Naisleijona, osa 1

Ehdin maalin edustalla nähdä, kun Ruotsin pelaaja numero 15 taiteili kiekon maalin takaa kulmalle ja yritti siitä livauttaa sen maalivahtimme ohi. Mutta vahti oli juuri niin hyvä kuin aina, meni nopeasti polvilleen ja pysäytti kiekon suojuksiinsa, ja samassa hetkessä minäkin ehdin kulmalle puolustamaan. Ruotsalainen yritti vielä huitoa mailallaan, mutta eihän se kiekko siitä enää minnekään mennyt. Turhautuneena ruotsalaispelaaja löi mailalla maalivahtia, joka kimpaantui tästä ja nousi ylös, kääntyen ruotsalaista kohti. Ruotsalaispelaaja päätti silloin tehdä sen, minkä pyrki joka ikisessä ottelussamme aina tekemään, ja löi maalivahtiamme nyrkillä päin naamaa. Vahti ei epäröinyt lyödä takaisin, ja itsekin temmoin ruotsalaista saadakseni hänet kaadettua jäähän. Tuomari ehti samassa paikalle ja erottamaan riitapukareita toisistaan. Kesti hetken saada vihainen ruotsalainen aisoihin, ja tuomari määräsi sekä hänelle että maalivahdillemme rangaistuksen väkivaltaisuudesta. Maalivahtiamme nauratti tilanteen jälkeen, ja itse olin hieman sekavissa tunnelmissa. Olin jo kauan ollut korviani myöten rakastunut maalivahtiin, ja toisaalta en yhtään tykännyt katsella, että häntä lyötiin turpaan. Toisaalta se, että vahti löi takaisin, oli minusta äärettömän seksikästä. Harvemmin naisjääkiekkoilijoilla on munaa sillä tavoin tapella.