Tästä on tullut kameroiden laadun mittari, ainakin niille joille itse kuvaamien ei ole niin kovin tärkeää - Jos kamera kohisee liikaa on syytä käyttää kulosuojaimia.
Kuvakenno on analoginen puolijohde-elementti . Puolijohteista syntyy lämpökohinaa aina, samoin AD muuntimet synnyttävät oman lämpökohinansa. Lämpö ja kohina ovat kun paita ja peppu - tiheä kenno vs. harva kenno. Mielestäni kohinasta on nostettu turhan kova meteli - noise. Bittitasolla ei 1 tai 0 enää kohise, mutta suttua syntyy kohinanpoistossa - laskennassa. Nykyisin kohinanpoisto on parempaa nyt kun muutamavuosi sitten. Jos kohina poistuu, mutta kuvan yksityiskohdat häviää, se ei liene tarkoitus. Valmis-kuva on kokonaisuus, jossa sisältö on pääasia, hyvin harvoin kuvassa on niin paljon värikohinaa, että itse sisältö siitä kärsisi.
Jos optiikka/kuvakenno/AD muunto laskenta(prosessori(t)) tuottavat laajasävyistä kuvaa, kohinalla ole kovin suurta merkitystä.
Kuvan; Kontrasti, sävyt ja yksityiskohdat viestivät eniten teknisestä laadusta.
Kohina näkyy vasta "croppaamalla" joku yksityiskohta kuvasta, jolla mm. testeissä saadaan kohina näkyviin. Lasin valovoima auttaa herkkyyden noston ohella, unohtamatta hyvin toimivaa vakaajaa. Kun kuvataan sisällä ilman salamaa (joka on parempi tapa) suurempi ongelma on monesti valkotasapaino. Usein kuvat ovat ; sini, vihreä tai keltavoittoisia. Toki RAW formaatissa kuvien sävyt voidaan korjata. Edelleen vaikka kamera on hyvä, kuvan ottaa aina kuvaaja itse. Toki kuvaajien tarpeet/kohteet ovat erilaisia, yleensä normaali kuvaaja selviää ISO 400 ...1600 herkkyydellä. Kohina nykyisissä järkkäreissä on varsin pieni tai se ei ainakaan ole normaalissa kuvassa häiritsevä.
Jos omaa näkemystä ja ymmärtää valon luonteen, sillä pääsee jo kuvauksessa pitkälle. Kamera ei kerro mikä on hyvä kuvakulma, mistä valo tulee tai onko yleensä tuosta/jostain kohteesta järkevää ottaa kuvaa. Tämä oli löyhä siteeraus valokuvaaja Caj Bremerin haastattelusta, jossa hän totesi: "vielä ei ole kameraa joka ilmoittaisi mistä kannattaa ottaa kuva"
Kuvakenno on analoginen puolijohde-elementti . Puolijohteista syntyy lämpökohinaa aina, samoin AD muuntimet synnyttävät oman lämpökohinansa. Lämpö ja kohina ovat kun paita ja peppu - tiheä kenno vs. harva kenno. Mielestäni kohinasta on nostettu turhan kova meteli - noise. Bittitasolla ei 1 tai 0 enää kohise, mutta suttua syntyy kohinanpoistossa - laskennassa. Nykyisin kohinanpoisto on parempaa nyt kun muutamavuosi sitten. Jos kohina poistuu, mutta kuvan yksityiskohdat häviää, se ei liene tarkoitus. Valmis-kuva on kokonaisuus, jossa sisältö on pääasia, hyvin harvoin kuvassa on niin paljon värikohinaa, että itse sisältö siitä kärsisi.
Jos optiikka/kuvakenno/AD muunto laskenta(prosessori(t)) tuottavat laajasävyistä kuvaa, kohinalla ole kovin suurta merkitystä.
Kuvan; Kontrasti, sävyt ja yksityiskohdat viestivät eniten teknisestä laadusta.
Kohina näkyy vasta "croppaamalla" joku yksityiskohta kuvasta, jolla mm. testeissä saadaan kohina näkyviin. Lasin valovoima auttaa herkkyyden noston ohella, unohtamatta hyvin toimivaa vakaajaa. Kun kuvataan sisällä ilman salamaa (joka on parempi tapa) suurempi ongelma on monesti valkotasapaino. Usein kuvat ovat ; sini, vihreä tai keltavoittoisia. Toki RAW formaatissa kuvien sävyt voidaan korjata. Edelleen vaikka kamera on hyvä, kuvan ottaa aina kuvaaja itse. Toki kuvaajien tarpeet/kohteet ovat erilaisia, yleensä normaali kuvaaja selviää ISO 400 ...1600 herkkyydellä. Kohina nykyisissä järkkäreissä on varsin pieni tai se ei ainakaan ole normaalissa kuvassa häiritsevä.
Jos omaa näkemystä ja ymmärtää valon luonteen, sillä pääsee jo kuvauksessa pitkälle. Kamera ei kerro mikä on hyvä kuvakulma, mistä valo tulee tai onko yleensä tuosta/jostain kohteesta järkevää ottaa kuvaa. Tämä oli löyhä siteeraus valokuvaaja Caj Bremerin haastattelusta, jossa hän totesi: "vielä ei ole kameraa joka ilmoittaisi mistä kannattaa ottaa kuva"
Vastaukset 41
Vanhimmat
"…kameroiden laadun mittari, ainakin niille joille itse kuvaamien ei ole niin kovin tärkeää "
—mihinkähän tutkimukseen tms moinen totuus mahtaa oerustua?
Jos tuo olisi totta niin olenpa omituinen otus.
– minulle kuvaaminen ei ole vähäisimmässäkään määrässä tärkeä, se on vain kovin mieluisa ja kehittävä harrastus
– kohina ei milloinkaan ole vaikuttanut kameran valintaani
– kaikkien digikameroitteni tärkeinpänä valintaperusteena on aina ollut dynamikka, se näyttäisi olevan paras laadun mittari.
Ihmettelen ostajaa jolle kohinattomuus on dynamiikkaa tärkeämpi!
"… sisältö on pääasia"
– valmis kuva sisältää mm. kohinaa, difraktiota, värivirheitä, vinjetointia, aberraatiota, tumman pään tukkoisuutta, puhki palaneita kohtia, perspektiivivirheitä yms pääasioita
– minulle kuva on viesti kuvaajalta katsojalle ja sen arvo on aina tullut sen merkityksestä, eli kuvan hyvyys ratkeaa katsojan "päässä"
"Jos omaa näkemystä ja ymmärtää valon luonteen, sillä pääsee jo kuvauksessa pitkälle."
—ihanko totta?
" kohinaa, difraktiota, värivirheitä, vinjetointia, aberraatiota, tumman pään tukkoisuutta, puhki palaneita kohtia, perspektiivivirheitä "
Mutta 98%:lle ihmistä kuva kelpaa sellaisenaan, ilman munkkilatinaa.
Teknisesti hyvän ja huonon kuvan erottaa, jos ero on silmiinpistävän suuri. Sen sijaan pokkarin ja paremman järkkärin kuvaa vaikea erottaa toisistaan. Jos kuvasta tehdään julistekokoon tuloste, läheltä katsottuna eroja syntyy, viiden metrin päästä katsottuna julisteet ovat samanlaisia.
minähän vain kerroin mitä kuva sisältää mm.
arvaappa kuka kirjoitti:
Valmis-kuva on kokonaisuus, jossa sisältö on pääasia"
Yritin nimenomaan kertoa, että minulle sisältö EI OLE pääasia ja että kuva sisältää mm: …
Tiedätkö mitä lyhenne mm tarkoittaa
Kertaus on opintojen äiti
"– minulle kuva on viesti kuvaajalta katsojalle ja sen arvo on aina tullut sen merkityksestä, eli kuvan hyvyys ratkeaa katsojan "päässä"
Teenpä "rautalangasta" viestin mallin, mutta tekstinä kun tässä ei voi käyttää kuvaa
Tässä esimerkki viestistä: 凸 (>—
"Tästä on tullut kameroiden laadun mittari, ainakin niille joille itse kuvaamien ei ole niin kovin tärkeää - Jos kamera kohisee liikaa on syytä käyttää kulosuojaimia."
...ole väkisin tehty kameroiden laadun mittari keskinkertaisten testaajien toimesta. Kuvaamalla vertailukohdetta eri ISO-arvoilla, saadaan hyvin pienellä vaivalla kameroiden erot näkyviin ainakin Jpeg-kuvauksessa.
Dynamiikan eroja ei saakaan enää niin pienellä vaivalla näkyviin, kun Jpeg-kuvauksen dynamiikalla ei ylipäänsä tee edes vielä mitään. Siirryttäessä RAW-otoksiin, nuo erot tulevat selvästi näkyviin Jpeg-muunnoksissa vasta valitsemalla kullekin kameralle paras RAW-konvertteri joita on sitten jo varmaankin kymmenittäin tarjolla ja paljon parhaitten säätöjen poimintaa. Sellaiseen työmäärään ei kukaan testaaja halua vaivaitua, joten valitaan se helpoin tie eli ISO-vertailu.
oikein tulee.
Missä olette nähneet testejä joissa kamerat on pantu paremmuusjärjestykseen kohinan perusteella.
Voisiko olla niin, että kohina on ainoa jonka ymmärrätte testituloksista ja siksi luulette sitä kameroiden laadun mittariksi.
En muista lukeneeni yhtään testiä jossa kohinasta on "väkisin tehty kameroiden laadun mittari keskinkertaisten testaajien toimesta"
Voisitteko laittaamuutaman esimerkin t. lähdeviitteen?
Kylläpä on kova kiihko osoittaa toiset tyhmiksi. Jos kelaat viimeisen 2 vuoden ajalta TM ja Mikrobitti lehtien testit , niissä bojojen annossa kohina on yksi tärkeimmistä kriteereitä. Toki runkovakaajan tai live-näytön puuttumien on luettu myös miinukseksi. Dynamiikasta ei juuri näissä testeissä puhuta, koska sitä ei mitata.
Jos minä ja muut vanhemmat kamraatit kirjoitamme nippelihulluutta vastaan, se ei tarkoita sitä, että emme seuraisi alaa ja parempia ulkomaisia testejä. Ilmeisesti oletuksena on se, että emme ymmärrä digitekniikasta, siksi olemme sitä vastaa?
Oma kuvausharrasteeni alkoi 1965, 1970.. -73 kuvaaminen ja muu AV tekniikka oli tuolloin ammattini. Jäin viime vuonna eläkkeelle elektroniikka alalta alue; viestintä, laite- ja järjestelmäsuunnittelija . Prosessoritekniikkaan pääsin mukaan jo 1986 suunnitteluprojektin myötä, joten ei bittitekniikka aivan outoa ole.... olen edelleen alalla.
Jokaisella on omat intohimonsa, toisille ykkönen on testivoittaja ja oikea merkki. On niitäkin jotka hommaavat kaluston omiin kuvaustarpeisiinsa sopivan. Melkein uskaltaisin väittää, että ¾ kuvaajista harrasteeseen sijoitettavat varat määräävät hankinnan. Siksipä perään kuulutan järjenkäyttöä hankinnoissa, koska lopputuloksesta on aika vaikea arvuuttaa millä kuva on otettu. Toisaalta mitäpä se minulle kuuluu mihin kukin rahansa tärvää, harrastaminen maksaa aina. Harrastus on aina hyvästä, se luo mielihyvää ja onnistumisen iloa, hyvällä välineellä on ilo harrastaa.
¾ kuvaajista harrasteeseen sijoitettavat varat määräävät hankinnan.
VS
Kohina - noise?
Tästä on tullut kameroiden laadun mittari, ainakin niille joille itse kuvaamien ei ole niin kovin tärkeää
On niitäkin jotka hommaavat kaluston omiin kuvaustarpeisiinsa sopivan
Ratkaiseeko "mittarin" kohina, rahat, tarve vai pitääkö ehdottomasti olla Canon?
Mistä se tulee, että joku luulee tietävänsä kaikkien muiden valintaperusteet kameraa ostettaessa?
Olisikohan vika omassa päässä?
"Jos minä ja muut vanhemmat kamraatit kirjoitamme nippelihulluutta vastaan"
—nippelihulluuttako tuo "lämpökohina" vain onkin — no tätä viisautta jo osasin odottaakin
"Oma kuvausharrasteeni alkoi 1965, 1970.. -73 kuvaaminen …"
—minä aloitin lehtikuvaajana v. 1960 Leica IIc:llä muistaakseni, mutta en vieläkään tiedä millä perusteella kaikki muut kameransa valitsevat.
Onneksi minulla ei muisti pahemmin pätki, kiitos työni jossa joutuu käyttämään päätään.
Muistan täysin selvästi kevään 1965 jolloin ostin ensimmäisen kameran se oli venäläinen Lubitel 2
En aloittanut heti "lehtikuvaajana Leicalla", vaan köyhänä koulupoikana Lubitelilla, joka maksoi 20mk.
http://fr.academic.ru/pictures/frwiki/76/Lubitel_2.jpg
Olen siis ilmeisesti niitä joille "itse kuvaamien ei ole niin kovin tärkeää". Kuvaaminen sinänsä ei todellakaan ole tärkeää. Kohde on tärkeä. Kamera on vain työkalu, ei itsetarkoitus. Kuvaaminen on toimintaa jolla kohteen kuva tuotetaan, ei itsetarkoitus.
Tähtitaivaan kuvaajalle kameran lämpökohina ei ole pikkuseikka koska kohde on himmeä ja valotusajat ovat pitkiä. Paremmissa CCD-kameroissa on vielä erikseen jäähdytys jolla kennon lämpötila saadaan pudotettua kymmenillä asteilla lämpökohinan pienentämiseksi. Digijärkkäreissä ei valitettavasti ole tällaista mahdollisuutta.
"Paremmissa CCD-kameroissa on vielä erikseen jäähdytys jolla kennon lämpötila saadaan pudotettua kymmenillä asteilla lämpökohinan pienentämiseksi. Digijärkkäreissä ei valitettavasti ole tällaista mahdollisuutta."
...noissa tapauksissa voi tuota kohinaa ainakin vähentää sopivalla RAW-konvertterilla?
http://www.my-spot.com/RHC/RHC_DarkFrame.htm
Tuolla vielää lisää RAWHide konvertterin tekijän Franklin A. Holub:in otoksia.
http://www.my-spot.com/astronomy.htm
"Tähtitaivaan kuvaajalle kameran lämpökohina ei ole pikkuseikka"
...toinen asia joka digirärkkäreitä "vaivaa" tuossa tähtitaivaan kuvauksessa. Digijärkkäreiden infrapunasuodin on poistettava käytöstä kuten tuollakin sanotaan.
http://www.hapg.org/camera mods.htm
Tuossa muutama vuosi sitten kuvasin jäähallissa Canon Powershot pokkarilla. Jää näytti olevan ruskeahkon sääskiverkon peitossa, ainakin kuvien perusteella, mutta paljaalla silmällä jää näytti puhtaan valkoiselta. Kyseinen kamera tuotti ISO1600:lla täysin käyttökelvotonta kuvaa. Nykyisellä järkkärillä en saa lähimainkaan samanlaista suttua edes ISO3200:lla. Pokkarit välttää auringonpaisteessa räpsimiseen mutta mihinkään vaativiin kohteisiin niistä ei ole. Pokkarien ongelmana on myös surkea piirtoinen/valovoimainen lasi jota ei voi vaihtaa parempaan. Sen ansiosta myös automaattitarkennus huonossa valaistuksessa on kuin loton täysosumaa tavoittelisi. Kun tarpeeksi kauan yrittää, saattaa onnistua.
ulkosalla pudota kennon lämpötilaa kymmenillä asteilla. Enpä kuitenkaan huomannut kohinan hävinneen kuvistani.
Onko niin, että luulette kaikkea kuvassa näkyvää kohinaa kennon ns. lämpökohinaksi?
Miksi digikamerat ovat mustia JOS lämpökohina on suuri ongelma, eikös tuo musta kuumene pahiten auringossa vrt. Canonin valkoiset objektiivit.
Voiko olla niin, että tämä kirjoittelu on tarkoitushakuista erään tietyn kameramerkin huonon testimenestyksen takia ja taustalla onkin eräänlainen versio Tukholman syndroomasta.
Miksi me valokuvauksen harrastajat vetäisimme herneet nenään siitä, että testeissä arvioidaan myös kohina.
Jokainen asiasta kiinnostunut kyllä löytää tiedon kameran kennon dynamiikasta jos haluaa!
Katseli juuri viimeisen kameralehden testiä "tuhatta ja sataa", eipä siinäkään tuosta kohinasta suurta numeroa tehty — vai kohiseeko siinäkin väärä kameramerkki?
Odottelen edelleen lähdeviitettä t. linkkiä testiin jossa kameroiden paremmuus on rankattu kohinan mukaan.
Mihin johtopäätökseen pitäisi tulla jos sellaista ei löydy?
"Katseli juuri viimeisen kameralehden testiä "tuhatta ja sataa", eipä siinäkään tuosta kohinasta suurta numeroa tehty — vai kohiseeko siinäkin väärä kameramerkki?"
...tehty?
http://www.kamera-lehti.fi/
Ihan tuon viimeisen lehden yhteenveto.
"Kamera-lehti | 2/2010, Kamera 60 vuotta!"
"Testissä ammattijärkkärit Canon EOS-1D Mk IV ja Nikon D3s, joiden HUIPPUHERKKYYDELLE on käyttöä myös luonnossa."
Onko kukaan muut kun sinä jankannut tuota asiaa. Eihän alkupäisessä tekstissä puhuttu kameroiden rankkaamisesta paremmuusjärjestykseen VAIN kohinan mukaan... olet ihan itse keksinyt tuon. Kohina on varsinkin TM:n ja MB:n testeissä saanut liikaa painoarvoa, toki se on näkynyt myöskin muissa testeissä.
Paljon luettu testisivu http://www.dpreview.com/ ei painota nykyisin liikaa kohinaan, vaikka dynamiikka ja kohina mitataan sekä referoidaan samantasoisiin kameroihin.
"Voiko olla niin, että tämä kirjoittelu on tarkoitushakuista erään tietyn kameramerkin huonon testimenestyksen takia ja taustalla onkin eräänlainen versio Tukholman syndroomasta"
Ilmeisesti tarkoitat Olympusta, mutta taisit lyödä kirveesi kiveen:
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse620/page14.asp
http://www.dpreview.com/reviews/olympuse620/page16.asp
niin, että kamerat pantiin paremmuusjärjestykseen lämpökohinan perusteella.
Minä en vieläkään löydä tekstistä sellaista kohtaa.
"HUIPPUHERKKYYDELLE on käyttöä myös luonnossa."
—tarkoittaako tuo lämpökohinaa, jos niin mistä sen tietää
—onko kohina sinulle sama kuin herkkyys
Haiseeko tässä joku …
Näitä en ole minä "jankannut" vaan muut "muut vanhemmat kamraatit":
"Kohina - noise?
- Tästä on tullut kameroiden laadun mittari
- Kuvaamalla vertailukohdetta eri ISO-arvoilla, saadaan hyvin pienellä vaivalla kameroiden erot näkyviin ainakin Jpeg-kuvauksessa.
- Jos kelaat viimeisen 2 vuoden ajalta TM ja Mikrobitti lehtien testit , niissä bojojen annossa kohina on yksi tärkeimmistä kriteereitä.
- kameran lämpökohina ei ole pikkuseikka"
"—tarkoittaako tuo lämpökohinaa, jos niin mistä sen tietää
—onko kohina sinulle sama kuin herkkyys"
...halunnut puuttua tuohon lämpökohinaan ollenkaan, mutta toisilla taitaa olla sitten niin että herkkyyden nosto ei vaikuta kohinaan millään lailla. Onnittelen!
"Tästä on tullut kameroiden laadun mittari, ainakin niille joille itse kuvaamien ei ole niin kovin tärkeää"
—mihin ihmeeseen tuo väite perustuu
—miten juuri sinä voi tietää niiden mittarit "joille itse kuvaamien ei ole niin kovin tärkeää"
Yritätkö leimata muut typeryksiksi joilla ei ole sinua vastaavaa järjen valoa.
Mistä näitä tulee jotka tietävät mikä meille muille on tärkeää?
"Valmis-kuva on kokonaisuus, jossa sisältö on pääasia"
—katsoppa tuota
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/9769064-big.jpg
—mikä on mielestäsi kuvan "sisältö" (eli pääasia)
kuvan sisältö:
kolme ilmeisesti mieshenkilöä kävelee poispäin ja kaksi näyttää taluttavan kolmatta, taustalla häämöttää vähän puita ja alla lienee hiekkatie —siinäkö pääasia?
Voisiko olla niin, että kuvassa onkin pääasia ihan jokin muu kuin sisältö, esim sen merkitys katsojalle?
Jos tänne kirjoitat ihan asiaa ja vielä rakentavassa hengessä siitä nousee monesti älämölö?
Joku kysyy kameroista tai laseista, vastaat kysyjälle, jo kohta sinua vaaditaan tilille neuvoistasi tai kyseenalaistetaan koko tietämyksesi alalta....pahimmillaan kysyjä kinaa kanssasi, kiitoksen sijaan.
Kirjoitukseni on vain minun oma mielipiteeni, ei absoluuttinen fakta, jota pitää todistella testein ja tilastoin. Jos kirjoitan, että monelle teknisillä suureilla märehtimien on tärkeämpää kun itse valokuvaus, sen olen huomannut tätä sivua seuratessani. Jos kirjoitan, että kohinalle on monessa testissä on annettu liikaa painoarvoa, se on vain minun havaintoni testeistä, ei tilastoitava fakta, siis ainoastaan mielipide.
Näillä mielipidesivuilla on yhteinen nimittäjä:
KAIKKEA MITÄ KIRJOITAT, VOIDAAN KÄYTTÄÄ SINUA VASTAAN.
kiittämätön kysyjä (aloittajako?)
"pahimmillaan kysyjä kinaa kanssasi, kiitoksen sijaan."
Lämmin kiitos vastauksestasi jo ennakolta
Eiköhän se kinaaja sieltä löydy?
http://keskustelu.suomi24.fi/search/s24search/tid:4190 sort_name:"YrjöJurri"?perpage=25&term_keywords=
Tuli viesti väärällä nimmarilla, mutta aihe on oikea.
että täällä kiitelään ylitsevuotavasti vain paria vastaaja (SE&O ja 2x4)
Muiden kohdalla
"siitä nousee monesti älämölö"
"kysyjä kinaa kanssasi, kiitoksen sijaan."
Eli jos tänne kirjoittelee omasta mielestään suuria viisauksia (mielipiteitä) niin ei ylistetä vaan kommentoidaan ja epäillään ulostusta tarkoitushakuiseksi.
Kyllä on kamalaa kun kinataan — HYI ;—D
"… sen olen huomannut tätä sivua seuratessan"
Tässä vaihtarina minun huomioni ("on annettu liikaa painoarvoa")
– kittiobjektiivi on aina huono
– superzoom on huono
– Leica on liian kallis
– kroppi on kamalan huono ff:n verrattuna
– älä osta pokkaria
– RAW on raakadataa suoraan kennolta
Valokuvauksen harrastaminen on mahdottoman vaikeaa ja siitä keskustelu kiihkottomasti on vielä paljon vaikeampaa,
KAIKKEA MITÄ KIRJOITAT, VOIDAAN KÄYTTÄÄ SINUA VASTAAN.
—varsinkin jos kirjoittelet tarkoitushakuista huuhaata — onneksi tämä on vapaaehtoista
—jos pitäydyt vain lukemisessa niin kukaan ei käytä sitä sinua vastaan (paitsi perheenpää — ehkä)
Etsiskelin itselleni esimerkiksi muille antamiasi kiitoksia.
Kun en äkkiä löytänyt niin pistäisitkö linkin muutamasta hyvästä esimerkistä miten olet kiittänyt täällä keskustelijoita!
Ehkä minäkin opin kunhan saan hyviä esimerkkejä
Märehtiminen on kyllä tärkeää
nostat vain kaksi kiitoksien ansaitsijaa.He ovat kyllä kiitokset ansainneet vastausvaivannäöstään.Nostaisin listalle myös monta muuta.Esim.Mika 2,Kimmo koo,Työeläkeläinen,Tavallinen tallaaja, Earl of...,"Kalle" ja monta samanarvoista nimimerkkiä .
Se,että yleensä vaivautuu käsittelemään asiallisesti kysyjän ongelmaa, on kiitoksen arvoista.
Harmikseni Kimmo Koo on poistunut palstalta ilmoittaen syyksi juuri itseriittoiset alatyyliset vastaustekstit.En yhtään ihmettele.
"Tästä on tullut kameroiden laadun mittari, ainakin niille joille itse kuvaamien ei ole niin kovin tärkeää - Jos kamera kohisee liikaa on syytä käyttää kulosuojaimia."
...ihan kiihkottomasti tarkastelee vaikkapa myynnissä olevien APS-C digijärkkärien suorituskykyä värierottelun (Color Depth), dynamiikan (Dynamic Range) ja hämäräkuvauskyvyn (Low Light ISO) suhteen, niin sekä hämäräkuvauskyvyssä että värierottelussa on yhden aukon ero parhaimman ja huonoimman välillä mutta dynamiikassa jo kaksi. Kuinka hyvin nuo dynamiikan erot on tuotu testeissä näkyviin oikeilla kuvilla, on kokonaan toinen asia.
"Kuinka hyvin nuo dynamiikan erot on tuotu testeissä näkyviin oikeilla kuvilla"
—et kai ihan aikuistenoikeasti usko, että dynamiikan erot saadaan näkyviin lehtikuvissa?
Arvaappa mikä on noiden lehtien painokoneen dynamiikka tuollaiselle paperille painettaessa, mahdatkohan ihan oikeasti tietää dynamiikasta mitään?
Dynamiikan eroilla ei sunnuntaikuvaajalle olekaan mitään merkitystä, ne joille asia merkitsee löytävät kyllä haluamansa tiedot.
Oikeilla kuvilla, ihan kiihkottomasti.
Jos kirjoittelee tällaisille palstoille asettuu aina vapaaehtoisesti ja väistämättä alttiiksi sille, että joku kiittämätön saattaa kommentoida ja olla eri mieltä.
Minulla on sellainen dilemma noiden testien kanssa, että huonosti tehdyissä testeissä ei minun kamerani koskaan pärjää (pahin on eräs norjalainen). Mutta sitten on onneksi myös hyvin tehtyjä testejä joissa minun kamerani valitaan testivoittajaksi.
Meneeköhän kuvat piloille jos kamerani ei voita kaikissa kohinatesteissä?
""Kuinka hyvin nuo dynamiikan erot on tuotu testeissä näkyviin oikeilla kuvilla"
—et kai ihan aikuistenoikeasti usko, että dynamiikan erot saadaan näkyviin lehtikuvissa?"
...referoit, niin näytä edes koko lauseen sanoma. Kirjoittamani oli: "Kuinka hyvin nuo dynamiikan erot on tuotu testeissä näkyviin oikeilla kuvilla, on kokonaan toinen asia." Tuossa ei kerrota paperijulkaisuista mitään. HDR-näytöistä en tiedä missä nyt mennään.
http://www.oled-display.info/dr37-p-hdr-display-brightside
Yleisesti ottaen ominaisuuksien visualisoinnilla saavutetaan parhaiten sanoman perillemeno, ei käppyröillä tai taulukoilla.
lehtien testeistä, pelkkää ymmärtämättömyyttäni kuvittelin, että testeissä käytetyt kuvat voi tuoda näkyviin vain tulostamalla.
"Kuinka hyvin nuo dynamiikan erot on tuotu testeissä näkyviin oikeilla kuvilla"
—kertoisitko tarkemmin missä tai millä niitä testien tuloksia tuodaan näkyviin oikeilla kuvilla niin, että dynamiikan erot näkyy kuvissa?
Olin tyhmä kun luulin, että referoimani keskustelun voi lukea edelläolevasta viestistä
Minulle kohina on enemmänkin kuvan kuin kameran ominaisuus. Se, onko kohina sitten toivottu vai ei-toivottu ominaisuus kuvassa, saattaa vaikuttaa kameran valintaan. Ja kyllä, kameroissa on eroja ja kohinantuotto on muiden joukossa vain yksi ominaisuus, joka voi olla myös kilpailukeino valmistajien välillä.
Jos muut ominaisuudet ovat samalla tasolla, niin mieluiten valitsisin vähiten kohinaa tuottavan kameran. Jos kohinaa haluaisin, sitä voi lisätä kuvankäsittelyn keinoin, toistaiseksi yhteenkään kuvaan ei ole tarvinnut lisätä kohinaa. Tietysti tässä kohtaa kannattaa muistaa kuvausolosuhteet ja niiden hallinta. Hallituissa olosuhteissahan kuvaaminen on helpompaa joka suhteessa, vaativimmissa ja hallitsemattomammissa olosuhteissa saattaa sitten välineilläkin olla merkittävä osuus.
"Kohina näkyy vasta "croppaamalla" joku yksityiskohta kuvasta, jolla mm. testeissä saadaan kohina näkyviin. "
Mihinkähän tämä mielipide perustuu? Olen ottanut paljonkin kuvia, joissa jo kymppikoossakin näkyisi haitallisesti kohinaa. Jälleen tarkoitan niitä ihan oikeita aidoissa tilanteissa ja käyttöympäristöissä otettuja valokuvia, en testikuvia. Testeillä ja tutkimuksilla saadaan tietysti kameroiden eroja selville, ja ne siksi ovat tärkeitä kehityksen ja kilpailun kannalta. Mutta niiden testitulosten tulkinta on yksi lukutaidon alue. Kyse on siitä, että jokainen osaisi punnita niiden tärkeimpien tulosten merkityksen itselleen, eikä pelkästään tyytyisi valitsemaan sitä "parasta eli testivottajaa".
Maininta infrapuna suotimen poiskytkemisestä? Tähtikuvausta ajatellen.
Miten se onnistuu Sonyn kameroissa, a700 tekee välillä aika paljon punaisia pikseleitä kuvaan. En ole kokeillut näkyvätkö kuinkä selvästi oikeassa paperikuvassa, vai vain pelkästään näytöllä?
"Oli tuossa viestissä jossain maininta infrapuna suotimen poiskytkemisestä? Tähtikuvausta ajatellen.
...oli poimittu tekstistä tuon RAWHide RAW-konvertterin tekijän omilta tähtikuvaukseen liittyviltä sivuilta.
http://www.my-spot.com/astronomy.htm
Ja tuossa se infrapunasuotimen poistohärpäkkeen valmistajan nimi sivulla ja kuva otettuna Canon EOS 350D:llä sen kanssa.
http://www.my-spot.com/m16_350D_1st.htm
Tuossa taas näyte siitä, miltä Minolta 7D:llä otettu vastaava kuva näyttää, kun tuotä IR-suotimen poistohärpäkettä ei ole.
http://www.my-spot.com/m16lpf.htm
Tuossa taasen sen IR-poistohärpäkkeen tekijän sivu.
http://www.hapg.org/camera mods.htm
"Miten se onnistuu Sonyn kameroissa, a700 tekee välillä aika paljon punaisia pikseleitä kuvaan."
Taitaa kuitenkin olla "for Canon only" tällä kertaa.
Tavallinen
http://www.my-spot.com/RHC/RHC_DarkFrame.htm
...vielä rohkeimmille näyte siitä, miten IR-filtteri poistuu Nikonista.
http://www.astrosurf.org/buil/d70/ircut.htm
Itselläni oli koneella hieno kokoelma kirjanmerkkejä ir-kuvauksesta ja uv-kuvauksesta. OLI, perkeleen läppärit.
A700:n kohdalla en kuitenkaan uskoisi niistäkään olleen apua, koska nuo ohjeet ir-cut filtterin poistoon tuppaavat ilmestymään vasta, kun valmistajilta ilmestyy uudempia runkoja samaan luokkaan.
"A700:n kohdalla en kuitenkaan uskoisi niistäkään olleen apua, koska nuo ohjeet ir-cut filtterin poistoon tuppaavat ilmestymään vasta, kun valmistajilta ilmestyy uudempia runkoja samaan luokkaan."
...tuo kysyntä liian pientä, jolloin teollinen tarjonta jää olemattomaksi. Tuon seurauksena tee-se-itse näpertelijät ovat valmiita purkamaan kakkos-/kolmosrunkonsa päreiksi ja katsomaan mitä ne ovat kulloinkin syöneet. Niinpä nuo käytettävissä olevat ohjeetkin ovat ainoastaan jonkin verran vanhemmille kameroille.
"Itselläni oli koneella hieno kokoelma kirjanmerkkejä ir-kuvauksesta ja uv-kuvauksesta. OLI, perkeleen läppärit."
...kopioda tuo kirjanmerkkitiedosto useampaan paikkaan ja päivittää se aika-ajoin. Itse käytän Firefoxia, josta vähintään viikottain kopioin tuon kirjanmerkkitiedoston neljään eri paikkaan kolmelle eri kovalevylle kahdessa eri tietokoneessa ja muistitikulle. Tuskinpa häviää ellei mökki pala tai rosmo käy kylässä.
... mutta silti kiva ominaisuus. Otan surutta ISO 6400/12800 kuvia vaikka dynamiikka supistuu hieman yli 8/7 aukkoon. Se riittää yhä suurimmassa osassa tilanteita. Näin sain mielestäni mahtavia tilannekuvia jouluna pienistä vauhdikkaista lapsistani. Suljinaika kun on liikkuvia lapsia kuvattaessa pidettävä lyhyenpuoleisena, kuten 1/60s, 1/100-1/160 ja f/1.4-3.5. On ne salamatkin, mutta ei ollut sama asia kuin joulun valot.
Kuvien laatu on yhä riittävä A3-printteihin, varsinkin kun krominanssikohinan poistaa NeatImagella. Luminanssikohinan annan olla, se tuo kuvaan tunnelmaa. Ennen olisin joutunut räiskimään salamalla, vähintään täytesalamana. Nyt on vapaus valita.
Ihmisiltä on tainnut unohtua, miten helposti diafilmin sai palamaan puhki...
"tarttuuko krominanssikohina myös kuvaan vai onko se vain näytön ominaisuus?