Laiturin hankinta

Kyselijä Helsingistä

Olen hankkimassa laituria mökkirantaan. Järvi on Saimaan vesistöä ja pohjoisrantaisen tontin edestä aukeaa noin 8km selkä. Vedenkorkeuden vaihtelu on noin puoli metriä. Ranta on matala ja kymmenen metrin päässä rantaviivasta vettä on noin metri. Viidentoista metrinkään päässä en vielä uskaltaisi pulahtaa uimaan pää edellä. Pohja on kivinen. Haluaisin mahdollisimman helppohoitoisen ja vähätöisen laiturin sekä olen valmis maksamaan näistä ominaisuuksista jos tuleva käyttöikä lasketaan vuosikymmenissä.

Laituria tultaisiin käyttämään auringonottoon, uimiseen, kalastamiseen ja soutu- sekä moottoriveneen (5m) kiinnitykseen.

Millainen laituri sopisi näillä tiedoilla? Betoniponttoonia olen käynyt katselemassa, mutta vedensyvyys arveluttaa. Kokemuksia kaivataan!

54

15148

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vastaaja Helsingistä

      Ratkaisu on ponttoonilaituri, jossa on muoviponttoonit. Jos ranta on matala, oletettavasti se on matala myös maan puolella. Muoviponttonilaiturin pystyt nostamaan kuiville omin voimin, käsivinssin avulla tai ilman, laiturin koosta riipuen. Pystyt myös jatkamaan tai levittämään sitä T:n muotoiseksi, jos myöhemmin haluat.

      Käyttöiästä en tiedä, meillä on parikymmenvuotias laituri, joka talvehtii rannalle vedettynä. Huoltona on ollut puhtaanapito. Kiinnitysvaijerit joudun keväällä uusimaan - ei vaijerin, vaan sen päällysmuovin hapertumisen vuoksi. Käytämme laituria uintiin ja auringonottoon sekä soutu - ja purjeveneen (pieni) kiinnitykseen.

      • Pullasorsaperhe

        Omana kokemuksenani voin ainoastaan olla samaa mieltä ylläolevan laiturinomistajan kanssa. Itselläni kokemuksia ollut muistakin ja muiden laitureista, tämä pontoonilaituri on tähän astisista paras eikä
        loppujenlopuksi hinnaltaan mikään hirvittävä. Minulla jo vuosien kokemus omasta T-mallin laiturista, ranta vähän samanlainen kuin kyselijällä mataluuden ja veden korkeuksien suhteen. Kiva nauttia auringosta ja laiturikahvista ensikesänä tasaisella ja vakaalla laiturilla.
        Pontoonilaituria kannattaa tehdä varmaanki ensin lyhkäsempi pätkä ja katsoa miten se käyttäyy ja mitkä on sen tarpeet kun ajattelee sitä pohjoisrannan isonselän tuulia. Laituriin on mahdollisuuksia helposti tehtävissä lisää tarpeen mukaan.
        Mukavia laiturihaaveita ja lämpimiä tuulia kahvin kera kesällä.


      • Järvi-Savo

        Nuuka savolainen vaihtelee vaijerin päälle sopivaa vihreää vesiletkua... vaijerin toiseen päähän vaan tarpeeksi pieni silmukka ja irroitettava sakkeli.Konstit on monet kun lomautusta pukkaa...


      • möcin ucco

        ponttonilaituri, mutta betoniponttonein, jota ei nosteta talveksi ylös. Itsellä on 10v kokemus muoviponttonilaiturin ronttaamisesta rannalle syksyisin, ja rohkenisin väittää että se on helppoa ja mukavaa vain esitteissä, eritoten jos käytössä ei ole laakeaa hissukseen laskevaa hiekkarantaa ilman kiven kiveä jossa vedenpinta noston aikaan ei ole matalalla, ja kunnon sähkövinssiä jämerin kiintein kiinnityspaikoin. Meillä raskaan ja noihin aikoihin vuodesta yleensä vielä puuosiltaan umpivettyneen laiturin nostoa tehtiin kahteen mieheen vaijeritaljoilla ja lopulta laitska läks uudelle omistajalle keltaisenpörssin kautta.


      • 8 vuotta

        Ponttonilaituri ei sovellu noin ison selän rantaan. Ja ei muutenkaan sovella oikein mihinkään. Paras laituri on jaloilla oleva jossa voi korkeutta helposti säätää. Sen voi ihan hyvin jättää talveksi veteen ja jos jäät sitä liikuttelee niin sen voi helposti siirtää takaisin...ja ei kukaan estä myöskään sitä nostamasta maille.


      • Anonyymi

        Vinssillä toki voi sen maihin vetää, mutta millä työnnät sen takaisin veteen, etenkin jos olet vielä sen verran selkävaivainen, että et uskalla kovin riuhtoa. Kyllä siihen työntämiseen tarvii jonkun mönkijän tapaisen kuitenkin, samoin veneen vesille työntämiseen. Näin ainakin jos yksin pitää asiat hoitaa, niinkuin mulla on asianlaita.


      • Anonyymi
        möcin ucco kirjoitti:

        ponttonilaituri, mutta betoniponttonein, jota ei nosteta talveksi ylös. Itsellä on 10v kokemus muoviponttonilaiturin ronttaamisesta rannalle syksyisin, ja rohkenisin väittää että se on helppoa ja mukavaa vain esitteissä, eritoten jos käytössä ei ole laakeaa hissukseen laskevaa hiekkarantaa ilman kiven kiveä jossa vedenpinta noston aikaan ei ole matalalla, ja kunnon sähkövinssiä jämerin kiintein kiinnityspaikoin. Meillä raskaan ja noihin aikoihin vuodesta yleensä vielä puuosiltaan umpivettyneen laiturin nostoa tehtiin kahteen mieheen vaijeritaljoilla ja lopulta laitska läks uudelle omistajalle keltaisenpörssin kautta.

        Ja miten se laiturin takaisin vesille työntö. Ei onnistu vinsseillä se.


    • Bono-.

      Betonivalu riittävän kauaksi rannasta. Kooltaan ei tarvitse olla suuren suuri. Sitten betonivalun ja rannan välille rakennat kestopuusta sillan. Ei tarvitse koskaan purkaa ja veden korkeuden vaihtelut eivät häiritse. On vakaa eikä heilu ja keinu aallokossa.

      • Meillä tuollainen ratkaisu mökiltä löytyy. On siirtynyt yli 0,5 metriä sivulle jäiden mukana...

        Rakenteena kaivonrengas, joka täytetty kivillä ja betonilla.


      • ,,,,,

        kahdessa vuodessa, ainakin meren rannalla. Jääpankki tarttuu puusiltaan kiinni ja kaikki kiinnikkeet tulee puista läpi että heilahtaa.


      • ,,,,,,
        ,,,,, kirjoitti:

        kahdessa vuodessa, ainakin meren rannalla. Jääpankki tarttuu puusiltaan kiinni ja kaikki kiinnikkeet tulee puista läpi että heilahtaa.

        .


      • Bono-.
        The_Rat kirjoitti:

        Meillä tuollainen ratkaisu mökiltä löytyy. On siirtynyt yli 0,5 metriä sivulle jäiden mukana...

        Rakenteena kaivonrengas, joka täytetty kivillä ja betonilla.

        Se on väärin tehty! Riittävän suuri monttu pohjaan kaivinkoneella, jos on kivinen pohja ja tähän valetaan riittävästi betonia. Jos on lietepohja niin juntataan betonipaaluista "pohja" varsinaiselle valulle. Paalut pitää juntata niin syvälle pohjalietteeseen kuin menevät (peruskallioon?) asti ja nämä tuetaan päälle valettavalla ja hyvin raudoitetulla betonilaatalla! Ristikkäistukia ei välttämäti tarvita, mutta joissain tapauksissa (pohja erittäin mutainen) on hyvä, että varsinainen "laiturin-nokka" eli valettu betonilaatta tuetaan vaijereilla noin 5-10m päässä oleviin "kiintokohteisiin, jotka voivat olla joko luonnonkiviä taikka sitten junttapaaluja. Tällöin on muistettava, merkitä vaijerit ja huomoitava, että vaijerit asennetaan siten, ettei niistä ole vaaraa moottoriveneiden potkureille eikä mahdollisille uimareille. Operaatiolle tulee hintaa noin 10 000 euroa, mutta tulee kyllä hyvä. Ei liiku ei vapise eikä vatkaa eikä varmasti siirry jäiden mukana. Betonisaarekkeen korkeus veden maksimi "korkeusdesta" pinnasta tulee ollan vähintään metri. Varsinainen "puusilta" rannan ja betonisaarekkeen välillä pitää rakentaa niin, että väli vedenpintaan on myös tuon metrin taikka vähän yli. Tämä siksi että ahtojää ei riko rakenteita. Metri kuulostaa korkealta pudotukselta veteen, mutta tämän voi ratkaista saranoilla ylös kääntyvillä laiturin pituussunnataisilla puuportailla taikka madalluslaudoilla, jotka on helppo nostaa laiturin päälle syksyisin, jolloin nämä eivät ole jäiden armoilla. Betonisaareke tuo myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vakautensa tähden. Esimerkiksi laiturinnokkaan on hyvä rakanetaan huvimökki, miksei jopa kylpytynnyri. Itse suosittelen ehdottomasti kiinteäjalkaista laituriratkaisua vaikka se vähän kalliimmaksi tuleekin kuin perinteinen ponttoonilaituri.


      • Pysyvä laituri
        ,,,,,, kirjoitti:

        .

        Kiinnostaa tehdä tuo betonilaituri.
        Neuvotko kuinka sitä betonia voi järveen valaa? Onnistuuko kotikonstein? Kiitos!


      • BB henna
        Pysyvä laituri kirjoitti:

        Kiinnostaa tehdä tuo betonilaituri.
        Neuvotko kuinka sitä betonia voi järveen valaa? Onnistuuko kotikonstein? Kiitos!

        On tehtävä halutun muotoinen valumuotti. Raudoitukset on hyvä sovitella jo valmiiksi muottiin. Muotti pudotetaan veteen haluttuun kohtaan ja asetetaan vatupassilla suoraan, tuetaan pohjaan lyötävillä seipäillä oikeaan asentoon. Sen jälkeen betoniauto tuo sinulle oikeanlaista tavaraa (kysyttävä betonifirmasta veteen soveltuvaa betonia) ja muotti valetaan täyteen. Betoni kuivuu muutamassa päivässä kivikovaksi vaikka ei uskois että se on mahdollista veden alla. Pohjaa on syytä ruopata valun alta niin että siihen kohtaan syntyy "kuoppa" Näin varmistat, että valu todellakin pysyy siinä paikassaan missä sen pitää olla. Kovapohjainen ranta on ehdottomasti paras ja pehmeä mutapohjainen ranta vaatii paalutuksen, joka maksaa jo huomattavasti enemmän. Rakennusliikkeet antavat tarkempia tietoja asiasta.


      • yhteinenhyvä
        BB henna kirjoitti:

        On tehtävä halutun muotoinen valumuotti. Raudoitukset on hyvä sovitella jo valmiiksi muottiin. Muotti pudotetaan veteen haluttuun kohtaan ja asetetaan vatupassilla suoraan, tuetaan pohjaan lyötävillä seipäillä oikeaan asentoon. Sen jälkeen betoniauto tuo sinulle oikeanlaista tavaraa (kysyttävä betonifirmasta veteen soveltuvaa betonia) ja muotti valetaan täyteen. Betoni kuivuu muutamassa päivässä kivikovaksi vaikka ei uskois että se on mahdollista veden alla. Pohjaa on syytä ruopata valun alta niin että siihen kohtaan syntyy "kuoppa" Näin varmistat, että valu todellakin pysyy siinä paikassaan missä sen pitää olla. Kovapohjainen ranta on ehdottomasti paras ja pehmeä mutapohjainen ranta vaatii paalutuksen, joka maksaa jo huomattavasti enemmän. Rakennusliikkeet antavat tarkempia tietoja asiasta.

        Minulla on ollut lammen rannalla betoniankkuri 28 vuotta. Kooltaan 3,5 kuutiometriä. Siinä on myös arvioidun korkeuden vaihtelun yläpinnasta alaspäin ja jäitten varan yläpulelle portaaikko. Kohteessanne on tarve suhteellisen pitkään laituriin. Ellei hanki maa-ankkurin ja varsinaisen käyttölaiturin ankkurin välille kaarisiltaa, niin joutuu silta-ankkureja valamaan useamman (matka n. 15 m). Kulku osuus leveytenä riittää 1,5m. Varsinainen laituri on hyvä olla 4 kertaa 5m.

        Teillä on kivikkoranta. Voisi tosiaan harkita pitkällä ulottovuuskaivurilla kasata laituripaikaksi "saari". Noin pitkään maaliturille ei ehken saisi lupaa vaikka rannanpuolelta virtaus olisi turvattu rakenteessa. Kivistä kootun varsinaisen laiturin pohjaperustuksen rakentamiseen on hyvä pitää yhteys rakennustarkastajaan. Kyseinen käyttöhyvä, helppohoitoinen ja kestävä laituri aiheuttaa joissakin kateutta, nän vältytään turhilta jälkipuinneilta.


      • Bono-. kirjoitti:

        Se on väärin tehty! Riittävän suuri monttu pohjaan kaivinkoneella, jos on kivinen pohja ja tähän valetaan riittävästi betonia. Jos on lietepohja niin juntataan betonipaaluista "pohja" varsinaiselle valulle. Paalut pitää juntata niin syvälle pohjalietteeseen kuin menevät (peruskallioon?) asti ja nämä tuetaan päälle valettavalla ja hyvin raudoitetulla betonilaatalla! Ristikkäistukia ei välttämäti tarvita, mutta joissain tapauksissa (pohja erittäin mutainen) on hyvä, että varsinainen "laiturin-nokka" eli valettu betonilaatta tuetaan vaijereilla noin 5-10m päässä oleviin "kiintokohteisiin, jotka voivat olla joko luonnonkiviä taikka sitten junttapaaluja. Tällöin on muistettava, merkitä vaijerit ja huomoitava, että vaijerit asennetaan siten, ettei niistä ole vaaraa moottoriveneiden potkureille eikä mahdollisille uimareille. Operaatiolle tulee hintaa noin 10 000 euroa, mutta tulee kyllä hyvä. Ei liiku ei vapise eikä vatkaa eikä varmasti siirry jäiden mukana. Betonisaarekkeen korkeus veden maksimi "korkeusdesta" pinnasta tulee ollan vähintään metri. Varsinainen "puusilta" rannan ja betonisaarekkeen välillä pitää rakentaa niin, että väli vedenpintaan on myös tuon metrin taikka vähän yli. Tämä siksi että ahtojää ei riko rakenteita. Metri kuulostaa korkealta pudotukselta veteen, mutta tämän voi ratkaista saranoilla ylös kääntyvillä laiturin pituussunnataisilla puuportailla taikka madalluslaudoilla, jotka on helppo nostaa laiturin päälle syksyisin, jolloin nämä eivät ole jäiden armoilla. Betonisaareke tuo myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vakautensa tähden. Esimerkiksi laiturinnokkaan on hyvä rakanetaan huvimökki, miksei jopa kylpytynnyri. Itse suosittelen ehdottomasti kiinteäjalkaista laituriratkaisua vaikka se vähän kalliimmaksi tuleekin kuin perinteinen ponttoonilaituri.

        Tuo varmaan toimii, mutta tässä puhuttiinkin tällaisesta ohjeistuksesta:
        > Betonivalu riittävän kauaksi rannasta. Kooltaan ei tarvitse olla suuren suuri.

        Esittämäni version hinta lienee alle 500 euroa. Töineen. :)

        > Varsinainen "puusilta" rannan ja betonisaarekkeen välillä pitää rakentaa niin, että väli vedenpintaan
        > on myös tuon metrin taikka vähän yli.

        Normaalikorkeuteen vai maksimiin? Meillä käynyt mökillä meri lähes 2 metriä normaalia korkeammalla parhaimmillaan. Saa olla korkealla tuo rakennelma, että pysyy sitten... :)


      • mutta kovettuu kyllä
        BB henna kirjoitti:

        On tehtävä halutun muotoinen valumuotti. Raudoitukset on hyvä sovitella jo valmiiksi muottiin. Muotti pudotetaan veteen haluttuun kohtaan ja asetetaan vatupassilla suoraan, tuetaan pohjaan lyötävillä seipäillä oikeaan asentoon. Sen jälkeen betoniauto tuo sinulle oikeanlaista tavaraa (kysyttävä betonifirmasta veteen soveltuvaa betonia) ja muotti valetaan täyteen. Betoni kuivuu muutamassa päivässä kivikovaksi vaikka ei uskois että se on mahdollista veden alla. Pohjaa on syytä ruopata valun alta niin että siihen kohtaan syntyy "kuoppa" Näin varmistat, että valu todellakin pysyy siinä paikassaan missä sen pitää olla. Kovapohjainen ranta on ehdottomasti paras ja pehmeä mutapohjainen ranta vaatii paalutuksen, joka maksaa jo huomattavasti enemmän. Rakennusliikkeet antavat tarkempia tietoja asiasta.

        Betonin kovettuminen on kemiallinen reaktio, jolla ei ole mitään tekemistä kuivumisen kanssa. Se tapahtuu yhtälailla maalla kuin meren pohjassa. Se mikä eniten vaikuttaa sen nopeuteen, on lämpötila.


      • Vo kiesus
        mutta kovettuu kyllä kirjoitti:

        Betonin kovettuminen on kemiallinen reaktio, jolla ei ole mitään tekemistä kuivumisen kanssa. Se tapahtuu yhtälailla maalla kuin meren pohjassa. Se mikä eniten vaikuttaa sen nopeuteen, on lämpötila.

        Jos mä tuon sulle neliskanttisen pilkun niin viitsitkö viilata sen pyöreäksi?


      • iiiris
        Pysyvä laituri kirjoitti:

        Kiinnostaa tehdä tuo betonilaituri.
        Neuvotko kuinka sitä betonia voi järveen valaa? Onnistuuko kotikonstein? Kiitos!

        Ehdottomasti ammattimies asialle. Se maksaa, mutta myös kestää. Tarkoitan sitä veteen valettua betonia.


      • Namusetä--
        mutta kovettuu kyllä kirjoitti:

        Betonin kovettuminen on kemiallinen reaktio, jolla ei ole mitään tekemistä kuivumisen kanssa. Se tapahtuu yhtälailla maalla kuin meren pohjassa. Se mikä eniten vaikuttaa sen nopeuteen, on lämpötila.

        Mikä on betonin ja veden sekoitus-suhde, kun valetaan petonia veden alla? Kuinka paljon pitää sekoittaa vettä 10:ä litraa petoni/hiekka seosta kohden?


      • hammastikkuja
        Bono-. kirjoitti:

        Se on väärin tehty! Riittävän suuri monttu pohjaan kaivinkoneella, jos on kivinen pohja ja tähän valetaan riittävästi betonia. Jos on lietepohja niin juntataan betonipaaluista "pohja" varsinaiselle valulle. Paalut pitää juntata niin syvälle pohjalietteeseen kuin menevät (peruskallioon?) asti ja nämä tuetaan päälle valettavalla ja hyvin raudoitetulla betonilaatalla! Ristikkäistukia ei välttämäti tarvita, mutta joissain tapauksissa (pohja erittäin mutainen) on hyvä, että varsinainen "laiturin-nokka" eli valettu betonilaatta tuetaan vaijereilla noin 5-10m päässä oleviin "kiintokohteisiin, jotka voivat olla joko luonnonkiviä taikka sitten junttapaaluja. Tällöin on muistettava, merkitä vaijerit ja huomoitava, että vaijerit asennetaan siten, ettei niistä ole vaaraa moottoriveneiden potkureille eikä mahdollisille uimareille. Operaatiolle tulee hintaa noin 10 000 euroa, mutta tulee kyllä hyvä. Ei liiku ei vapise eikä vatkaa eikä varmasti siirry jäiden mukana. Betonisaarekkeen korkeus veden maksimi "korkeusdesta" pinnasta tulee ollan vähintään metri. Varsinainen "puusilta" rannan ja betonisaarekkeen välillä pitää rakentaa niin, että väli vedenpintaan on myös tuon metrin taikka vähän yli. Tämä siksi että ahtojää ei riko rakenteita. Metri kuulostaa korkealta pudotukselta veteen, mutta tämän voi ratkaista saranoilla ylös kääntyvillä laiturin pituussunnataisilla puuportailla taikka madalluslaudoilla, jotka on helppo nostaa laiturin päälle syksyisin, jolloin nämä eivät ole jäiden armoilla. Betonisaareke tuo myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vakautensa tähden. Esimerkiksi laiturinnokkaan on hyvä rakanetaan huvimökki, miksei jopa kylpytynnyri. Itse suosittelen ehdottomasti kiinteäjalkaista laituriratkaisua vaikka se vähän kalliimmaksi tuleekin kuin perinteinen ponttoonilaituri.

        " väli vedenpintaan on myös tuon metrin taikka vähän yli. Tämä siksi että ahtojää ei riko rakenteita."

        8km järvenselän rannoilla voi ahtojäätä kertyä aika runsaastikin.

        mulla on parhaillaan ollut yli 3 m röykkiöt kasaantuneena. paikka on ulkosaaristossa.

        betoniarkku on oiva ratkaisu. jos paikalla esiintyy ahtojäätä tulee varautua suuritöisiin korjauksiin kymmenen vuoden perspektiivillä.


      • uppobetoni
        Pysyvä laituri kirjoitti:

        Kiinnostaa tehdä tuo betonilaituri.
        Neuvotko kuinka sitä betonia voi järveen valaa? Onnistuuko kotikonstein? Kiitos!

        Ainakin pienehköt valut onnistuvat kotikonsteinkin mutta työlästä tekeminen toki on.

        Kauppalaatuna vedenalaisiin valuihin on mm uppobetoni eli siis erikosbetoni.

        Itse valussa olennaista on viedä betonimassa raudoitetun muotin vedenalaiselle kohdepaikalle putkella tai sankolla (kiinnitä 2 köyttä sankoon; laskemiseen ja toinen pohjaan astian kaatoa varten)

        Arkkuun voi upottaa makealla vedellä pestyjä kiviä työn säästämiseksi.
        Ja hyvä on asentaa valuun koukut tms. ihan tulevia nostotarpeita ajatellen


    • jumpjump

      opettele hyppäämään pää edellä veteen. Murehdi laituria myöhemmin.
      Jos on metri vettä (tai enemmän) eikä uskalla hypätä pää edellä, on syytä mennä uimakouluun.

    • Pullasorsaperhe

      Kovasti on laiturintekijöitä kaikki, eiköhän kuitenki mökillä käy sentää vain laituri, ei mitää sellaista satamaa.
      Pieni kevythoitoinen ponttoonilaituri ajaa mökkiläisen tarpeet järvimaisemissa. Täällä etelässä Suomenlahden
      rantavesissä on sitten näitä isoja laitureita, satamiksi niitä mainitsevat. Tuntuu kuin suhteellisuuden taju olisi
      nyt karannut, eikö vaan?

      • EI MUOVI PONTTOONIA

        NO JOS 10M RANNASTA ON 1M VETTÄ NII KYLLÄ SIIHEN ON AIVAN TURHAA RAKENTAA ALLE 15M LAITURIA. JA JOS LAITURI ON TYYLIIN 15-20M PITKÄ EI SITÄ KYLLÄ PIRUKAA REVI JOKA KEVÄT/ SYKSY JÄRVEEN JA TAKAS.
        BETONI PONTTOONI! JOS MEINAIS 20M PITKÄÄ NII KYLLÄ SANOISIN ET NELJÄÄLLÄ PONTTOONILLA SEN JOUTUU TEHÄ SIINÄKI JOUTUU JO VÄHÄ MIETTIIN MIKÄ KESTÄÄ. ITE MIETTISIN ROSTERIA TAI ALUMIINIA RUNKO MATERIAALINA JA KANSI VAIKKA LÄMPÖ KÄSITELTYÄ.
        AMMATTIMIEHET SIIHEN KANNATTAA OTTAA TEKEMÄÄN...MAKSAA MAKSAA MUTTA EIPÄ TARVI PELÄTÄ ET JOUTUU TEKEEN UUDEN!

        LISÄÄ TIETOA LÖYTYY:
        http://www.marinetek.net/fi/index.html


    • Lip-Lap tai vastaava

      Jos pohja ei upota, niin tassuilla varustettujen terästolppien varaan nostettava laituri on toimiva ratkaisu.

      Ponttoonilaituri ei minusta ole metrisen veden laituri.

    • Pientä ponttoonia

      "Pohjoisrantaisen tontin edestä aukeaa noin 8km selkä..." Huh huh! Sinun kannattaisi ensin pysähtyä hetkeksi miettimään: mitä, kenelle ja miksi. Jos päätäsi ei senkään jälkeen kylmää, voit hyvin varautua aloittamaan hankeesi aallonmurtajan rakentamisella ja suunnitella mielessäsi väikkyvän yksityisen pienvenesataman ynnä virkistyskalastus-uimala-laiturisi suojaisaan laguuniin.
      Saako raskaita maamassojen siirtoja, betonivaluja ym. edes tehdä sisävesien herkillä ranta-alueilla? Jos vähänkin kesäpaikkaasi arvostat ja sen ympäristöä, luulisi tulevan mieleesi, että massiivisten laiturihankkeiden toteuttaminen on rantojen raiskaamista.
      Ehkä puhallettava kumipatja ja hyvä seura riittäisi?

    • jäät ei liiku

      Meillä on kestänyt kevyt ponttoonilaituri pinehköllä järvellä 25 vuotta, eikä ole kertaakaan nostettu talveksi pois järvestä.

      • on, sano

        Pikkujärvillä jäät ei ole ongelma. siellä jäät sulaa paikalleen eikä jään laajeneminen ole ongelma. Mutta kysyjän mökin edessä on 8 km vettä. Siellä jäät liikkuu takuu varmasti koko talven. Itselläni n pari mökkiä, toinen vastaavalla paikalla kuin kysyjällä ja toisessa avoselkää tuplaten, joten hiukan on tuntumaa jäiden voimasta.

        Kovimmat voimat syntyy sään lauhtuessa kovan pakkasen jälkeen, usein alkutalvesta, kun jää on kovaa teräsjäätä ja lumikerros ei suojaa sitä lämmönvaihteluilta. Silloin jää laajenee ja liikuttaa tonnien painoisia kiviä. Silloin kestävät jään painetta vain todella järeät perustukset. Pakkasen kiristyessä selälle syntyy usein metrien railoja, jotka jäätyy umpeen. Lauhtuessa tapahtuu vastaava laajeneminen jolloin rantaan kohdistuu kova paine, joka rikkoo laituriperustuksia ja siirtelee suuria kiviä. Lopulta paine murtaa jään järven selältä ja sinne nousee korkea harjanne tai jää painuu notkolle, johon nousee vesi.

        Toinen ongelma-aika on jäiden lähtö. Jos jäälautat tulevat rantaan tai liikkuvat rannan suuntaisesti kovan tuulen työntämänä, niin hyvät pitää olla ponttooneiden ja paalujen, että eivät liiku eivätkä hajoa. Kaverilla oli useamman veneen laituri kahdella liki neljän tonnin betonimöykyllä ankkuroituna. Yks kevät jäi laituri irrottamatta (sahaamalla tai tuhkaa tai hiekkaa ympärille kylvämällä) jäästä ennen jäiden lähtöä. Kova myrsky vei jäät aika vahvoina ennen kuin laituri ehti sulaa irti. Jäät siirsi molempia ankkureita kymmenisen metriä kun jäät retuutti laituria, jonka rakenteet kärsi pahasti.

        Toki isollakin selällä jäät voi sulaa paikalleen. Mutta aina muutaman vuoden välein ne lähtee rytinällä ja silloin tuulen suunta ratkaisee, kenen laiturit hajoaa. Isojen selkien vanhoista rantamännyistä näkee, miten jäälautat ovat joskus runnoneet kaarnat korkealta vedenpinnan yläpuolelta. Voi arvailla, miten olisi sillä paikalla käynyt laitureille.

        Meren rannalla ongelmat ovat vielä kertaluokkaa tai paria pahemmat kuin järvillä.

        Pikkujärvien ja lampien laiturikokemuksista ei ole hyötyä isojen selkien ja merenrantojen laitureiden rakenteiden suunnittelussa. Mutta suojaiseen poukamaan laituria rakentavan mieltä ne kyllä voivat rauhoittaa.


    • mies saimaan saarest

      Olen itse paininut aivan samankaltaisen ongelman kanssa. Vaatimus veneen säilyttämisestä laituriin kiinnitettynä tekee tuosta ongelmasta vaikean joka kasvattaa laiturin kokoa noissa olosuhteissa. Saimaalla säämuutokset voivat olla nopeita ja rajuja...aallokkoa syntyy hetkessä. Moottorivenettä säilyttäisin Ranturissa tai Alutrac telakassa ja soutuvenettä vain maihin vedettynä. Tälläistä ranturia on helppo siirtää sopivaan syvyyteen vedenkorkeuden muuttuessa. Laituri ratkaisuna varmasti helpoin olisi betoniponttonilaituri. Betoniponttonilaiturin huonoin puoli lienee mukautuminen mahdollisiin veden korkeusvaihteluihin. Viime kesänä Saimaan vedenpinnanvaihtelu oli varmasti yli metrin joka asettaa laiturille melkoisia haasteita. Korkeusvaihteluihin parhaiten mukautuu Lip-Lap laituri. Lip-Lapin huono puoli on joka syksyinen nosto maihin ja siirto keväällä veteen. Laskua/nostoa helpottaa jonkin verran laituripaketin mukana tulevat styroksiset siirtoponttonit. Kerropa täällä palstalla joskus minkälaiseen ratkaisuun päädyit.

    • iiiris

      Minulle valettiin betonit joiden varaan laituri. On n 1,5m kesän veden pinnasta. Koko n 15 neliöö. Ei tarvi talvex nostaa tai siis ei voi edes.

      • niinkai

        Noin kiinteisiin rakennelmiin ei saa nykyisin enää rakennuslupaa monessakaan Saimaan järviseudun kunnassa.


      • laiturinrakentanut44
        niinkai kirjoitti:

        Noin kiinteisiin rakennelmiin ei saa nykyisin enää rakennuslupaa monessakaan Saimaan järviseudun kunnassa.

        Kunnan rakennusjärjestys tai kaava sallii usein aika pienet laiturit, esimerkiksi kunnassani sekä pituus että neliöt rajattu, 13 metriä pituutta ja 15m2 pinta-alaa. Rakennuslupien saanti rajoja isompiin laitureihin näyttää yllättävän hankalalta, ainakin jos tehdään kiinteänä, jolloin matalan veden aikaan muuttaa maisemaa. Kun kysyjän tapauksessa 8km aalloilla kasvaa, tarvitaan kelluville laitureille oikein toteutettu tukeva ankkurointi joka ei onnistu ensikertalaiselta niin että toimii kaikilla vedenkorkeuksilla.
        Minä toteutin laiturini puolet kiinteänä kun matalaa ihan rannassa ja puolet kelluvana, jolloin rannalle nostettavaa, paloista koottua muoviponttoniosaa kohtuullisesti.


    • Saemaa
    • vastaaja Helsingistä

      Olen tähän viestiketjuun ensimmäisen kommentin antanut vastaaja Helsingistä. Täydennän sitä toteamalla, että nimimerkki "laiturinrakentanut44" on antanut tähän saakka viisaimman mielipiteen. Oma toteutukseni on suunnillene saman kaltainen paitsi että rantaan tehtyä kiinteää pätkää vastaa matala kalliokieleke. Kelluvan osan pystyy kyllä yksi mies vetämään kuiville käsikäyttöisen vinssin avulla, ellei ranta ole louhikkoinen tai korkeuseroa ei ole ylettömästi.

      Esa-laiturin kuvat antoivat vähän mallia järkevästä toteutuksesta.

    • niksi pirkko

      Ketju on vanha, mutta vastaanpa kuitenkin. Meillä laituri on tehty kaivonrenkaiden päälle. Viisi kaivonrengasta on kaivurilla kaivettu järveen (kolme siltaa varten ja kaksi päätyyn leveyssuuntaan) ja laituri rakennettu niiden päälle. Laituri on ollut paikoillaan 25 vuotta! Meidän ranta on myös matala ja välillä tuntuu, että saa kävellä puoleen väliin järveä, että pääsee uimaan ja siksi meillä myös oli tarvetta pidemmälle laiturille.

    • LIFTDOCK

      PARAS LAITURI JOKA RANTAAN!!!!!

      Katsokaa nyt ihmeessä uutta LIFTDOCK NOSTOLAITURIA, kätevä, helppo, vaivaton, elinkaareltaan edullisin! Ei tarvitse enää rehata ja vedellä laitureita rannoille!

      www.liftdock.fi

    • kuinka lähelle tietä saa laiturin rakentaa . Näin nimittäin sivutiellä , yleisellä tiellä laiturin aivan tien vieressä

    • virosta

      Jos haluaa paskan ja varman pommin laituriksi niin ostakaa Savorak laituri, tämän kun ostaa niin ei ongelmat lopu. Takuukin kaikella niin kauan kun laitat nimen ostopaperiin.

    • entklamifani

      Juu ostat savorak laiturin niin voi ihan hyvin olla virolainen paska . Kovasti väitetään että on suomessa tehty ja kymmenien vuosien takuut ja kaikki. Todellisuus voi sitten olla ihan toinen.
      Olkaa ostajat varovaisia ja tarkkana mitä saatte kun ostatte tuolta.

    • vileo

      vertailin ja ostin virolaisen betoniponttoonin on hyvä,, savorakkia en osta ikuna..kaveri osti ja takuu on niin kauan kun takavalot näkyy!!

    • alaituri

      Me peheeni kanssa kyselimme laituri tarjouksia kanssa Laakso, Savorak ja A Laturi, Laakso kallis, Savorak myyjä Savonlinnassa ylimielinen yök eli otimme Alaiturin!! Olemme tyytyväisiä!

    • Anonyymi

      Pitääkö paikkansa, ko. Firmalla vaikeuksia maksaa yhteistyökumppaneille?? Jos pitää parempi ostaa virosta.

      • Anonyymi

        En osaa sanoa heidän maksukyvystään mitään, mutta me olemme erittäin tyytyväisiä Näpsä-laitureihin https://www.facebook.com/Näpsä-laiturit-465283823494746/


    • Anonyymi

      Meillä on Lip-lap kovapohjaisessa, nopeasti syvenevässä rannassa. Se on kestänyt 18 vuotta, mutta vaatii ehdottomasti noston talveksi maihin .Ensimmäiset vuodet jätimme sen veteen, jonka jälkeen ostettiin uusia jalkoja ja heloja mutkalle menneiden tilalle. Rantaan kohdistuu jäiden lähdön aikaan paine milloin lounaasta tai luoteesta. Avovettä näistä suunnista pari kilometriä vaikka järvi on pieni. Olemme löytäneet tähän asti toimineen mallin, raskas t-osa vedetään veneellä talveksi suojaiseen paikkaan, ja siltaosa vinssataan maihin. Vaatii voimaa ja erityisesti keväällä osien kiinnittäminen toisiinsa on erittäin raskasta. Olemme yrittäneet löytää tilalle toimivaa ratkaisua. Ainut uskottava on vinssattava runko joka nousee järvestä 90 asteen kulmaan. Se vain on niin ruma! Kannattaa kuitenkin muistaa että jos laiturille ei saa takuuta talveksi mikäli sen jättää veteen, se ei tule kestämään. Itse en ole vielä tällaista takuulaituria löytänyt. Paikka ratkaisee. Jos se on aina tuuleton ja suojainen tilanne on toinen.

    • Anonyymi

      Tuohon veden korkeuteen... Todellisuudessa Saimaan vedenpinnan korkeuden vaihtelu on luokkaa 1 m, joskus jopa enemmän.
      Meillä on melko pitkä ponttoonilaituri, joka on rannan puolelta kiinnitetty ruuvipaaluihin. Sitä saa säädellä pari kertaa kesässä ja oma hommansa siinäkin. Pitäisi olla saranoitu kulkusilta ja sellaisen meinaan laittaakin.

      • Anonyymi

        Kanava ja Vuoksi myös Venäjän puolella. Voi tarvita hieman pitempääkin laituria kohta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kanava ja Vuoksi myös Venäjän puolella. Voi tarvita hieman pitempääkin laituria kohta.

        Sieltäpäinkö se vesi tulee? Venäjä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sieltäpäinkö se vesi tulee? Venäjä!

        Laatokkaan se Vuoksen vesi menee ja osin kanavaa pitkin Suomenlahteen. Jos Imatralta posautetaan pato ja kanavasta muutama sulku, niin kuten tuo em. kirjoittaja totesi:
        Voi tarvita hieman pitempääkin laituria kohta.
        Toivottavasti ei kuitenkaan.


    • Anonyymi

      En tekisi ponttoonilaituria paikalle jossa on 8km avovettä. Ponttoonilaituri joutuu aika koetukselle isojen myrskyjen aikaan. Kivi laituri on paras vaihtoehto. Onhan siinä työtä mutta kestää ihan varmaan myrskyt ja tuulet. Itse rakensin kivilaiturin juuri niistä syistä että kovat tuuleet liikuttelee ponttoonilaituria ja se joutuu koetukselle. Hankin isoja kiviä ja niitä aseteltiin noin 50 cm korkeudelle vedenpinnasta. Siinä on sitten varaa jos vesi nousee.. Kivien päälle benonia ja betonin päälle puukansi.. Varmana kestää vuosikymmeniä. Itsellä se ranta on juuri 50 cm - 100 cm syvää viiteen metriin rannasta.

    • Anonyymi

      Naapurin mökiltä juuri viime vuoden kesällä ponttoonilaituri irtosi kovan tuulen aikana. Ja näin että laiturin sivulla olevat puut oli irronneet. Eivät ne ole kovin kestäviä.

    • Anonyymi

      En suosittele Lip Lap laitureita. Takuu ei kata heillä mitään ja tehty ainoastaan järvikäyttöön. Palvelu oli niin kauan hyvää kun oli ostamassa, mutta reklaamaatioita eivät käsittele tai vastaa ilman muistutusta.

    • Anonyymi

      Onko tälläinen Savorak vielä olemassa se omistaja Tomi oli aivan roisto savolainen, ensin huijasi yhtiö kumppania sitten yhteistyö kumppanit.. luulisi että joutunut lopettaa tai myynnyt koko kioskin ja siirtynyt syrjään.

    • Anonyymi

      Ikivanha ketju mutta ehkä edelleen ajankohtainen. Kivilaiturista on vaikea saada käyttökelpoinen koska kivikasan reunat ovat hankalia saada niin suoriksi että niihin voi mitään venettä kiinnittää ja niistä veneesen kulkea.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      309
      7102
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2116
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1807
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      15
      1327
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1267
    6. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1200
    7. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      7
      1186
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      54
      1116
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1051
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      288
      992
    Aihe