Osaako joku viisas, Kelan käytäntöjä tunteva ihminen kertoa, miten Kela oikein laskee työmarkkinatuen maksuilmoituksessa ilmoitetut "maksetut päivät"?
Jäin työttömäksi muutama kuukausi sitten, mutta Kelan ilmoituksessa päiviä on muka maksettu jo useita satoja. Mistä näitä päiviä oikein kertyy? Samasta paikasta kuin Saunalahden senttejejäkö? ;) Edellisen kerran olen ollut työttömänä joskus 2000-luvun alussa pari kuukautta ja sitä ennen edellisen laman aikoihin 90-luvulla. Laskeeko Kela tähän koko ihmisen elinaikana tälle kertyneet työttömyyspäivät?
Tiedän kyllä, että työmarkkinatuen maksupäivien määrää ei ole rajattu, mutta 500 päivän jälkeen se siirtyy puoliksi valtiolta kunnalle maksettavaksi, ei alkanee rasittaa kuntaa?
Joka tapauksessa on aika masentavaa, että olisi muka ollut jo näin pitkään työttömänä. Halutaanko tässä syyllistää ihmisiä, vai idea tässä oikein on? Mitä laskuria Kela oikein käyttää? Eivätkö nämä päivät ikinä nollaannu, vaikka on ollut välissä monta vuotta työssä?
Jäin työttömäksi muutama kuukausi sitten, mutta Kelan ilmoituksessa päiviä on muka maksettu jo useita satoja. Mistä näitä päiviä oikein kertyy? Samasta paikasta kuin Saunalahden senttejejäkö? ;) Edellisen kerran olen ollut työttömänä joskus 2000-luvun alussa pari kuukautta ja sitä ennen edellisen laman aikoihin 90-luvulla. Laskeeko Kela tähän koko ihmisen elinaikana tälle kertyneet työttömyyspäivät?
Tiedän kyllä, että työmarkkinatuen maksupäivien määrää ei ole rajattu, mutta 500 päivän jälkeen se siirtyy puoliksi valtiolta kunnalle maksettavaksi, ei alkanee rasittaa kuntaa?
Joka tapauksessa on aika masentavaa, että olisi muka ollut jo näin pitkään työttömänä. Halutaanko tässä syyllistää ihmisiä, vai idea tässä oikein on? Mitä laskuria Kela oikein käyttää? Eivätkö nämä päivät ikinä nollaannu, vaikka on ollut välissä monta vuotta työssä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Työmarkkinatuen maksupäivien kertymän nollaaminen on sanottu työttömyysturvalaissa.
Työmarkkinatuen päivät eivät nollaudu muuten kuin täyttämällä välillä ns. päivärahaan oikeuttavan työssäoloehdon. Tuo tarkoittaa sitä, että vuoden alusta voimaan tulleiden lainmuutosten mukaisesti sinulle pitäisi kertyä 28 kk:n aikana väh. 34 sellaista työviikkoa, joina työaika on väh. 18 h/kalenteriviikko. Toisinkin asian voi ilmaista: työmarkkinatuen maksupäivien kertymä nollautuu vain, jos pääsee välillä päivärahan piiriin, joko Kelan maksaman peruspäivärahan tai sitten ansiosidonnaisen.
Työttömyysturvalaki:
....työmarkkinatuen maksupäivien laskenta alkaa uudelleen alusta, kun henkilö on tullut työssäoloehdon ja työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen uudelleen oikeutetuksi työmarkkinatukeen.
hän, ken tekee suoritepalkkaista työtä? Tämä ei liene nykyaikana tavatonta! Otaksun, että suoritepalkkaa vastaan työskennellään nykyisin myös työnantajan tiloissa - ei ainoastaan etätyönä. Työaika voidaan tietysti todistaa silloin, jos työnantaja seuraa työntekijöitten suoritteiden metsästämistä. Mutta lienee olemassa etätöitä, joita voidaan tehdä suoratta valvonnatta mutta jotka eivät kuitenkaan ole yrittäjyyttä. Jotkin työvoimatoimikunnat saattavat KUULEMMA silti pitää tällä tavoin kyrsannurkkaansa ansaitsevia yrittäjinä.
Mutta
a) onko selkeitä ennakkotapauksia
b) miten sosiaalitoimi suhtautuu toimeentulotuen hakijaan, jonka työttömyysturva on evätty kyseenalaisin yrittäjyysperustein ja joka kieltäytyy luopumasta töistään?
'''a) onko selkeitä ennakkotapauksia'''
Eipä ainakaan näyttänyt finlexissä tai valitusasteiden kotisivuilla olevan. Ehkä siksi, ettei mitään yleistävää juttua voida esittää, vaan jokainen tapaus harkitaan erikseen. Aina kun provisiopalkka on kyseessä, on riskinä tulla määritellyksi yrittäjäksi. Ehkä provisiopalkkaista - sillon kun ei määritellä yrittäjäksi - voidaan verrata kotityöntekijään, jolla on palkkaan perustuva oikeus työttömyysturvaan.
''''b) miten sosiaalitoimi suhtautuu toimeentulotuen hakijaan, jonka työttömyysturva on evätty kyseenalaisin yrittäjyysperustein ja joka kieltäytyy luopumasta töistään?''''
Huonosti. Jos työttömyysturvassa määritellään yrittäjäksi, niin yrittäjä on silloin myös sosiaalitoimen näkökulmasta ja päätös on yksiselitteinen: yritystoimintaa ei voida tukea toimeentulotuella. Yrittäjän onkin äärimmäisen vaikea saada toimeentulotukea muuta kuin äärimmäisessä hädässä poikkeustilanteessa. Tietysti tuossakin on eroja, sillä sosiaalitoimella on oma harkintavaltansa. Jos toimeentulotuen myöntäminen siirretään Kelaan, niin kuin on ajoittain kaavailtu, niin sitten päätökset ovat aika yksioikoisia.