 150.000 euroa veneeseen ja sillä rahalla sain huippuvarustellun saksalaisen sarjatuotantoveneen (ei Bava), jonka ominaisuuksiin olen kaikin puolin tyytyväinen. Mitä sillä rahalla olisi muuten saanut? Neljä jalkaa lyhyemmän suomalais-virolaisvalmisteisen veneen - kyllä. Samankokoisen suomalaisvalmisteisen 10-15 vuotta vanhana - kyllä. Katsoin, että olen liian köyhä ostaakseni 33-jalkaisen ahtaan veneen samalla hinnalla, jolla sain 37-jalkaisen tilavan ja hyvin purjehtivan perheveneen. Jne jne. Viimeisestä väittämästäsi olen myös kovin eri mieltä...30-40-vuotias vene on vanha.

Lue lisää

Sen verran tarpeetonta lisäystä. Ranskalaiset ja Saksalaiset tuottavat kpl-määriltään erittäin ison
osan Euroopassa tehtyjen veneiden määrästä ja eri telakoiden taistelu chartermarkkinoista
on verinen. Kirjoitan tätä höpöä istuen vanhassa Scandissani eräässä Välimeren marinassa. Laiturissa
on n. 400 venettä, joista n. 120 on charterveneitä muut ovat matkapurjehtijoden aluksia. Valtaosa
matkapurjehtijoiden veneistä on valmistettu 70 ja 80 luvuilta. Pääosa Englannissa muutama Dheler
muutamia onoff veneitä Australiasta ja jenkkien sarjatuotantoveneitä. Löytyy myös Skandeja.
Chartervälittäjä istui veneessäni ja totesi, että jos heidän kalustonsa olisi tätä tasoa, niin heidän
veneidensä kiertovauhti kasvaisi usealla vuodella (tällä hetkellä 3 vuotta). Toki hän myös totesi ettei
nämä vanhat KUNNON veneet sisätiloiltaan okein sovi chartrkäyttöön. Veneen ikä; omani joka on tehty 80 - luvulla edustaa matkapurjehtijoiden uudempia veneitä. Vielä haluan mussuttaa veneiden iästä.
Täällä on tosiaan runsaasti veneitä joiden valmistuvuodet ajoittuvat 70 - luvulle eivätkä ne ole mitään
riiskuja päinvastoin. Veneet purjehtivat 4000 - 6000 mailia kaudessa ja joskus lähes rajuissa olosuhteissa. Suomessa, olettaisin, että keskivertomailimäärä lienee 1500 - 2000 mailia ja suolan, auringon ja aaltojen
aikaansaama rasitus veneelle on olematon.

Gin tonoc kirjoitti:

Sen verran tarpeetonta lisäystä. Ranskalaiset ja Saksalaiset tuottavat kpl-määriltään erittäin ison
osan Euroopassa tehtyjen veneiden määrästä ja eri telakoiden taistelu chartermarkkinoista
on verinen. Kirjoitan tätä höpöä istuen vanhassa Scandissani eräässä Välimeren marinassa. Laiturissa
on n. 400 venettä, joista n. 120 on charterveneitä muut ovat matkapurjehtijoden aluksia. Valtaosa
matkapurjehtijoiden veneistä on valmistettu 70 ja 80 luvuilta. Pääosa Englannissa muutama Dheler
muutamia onoff veneitä Australiasta ja jenkkien sarjatuotantoveneitä. Löytyy myös Skandeja.
Chartervälittäjä istui veneessäni ja totesi, että jos heidän kalustonsa olisi tätä tasoa, niin heidän
veneidensä kiertovauhti kasvaisi usealla vuodella (tällä hetkellä 3 vuotta). Toki hän myös totesi ettei
nämä vanhat KUNNON veneet sisätiloiltaan okein sovi chartrkäyttöön. Veneen ikä; omani joka on tehty 80 - luvulla edustaa matkapurjehtijoiden uudempia veneitä. Vielä haluan mussuttaa veneiden iästä.
Täällä on tosiaan runsaasti veneitä joiden valmistuvuodet ajoittuvat 70 - luvulle eivätkä ne ole mitään
riiskuja päinvastoin. Veneet purjehtivat 4000 - 6000 mailia kaudessa ja joskus lähes rajuissa olosuhteissa. Suomessa, olettaisin, että keskivertomailimäärä lienee 1500 - 2000 mailia ja suolan, auringon ja aaltojen
aikaansaama rasitus veneelle on olematon.

Lue lisää

Taas joku venekauppias sepittää tarinaa.Kirjoitan eräästä välimeren marinasta...täyttä pluffia.Ettäs kehtaat!

MUUMITARINOITA kirjoitti:

Taas joku venekauppias sepittää tarinaa.Kirjoitan eräästä välimeren marinasta...täyttä pluffia.Ettäs kehtaat!

Epäuskottavaa toi vielä 80-luvulla olisi ollutkin. Silloin suomalaisia oli jo kyllä Välimerellä haitaksi asti, mutta nettiyhteys olisi vienyt uskottavuuden. Silloin olisi jonotettu telefooniohviisissa omaa vuoroa hikiseen puhelinkoppiin sanoman suulliseksi välittämiseksi. Nyt kuulosti erittäin realistiselta.

Köyhä ostaa uuden kirjoitti:

Kirjoitat täysin puutaheinää. Iso osa venetuotannosta ei tähtää chartermarkkinoille. Meriominaisuudet? Luulenpa, että niitä on kyllä enemmän mietitty niissä paikoissa, joissa on oikeaa merta lähellä eikä näitä pikkuvesiä Suomen tapaan. Varojen riittävyys? Tästä olen samaa mieltä! Sijoitin vuonna 2008 150.000 euroa veneeseen ja sillä rahalla sain huippuvarustellun saksalaisen sarjatuotantoveneen (ei Bava), jonka ominaisuuksiin olen kaikin puolin tyytyväinen. Mitä sillä rahalla olisi muuten saanut? Neljä jalkaa lyhyemmän suomalais-virolaisvalmisteisen veneen - kyllä. Samankokoisen suomalaisvalmisteisen 10-15 vuotta vanhana - kyllä. Katsoin, että olen liian köyhä ostaakseni 33-jalkaisen ahtaan veneen samalla hinnalla, jolla sain 37-jalkaisen tilavan ja hyvin purjehtivan perheveneen. Jne jne. Viimeisestä väittämästäsi olen myös kovin eri mieltä...30-40-vuotias vene on vanha.

Lue lisää

on hienoa, että kaikki ovat tyytyväisiä omiin veneisiinsä. Näinhän sen pitäisi mennäkin, koska useimmille meistä vene on sen verran iso hankinta, että sen valintaan yleensä uhrataan muutama ajatus. Valinta tehdään omista lähtökohdista, ja sen tulee täyttää moninaiset sille asetetut tarpeet. Kompromisseiltä tuskin voi kukaan välttyä.

Siinä osalla kirjoittajista menee vähän puurot ja vellit sekaisin, että verrataan sitä uutta venettä johonkin omaan edelliseen, selvästi halvempaan veneeseen ja sitten julistetaan täällä sen uuden veneen paremmuutta. Jos kuitenkin puhutaan samanhintaisista veneistä, niin sen uuden keskieurooppalaisen veneen hinnalla saa usein vanhemman skandin. Ne vanhemmat perusveneet ovat sitten jo selvästi halvempia. Tuon uuden 37-jalkaisen Hansen hinnalla voisi lähteä esim. 90-luvun pikku-Swan. Valinta esimerkiksi näiden kahdella ei ole mitenkään yksiselitteinen, vaan riippuu käyttötarkoituksesta. Mutta ei minulla ole vaikeuksia keksiä muutamaa syytä sille, miksi valita näistä kahdesta tuo Swan. Samantapaisia vertailupareja ei liene vaikea löytää.

muikkunen_ kirjoitti:

Epäuskottavaa toi vielä 80-luvulla olisi ollutkin. Silloin suomalaisia oli jo kyllä Välimerellä haitaksi asti, mutta nettiyhteys olisi vienyt uskottavuuden. Silloin olisi jonotettu telefooniohviisissa omaa vuoroa hikiseen puhelinkoppiin sanoman suulliseksi välittämiseksi. Nyt kuulosti erittäin realistiselta.

Lue lisää

Kerropa seuraavaksi, millaisessa veneessä nyt istut? Swan? Baltic? Najad? Purjehdipa muuten seuraavaksi pätkä Puerto de Moganiin ja tarkasta rannalla kuivuvan Finnsailer/Nauticat S-380n osmoottinen pohja.
Enpä usko, että chartervälittäjä noin sanoisi koska se ei edes ole relevanttia/totta. Kuten edellä joku kirjoittaja totesi paremmista materiaaleista jne...80-luvun skandit tehtiin huonommin ja huonommista materiaaleista kuin nykypäivän sarjatuotantoveneet. Suurin osa suomalaisveneistä on tehty itseopiskellen ammattitaidottoman työvoiman toimesta varsin pienissä yrityksissä. Tämä ei koske pelkästään laminointityötä jne vaan myös varustelua kuten esim. kaasuasennuksia (eräskin kaasuammattilainen reissaili pitkät matkat pitkin Suomea tekemässä uusinta-asennuksia kun tunnetun valmistajan perheenjäsen teki räjähdysalttiita asennuksia tunnettuun veneeseen usean kuukauden ajan...).

Väli_Meri kirjoitti:

Kerropa seuraavaksi, millaisessa veneessä nyt istut? Swan? Baltic? Najad? Purjehdipa muuten seuraavaksi pätkä Puerto de Moganiin ja tarkasta rannalla kuivuvan Finnsailer/Nauticat S-380n osmoottinen pohja.
Enpä usko, että chartervälittäjä noin sanoisi koska se ei edes ole relevanttia/totta. Kuten edellä joku kirjoittaja totesi paremmista materiaaleista jne...80-luvun skandit tehtiin huonommin ja huonommista materiaaleista kuin nykypäivän sarjatuotantoveneet. Suurin osa suomalaisveneistä on tehty itseopiskellen ammattitaidottoman työvoiman toimesta varsin pienissä yrityksissä. Tämä ei koske pelkästään laminointityötä jne vaan myös varustelua kuten esim. kaasuasennuksia (eräskin kaasuammattilainen reissaili pitkät matkat pitkin Suomea tekemässä uusinta-asennuksia kun tunnetun valmistajan perheenjäsen teki räjähdysalttiita asennuksia tunnettuun veneeseen usean kuukauden ajan...).

Lue lisää

Se Välimerellä istuva kaveri ei edellistä kirjoittanut. Muitakin laatuveneitä löytyy kuin mainitsemasi ja osmoosi voi parempaankin veneeseen iskeä. Ei se mikään korjaamaton ongelma kuitenkaan ole ja korjaus on taloudellisesti hyvin kannattavaa. Tulevaisuus näyttää, mitkä ovat nykyisten veneiden ongelmat.

Sen verran olen minäkin ympyröissä pyörinyt, että voin hyvin kuvitella chartermiehen kommentit. Ei heillä mitään ihmeellisiä kuvitelmia ole omasta kalustostaan ja erottavat kyllä veneen viulukotelosta. Pienissä sarjoissa tulee tietysti sattumuksia, mutta kun konsepti on terve, niin sattumukset korjaillaan ja veneet elävät pitkään. Eikä välty sattumuksilta todella isotkaan sarjat, sen näyttää japanilainen autoteollisuus. Suomessa tunnetun veneen usean kuukauden tuotanto on puolen tusinaa venettä, jos oli tosiaan isommasta valmistajasta kyse.

Turha yrittää tehdä mitään yleistyksiä linjoilla vanhempi vene/nykyvene tai valmistusmaan mukaan. Joka lajista löytyy vahvuudet ja heikkoudet. Ranskassa osataan tehdä samaa laatua kuin Nautorillakin halpisten lisäksi. Laadukkaammat vain maksavat enemmän, ovat aina maksaneet. Huono vanha on huono, vaikka olisi miten skandi. Ja samoin, vaikka olisi uusikin ja tehty missä hyvänsä.

HR kirjoitti:

on hienoa, että kaikki ovat tyytyväisiä omiin veneisiinsä. Näinhän sen pitäisi mennäkin, koska useimmille meistä vene on sen verran iso hankinta, että sen valintaan yleensä uhrataan muutama ajatus. Valinta tehdään omista lähtökohdista, ja sen tulee täyttää moninaiset sille asetetut tarpeet. Kompromisseiltä tuskin voi kukaan välttyä.

Siinä osalla kirjoittajista menee vähän puurot ja vellit sekaisin, että verrataan sitä uutta venettä johonkin omaan edelliseen, selvästi halvempaan veneeseen ja sitten julistetaan täällä sen uuden veneen paremmuutta. Jos kuitenkin puhutaan samanhintaisista veneistä, niin sen uuden keskieurooppalaisen veneen hinnalla saa usein vanhemman skandin. Ne vanhemmat perusveneet ovat sitten jo selvästi halvempia. Tuon uuden 37-jalkaisen Hansen hinnalla voisi lähteä esim. 90-luvun pikku-Swan. Valinta esimerkiksi näiden kahdella ei ole mitenkään yksiselitteinen, vaan riippuu käyttötarkoituksesta. Mutta ei minulla ole vaikeuksia keksiä muutamaa syytä sille, miksi valita näistä kahdesta tuo Swan. Samantapaisia vertailupareja ei liene vaikea löytää.

Lue lisää

Yksi asia, joka on Swanin kohdalla otettava huomioon on, että siihen joutuu suuremmalla todenäköisyydellä tekemään arvokkaita päivityksiä kuin uuteen Hanseen. Se taas johtaa siihen, että 90-luvunkin Swanin ostajalla on oltava Hansen ostajaa syvempi kukkaro. 90-luvun alun veneet eivät todellakaan ole enää uusia ja lähes 20 vuotta vanha moottori alkaa jo monen mielestä olemaan elämänsä ehtoopuolella.

peppi tossu kirjoitti:

Yksi asia, joka on Swanin kohdalla otettava huomioon on, että siihen joutuu suuremmalla todenäköisyydellä tekemään arvokkaita päivityksiä kuin uuteen Hanseen. Se taas johtaa siihen, että 90-luvunkin Swanin ostajalla on oltava Hansen ostajaa syvempi kukkaro. 90-luvun alun veneet eivät todellakaan ole enää uusia ja lähes 20 vuotta vanha moottori alkaa jo monen mielestä olemaan elämänsä ehtoopuolella.

Lue lisää

Mitä "arvokkaita päivityksiä" vaikkapa vuoden 1995 Swaniin, tai sen puoleen mihinkään muuhunkaan veneeseen, mielestäsi joutuu tekemään?
-Moottori: pitäisi olla vielä hyvässä iskussa, jos vain on huollettu normaalisti, ainakin 10-15 vuotta jäljellä
-Takila: yleensä kunnossa
-Köysistö: jos täysi alkuperäinen, niin voi olla jo uusimistarvetta, mutta luultavasti kuitenkin vain vaiheittain
-Purjeet: suurella todennäköisyydellä käyttökelpoiset vielä usean vuoden
-Elektroniikka: osa voi vaatia uusimista, osalla luultavasti vielä vuosia jäljellä.

Minulla on sellainen näkemys, että erityisesti elektroniikkaa ja mittaristoa uusitaan paljon turhan takia, vempelevillityksessä. Oma ohjeeni kuuluu:
-jos se toimii, älä uusi
-jos se ei toimi ja tarvitset sen, älä osta ihan uusinta mallia vaan n. vuoden markkinoilla ollut päivitettynä versiona (eli ei ikinä x.0 versiota vaan jokin x.5 tms.)

90-luvun vene ei ole uusi, mutta ei se ole vanhakaan. Ei 80-luvun venekään ole yleensä vielä vanha, ellei sitä ole todella pahasti laiminlyöty huollon ja kunnossapidon suhteen. Minä sanoisin, että veneiden kohdalla 10 vuotta vastaa suunnilleen 2-3 vuotta auton iässä eikä 9 vuotta vanha auto yleensä ole vielä mitenkään käyttökelvoton. Eihän se tietty niille kelpaa, joilla pitää aina olla viimeisintä mallia ja puunattuna.

18+1 kirjoitti:

Mitä "arvokkaita päivityksiä" vaikkapa vuoden 1995 Swaniin, tai sen puoleen mihinkään muuhunkaan veneeseen, mielestäsi joutuu tekemään?
-Moottori: pitäisi olla vielä hyvässä iskussa, jos vain on huollettu normaalisti, ainakin 10-15 vuotta jäljellä
-Takila: yleensä kunnossa
-Köysistö: jos täysi alkuperäinen, niin voi olla jo uusimistarvetta, mutta luultavasti kuitenkin vain vaiheittain
-Purjeet: suurella todennäköisyydellä käyttökelpoiset vielä usean vuoden
-Elektroniikka: osa voi vaatia uusimista, osalla luultavasti vielä vuosia jäljellä.

Minulla on sellainen näkemys, että erityisesti elektroniikkaa ja mittaristoa uusitaan paljon turhan takia, vempelevillityksessä. Oma ohjeeni kuuluu:
-jos se toimii, älä uusi
-jos se ei toimi ja tarvitset sen, älä osta ihan uusinta mallia vaan n. vuoden markkinoilla ollut päivitettynä versiona (eli ei ikinä x.0 versiota vaan jokin x.5 tms.)

90-luvun vene ei ole uusi, mutta ei se ole vanhakaan. Ei 80-luvun venekään ole yleensä vielä vanha, ellei sitä ole todella pahasti laiminlyöty huollon ja kunnossapidon suhteen. Minä sanoisin, että veneiden kohdalla 10 vuotta vastaa suunnilleen 2-3 vuotta auton iässä eikä 9 vuotta vanha auto yleensä ole vielä mitenkään käyttökelvoton. Eihän se tietty niille kelpaa, joilla pitää aina olla viimeisintä mallia ja puunattuna.

Lue lisää

Swanissa on lähes aina tiikkikansi. Sellainen on uutena heino ja vanhana rasite. Tiikkikansi saattaa tarvita joko hionnan tai uusinnan. Joka tapauksessa silloin edessä on suuritöinen, ja jos itse ei kykene hommaa tekemään, myös kallis operaatio.
Niin se on, että toimivaa elektroniikkaa ei ole järkevää vaihtaa, ellei uudessa ole sellaisia ominaisuuksia, joita ehdottomasti haluaa. Uudessa veneessä on se hyvä puoli, ettei tarvitse ostaa vanhentunutta tekniikkaa, jonka pois repiminen ja mahdollisten jälkien peittely on oma riesansa.

C/R 37 kirjoitti:

Swanissa on lähes aina tiikkikansi. Sellainen on uutena heino ja vanhana rasite. Tiikkikansi saattaa tarvita joko hionnan tai uusinnan. Joka tapauksessa silloin edessä on suuritöinen, ja jos itse ei kykene hommaa tekemään, myös kallis operaatio.
Niin se on, että toimivaa elektroniikkaa ei ole järkevää vaihtaa, ellei uudessa ole sellaisia ominaisuuksia, joita ehdottomasti haluaa. Uudessa veneessä on se hyvä puoli, ettei tarvitse ostaa vanhentunutta tekniikkaa, jonka pois repiminen ja mahdollisten jälkien peittely on oma riesansa.

Lue lisää

Tiikkikannen uusimisella pelotellaan kovin usein. Eihän se ikuinen ole, mutta riittävän paksusta rimasta tehty kansi on tässä ilmastossa hyvin pitkäikäinen. Swanin osalta ei tarvitse arvuutella riman paksuutta. Rasite tiikkikannesta tulee, jos lähtee lähemmäs tropiikkia, jossa se on kuuma verrattuna vaaleaan maalattuun kanteen. Lisäksi niissä oloissa tiikki kuluu monikertaisella nopeudella pohjoisiin leveysasteisiin. Tiikin uudelleen saumaus tulee täällä vastaan parinkymmenen vuoden välein ja taas se riittävä rimapaksuus sallii pari hiontaa.

18+1 kirjoitti:

Mitä "arvokkaita päivityksiä" vaikkapa vuoden 1995 Swaniin, tai sen puoleen mihinkään muuhunkaan veneeseen, mielestäsi joutuu tekemään?
-Moottori: pitäisi olla vielä hyvässä iskussa, jos vain on huollettu normaalisti, ainakin 10-15 vuotta jäljellä
-Takila: yleensä kunnossa
-Köysistö: jos täysi alkuperäinen, niin voi olla jo uusimistarvetta, mutta luultavasti kuitenkin vain vaiheittain
-Purjeet: suurella todennäköisyydellä käyttökelpoiset vielä usean vuoden
-Elektroniikka: osa voi vaatia uusimista, osalla luultavasti vielä vuosia jäljellä.

Minulla on sellainen näkemys, että erityisesti elektroniikkaa ja mittaristoa uusitaan paljon turhan takia, vempelevillityksessä. Oma ohjeeni kuuluu:
-jos se toimii, älä uusi
-jos se ei toimi ja tarvitset sen, älä osta ihan uusinta mallia vaan n. vuoden markkinoilla ollut päivitettynä versiona (eli ei ikinä x.0 versiota vaan jokin x.5 tms.)

90-luvun vene ei ole uusi, mutta ei se ole vanhakaan. Ei 80-luvun venekään ole yleensä vielä vanha, ellei sitä ole todella pahasti laiminlyöty huollon ja kunnossapidon suhteen. Minä sanoisin, että veneiden kohdalla 10 vuotta vastaa suunnilleen 2-3 vuotta auton iässä eikä 9 vuotta vanha auto yleensä ole vielä mitenkään käyttökelvoton. Eihän se tietty niille kelpaa, joilla pitää aina olla viimeisintä mallia ja puunattuna.

Lue lisää

Joka tapauksessa uuden ostamalla voittaa ainakin 20 vuotta aikaa ennen uusintaruljanssin alkamista. Tämä on oikeasti ihan vakavasti otettava peruste uuden veneen hankkimiselle, vaikka se sitten olisikin hieman karkeampaa tekoa viimeistelyn suhteen.

jan erik kirjoitti:

Joka tapauksessa uuden ostamalla voittaa ainakin 20 vuotta aikaa ennen uusintaruljanssin alkamista. Tämä on oikeasti ihan vakavasti otettava peruste uuden veneen hankkimiselle, vaikka se sitten olisikin hieman karkeampaa tekoa viimeistelyn suhteen.

Lue lisää

Kummallinen ajatustapa tuo on. Totta kai vanhassa on uusimista, mutta vain vähän kerrallaan. Ei ole mikään pakko ostaa sellaista vanhaa pommia, jossa kaikki on päivittämättä. Tai sitten se on hinnassa. Eikä toisaalta uusi kestä 20 vuotta ilman uusimisia. Jos uusi vene tuli vaatimattomilla vakiopurjeilla, voi olla jo kolmas purjekerta menossa. Ja monen täällä kirjoittelevan mielestä 20 v vanha elektroniikka on jo ajat sitten aikansa elänyttä. Eteenpäin ajatellen erityisesti elektroniikan elinkaari onkin koko ajan lyhenemässä. Karkeamman viimeistelyn käyttöikä on sekin tullut täyteen alle 20 vuodessa.

noinkaan kirjoitti:

Kummallinen ajatustapa tuo on. Totta kai vanhassa on uusimista, mutta vain vähän kerrallaan. Ei ole mikään pakko ostaa sellaista vanhaa pommia, jossa kaikki on päivittämättä. Tai sitten se on hinnassa. Eikä toisaalta uusi kestä 20 vuotta ilman uusimisia. Jos uusi vene tuli vaatimattomilla vakiopurjeilla, voi olla jo kolmas purjekerta menossa. Ja monen täällä kirjoittelevan mielestä 20 v vanha elektroniikka on jo ajat sitten aikansa elänyttä. Eteenpäin ajatellen erityisesti elektroniikan elinkaari onkin koko ajan lyhenemässä. Karkeamman viimeistelyn käyttöikä on sekin tullut täyteen alle 20 vuodessa.

Lue lisää

Niinpä, mutta eikös tuolla alussa juuri ollutkin kyse siitä, että 30v botski ja hommailtavaa edessä:
- purjeet
- moottori
- patjat
- septi
- osmoosi?
- home?

Siihen sitten fiilistely hankinnat ja muut normaalit "kausifiksaukset" päälle.
Ensipurtelon onneton hankkia ei välttämättä oivalla mitä tämä kaikki kustantaa.
Samalla rahalla sitten olisi saanut 2000 luvun välimeren olosuhteisiin suunnitellun botskin tänne kotoisiin harjaakin hurjempiin olosuhteisiin.

Voi, voi.

HINTA KOHDALLEEN

Pikku Purtiolo kirjoitti:

Niinpä, mutta eikös tuolla alussa juuri ollutkin kyse siitä, että 30v botski ja hommailtavaa edessä:
- purjeet
- moottori
- patjat
- septi
- osmoosi?
- home?

Siihen sitten fiilistely hankinnat ja muut normaalit "kausifiksaukset" päälle.
Ensipurtelon onneton hankkia ei välttämättä oivalla mitä tämä kaikki kustantaa.
Samalla rahalla sitten olisi saanut 2000 luvun välimeren olosuhteisiin suunnitellun botskin tänne kotoisiin harjaakin hurjempiin olosuhteisiin.

Voi, voi.

HINTA KOHDALLEEN

Lue lisää

nyt sentään, että
a) 80-luvun veneistä melkein kaikki ovat vielä alle 30-vuotiaita ja melkoinen osa vain just ja just 20 mittariin keränneitä ja
b) 2000-luvun veneistä joutuu pulittamaan melkoisen rahapinon lisää verrattuna niihin 80-lukulaisiin.

Muut on niitä hintoja vertailleet jo, minä muistelen vain omaa kauppaani jokunen vuosi sitten. 80-luvun loppupään vene, ei ollut halpa, mutta oli silti n. 40 000 euroa halvempi kuin saman kokoluokan uusi olisi ollut samalle tasolle varustettuna. Purjeet olen uusinut (ne olivat alkuperäiset, palvelivat kolme vuotta, olisivat ehkä vielä pari lisää menneet), vähän varustanut lisää (pelastuslautta ja vähän muuta, ei nekään nyt ihan välttämättömiä olisi olleet). Koneella uskon olevan ainakin 10-15 vuotta jäljellä, takilassa ei ole mitään huolenaiheita vielä esillä. Kääntelipä asiaa miten päin hyvänsä, en löydä mitään järkevää syytä, miksi olisin ostanut uuden. Eikä ole vielä tullut vastaan yhtään saman kokoluokan nuorempaa, joka olisi lähtenyt samalla hinnalla tai enintään 10 000 kalliimmalla. Se 90-luvun lama näkyy juuri tässä, Suomeen ei myyty 4-5 vuoteen juuri yhtään uutta purjevenettä ja melkoinen osa 80-luvun lopun veneistä ostettiin muualle.

Kumma juttu: vertailin tuolloin hintoja muualla Euroopassa myynnissä oleviin ja totesin, että niistä pyydettiin suunnilleen samaa (siis samasta mallista); 3000 - 5000 euron säästämiseksi en viitsinyt ruveta ulkomailta hakemaan. Yksi 15 000 halvempi oli tarjolla. Kuvista en huomannut mitään hämärää, mutta se sama näkyy olevan yhä edelleen myynnissä, muut samanmalliset on listoilta kadonneet. Joko siinä veneessä on jokin tosi paha ongelma (ettei olisi peräti myyjän persoona) tai sitten kaikki potentiaaliset ostajat ovat olettaneet niin menemättä edes katsomaan.

Pikku Purtiolo kirjoitti:

Niinpä, mutta eikös tuolla alussa juuri ollutkin kyse siitä, että 30v botski ja hommailtavaa edessä:
- purjeet
- moottori
- patjat
- septi
- osmoosi?
- home?

Siihen sitten fiilistely hankinnat ja muut normaalit "kausifiksaukset" päälle.
Ensipurtelon onneton hankkia ei välttämättä oivalla mitä tämä kaikki kustantaa.
Samalla rahalla sitten olisi saanut 2000 luvun välimeren olosuhteisiin suunnitellun botskin tänne kotoisiin harjaakin hurjempiin olosuhteisiin.

Voi, voi.

HINTA KOHDALLEEN

Lue lisää

Olen myös sitä mieltä, että rationaalisen ostajan tulisi diskontata tulevaisuuden investoinnit ostobudjettiin mukaan. Eli siinä mielessä eri ikäisten veneiden hinnat eivät sellaisenaan ole täysin vertailukelpoisia.

Sen verran uskon markkinamekanismin toimivuuteen, että tuskinpa pitkän aikavälin kuluessa suhteellisen vakiintunut käytettyjen veneiden hintataso kovin pielessä voi olla. Jos katsotaan veneiden hintatasoa yleisesti, niin markkinat ovat segmentoituneet: uusi 30-jalkainen vene on alk. 80k, 2000-luvun käytetty keskim. 70k. 80-90 luvun skandien (Inferno, Comfortina) hinnat siellä 40-55k. 80-luvun halpisveneitä saa alle 40-kympillä. Eli markkinoilta löytyy jokaiselle jotakin. Harvalle ostajalle 40k ja 100k vene ovat todellisia vaihtoehtoja. Halvemmille veneille löytyy aina ostajia, joten vanhemmat veneet pitävät pintansa. Laatuveneiden hintaa pitää yllä uusien vastaavien kallistuminen.

Ulkomaiden halpa hintataso on myös yksi yleinen myytti. Todellisuudessa esim. Tanskassa ja Ruotsissa hinnat ovat aika lähellä Suomen hintatasoa 30-jalkaisista ylöspäin. Esim. 80-luvun alun suomalaiset veneet kuten Avance 33/36 ovat arvostettuja ja vähintään samoissa hinnoissa kuin Suomessa. Atlantin rannalla on tunnetusti halvempaa, mutta se ei siis vaikuta paljoakaan Tanskan tai Etelä-Ruotsin käytettyjen hintatasoon, vaikka etäisyys markkinoille on paljon lyhyempi kuin Suomeen. Esim. monet tanskalaiset pitävät Englannin tarjontaa yleisesti kunnoltaan huonompana, joten moni ostaa veneen mielummin kalliimmalla Itämeren puolelta. Itse ostin veneen ulkomailta, mutta syynä oli laajempi tarjonta, ei niinkään hinta.

Pikku Purtiolo kirjoitti:

Niinpä, mutta eikös tuolla alussa juuri ollutkin kyse siitä, että 30v botski ja hommailtavaa edessä:
- purjeet
- moottori
- patjat
- septi
- osmoosi?
- home?

Siihen sitten fiilistely hankinnat ja muut normaalit "kausifiksaukset" päälle.
Ensipurtelon onneton hankkia ei välttämättä oivalla mitä tämä kaikki kustantaa.
Samalla rahalla sitten olisi saanut 2000 luvun välimeren olosuhteisiin suunnitellun botskin tänne kotoisiin harjaakin hurjempiin olosuhteisiin.

Voi, voi.

HINTA KOHDALLEEN

Lue lisää

Pannaan sitten hinnat kohdalleen. Tosin ostin oman kasarini jo edellisen laman aikaan, kun halvalla sain.

Ensimmäinen kausi: myrkkyväriä, vahaa ja grafiikka salonkiin koristeeksi.

Toinen kausi: moottoriin uusi kansi ja peruskorjaus, kustannus vähän päälle 2500. Myöhemmin uusittu myös pakosarja ja pakoputken käyrä, yhteensä 1000. Jäljellä olevan käyttöiän ennuste useammalta taholta 15-20 v.

Kolmas kausi: mittaristo uusiksi poikkeuksellisen hyvän sauman satuttua kohdalle, alle 1000. Myöhemmin instrumentointia vielä täydennetty hankintakanavan ollessa auki. Autopilotti vaihdettu systeemipilottiin ja lisää mittarinäyttöjä, yli 2000. Ostohetkellä melko uusi perus-gps vaihdettu myöhemmin plotteriin, jotain se jenkkihinnoillakin maksoi.

Neljäs kausi: uusi isopurje, perus dacronin olisi saanut 1700:lla, otin enempi high-techiä, 3500. Seuraavana vuonna uusi ykkösgenua, 1700. Siitä parin vuoden kuluttua uusi kakkosgenua, myöhemmin uudet kolmonen ja lenssispinnu. Kaikki keulapurjeet suunnilleen sen 1700/kpl. Viimeisin hankinta viime vuonna oli taas G1 ja slöörispinnusta pyydetty tarjous. Kaikki purjeet tilattu syyshinnoilla.

Muutakin on mennyt uusiksi. Wanha Wallas henkäisi viimeisen kerran viitisen vuotta sitten ja purettiin kuitenkin vielä toimivana. Tilalle uusi Safire, kun taas sattui tilaisuus kohdalle ja sain selvästi alle listahinnan. Salongin istuimet alkoivat haalistua ja uusittiin sisuksineen. Pohjalle tehtiin peruskunnostus, jonka ajattelin tehdä itse. Sain kuitenkin tarjouksen vanhan maalin poistosta, josta oli vaikea kieltäytyä. Samalla teetettiin pieniä parannuksia ja pintojen ehostusta, kun lämpimässä oltiin. Jääkaapin kompurakin otti ja poksahti yhtenä vuotena ja uusittiin. Sprayhoodkin on vaihdettu hieman toisenlaiseen mittaripanelin muututtua. Uudesta on siitäkin ommeltu jo saumat uv:n poltettua langat. Kaikki juokseva riki on uudistunut vuosien varrella ja niihinkin hankintoihin on mahtunut muutama hinnallinen lottovoitto. Septitankkiin piti asentaa imutyhjennys, joka maksoi enemmän hikeä kuin euroja. Tiikkikannen saumaremppa on puoliksi tehty ja jatkuu nyt keväällä. Osmoosia tai hometta en ole päässyt uusimaan, olisi ensin pitänyt jostain saada niitä edes vähän, jotta olisi, mitä uusia.

En ole jaksanut pitää parempaa kirjaa edellä oleviin menneistä euroista, onhan niitä siinä palanut. Ostin veneen erittäin hyväkuntoisena, mutta tällä hetkellä se on vielä parempi, olisin valmis ostamaan sen tällä hetkellä uudestaankin. Vaikka myyntihinta olisi nyt enemmän kuin siitä maksoin, en varmasti saisi puoliakaan hankintoihin laittamistani takaisin. Selvittelystä pitäisi kyllä kenen hyvänsä huomata se, että vanhaa päivittäessä on useimmissa kohteissa mahdollisuus tehdä hankintoja optimaalisella hetkellä. Saan hankittua paristakin liikkeestä tavaraa tukkuhinnoin, mutta monessa kohteessa olen päässyt paljonkin sitä halvemmalla. Uuden veneen ostajalla ei tätä etua ole, vaan kaikki tulee päivän hintaan. Eikä sekään ole pahasta, että on aikaa harkita omia valintojaan uusinnoissa, kun vanhakin uusittavana oleva kohde vielä toimii, eikä tarvitse kaikesta päättää kerralla. Ja kas hupsis, kaikki nuo hankinnat ovatkin jakautuneet suunnilleen tasaisesti 15 v ajalle. Tarkka lukija huomaa senkin, että sillä jaksolla muutamat hankinnat jo toistuvat. Ei ole uusi venekään montaa vuotta uusi. Ja sitten vielä yksi tärkeimmistä pointeista. Tuohon veneeseen minulla oli varaa jo 15 v sitten ja sen ajan olen siitä täysimääräisesti nauttinut.

ostanut kirjoitti:

Pannaan sitten hinnat kohdalleen. Tosin ostin oman kasarini jo edellisen laman aikaan, kun halvalla sain.

Ensimmäinen kausi: myrkkyväriä, vahaa ja grafiikka salonkiin koristeeksi.

Toinen kausi: moottoriin uusi kansi ja peruskorjaus, kustannus vähän päälle 2500. Myöhemmin uusittu myös pakosarja ja pakoputken käyrä, yhteensä 1000. Jäljellä olevan käyttöiän ennuste useammalta taholta 15-20 v.

Kolmas kausi: mittaristo uusiksi poikkeuksellisen hyvän sauman satuttua kohdalle, alle 1000. Myöhemmin instrumentointia vielä täydennetty hankintakanavan ollessa auki. Autopilotti vaihdettu systeemipilottiin ja lisää mittarinäyttöjä, yli 2000. Ostohetkellä melko uusi perus-gps vaihdettu myöhemmin plotteriin, jotain se jenkkihinnoillakin maksoi.

Neljäs kausi: uusi isopurje, perus dacronin olisi saanut 1700:lla, otin enempi high-techiä, 3500. Seuraavana vuonna uusi ykkösgenua, 1700. Siitä parin vuoden kuluttua uusi kakkosgenua, myöhemmin uudet kolmonen ja lenssispinnu. Kaikki keulapurjeet suunnilleen sen 1700/kpl. Viimeisin hankinta viime vuonna oli taas G1 ja slöörispinnusta pyydetty tarjous. Kaikki purjeet tilattu syyshinnoilla.

Muutakin on mennyt uusiksi. Wanha Wallas henkäisi viimeisen kerran viitisen vuotta sitten ja purettiin kuitenkin vielä toimivana. Tilalle uusi Safire, kun taas sattui tilaisuus kohdalle ja sain selvästi alle listahinnan. Salongin istuimet alkoivat haalistua ja uusittiin sisuksineen. Pohjalle tehtiin peruskunnostus, jonka ajattelin tehdä itse. Sain kuitenkin tarjouksen vanhan maalin poistosta, josta oli vaikea kieltäytyä. Samalla teetettiin pieniä parannuksia ja pintojen ehostusta, kun lämpimässä oltiin. Jääkaapin kompurakin otti ja poksahti yhtenä vuotena ja uusittiin. Sprayhoodkin on vaihdettu hieman toisenlaiseen mittaripanelin muututtua. Uudesta on siitäkin ommeltu jo saumat uv:n poltettua langat. Kaikki juokseva riki on uudistunut vuosien varrella ja niihinkin hankintoihin on mahtunut muutama hinnallinen lottovoitto. Septitankkiin piti asentaa imutyhjennys, joka maksoi enemmän hikeä kuin euroja. Tiikkikannen saumaremppa on puoliksi tehty ja jatkuu nyt keväällä. Osmoosia tai hometta en ole päässyt uusimaan, olisi ensin pitänyt jostain saada niitä edes vähän, jotta olisi, mitä uusia.

En ole jaksanut pitää parempaa kirjaa edellä oleviin menneistä euroista, onhan niitä siinä palanut. Ostin veneen erittäin hyväkuntoisena, mutta tällä hetkellä se on vielä parempi, olisin valmis ostamaan sen tällä hetkellä uudestaankin. Vaikka myyntihinta olisi nyt enemmän kuin siitä maksoin, en varmasti saisi puoliakaan hankintoihin laittamistani takaisin. Selvittelystä pitäisi kyllä kenen hyvänsä huomata se, että vanhaa päivittäessä on useimmissa kohteissa mahdollisuus tehdä hankintoja optimaalisella hetkellä. Saan hankittua paristakin liikkeestä tavaraa tukkuhinnoin, mutta monessa kohteessa olen päässyt paljonkin sitä halvemmalla. Uuden veneen ostajalla ei tätä etua ole, vaan kaikki tulee päivän hintaan. Eikä sekään ole pahasta, että on aikaa harkita omia valintojaan uusinnoissa, kun vanhakin uusittavana oleva kohde vielä toimii, eikä tarvitse kaikesta päättää kerralla. Ja kas hupsis, kaikki nuo hankinnat ovatkin jakautuneet suunnilleen tasaisesti 15 v ajalle. Tarkka lukija huomaa senkin, että sillä jaksolla muutamat hankinnat jo toistuvat. Ei ole uusi venekään montaa vuotta uusi. Ja sitten vielä yksi tärkeimmistä pointeista. Tuohon veneeseen minulla oli varaa jo 15 v sitten ja sen ajan olen siitä täysimääräisesti nauttinut.

Lue lisää

Juuri näin minäkin ajattelen! Ihmisiähän on erilaisia: toisilla on rahaa enemmän kuin toisilla ja toiset haluavat harrastaa veneen kimpussa enemmän kuin toiset.

Itse olen pystynyt hankkimaan sen kokoisen veneen, että sillä voi kokonsa puolesta harrastaa vaikka lopun ikää. Tekniikkaa ja muuta uusiessa/parannellessa rahalliset panokset voi jakaa pidemmälle aikavälille. Samoin pystyy vaikuttamaan siihen, missä järjestyksessä ja kuinka paljon mihinkin ominaisuuteen haluaa panostaa. Tämä on kieltämättä uudessa hieman hankalampaa...

Omalla telakointipaikallani muita veneitä viime keväänä katsellessa totesin, että meitä veneilijöitä ja veneitä on tosiaan joka lähtöön - veneen tai omistajan iästä riippumatta! 30-vuotias vene voi hyvin hoidettuna olla uskomattoman hienokuntoinen ja vastaavasti alle 10-vuotias voi olla huonosti hoidettuna uskomattoman huonokuntoinen. Sama toimii tietysti päinvastoinkin...

C/R 37 kirjoitti:

Swanissa on lähes aina tiikkikansi. Sellainen on uutena heino ja vanhana rasite. Tiikkikansi saattaa tarvita joko hionnan tai uusinnan. Joka tapauksessa silloin edessä on suuritöinen, ja jos itse ei kykene hommaa tekemään, myös kallis operaatio.
Niin se on, että toimivaa elektroniikkaa ei ole järkevää vaihtaa, ellei uudessa ole sellaisia ominaisuuksia, joita ehdottomasti haluaa. Uudessa veneessä on se hyvä puoli, ettei tarvitse ostaa vanhentunutta tekniikkaa, jonka pois repiminen ja mahdollisten jälkien peittely on oma riesansa.

Lue lisää

järkeä tehdä uudesta veneestä juustoa jonninjoutavalla elektroniikalla. Kaikuluotain on välttämätön kotivesillä, muu on enemmän tai vähemmän turhaa.

35feet kirjoitti:

Juuri näin minäkin ajattelen! Ihmisiähän on erilaisia: toisilla on rahaa enemmän kuin toisilla ja toiset haluavat harrastaa veneen kimpussa enemmän kuin toiset.

Itse olen pystynyt hankkimaan sen kokoisen veneen, että sillä voi kokonsa puolesta harrastaa vaikka lopun ikää. Tekniikkaa ja muuta uusiessa/parannellessa rahalliset panokset voi jakaa pidemmälle aikavälille. Samoin pystyy vaikuttamaan siihen, missä järjestyksessä ja kuinka paljon mihinkin ominaisuuteen haluaa panostaa. Tämä on kieltämättä uudessa hieman hankalampaa...

Omalla telakointipaikallani muita veneitä viime keväänä katsellessa totesin, että meitä veneilijöitä ja veneitä on tosiaan joka lähtöön - veneen tai omistajan iästä riippumatta! 30-vuotias vene voi hyvin hoidettuna olla uskomattoman hienokuntoinen ja vastaavasti alle 10-vuotias voi olla huonosti hoidettuna uskomattoman huonokuntoinen. Sama toimii tietysti päinvastoinkin...

Lue lisää

Hinnastahan tässä kysymys, ei tarkoitus laitta veneitä järjestykseen ominaisuuksiensa tähden, oli sitten uusi tai vanha.

Voisiko joku laittaa jonkin sortin hinta-arvaus haarukan näille ennemmin tai myöhemmin realisoituville investoinneille. Olkoon referenssinä sitten joku 31-33 vene -80 luvulta.
Jätetään väliin kommentit, että kyllä ne kestää jos... Pitää paikkansa, jotkut ovat ajaneet Ooppelillakin yli 30v kun pitää siitä huolta.

- Purjeet, ihan perus varustus, rullavarustus kuulukoon sinne lisävarustepuolelle
* Iso
* Genu
* Fokka
- Moottori ohjauslaitteineen asennettuna, vanha vetolaite jatkaa
- Patjasto täytteineen
- Septin jälkiasennus
- Osmoosi? Otetaan nyt tämäkin esiin varoittavaksi elementiksi. Helpoin tapa korjata osmoosivaurio on myydä se eteenpäin.