Tuli kavereiden kanssa puhetta, mikä se Linuxin avoin koodi oikeastaan on?
Kukaan meistä ei oikein kässää miten joku "avoin" voi olla turvallisempi, kuin se joka ei ole niin avoin.
Voisiko joku meille pöllöille vääntää sen ihan rautalangasta?
Kukaan meistä ei oikein kässää miten joku "avoin" voi olla turvallisempi, kuin se joka ei ole niin avoin.
Voisiko joku meille pöllöille vääntää sen ihan rautalangasta?
Vastaukset 18
Vanhimmat
voi kuka tahansa tarkastella ja löytää virheitä. Suljetussa koodissa kukaan muu kuin kyseinen koodaaja (ja tietysti koodaajan mahdollinen firma) ei näe koodia. Suljettu koodi voi näyttää kermakakulta mutta on maksalaatikkoa sisältä.
avoimesta koodista on helppo kenen tahansa löytää virheitä joihin voi siksi niin helposti hyökätä? Suljetusta koodista virheiden löytäminen on samasta syystä lähes mahdotonta?
Ja suljettu koodi on hienon näköinen ja lisäksi rautainen sisältä?
Tätäkö lauseillasi tarkoitit?
Avoin koodi on parempaa koska se on näkyvillä kaikkien arvosteltavana. Ohjelman tekijä joutuu häpeämään huonoa koodia. Salaista koodia ei voi nähdä joten laadulla ei ole niin väliä.
Miksi sitten salaisen koodin virheitä käytetään jatkuvasti tietomurtoihin, jos salaisesta koodista virheiden löytäminen on niin vaikea?
uskoa, että se noin päin.
Nimittäin, mietittiin, miksi windowsissa on niin paljon tarvetta suojata "jotain" . Pitää olla viirus-ohjelmat ja muut.
Käytäntö on kiistatta osoittanut sen että suljetusta koodista virheiden löytäminen on erittäin helppoa ja niiden hyväksikäyttö haittaohjelmissa on murskaavan ylivoimaista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_lähdekoodi
Jos koodissa on haavoittuvuus, sen voi joku muukin korjata kuin softan valmistaja. Koodi kun on suljettu niin näin ei voi tehdä.
avoimesta koodista on helppo kenen tahansa löytää hyökkäykset mahdollistavia virheitä. Ja hyökkäyksiähän avoimen koodin ohjelmiin koko ajan todella tapahtuu.
Ne virheet paikataan lähes poikkeuksetta nopeammin kuin niihin hyökätään. Sen koodin kun näkee KAIKKI. Tämä tekee sitten sen, että usein avoimen koodin ohelmistot kehittyvät nopeammin tai hioutuvat nopeammin valmiimmaksi ja virheettömämmäksi kun kaikilta tulee korjauksia ja vikailmoituksia.
Tyhmät ihmiset ei tunne tekniikkaa riittävän laajasti että ymmärtäisivät tätä mekanismia. Jotkut on olleet niin pihalla ohjelmistoista, että ensimmäinen avoimen lähdekoodin ohjelma oli joku Firefox jota käyttäneet vaivaiset pari vuotta. Fiksummat tietää kuinka laadukkaaksi vuosikausia jatkuvassa kehityksessä ja lukemattomien silmäparien nähtävillä oleva koodi hioutuu ja kuinka nopeasti.
pihalla trolli. Paskat niitä paikataan, onhan niitä onnistuneita linux-hyökkäyksiä raportoitu pilvin pimein. Sen helpompaa maalia ei olekaan kuin open sourcen havaitut aukot.
Kuinkas paljon niistä hyökkäyksistä on tehty päivittämättömiin järjestelmiin ja kuinka paljon päivitettyihin? Lähes aina kun näkyy uutiskynnyksen ylittäneissä hyökkäksissä ollut tilanne se, että päivitystä ei ole asennettu, tai käytetään vanhentunutta käyttistä.
tai tämä ikivanha icewm kden kanssa...
"käytetään vanhentunutta käyttistä"
Miten määritellään tuo vanhentunut käyttis ?
Kai siihen on jokin aika määritelmä vai onko ?
"Miten määritellään tuo vanhentunut käyttis ?"
Käyttöjärjestelmään ei tule enää tietoturvapäivityksiä. Kaikkihan ne on ajastettuja mitä ihmiset käyttää, että on kerrottu kuinka pitkään päivityksiä tulee.
Sitten kun päivitykset loppuu niin se käy muutamassa kuukaudessa varsin turvattomaksi kun löydettyjä reikiä ei korjata. Itse pidän yli 3kk päivittämättömänä olevaa käyttistä liian turvattomana. Esimerkki vanhentuneesta käyttöjärjestelmästä olisi vaikka Debian 4.0 jonka päivitykset loppuivat viime kuun puolivälissä.
"Sitten kun päivitykset loppuu"
Mistä sen tietää milloin jossakin päivitykset loppuu?
Koska niissä uusissa jakeluissa käyttävät jopa tosi vanhojakin ohjelmia. Siis jopa yli kymmenen vuotta vanhaa softaa. Ja viisi vuotta vanhaa nyt ainakin löytyy vaikka kuinka paljon.
Tuossa hieman otteita GPL-LISENSSI-versio 3
(Eli avoimuudesta tämän lisenssin suomista oikeuksista)
"0. Tätä lisenssiä sovelletaan kaikkiin ohjelmiin tai muihin teoksiin, jotka sisältävät tekijänoikeuden haltijan ilmoituksen, että teoksen levittäminen tapahtuu GPL-lisenssin ehtojen mukaan. “Ohjelma” viittaa kaikkiin tällaisiin tietokoneohjelmiin ja muihin teoksiin. “Ohjelmaan perustuva teos” tarkoittaa joko Ohjelmaa tai mitä tahansa tekijänoikeuslain mukaista jälkiperäistä teosta: toisin sanoen teosta, joka sisältää Ohjelman tai osan siitä, kirjaimellisesti tai muutettuna, tai toiselle kielelle käännettynä. (Tästä eteenpäin käännös sisältyy käsitteeseen “muutos”). “Lisenssinsaaja” on se, jolle ohjelma lisensoidaan.
1. Lisenssinsaajalla on xx.xx.xxxx oikeus kopioida ja levittää sanatarkkoja kopioita Ohjelman lähdekoodista sellaisena kuin se on saatu, millä tahansa laitteella. Ehtona on, että asianmukaisesti jokaisesta kopiosta ilmenee kenellä on siihen tekijänoikeus ja että Ohjelmaan ei ole takuuta; edelleen, kaikki viittaukset tähän Lisenssiin ja ilmoitukseen takuun puuttumisesta on pidettävä koskemattomana; ja vielä, jokaiselle Ohjelman vastaanottajalle on annettava tämä Lisenssi ohjelman mukana.
Lisenssinsaaja voi pyytää maksun Ohjelman kopioimisesta ja voi halutessaan myydä Ohjelmaan takuun.
2. Ohjelmakopion tai kopioiden tai minkä tahansa osan muuttaminen on sallittu. Kun ohjelmaa muutetaan, muodostuu Ohjelmaan perustuva teos. Lisenssinsaajalla on lupa kopioida ja levittää näitä muutoksia ja Ohjelmaan perustuvaa teosta ehdolla, että ensinnäkin Kohdan 1 edellytykset täytetään ja lisäksi vielä seuraavat:
Tämän kohdan tarkoitus ei ole johtaa siihen, että Lisenssinsaaja rikkoisi mitään patenttia tai muuta varallisuussoikeutta tai väittää mitään näiden oikeuksien pätevyydestä; tämän kohdan ainoana tarkoituksena on suojata vapaiden ohjelmien levitysjärjestelmän yhtenäisyys, joka on luotu käyttämällä yleisiä lisenssejä. Monet ovat antaneet arvokkaan panoksensa mitä erilaisimpiin ohjelmiin, joita levitetään tässä järjestelmässä luottaen sen soveltamisen pysyvyyteen; on jokaisen tekijän ja lahjoittajan päätösvallassa haluaako hän levittää ohjelmaa jossakin muussa järjestelmässä ja Lisenssinsaaja ei voi vaikuttaa tähän valintaan."
Mielenkiintoinen käännös ainakin tämä kohta.
"Tämä lisenssi ei kata muita toimenpiteitä kuin kopioimisen, levittämisen ja muuttamisen. Ohjelman ajaminen ei ole kiellettyä. Ohjelman tuloste on tämän Lisenssin alainen vain silloin, kun se muodostaa Ohjelmaan perustuvan teoksen (riippumatta siitä ajetaanko Ohjelmaa vai ei). Milloin tuloste on Lisenssin alainen riippuu siitä, mitä Ohjelma tekee."
Ja tämä joka jopa määrittelee ajan lisenssin alaiselle ohjelmalle ?
Tosin heiluvat on tuon tekstin mukaan ajat.
Otapa sitten selvää näistä ehdoista ja avoimesta lähde koodista... ;)
" b) Ohjelman mukaan liitetään vähintään kolme vuotta voimassa oleva kirjallinen tarjous luovuttaa kelle tahansa kolmannelle osapuolelle, enintään lähdekoodin fyysisen levittämisen hinnalla, täydellinen koneella luettava lähdekoodi, joka on levitettävä yllä mainittujen Kohtien 1 ja 2 ehtojen mukaisesti välineellä, jota käytetään yleisesti ohjelmistojen jakeluun; tai
Teoksen lähdekoodi tarkoittaa sen suositeltavaa muotoa muutosten tekemistä varten. Ajettavan teoksen täydellinen lähdekoodi tarkoittaa kaikkea lähdekoodia kaikkiin teoksen sisältämiin moduleihin ja lisäksi kaikkiin sen mukana seuraaviin käyttöliittymätiedostoihin sekä skripteihin, joilla hallitaan ajettavan teoksen asennusta ja kääntämistä. Kuitenkin erityisenä poikkeuksena levitetyn lähdekoodin ei tarvitse sisältää mitään sellaista, mikä yleensä levitetään (joko lähdekoodi- tai binäärimuodossa) käyttöjärjestelmän pääkomponenttien (kääntäjä, kernel, jne.) mukana, joiden päällä teosta ajetaan, ellei tälläinen komponentti tule ajettavan teoksen mukana."
Kyllä on ympäri pyöreää tekstiä, en muuta sano!
"4. Ohjelman kopioiminen, muuttaminen, lisensointi edelleen tai Ohjelman levittäminen muuten kuin tämän Lisenssin ehtojen mukaisesti on kielletty. Kaikki yritykset muulla tavoin kopioida, muuttaa, lisensoida edelleen tai levittää Ohjelmaa ovat pätemättömiä ja johtavat automaattisesti tämän Lisenssin mukaisten oikeuksien päättymiseen. Sen sijaan ne, jotka ovat saaneet kopioita tai oikeuksia Lisenssinsaajalta tämän Lisenssin ehtojen mukaisesti, eivät menetä saamiaan lisensoituja oikeuksia niin kauan kuin he noudattavat näitä ehtoja."
"Mistä sen tietää milloin jossakin päivitykset loppuu?"
Jokaisen asiallisen käyttöjärjestelmän toimittaja kertoo sen. Hakukoneita saa tietysti käyttää apuna. Esimerkiksi Debianissa päivitykset loppuu normaalisti vuoden kuluttua siitä kun on uusi julkaisu valmis. Jos vuoden sisällä tulee kaksi julkaisua niin päivitykset voi loppua aikaisemmin, sillä eivät ylläpidä kuin korkeintaan kahta julkaisua kerrallaan. Eipä ole Debianissa alkuaikojen jälkeen ollut tuollaista, että käytännössä uuden julkaisun jälkeen vuosi.
Jokaisella käyttöjärjestelmämerkillä on tietysti omat tukimenettelynsä.
"Koska niissä uusissa jakeluissa käyttävät jopa tosi vanhojakin ohjelmia. Siis jopa yli kymmenen vuotta vanhaa softaa. Ja viisi vuotta vanhaa nyt ainakin löytyy vaikka kuinka paljon."
Ei sillä ole mitään merkitystä. Sitten jos sieltä löytyy tietoturva-aukko niin se pitää paikata.
"Ja tämä joka jopa määrittelee ajan lisenssin alaiselle ohjelmalle ?"
Ei GPL 3:ssa ole mitään aikoja määritetty. Yleisimmät avoimen lähdekoodin lisenssit sitten ovat tyypillisesti erittäin yksinkertaisia verrattuna erikoisempiin lisensseihin. GPL:ssä perusidea on lyhyesti se, että voi tehdä suunnilleen mitä tahansa mutta jos koodiin tekee muutoksia ja levittää ohjelmaa niin se koodi pitää olla saatavilla.
Eikä tapahdu. Sitä paitti, maailmassa on enemmän vapaan koodin kehittäjiä kuin siitä kiinnostuneita krakkereita. Eli aukot huomataan aiemmin kehittäjien taholta ja ne paikataan ennekuin ne parit krakkerit niihin ehättävät.
suljetun puolen ohjelmiston aukkoja hyväksikäyttäen käsittääkseni enemmin tehty varsinaisia murtoa.
niin ja onhan siinä sekin seikka että kuka hyökkää avointakoodia vastaan ja sitä hyväksi käyttää saa helposti paljon erittäin osaavia vihamiehiä. kun taasen esim. ms tuotteisiin hyökkäävä saa teoriassa vain lakianoudattavia vihollisia (ja ns. respectiä) . (minua ahdistaisi ajatus että esim mozilla piiristä saisin vihamiehiä jotka haluaisivat rankaista minua koska rikon avoimenkoodin filosofiaa)
ja kuten mainittiin aikaisemmin, avoimella puollella koodi tehdään omaa kunniaa / arvostusta silmällä pitäen, dollarit vasta sitten 2. sijalla. (ainakin suurella osalla näin)
Kysymyksesi on väärin aseteltu. Mikään avoimuus tai sulkeutuneisuun ei takaa koskaan koodin turvallisuutta. Avoin koodi on vain kaikkien nähtävillä näin haluttaessa. Suljettu taas ei ole. Turvallisuuden kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Koodista voi saada paskaa olipa se sit julkista tai ei.
Kuten jo joku mainitsikin niin avoimuudessa on se etu, että kuka tahansa voi korjata virheet ohjelmistossa.
Virheet myös todennäköisemmin löytyvät, koska koodia tutkii miljoona nörttiä enemmän kuin suljettua.
Niin.. kaikissa ohjelmissa on virheitä.