Tässä mun ja Deizzyn koottu jatko novelli! LUKEKAA, ARVOSTELKAA JA ANTAKAA PISTEET 1-10!! :)

Itkin. Sen tassut olivat kylmät ja veltot. Sen sielu oli jättänyt hänen pienen ruumiinsa, ja matkasi parhaillaan taivaaseen. Silitin vielä keran sen pörröistä turkkia, ennenkuin se käärittiin huopaan, ja haudattiin takapihamme metsään. Pudotin sen vierelle ruusun kertomaan sen ruusuisetsa elämästä; siinäkin on välillä piikkejä. Laitoimme ristin multaan pystyyn ja lähdimme kotiin. Oli ilta ja minun olisi ollut jo aika nukkua, huomenna olisi koulupäivä. Siltikään en saanut unta. Itkin hiljaa vuoteessani ja mietin mitä minä ja Ella- koira olimme ehtineet tekemään. Ainakin se yksi kesälomani sai kyyneleet valumaan oikeen kunnolla, koska suuni täyttyi suolaisesta mausta. Kesälomalla olimme menneet uimaan, uin kauas. Pian en enää jaksanutkaan uida vaan vajosin syvälle alas mutaan, sillä hetkellä ella oli huomannut tämän ja nopeasti se sukelsi veden alle ja nosti minut pintaan. Itkin vielä pikkuisen. Sitten hymyilin ja itkin itseni uneen. Pian olin.. kesä mökillämme! Olimme rannalla ja Ella... Ella tosiaankin ui vedessä! se ui koko ajan kauemas ja kauemmas. pian huomasin että se alkoi vajota. juoksin äkkiä veteen ja lähdin uimaan sitä kohti. Liian myöhään.. vain Ellan tuskaiset silmät enää näkyivät vedessä syvällä, syvällä vedessä...Piti taas kestää Ellan uusi kuolema! EI! Ella oli jo poissa näkyvistä. Suljin silmäni ja avasin ne. Edessäni oli kuplia. Aloin itkeä uudelleen ja aloin uimaan kuplia kohti. Ella pulpahti esiin ja katsoi viattoman suloisesti silmiini. Sitten se... hukkui....huusin täysillä. Ihan täysillä mutta kukaan ei kuullut. olin tyhjyyden keskellä. Pian heräsin unen pöpperöisenä. Lähdin kouluun, en puhunut kenellekkään. kenellekkään. Ruokatunnilla ruokalassa pöytääni istuivat koulun kovikset ja tulivat tapansa mukaan vittuileen. En välittänyt, mikään ei merkinnyt mitään. Sitten he mainitsivat Ellan. He sanoivat "Mitäs sille sun törppö koiralle kuuluu" . He selvästi vähän säikähtivät kun kyyneleet kohosivat silmiini. Huusin täysillä niin että koko ruokala kaikui; "se kuoli!" Ja löin jengin johtajaa. Katsoin kuinka hän vaikersi maassa tuskissaan ja karkasin pihalle. Itkin ja juoksin suoraa päätä kotiin. Siellä hypähdin sängylle ja painoin pääni tyynyyn. Äiti tuli huoneeseen. "Yritä unohtaa se! Se oli vain koira" ny suutuin tosissani ja karjuin TOSI KOVAA "niin eihän se sulle merkkaa mitään! HÄN ei ollut pelkkä koira...vaan ainoa ystäväni!" Äiti vaikeni ja lähti pois. Nousin sängyltäni. avasin ikkunani ja ajattelin "eihän minulla mitään menetettävää olisi". Nousin ikkunalaudalle. Hyppäsin. Todellakin hyppäsin. En tuntenut tuskaa, vain ainaista surua ja pahaaoloa sisälläni. Nyt tuntui kuin se kaikki olisi kadonnut. Leijuin kevyenä kuin höyhen. En mitään tuntenut.. mitään. ¨Heräsin olohuoneen sohvalta. "Sattuiko sinuun? Mitä sinä teit? Miksi?" kuulin äidin huokailut. "Äh...ei mua sattunu..." mutisin ja juoksin ulos. Kaaduin heti ulkona. Joka paikkaa särki...nousin ylös "niiin enhän mä mitään menettäny!!" Karjuin koko avarassa maailmassa ja polvistuin maahan ja pitelin käsiäni. Ne olivat aivan verillä. Yhtäkkiä päähäni pälkähti ajatus. Juoksin metsään jonne Ella oli haudattu. Kaivoin multaa pois ellan haudalta -kyyneleet silmillä. Yhtäkkiä ella ilmestyi haudan päälle. Se ei antanut minun kaivaa vaan esti sen. kyyneleet silmissä huusin sille tarkoittamatta sitä "Häivy pois tyhmä rakki! miten saatoitkaan jättää minut yksin tähän ilkeään maailmaan!!" Silloin Ella nosti tassuaan kuin sanoakseen jotai. Kyyneleet valuivat sen lämmintä turkkia pitkin.Haukoin henkeäni enkä ymmärtänyt miksi sanoin noin töykeästi! Ella haihtui pois. Katsoin hautaa, minua alkoi pelottaa. Aloin itkien valittaa "Ella! Aneeksi! En tarkoittanut sitä!" Menin käpertyneenä haudan viereen nukkumaan, "odotan että tulet esiin Ella..." mutisin ja pian nukahdin. Olin joutunut valkoiseen paikkaan. Olin siellä yksin, aivan yksin. Huomasin takanani varjon. Käännyin, Se oli Ella! Mutta.. Ellalla oli outo katse.. niin tyhmä ja -vaarallinen. Se alkoi murista minulle. En ymmärtänyt sitä, vaan menin sen luokse ja silitin sen turkkia. Sormeni menivät sen läpi. kuiskasin kyyneleet silmissä "eiih.." ja peräännyin. Ella murisi ja näytti hampaitaan edelleenkin minulle. yht'äkki se pysähtyi -jähmettyi. Sitten sen silmät muuttuivat punaisiksi. Niissä oli entistä enemmän vihaa ja raivoa. pelästyin ja aloin perääntyi, mutta mitä nopeammin menin taaksepäin, sitä enemmän Ella saavutti minua. "eih.."kuiskasin ja kompastui. Ihmettelin mihin olin kompastunut sillä valkoisessa paikassa ei ollu missään mitään. Huomasin takanani varjon.. se lähestyi. Pian erotin kuka tai mikä se oli; Ella! Katsahdin toista Ellaa hieman hämilläni, ja se katosi. Takaani tullut Ella juoksi luokseni ja uppoutui syliini. Ella, se hyvä ella anoi kuin sääliä tai odottaisi minulta jotain. Pyysin anteeksi ellalta ja se nuolaisi kättäni. Sen kaulapannassa oli jokin viesti otin ja luin sen... " I am your angel" luki lapussa. "suojelusenkelini!" huudahdin itkusta ja halasin ellaa. Sitten heräsin. Oli aamu. Uskoin oikeasti että ella suojelee minua. Kuitenkin se tuotti vain pahaa onnea. Seuraavana päivänä minua lyötiin köniin sitten vietiin teho-osastolle olin aivan kärsinyt,, olin väsynyt...väsynyt...väsynyt elääkseni...Seuraavana yönä näin unta jossa Ella kutsui minua. Otin valkoisen paidan ja lähdin ellan mukaan, pitelin sen turkista kiinni tiukasti. Kohta kaikki pimeni, en nähnyt edes sormiani. tunsin vain Ellan pehmeän turkin. Pian olin pilvissä. Tajusin että olin kuollut. Taiavaassa oli Ella! Ihanaa! Olin iloinen. Minua kuitenkin harmitti että äiti surisi minua. Seuraavana yönä ilmestyin hänen uneensa. Sanoin äidille hyvästit ja kerroin että olen taivaassa ellan kanssa älä sure. Äiti oli sen jälkeen onnellinen ja niin olimme mekin, Ella ja Minä!
2191
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

ELLA!minulla ja ellalla on 5 kk ikäeroa olen vähän vanhempi sitä.ellan elämä oli lyhyt 1995-2005.Mutta nyt aloitamme ellan elämän uudestaan tässä kertomuksessa ei ole kaikki totta.vain ne on totta mitä ella on tehnyt minun kanssa ei kaikki ole totta mitä olen tehnyt ellan kanssa:"lääh lääh"on kivaa juosta konkelossa saarta ympäri ja on kivaa saada siankorvia."huh huh" onpa hiki.Nyt sitä mennään,uimaan!läähätin läähätin.eikun mökkiin,ella et kai taas ole käynyt uimassa,hus ulos kuivumaan irmeli sanoo.höh,minä kun luulin että saisi mennä sisään.myöhemmin irmeli hanna juhani ella lähtevät konkelosta.sori minä uin turkuun.kotona:hoijaa,minä menen nukkumaan"krooh hrooh pyyh pyyh".ellan uni:"miiaaauuuu",muahahahahaaa kissa,tip tap tip tap,hauks,nam nam.ja nyt ella herää ja mennääs vähän eteenpäin ellan elämässä,joulu on tullut.joulu on taas joulu on taas kattila täynnä siankorvia ella laulaa.ihmiset:joulu on taas joulu on taas kattila täynnä puuroo nyt sitä saa nyt sitä saa kattila täynnä puuroo,ai saa vai ella ja tomi sanoo,no eikun puuron kimppuun,nam oli hyvää puuroa.ELLA JA TOMI!no ella ja tomi kysyy!.sitten mennään ellan synttäreihin,ella herää,jes! mun synttärit on tänään,"paljon onnee aavaan paljon onnee aavaan paljon onnee ella paljon onneeaa,sitten kakun kimppuun,Ei ella et sinä saa kakkua.miten voi olla mahdollista minä en saa kakkua mutta muut saa,tomi tulee 2 kakkupalan kanssa.ella sinä saat molemmat palat käyn hakemassa itselleni kakkua.ella sai synttärilahjaksi siankorvia,uuden makuu patjan uuden talutusköyden ja muuta kamaa.ella täytti nyt 2 vuotta ja minäkin olin 2v.ella tammelassa:jee taas saan mennä jahtaamaan kissoja"mau"ne on pesässään sitten kuuluu tuttu ääni vuh vuh.hauks hauks.nam!.sitten juoksemaan hilimariin ja takasin.ja sitten uimaan,jee mä sain kalan ääh,se on liian painava,jussi on lähdössä kalaan,ella!se oli ainakin 10 kg,HAUKI.tomi tulee,JUSSI EI SAA KIUSATA ELLAA!.jussi sai kalan jossa oli ellan puremajäljet.sitten mennään leikkaamaan karvoja pois,ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄKKKKKKKKKK!!!!!!!!!!!!!!!!!Mä OleN kAlJu!!!!!@#¤%£@¤&%"½en mene koskaan enään tuohon parturiin!sitten mennään 5 vuotta taas eteenpäin saman lailla ellan elämä on jatkunut kokoajan.Nyt ella on vähän laiskentunut ja tullut isommaksi,nyt on joulu ja ella sai lahjaksi siankorvia ja kaikkea syötävää.uusivuosi:ella juoksentelee ympäri pihaa ja yhtäkkiä satuttaa lonkan ja sitten mentiin eläinlääkäriin se oli elinikäinen vamma sitten saavutaan taas kesään:ella,irja,liisa,irma menee konkeloon ja ella ei oikein pitänyt siitä kun irja näytti hänen haudan paikan sitten hänen elämänsä kurjin osa alkoi:hän alkoi ajatella vain kuolemaa ei ajatellut yhtään vaikka se kuolisi.8v.synttärit ella saa taas kakkua tomilta,siankorvia ja muuta syötävää ja ella menee konkeloonja kaivelee kuoppia ja kaikkea ja käy uimassa.9v synttärit:ella saa taas samoja lahjoja ja saa uurnan ellan elämä menee kurjemmaksi ja kurjemmaksi.ja sitten koittaa joulu jarmolla ja miialla ella saa lahjaksi siankorvia,sitten tulee tapaninpäivä:kävin ulkoiluattamassa ellaa viimeisen kerran ja ella näki toisen koiran sitten se yhtäkkiä rupesi vetämään auto tielle onneksi sain sen takaisin.sitten veimme ellan yksin kotiin,ja menimme irmalle viettämään tapaninpäivää vein ellalle lopuksi kanssa herkkuja.Sitten kaikki vaitsi minä ja ella meni johonkin en muista niin silloin minä ja ella oltiin viimeistä kertaa kahdestaan.meillä oli hauskaa,ella halusi munakkaita niin tietenkin tein munakkaita itselleni ja ellalle menin saunaan ja ella rupesi haukkumaan en tietänyt miksi?!sitten koitti päivä kun sain suru sanoman ella lopetetaan menimme hyvästelemään ellaa kukaan ei varmaan huomannut itkin!tämä on totta itkin itken vieläkin!ellan kuolema oli minulle surusanoma!tämä on totta jonka nyt kirjoitan:PIDÄN ELLASTA ENEMMÄN KUIN IHMISISTÄ ENEMMÄN KUIN ITSESTÄNI,ja muistakin koirista pidän.RAKASTAN ELLAA!!!!!!!!!!!!!!!!ellan tarina loppu!hautajaisten jälkeen menin haudalle ja rukoilin ja lauloin en koskaan unohda ellaa!huom:jos haluatte tietoa nöffistä menkää sivulle www.newfoundland.fi,teen omankin sivun ellasta siellä on tämä tarina ja kaikkea ellasta ja tietoa nöffistä ja videoita ellasta.kuvia nöffistä alla



äääääää

Newfoundlandinkoira eli "Nöffi"
Newfoundlandinkoira on tullut Suomeen Newfoundlandista merimiesten mukana. Tätä koirarotua kutsutaan myös lempinimellä "NÖFFI". Ennen muinoin "nöffit" pelastivat merihädässä olleita ihmisiä hukkumasta. Newfoundlandinkoira näyttää karhulta. Se voi kasvaa n. 166 cm korkeaksi. "Nöffit" voivat olla väriltään ruskeita, mustia tai täplikkäitä.
"Nöffi" saattoi tulla Suomeen vaikkapa näin…
Olipa kerran merimies, joka asui Newfoundlandissa. Hänellä Oli kaksi "Nöffiä" joiden nimet olivat Siiri ja Hartsa. Merimies ja koirat olivat matkalla Suomeen. Kesti kolme viikkoa Kun koirat ja merimies olivat perillä. Kun oli kulunut viikko Siirikoira sai pentuja. Niitä syntyi 15, mutta merimies ei voinut pitää kaikkia pentuja. Niinpä merimies myi pennut ympäri Suomen maata, mutta Siirin ja Hartsan hän piti itsellään. Siitä lähtien "Nöffejä"on ollut Suomessa.






















äNewfoundlandinkoiran rotumääritelmä

NEWFOUNDLANDINKOIRA (NEWFOUNDLAND)
Alkuperämaa: Kanada
Vastuumaa: FCI (Hyväksytty: FCI 29.10.1996, käännös SKL-FKK 15.1.1997)
KÄYTTÖTARKOITUS: Raskaiden taakkojen vetämiseen tarkoitettu vetokoira sekä vesikoira.
LYHYT HISTORIAOSUUS: Rotu on kotoisin Newfoundlandin saarelta. Se polveutuu paikallisista koirista ja viikinkien vuoden 1100 jälkeen maahantuomista suurista mustista karhukoirista. Eurooppalaisten kalastajien mukanaan tuomat monet uudet rodut auttoivat newfoundlandinkoiran kehittämisessä ja elvyttämisessä. Olennaiset rotuominaisuudet kuitenkin säilyivät. Kun siirtokuntien perustaminen saarelle alkoi vuonna 1610, newfoundlandinkoira oli jo suureksi osaksi saanut käyttötarkoitukseensa soveltuva rakenteen ja luontaisen käytöksen. Näiden ominaisuuksen ansiosta se pystyi kestämään äärimmäisen ankaria ilmasto- ja meriolosuhteita vetäessään raskaita taakkoja maalla tai toimiessaan vesi- ja pelastuskoirana.

YLEISVAIKUTELMA: Newfoundlandinkoira on massiivinen, vahvarunkoinen ja lihaksikas koira, jolla on tasapainoiset liikkeet.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituus säästä hännän tyveen on yhtä suuri säästä maahan. Runko on tiivis. Nartun runko voi olla hieman pitempi eikä niin massiivinen kuin uroksen. Etäisyys säästä rintakehän syvimpään kohtaan on suurempi kuin rintakehän alaosasta maahan.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Ilmeestä heijastuu hyväntahtoisuus ja lempeys. Newfoundlandinkoira on arvokkaan iloinen ja kekseliäs sekä tunnettu aidosta yställisyydestään ja rauhallisuudestaan.
PÄÄ: Massiivinen. Nartun pään rakenne on sama kuin uroksen, mutta se ei ole yhtä jykevä.
KALLO-OSA: Leveä; päälaki on hieman kaartuva ja niskakyhmy voimakkaasti kehittynyt.
OTSAPENGER: Selvästi havaittava mutta ei koskaan jyrkkä.
KIRSU: Suuri ja hyvin pigmentoitunut. Sieraimet ovat hyvin kehittyneet. Mustilla ja valkomustilla koirilla kirsu on musta, ruskeilla ruskea.
KUONO-OSA: Ehdottomasti neliömäinen, syvä, kohtuullisen lyhyt, lyhyen ja hienon karvan peittämä sekä rypytön.
HUULET: Suupielet ovat selvästi havaittavat, mutta eivät ylikorostuneet.
PURENTA: Leikkaava tai tasapurenta.
POSKET: Pehmeät.
SILMÄT: Suhteellisen pienet, syvällä sijaitsevat ja etäällä toisistaan. Sidekalvoa ei ole näkyvissä. Mustilla ja valkomustilla koirilla väriltään tummaruskeat, ruskeilla sallitaan vaalemmat sävyt.
KORVAT: Suhteellisen pienet, kolmiomaiset, pyöreäkärkiset, kallon takasivulle kiinnittyneet ja päämyötäiset. Kun aikuisen koiran korvaa vedetään eteenpäin, korvalehden kärki ulottuu saman puoleisen silmän sisänurkkaan.
KAULA: Vahva, lihaksikas, hyvin lapoihin kiinnittynyt ja tarpeeksi pitkä, jotta pään asento on ylväs. Ei runsaasti löysää kaulanahkaa.
RUNKO: Luusto on kauttaaltaan massiivinen. Sivulta katsottuna runko on syvä ja voimakas.
YLÄLINJA: Vaakasuora ja kiinteä säästä lantioon.
SELKÄ: Leveä.
LANNE: Vahva ja lihaksikas.
LANTIO: Leveä ja viisto noin 30:en kulmassa.
RINTAKEHÄ: Leveä, täyteläinen ja syvä. Kylkiluut ovat hyvin kaareutuneet.
ALALINJA JA VATSA: Vatsaviiva on lähes suora, ei koskaan ylöspäin kohoava.
HÄNTÄ: Newfoundlandinkoira käyttää häntäänsä peräsimenä uidessaan. Siksi häntä on vahva ja tyvestään leveä. Koiran seistessä häntä riippuu suorana mahdollisesti hieman kärjestään kaartuneena ulottuen kintereeseen tai hieman sen alapuolelle. Koiran liikkuessa tai innostuessa häntä nousee selkälinjan tasolle hieman ylöspäin kaartuvana, mutta ei saa kiertyä selän päälle tai kaartia takaraajojen väliin.
RAAJAT:
ETURAAJAT:
YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat suorat ja yhdensuuntaiset sekä kävellessä että hitaassa ravissa.
LAVAT: Erittäin lihaksikkaat ja sijoittuneet taakse noin 45:en kulmassa vaakatasoon nähden.
KYYNÄRPÄÄT: Rintakehän myötäiset.
VÄLIKÄMMENET: Hieman viistot.
KÄPÄLÄT: Suuret ja sopusuhtaiset runkoon nähden, selvästi pyöristyneet ja tiiviit. Varpaat ovat vahvaat ja tiiviisti yhdessä ja niiden välissä on räpylät. Kynnet ovat mustilla ja valkomustilla yksilöillä mustat ja ruskeilla luunväriset. Jos koiralla on valkoiset varpaat ei kynsien tarvitse olla mustat.
TAKARAAJAT:
YLEISVAIKUTELMA: Newfoundlandinkoiran takaosan rakenne on ensisijaisen tärkeä, sillä työntövoima, jota tarvitaan taakkojen vetämiseen, uimiseen ja maantavoittaviin liikkeisiin on pääasia riippuvainen takaosasta. Lantioluun tulee olla vahva, leveä ja pitkä.
REIDET: Leveät ja lihaksikkaat.
POLVET: Hyvin kulmautuneet, mutta eivät niin että vaikutelma olisi kyyristelevä.
SÄÄRET: Vahvat ja melko pitkät.
KINTEREET: Melko lyhyet, matalat, etäällä toisistaan ja yhdensuuntaiset, eivät sisä- eivät ulkokierteiset.
KÄPÄLÄT: Vahvat ja tiiviit. Kynsien väritys on sama kuin etukäpälissä. Mahdolliset kannukset tulee poistaa.
LIIKKEET: Newfoundlandinkoiran eturaajan askel on pitkä ja takaraajan työntö voimakas, mikä antaa vaikutelman vaivattomasta liikunnasta. Lievä selän rullaus on luonnollista. Vauhdin lisääntyessä raajat lähenevät keskiviivaa ylälinjan pysyessä suorana.
KARVAPEITE:
KARVA: Kaksinkertainen ja vettähylkivä. Peitinkarva on kohtalaisen pitkää ja suoraa, ei lainkaan kiharaa. Lievä laineikkuus on sallittua. Pohjavilla on pehmeää ja tiheää, talvisin tiheämpää kuin kesällä, mutta havaittavissa jonkin verran takaosassa ja rinnassa. Pään, kuonon ja korvien karva on lyhyttä ja hienoa. Etu- ja takaraajat ovat hapsuiset. Häntä on kauttaaltaan pitkä- ja tuuheakarvainen, mutta karvoitus ei ole viirimäinen.

VÄRI: Musta, valkomusta ja ruskea.
Musta: Perinteinen väri on musta. Värin tulee olla mahdollisimman tasainen, hieman auringon polttama sävy sallitaan. Valkoiset merkit rinnassa, varpaissa ja / tai hännän päässä ovat sallitut.
Valkomusta: Tämä väritys on rodulle historiallisesti merkittävä. Toivotuin värijakauma: Musta pää, jossa mieluiten kuonoon asti ulottuva valkoinen "pläsi", symmetrinen musta satula, musta lantio ja hännän tyvi. Muut osat ovat valkoiset ja niissä voi esiintyä vain vähäisessä määrin pilkkuja.
Ruskea: Ruskea väri vaihtelee suklaanruskesta pronssiin. Valkoiset merkit rinnassa, varpaissa ja / tai hännän päässä ovat sallitut.
Näyttelyissä kaikki värit kilpailevat samassa luokassa.
KOKO JA PAINO:
SÄKÄKORKEUS: Keskikorkeus on täysikasvuisilla uroksilla 71 cm ja nartuilla 66 cm.
PAINO: Keskipaino on uroksilla noin 68 kg ka nartuilla noin 54 kg. Suuri koko on toivottava edellyttäen että rodunomainen sopusuhtaisuus, voimakas rakenne ja oikeanlaiset liikkeet säilyvät.
VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.
Yleisvaikutelma: Ilmavuus ja massattomuus.
Luuston rakenne: Veltto olemus ja hento luusto.
Luonne: Aggressiivisuus tai arkuus. Pää: Kapea.
Kuono-osa: Suippo tai pitkä.
Huulet: Ylikorostuneet.
Silmät: Pyöreät, ulkonevat tai väriltään keltaiset, voimakkaasti näkyvä sidekalvo.
Selkä: Köyry, pehmeä tai painunut.
Häntä: Lyhyt, pitkä tai koukkuhäntä, kiertynyt hännänpää.
Eturaajat: Painuneet ranteet, hajavarpaat, sisä- tai ulkokierteiset käpälät, räpylöiden puuttuminen varpaiden välistä.
Takaraajat: Suorat polvet, pihtikinttuisuus, länkisäärisyys ja sisäkierteiset käpälät.
Liikkeet: Sipsuttavat, laahustavat, sivuttain etenevät, liian kapeat tai kerhäävät, ristiinastuminen eturaajoilla, ulos- tai korostuneesti sisäänkiertyvät etukäpälät, hackney liikkeet (korkea etuaskel) ja peistaus.
Karvapeite: Täysin avonainen.
HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Huono luonne. Ylä-, ala- tai vino purenta. Lyhyt ja litteä karvapeite.
Muut kuin valkoiset värimerkit mustilla tai ruskeilla koirilla, muut värit kuin musta, valkomusta ja ruskea. HUOM! Uroksilla tulle olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.

Äänestä
  • Ihanaa.Koska Olisi upeaa Omistaa Nöffi.Kasvattaakkin Niitä Ja Omistaa parhaimmillaan 6 nöffiä ja 1 labbis

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


byu kirjoitti:

Itkin. Sen tassut olivat kylmät ja veltot. Sen sielu oli jättänyt hänen pienen ruumiinsa, ja matkasi parhaillaan taivaaseen. Silitin vielä keran sen pörröistä turkkia, ennenkuin se käärittiin huopaan, ja haudattiin takapihamme metsään. Pudotin sen vierelle ruusun kertomaan sen ruusuisetsa elämästä; siinäkin on välillä piikkejä. Laitoimme ristin multaan pystyyn ja lähdimme kotiin. Oli ilta ja minun olisi ollut jo aika nukkua, huomenna olisi koulupäivä. Siltikään en saanut unta. Itkin hiljaa vuoteessani ja mietin mitä minä ja Ella- koira olimme ehtineet tekemään. Ainakin se yksi kesälomani sai kyyneleet valumaan oikeen kunnolla, koska suuni täyttyi suolaisesta mausta. Kesälomalla olimme menneet uimaan, uin kauas. Pian en enää jaksanutkaan uida vaan vajosin syvälle alas mutaan, sillä hetkellä ella oli huomannut tämän ja nopeasti se sukelsi veden alle ja nosti minut pintaan. Itkin vielä pikkuisen. Sitten hymyilin ja itkin itseni uneen. Pian olin.. kesä mökillämme! Olimme rannalla ja Ella... Ella tosiaankin ui vedessä! se ui koko ajan kauemas ja kauemmas. pian huomasin että se alkoi vajota. juoksin äkkiä veteen ja lähdin uimaan sitä kohti. Liian myöhään.. vain Ellan tuskaiset silmät enää näkyivät vedessä syvällä, syvällä vedessä...Piti taas kestää Ellan uusi kuolema! EI! Ella oli jo poissa näkyvistä. Suljin silmäni ja avasin ne. Edessäni oli kuplia. Aloin itkeä uudelleen ja aloin uimaan kuplia kohti. Ella pulpahti esiin ja katsoi viattoman suloisesti silmiini. Sitten se... hukkui....huusin täysillä. Ihan täysillä mutta kukaan ei kuullut. olin tyhjyyden keskellä. Pian heräsin unen pöpperöisenä. Lähdin kouluun, en puhunut kenellekkään. kenellekkään. Ruokatunnilla ruokalassa pöytääni istuivat koulun kovikset ja tulivat tapansa mukaan vittuileen. En välittänyt, mikään ei merkinnyt mitään. Sitten he mainitsivat Ellan. He sanoivat "Mitäs sille sun törppö koiralle kuuluu" . He selvästi vähän säikähtivät kun kyyneleet kohosivat silmiini. Huusin täysillä niin että koko ruokala kaikui; "se kuoli!" Ja löin jengin johtajaa. Katsoin kuinka hän vaikersi maassa tuskissaan ja karkasin pihalle. Itkin ja juoksin suoraa päätä kotiin. Siellä hypähdin sängylle ja painoin pääni tyynyyn. Äiti tuli huoneeseen. "Yritä unohtaa se! Se oli vain koira" ny suutuin tosissani ja karjuin TOSI KOVAA "niin eihän se sulle merkkaa mitään! HÄN ei ollut pelkkä koira...vaan ainoa ystäväni!" Äiti vaikeni ja lähti pois. Nousin sängyltäni. avasin ikkunani ja ajattelin "eihän minulla mitään menetettävää olisi". Nousin ikkunalaudalle. Hyppäsin. Todellakin hyppäsin. En tuntenut tuskaa, vain ainaista surua ja pahaaoloa sisälläni. Nyt tuntui kuin se kaikki olisi kadonnut. Leijuin kevyenä kuin höyhen. En mitään tuntenut.. mitään. ¨Heräsin olohuoneen sohvalta. "Sattuiko sinuun? Mitä sinä teit? Miksi?" kuulin äidin huokailut. "Äh...ei mua sattunu..." mutisin ja juoksin ulos. Kaaduin heti ulkona. Joka paikkaa särki...nousin ylös "niiin enhän mä mitään menettäny!!" Karjuin koko avarassa maailmassa ja polvistuin maahan ja pitelin käsiäni. Ne olivat aivan verillä. Yhtäkkiä päähäni pälkähti ajatus. Juoksin metsään jonne Ella oli haudattu. Kaivoin multaa pois ellan haudalta -kyyneleet silmillä. Yhtäkkiä ella ilmestyi haudan päälle. Se ei antanut minun kaivaa vaan esti sen. kyyneleet silmissä huusin sille tarkoittamatta sitä "Häivy pois tyhmä rakki! miten saatoitkaan jättää minut yksin tähän ilkeään maailmaan!!" Silloin Ella nosti tassuaan kuin sanoakseen jotai. Kyyneleet valuivat sen lämmintä turkkia pitkin.Haukoin henkeäni enkä ymmärtänyt miksi sanoin noin töykeästi! Ella haihtui pois. Katsoin hautaa, minua alkoi pelottaa. Aloin itkien valittaa "Ella! Aneeksi! En tarkoittanut sitä!" Menin käpertyneenä haudan viereen nukkumaan, "odotan että tulet esiin Ella..." mutisin ja pian nukahdin. Olin joutunut valkoiseen paikkaan. Olin siellä yksin, aivan yksin. Huomasin takanani varjon. Käännyin, Se oli Ella! Mutta.. Ellalla oli outo katse.. niin tyhmä ja -vaarallinen. Se alkoi murista minulle. En ymmärtänyt sitä, vaan menin sen luokse ja silitin sen turkkia. Sormeni menivät sen läpi. kuiskasin kyyneleet silmissä "eiih.." ja peräännyin. Ella murisi ja näytti hampaitaan edelleenkin minulle. yht'äkki se pysähtyi -jähmettyi. Sitten sen silmät muuttuivat punaisiksi. Niissä oli entistä enemmän vihaa ja raivoa. pelästyin ja aloin perääntyi, mutta mitä nopeammin menin taaksepäin, sitä enemmän Ella saavutti minua. "eih.."kuiskasin ja kompastui. Ihmettelin mihin olin kompastunut sillä valkoisessa paikassa ei ollu missään mitään. Huomasin takanani varjon.. se lähestyi. Pian erotin kuka tai mikä se oli; Ella! Katsahdin toista Ellaa hieman hämilläni, ja se katosi. Takaani tullut Ella juoksi luokseni ja uppoutui syliini. Ella, se hyvä ella anoi kuin sääliä tai odottaisi minulta jotain. Pyysin anteeksi ellalta ja se nuolaisi kättäni. Sen kaulapannassa oli jokin viesti otin ja luin sen... " I am your angel" luki lapussa. "suojelusenkelini!" huudahdin itkusta ja halasin ellaa. Sitten heräsin. Oli aamu. Uskoin oikeasti että ella suojelee minua. Kuitenkin se tuotti vain pahaa onnea. Seuraavana päivänä minua lyötiin köniin sitten vietiin teho-osastolle olin aivan kärsinyt,, olin väsynyt...väsynyt...väsynyt elääkseni...Seuraavana yönä näin unta jossa Ella kutsui minua. Otin valkoisen paidan ja lähdin ellan mukaan, pitelin sen turkista kiinni tiukasti. Kohta kaikki pimeni, en nähnyt edes sormiani. tunsin vain Ellan pehmeän turkin. Pian olin pilvissä. Tajusin että olin kuollut. Taiavaassa oli Ella! Ihanaa! Olin iloinen. Minua kuitenkin harmitti että äiti surisi minua. Seuraavana yönä ilmestyin hänen uneensa. Sanoin äidille hyvästit ja kerroin että olen taivaassa ellan kanssa älä sure. Äiti oli sen jälkeen onnellinen ja niin olimme mekin, Ella ja Minä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu