Mitä mä oikeen teen?! Kertokaa nyt joku...
Olen ollut jo n. puoli vuotta ihastunut hyvään ystävääni, nuoreen naiseen jolla on paljon ongelmia, masennusta(?), vaikeaa kotona/koulussa ja huono menneisyys. Hän kertoilee itsestään, ongelmistaan ja menneisyydestään pätkittäin humalassa ollessaan. Muistan itse kaiken mitä hän on kertonut, muttä tämä pelottaa minua. Hän on kuitenkin nainen johon olen ollut ihastunut jo pidemmän aikaa...
Itse olen nuori mies, jolla on "kaikki hyvin". Minulla ei siis ole suuremin mitään ongelmia kotona tai koulussa tai menneisyydessä.
Entiset suhteeni ovat päättyneet juuri siihen, että seurustelukumppanillani on ollut paljon ongelmia. En vaan yksinkertaisesti pysty kestämään muiden ongelmia vaikka pitäisi, pitäisi olla hyvä ja luotettava ystävä jolle voi kertoa kaiken. Mutta sitten kun näitä ystäviä, joilla on ongelmia ja haluaa puhua niistä vain minun kanssani on n.10, tulee siitä minullekkin ongelma. En saisi puhua kellekään mistään mitään, mitä minulle on kerrottu. Tämä kaikki tekee minut hulluksi ja olenkin ruvennut karttamaan näitä ystäviäni, joilla on tapana puhua vain ongelmistaan. Kenelläkään ei tule ikinä mieleen, onko minulla jotain sanottavaa tai puhuttavaa. Olen huono puhumaan asioistani ja minua vaivaavista jutuista, koska ne yleensä liittyvät muiden ongelmiin, ja en halua puhu niistä muille koska olen luvannut olla kertomatta asioista eteenpäin. Mutta sitten jos minulla on jotain sanottavaa kukaan ei kuuntele, puhuu vain omista ongelmistaan, vaikka yritän kertoa miltä musta tuntuu.
No mutta nyt asiaan, olen siis tolkuttoman ihastunut tähän naiseen!
Alkuvaiheessa kun näimme, meillä oli juttuja, yhteisiä asioita joita teimme. Molemmat olimme ihastuneita toisiimme.
Sitten hänen exänsä astui taas kuvioihin ja tämä nainen unohti minut kokonaan... Reilu kuukauteen ei kuulunut eikä näkynyt... Sitten kerran kun satuimme yhteisen ystävämme luokse, hän otti minut "puhutteluun" ja kerroin että ei ollut minun mielestäni kauheen reilua unohtaa mua, ilman mitään selitystä. Tein selväksi että meistä ei sittenkään tule mitään nyt eikä tulevaisuudessa...!
Tämän keskustelun jälkeen unohdinkin hänet hetkeksi, mutta hän pyöri silti mielessäni.
Nykyisin olemme taas läheisissäkin väleissä, mutta mitään sen suurempaa ei kuitenkaan tapahdu, sillä minua pelottaa ajatus siitä että hän tekee saman uudestaan. Olen kuitenkin ihastunut häneen uudelleen, etten sanoisi rakastunut?
Olen ollut jo n. puoli vuotta ihastunut hyvään ystävääni, nuoreen naiseen jolla on paljon ongelmia, masennusta(?), vaikeaa kotona/koulussa ja huono menneisyys. Hän kertoilee itsestään, ongelmistaan ja menneisyydestään pätkittäin humalassa ollessaan. Muistan itse kaiken mitä hän on kertonut, muttä tämä pelottaa minua. Hän on kuitenkin nainen johon olen ollut ihastunut jo pidemmän aikaa...
Itse olen nuori mies, jolla on "kaikki hyvin". Minulla ei siis ole suuremin mitään ongelmia kotona tai koulussa tai menneisyydessä.
Entiset suhteeni ovat päättyneet juuri siihen, että seurustelukumppanillani on ollut paljon ongelmia. En vaan yksinkertaisesti pysty kestämään muiden ongelmia vaikka pitäisi, pitäisi olla hyvä ja luotettava ystävä jolle voi kertoa kaiken. Mutta sitten kun näitä ystäviä, joilla on ongelmia ja haluaa puhua niistä vain minun kanssani on n.10, tulee siitä minullekkin ongelma. En saisi puhua kellekään mistään mitään, mitä minulle on kerrottu. Tämä kaikki tekee minut hulluksi ja olenkin ruvennut karttamaan näitä ystäviäni, joilla on tapana puhua vain ongelmistaan. Kenelläkään ei tule ikinä mieleen, onko minulla jotain sanottavaa tai puhuttavaa. Olen huono puhumaan asioistani ja minua vaivaavista jutuista, koska ne yleensä liittyvät muiden ongelmiin, ja en halua puhu niistä muille koska olen luvannut olla kertomatta asioista eteenpäin. Mutta sitten jos minulla on jotain sanottavaa kukaan ei kuuntele, puhuu vain omista ongelmistaan, vaikka yritän kertoa miltä musta tuntuu.
No mutta nyt asiaan, olen siis tolkuttoman ihastunut tähän naiseen!
Alkuvaiheessa kun näimme, meillä oli juttuja, yhteisiä asioita joita teimme. Molemmat olimme ihastuneita toisiimme.
Sitten hänen exänsä astui taas kuvioihin ja tämä nainen unohti minut kokonaan... Reilu kuukauteen ei kuulunut eikä näkynyt... Sitten kerran kun satuimme yhteisen ystävämme luokse, hän otti minut "puhutteluun" ja kerroin että ei ollut minun mielestäni kauheen reilua unohtaa mua, ilman mitään selitystä. Tein selväksi että meistä ei sittenkään tule mitään nyt eikä tulevaisuudessa...!
Tämän keskustelun jälkeen unohdinkin hänet hetkeksi, mutta hän pyöri silti mielessäni.
Nykyisin olemme taas läheisissäkin väleissä, mutta mitään sen suurempaa ei kuitenkaan tapahdu, sillä minua pelottaa ajatus siitä että hän tekee saman uudestaan. Olen kuitenkin ihastunut häneen uudelleen, etten sanoisi rakastunut?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiusaat itseäsi jos edelliset suhteesi ovat päättyneet juuri kumppanin ongelmien takia? Entäpä oletko kertonut tälle naiselle tunteistasi? Kannattaisi kertoa, katsoa miten reagoi. Jos näyttää siltä että se vaan sekoilee, niin kannattaisi unohtaa se (siinä mielessä)..
Onhan näitä kunnollisia naisia. Esim. seurakunnan hommista löytää kilttejä ja uskovaisia naisia,
jotka ovat uskollisia.