Kun lapset lähti kouluun, tein periaatteellisen päätöksen ettei tehdä MITÄÄN mitä ei meille kuulu. Ei pakkotyötä jälki-istunnoilla, ei mitää. Koskee myös kirjojen päällysmuovia.
Ongelmia on tullut, mutta kaikesta ollaan selviydytty eikä olla jouduttu antamaan periksi. Kertokaa te vanhemmat: miksi ihmeessä meidän pitäisi tehdä asioita mitä ei meille kuulu?
Ongelmia on tullut, mutta kaikesta ollaan selviydytty eikä olla jouduttu antamaan periksi. Kertokaa te vanhemmat: miksi ihmeessä meidän pitäisi tehdä asioita mitä ei meille kuulu?
Vastaukset 47
Vanhimmat
Maailmassa on pakko tehdä paljon sellaista, mitä ei tahdo.
Oletko ajatellut asiaa niin, että päälystäisit ne kirjat ihan sen lapsesi vuoksi ? On ikävää, jos lapsesi on ainoa luokassa jolla ei ole kirjanpäällyksiä. Ikävän asiasta tekee vielä se, että hän selittää sen sinun syyksi.
Meillä nyt vaan on pakko opiskella, vaikka pakollista läsnäoloa meillä ei ole. Joten poissaoloista ei tarvitse ainakaan jälki-istuntoon jäädä.
Jo lapsia tehdessään olisi syytä muistaa, että lapsi varttuu: on pakko antaa ruokaa, on pakko vaihtaa vaippaa, on pakko ulkoiluttaa ja pakko käydä koulua. Ikävää, jos tunnet sen pakoksi. Etkö voisi tätä kirjanpäälystämistäkin miettiä hyvänä lapsellesi....eli sinä teet sen oman lapsesi hyvinvoinnin eteen.
Peruskoulusta ainakin löytyy paljon parempia aiheita vastustaa vaikka kuinka pitkälle ja suosittelen valitsemaan muun nurina kohteen kuin kirjanpäällykset. Niistä ei riitä haastetta kovin pitkään, ennemmin mielesi myrkyttyy siitä ja samalla lapsesi mielikin.
Toisaalta pitää muistaa, että Suomessa on myös sellaisia perheitä joilla ei yksinkertaisesti olisi varaa ylimääräisiin "ei pakollisiin" kuluihin, niin että kun ne kirjat päällystetään niin sitten säästetään syömällä huonompaa ruokaa pari viikkoa, ja sitä huonoa sitten syövät myös ne lapset.
Kyllä kirjan päällyset ainakin pitäisi saada koulusta jos kirjat pitää päällystää.
http://www.sosiaalitoimisto.net
50 metriä maksaa 5-6 euroa.
Totta, että rahaa se on joka euro. Siinä tapauksessa kannattaa jättää kirjat päälystämättä. Ensin lasten hyvinvointi ja koulu päälystäkööt jos haluaa kirjansa - heidän omaisuuttaanhan ne kirjat on.
Asiaa sivuavia viranomaispäätöksiä: http://www.netfi.fi
Kirjojen päällystäminen sinällään on tarpeetonta, sillä ne kestävät sen ajan, minkä opetussuunnitelmakin. En ole kenenkään käskenyt enkä käske ryhtyä moiseen, mutta laskun lähetän, jos kirja menee rikki ennen aikojaan tai oppilas on rikkonut kunnan omaisuutta. Näin olen tehnyt. Kun lasku lähtee kunnan vaatimuksesta, niin se on maksettava. Kunta pitää siitä huolen. Joskus oppilas on joutunut yhteisestä sopimuksesta tekemään korvauksen työnä kunnalle esim. kesällä nurmikon hoitamisena. Se on oikeata vastuuta. Vanhemmatkin ovat olleet tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Opettajan tehtävä ei ole kirjojen päällystäminen, oppilas vastaa sille luovutetusta kunnan omaisuudesta ja vastaa siitä kuten työntekijä työnantajan luovuttamista työvälineistä. En käy vanhempien enkä oppilaidenkaan kanssa kauppaa siitä mikä ei meille kuulu.
Tuleeko sinulle hyvä mieli, kun saat laskun lähetettyä ? Ihan tänne asti kuuluu henkselien pauke =)
Tahallaan tuhottu omaisuus tietysti korvataan, toki opettajakin tuhotessaan / särkiessään jotain maksaa sentilleen kaikesta. Ilman muuta. Tässä onkin mutta, kun ne kirjat eivät kestä sitä opetussuunnitelman kestoaikaa. Toiset vaan on hepposempaa paperia ja ohuempaa kantta .... ei voi mitään.
Jos koulu oikeasti välittäisi kunnan omaisuudesta, niin yhdessä he päälystäisivät kirjat vaikka oppilaiden kanssa tai järjestäisivät opettajien kanssa elokuun alussa kirjanpäällystyspäivän. Luppoaikaahan sitä on elokuussa vaikka kuinka, riippuen monesko päivä koulut alkaa. Niin ja aikaa on kesäkuun alussakin, kun se loma opettajilla virallisesti alkaa vasta juhannukselta.
Miksi koulun pitäisi päällystää oppikirjat? Ei kuule kuulu koululle. Järjestäkööt vaikka kylän martat sen juorukerhoissaan. Vanhemmat kasvattakoot lapsensa huolehtimaan välineistään. Ei koulu ole mitään "salkkareita".
"...Tahallaan tuhottu omaisuus tietysti korvataan,..."
Ei sitä tahallaan tarvitse tuhota. Riittää kun ei ole huolehtinut riittävästi yhteisestä omaisuudesta. Tämä koskee nyt laukunpotkijoita. On se kumma kun toisilla kirja säilyy ehjänä, mutta toisilla ei ja kun seuraavana vuonna ollaan taas valitsemassa niitä edellisen vuoden kirjoja, niin hulttio-oppilaalla on taipumus valita juuri se paras kirja. Eihän repaleista kirjaa voi käyttää! Eihän voi!
Älä uhoa. Työntekijä ei huolehdi eikä vastaa työvälineistä omalla ajalla, eikä ole korvausvelvollinen jos jotain särkyy. Tuolla logiikallahan voidaan ennenpitkää kaikki koulussa hajoava maksattaa oppilailla.
Oppilas perheineen huolehtii kirjoista niin hyvin kun pystyy, ja jos hajoaa niin hajoaa. Ei siitä ole kukaan mitenkään korvausvelvollinen. Kaupunki huolehtikoot omaisuudestaan jos haluaa sen kestävän.
Työntekijä ei kai vielä työvälineitään kotiin? Jos veisi ja välineet menisivät siellä huonoon kuntoon, hän luonnollisestikin olisi korvausvelvollinen. Mikä siinä on, ettet ymmärrä, että monet oppilaat huoltajineen eivät välitä tirin taria yhteisen omaisuuden säilyttämisestä? Ja kuinka ollakaan, aina juuri näiltä oppilailta tulevat ne kaikkein sikaisimmassa olevat kirjat sitten seuraaville annettaviksi. Kaupunki ei voi mitenkään huolehtia niistä oppikirjoista, jotka koulu antaa oppilaille vuodeksi käyttöön! Turha huudella utopistisia juttuja joihin ei kukaan usko.
Eikös kodin ja koulun yhdessä tule kasvattaa lapsia? Mihänkä se periaate nyt jäi? Ja mitä mielestäsi on kodin ja koulun yhteisvastuu oppilaista? Taitaa kalikka kolahtaa omaan nilkkaan. Onhan se monelle isälle kova paikka, kun lapsesta tulee huonoa viestä koulusta. Koulu luulee (väärin), että isä on samanlainen porsas.
Valehtelet lämpimiksesi.
" laskun lähetän, jos kirja menee rikki ennen aikojaan tai oppilas on rikkonut kunnan omaisuutta"
"Miksi koulun pitäisi päällystää oppikirjat"
Jos koulu hankkii liian löyhiä kirjoja, niin turha siitä on oppilaita syyllistää.
Ihan vaikka siitä syystä, että sinä olet veronmaksaja, jonka varoilla ne oppikirjatkin on maksettu. Mitä nopeammin ne hajoavat, sitä nopeammin verorahoista ostetaan uusia. Tuolla sinun logiikallasi, että yhteinen omaisuus ei ole minkään arvoista, voisit yhtä hyvin mennä vaikka potkimaan vanhainkodin ikkunoita yön pimeydessä. Mitäs siitä, verorahoista ne maksetaan nekin. Tosin ne rahat voisi käyttää johonkin järkevämpään, jos edes pientä vastuuta yhteisestä omaisuudesta voitaisiin kantaa. Ei ne opettajilta rahat pois ole, jos kirjoja joudutaan uusimaan. Eikä koululta. Vaan meiltä kaikilta veronmaksajina. Got it?
Verorahoista nyt revitään suurin osa, ja loput valtiolainalla. Jos koulu hankkii jotain, on se nyt sitten vaikka piano on se vastuussa sen asianmukaisesta käytöstä. Kun koulu hankkii kirjat, voi se ne päälystää jos haluaa niistä pidemmän hyödyn.
Meillä esimerkiksi opiskellaan 11 vuotta vanhoista uskonnonkirjoista - suht.koht. hyvä kuntoisia ovat, liekö vähän luettuja. Äidinkielen kirja on 9 vuotta vanha. Biologia 8 v ja ainoa uusi on matematiikan kirja vuodelta 2007. Muut on järkiään 10 vuotta ja yli vanhoja. Eli vaikka on päälistä, tuplastikin on tieto osittain vanhentunut, osa kirjoista haisee lialle, paskalla, homeelle, suttuja on siellä täällä - onpa joskus ostettu oma uusi kirja, kun ei oksentamatta ole voinut olla kirjaa selatessa.
Luonnollisesti opettajilla on uusinta uutta kirjaa nokan alla. Ei ne koulukirjat muuten loppujen lopuksi kovin kalliita ole hintahaarukka 10-25 euroa ja koulut saavat hyvät alennukset sekä muuta sälää varmasti päälle. Itse ajattelisin, että viisi vuotta on maksimi käyttöikä - toki poikkeustapauksessa voisi olla toisin.
Kyllä kouluruoka ja koulukirjat ovat pienin meno siellä koulubudjetissa. Eniten rahaa vie opettajat palkkoineen.
Minun verorahoilla tehdään paljon muutakin, itse en voi vaikuttaa mihin se kohdennetaan. Olisi kuitenkin tärkeää, että koulukirjat ja koulutavarat sekä pulpetit, koulutilat yms olisivat asialliset. Osittain on opettajien "syytä" , että koulumaailma on rapautunutta. Siellä on paljon opettajia, jotka eivät millään halua mitään uutta ja aina vanhoilla tullaan toimeen. Säästetään ja säästetään pää putkella, mutta mitä niillä säästöillä on sitten saatu ?
On aineita, joissa tieto ei vanhene: äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, maantieto (paitsi jotkut muuttuneet valtioiden rajat), biologia, historia ( ei muutu, mutta tietoa tulee lisää, joten opettaja voi päivittää lisämateriaaleilla), kotitalous, uskonto... Ja kuinkakohan monta oppiainetta jäi tämän listan ulkopuolelle???
Keskimääräinen oppikirjan hinta, jonka KUNTA maksaa, on noin 20 euroa, kympillä ei saa mitään.
Opettajalla on "nokan alla" opettajan opas, jota hän on käyttänyt aina siitä lähtien kun ko. kirja otettiin koulussa käyttöön. Esim. 10 vuotta sitten. Ehkä opettaja säilyttää kirjojaan kunnolla.
Säästöillä on saatu aikaan säästöjä. Valtio antaa koko ajan kunnille lisävelvoitteita antamatta lisärahaa niiden toteuttamiseen. Pakko on siis säästää. Monessa kunnassa kohteet on jo niin loppuun kaluttuja että on pakko mennä kouluun.
Mutta että koulumaailman mahdollinen rapautuneisuuskin jo sälytetään opettajien niskoille, on semmonen argumentti, että harva pystyy enää siihen vastaamaan. Tai jaksaa.
Et kai oikeasti kuvittele, että opettajat nitä säästöjä haluavat?
Kai hölmöydelläkin jokin raja tässä maasssa on?
On olemassa vanhoja kääkkä opettajia, jotka haluavat säästää ja keirrättää kaiken . Jopa paperinpalat silputaan ja molemmin puolin väännetään ja kait lopuksi vievät ne kotiin nenäliinoiksi.
Eli on olemass aopettajia, jotka ovat himosäästäjiä. Koskee lähinnä jo eläkeikää kolkuttavia ikääntyneitä opettajia.
Eli kyllä opettajilla on joskus hölmöt säästökohteet.
Jos joku väittää, ettei tieto muutu tai vanhene, niin syytä olisi päivittää niitä tietoja. Jopa äidinkielemme on muuttunut..... ei opeteta edes kuutta kultaista pilkkusääntöä, saati kielenilmaisu , media yms. ovat muuttuneet. Ja mikä parasta - oppiaines on muuttunut. Mutta kun ei halua itse muuttua, ei tarvita uusia kirjojakaan. Puhua papatetaan vaan samaa laulua vuosi kymmeniä. Ei siinä opettajan opasta tarvita.
Ja muutamille korostaisin, että kaikki esimerkit mitä täällä vilahtelee ei koske automaattisesti kaikkia kouluja ja kaikkien koulujen kaikkia opettajia. Miksi sekin on niin vaikea ymmärtää ? Vai johtuuko se siitä, että kaikki yleistetään vai kolkuttaako omatunto ?
Kuinka monta opettajaa tunnet?
Oletko työskennellyt koulussa?
Oletko perehtynyt tarkasti siihen, mitä koulussa opetetaan? Miten? Oletko keskustellut koulun opetussuunnitlemasta opettajien tai kouluviranomaisten kanssa? Kunka usein?
Oletko analysoinut niiden "vanhojen" opettajien säästäväisyyden tieteellisellä tutkimuksella? Kuinka suuri otantasi oli? Käsittikö se useiden eri paikkakuntien opettajia? Selvititkö tutkimuksessasi, mitä se "hölmö" säästö tarkoittaa? Kuinka paljon niitä siis tehdään/tehtiin?
Kerro rohkeasti vain, sinä "miesssten miessss"!
"On aineita, joissa tieto ei vanhene: äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, maantieto (paitsi jotkut muuttuneet valtioiden rajat), biologia, historia ( ei muutu, mutta tietoa tulee lisää, joten opettaja voi päivittää lisämateriaaleilla), kotitalous, uskonto... Ja kuinkakohan monta oppiainetta jäi tämän listan ulkopuolelle???"
Äidinkieli ja kirjallisuus: aivan varmasti tulee uutta opittavaa, ainakin kirjallisuuden ja luovan kielenkäytön osalta.
Vieraat kielet: Kääntäjänä voin kertoa että jokainen maailman kieli on jatkuvassa muutoksessa yhteiskunnan muuttuessa, ja siten myös kielten oppikirjat vanhenevat samaa vauhtia kuin sinäkin.
Fysiikka, kemia, biologia: Minkähän takia suomi on pullollaan mm. kemian, fysiikan ja biologian tutkijoita, ellei juuri uuden tutkimustiedon takia???
Jne, jne, jne...
Ja mitä tulee opettajan kirjoihin, niin ainakin siinä koulussa jossa minä sijaistan, opettajien oppaita päivitellään n. parin vuoden välein uudempiin painoksiin, oppilaiden kirjat ovat viime vuosituhannelta.
Huoh.
Ihailtavaa luettavaa, kirjoittaja kun ei ole lainkaan nykypäivän vaatimusten tasalla.
Sijaisopettajana ja kyseisen koulun entisenä oppilaana yhdyn miesten miehen kommenttiin. Kyllä näitä "käpyjä" löytyy jotka kierrättävät juurikin näitä paperilippusia.
Ja tämän saman voinevat vahvistaa useiden koulujen oppilaat. Opettajilta on turha kysyä, eivät kai he sitä itse myöntäisi, ainakaan tällaisella keskustelupalstalla.
Kuinka monta opettajaa tunnet? Tunnen lukuisia opettajia, näppituntumalla voisi sanoa jopa satoja. Tunnetko monta on kuitenkin suhteellinen käsite, joten pitäisi määritellä kuinka hyvin pitää tuntea ja tietää, että voi sanoa tuntevansa hyvin tai huonosti.
Oletko työskennellyt koulussa? Kyllä. Pitkään, ennen siirtymistä ylemmälle tasolle. Entä sinä ?
Oletko perehtynyt tarkasti siihen, mitä koulussa opetetaan? Miten? Oletko keskustellut koulun opetussuunnitlemasta opettajien tai kouluviranomaisten kanssa? Kunka usein? Kyllä olen. Opiskelemalla mm. kasvatustieteitä hyvin pitkälle, pitemmälle kuin opettajat.. Kyllä olen keskustellut, lähes päivittäin. Entä sinä ?
Oletko analysoinut niiden "vanhojen" opettajien säästäväisyyden tieteellisellä tutkimuksella? Kuinka suuri otantasi oli? Käsittikö se useiden eri paikkakuntien opettajia? Selvititkö tutkimuksessasi, mitä se "hölmö" säästö tarkoittaa? Kuinka paljon niitä siis tehdään/tehtiin? Interventioita tekemällä saa runsaasti tietoa, se kannattaako opettajien tyhmyydestä edetä väitöskirjaan asti on hieman kyseenalaista. Otanta on lukuisia kouluja, lukuisia opettajia, kouluavustajia sekä oppilaita. Säästäväiset opettajat ovat yleensä niitä, joilla ei ole omaa elämää ja he haluavat antaa itsestään kuvan, etteivät kuluta vaan tuottavat sekä ajattelevat kunnan pörssiä. Yleensä nämä opettajat ovat myös sellaisia, joista oppilaat ei pidä. He olivat kyllästyneitä siihen. että kaikki mitä tehdään tehdään sitten silpuista ja jätteistä. Ikinä koululle ei osteta uutta materiaalia. Mistä sinä teit gradusi ? Arvosanasi ?
Kerro rohkeasti vain, sinä "miesssten miessss"! Kerrothan sinäkin ?
No sitten minun kysymykset: Oletko koskaan lukenut l a a j a a ( noin 150-300) otantaa kasvatustieteen graduista ? Millaisen kuvan se antaa tieteellisestä tutkimuksesta ja sen tasottomuudesta?
ja vielä yksi: miksi sinun pitää puolustaa koko opettajakuntaa ? Ei kannata käyttää työaikaa. paukkuja tai hiihtolomaansa puolustelemiseen, vaan ota mieltäsi jäytä'vät kysymykset esille seuraavassa opettajien kokouksessa. Mikäli olet työttömänä, niin sitten kannattaa ilmoittautua vaikka jatko-opiskelijaksi ja hankkia lisää tietoa, taitoa sekä uudistua tiedon lähteillä. Elämähän on jatkuvaa kouluttautumista, vaikka olisi työelämässäkin.
Jokaisella on mielipiteensä ja kokemuksensa, ja opettajienkin pitää hyväksyä se ettei kaikki mene niin kuin on koulussa heille opetettu. Minä jaksan yhä olla sitä mieltä, että ei kaikki kouluista kerrotut asiat ole vanhempien tai oppilaiden höpöpuheita. Miksi joku opettaja ei voisi olla soveltumaton alalle ? Miksi joku opettaja ei voisi olla huono ? Kyllä voi. Edelleen kyse on ihmisistä, jotka tekevät persoonallaan työtä. Ei kaikessa voi onnistua. Ja kun lukee tätäkin ketjua, niin kommentit ovat kyllä melkoisia jos ne opettajien sormista on lähtöisin. Miten tuollaisen halveksunnan, aggression yms. voi onnistua peittämään työssään ?
Heti ollaan nyrkit tanassa, kun vähän totuuksia lukee tai joku vähän provottaa =)
Pätevänä englannin lehtorina ja koulumaailmaa pitkään katselleena totean että toki kieli muuttuu kun aika ja ilmiöt muuttuvat. Se ei kuitenkaan muutu niin nopeasti, että esim. peruskoulussa pitäisi kirjoja uusia muutaman vuoden välein. Tieteessä tulee uutta sanastoa mutta peruskoululaisen oppima peruskama säilyy samana sen muutaman vuoden jonka kirja kestää. Kiistätkö tämänkin?
Hieno vastaus. Todellakin. Tätä on täällä yritetty jauhaa ja pilkkoa, mutta kun ei suostuta myöntämään kehityksen eteenpäin menoa =) Kiitos kommentistasi.
Harmittaa, kun tuntuu olevan vallalla ajatus, ettei opettajan pidä muuttaa mitään tai kehittää itseään. Kerran avattu kirja saa kelvata eläkeikään asti.
Kerran keskusteltiin sairaanhoitajan lisäkouluttautumisesta, eräs totesi siihen että kun meni päivittämään amk-.tutkintoon oli paikalla sama opettaja kuin 20v sitten ja sama mappi, samat kalvot. Toinen totesi siihen, että heidän lastensa äidinkielen opettaja käyttää vielä vanhanaikaisella kirjoituskoneella kirjoitettuja miljoonaan kertaan kopioituja kokeita. Oli itsekin tehnyt saman kokeen aikanaan.
Kas sinäpä oletkin mielenkiintoinen tapaus!
Kasvatustieteellisen tutkimuksen taso on mitä on. OKL näytti kaikessa järkyttävyydessään sen, millaisia ihmisiä yliopistoissa työskentelee. Enemmistö laillasi "pitemmälle" opiskelleista tulevien opettajien kouluttajista (!) ei missään olosuhteissa olisi pystynyt työskentelemään tavallisissa kouluissa oppilaiden edessä. Oma graduni oli aivan yhtä onneton kuin muutkin gradut. Se kuuluu siihen samaan ö-mappiin, johon suurin osa varsinkin kasvatustieteellisen tiedekunnan "tutkimuksista" kuuluu. Yliopistoväki elelee norsunluutorneissaan ja kentällä sopeudutaan aivan erilaisiin realiteetteihin, joista opetuskokemusta omaamattomat lehtorit eivät mitään tiedä.
Sinäkin vaikutat aika kiinnostavalta tapaukselta. Epäilen, ettei kirjoituksessasi ole mitään totta. Täällä nimittäin on jatkuvasti esillä muutamia nimimerkkejä, joiden mieluisin harrastus on opettajien haukkuminen. Kai siitä jotakin tyydytystä saa?
Takertuminen tähän säästöasiaan on lähinnä surkuhupaisaa. Jos tietäisit mitään koulumaailmasta, et heittelisi moista soopaa täällä. Säästämään koulumaailmassa joudutaan, mutta syypää siihen löytyy kyllä jostakin muulta taholta kuin edes niistä "opettajista, joilla ei ole mitään muuta elämää." Tuo lause paljasti sinut. Valitan. Kukaan hyvin koulutettu ihminen ei tuon kaltaisia lapsellisia yleistyksiä tee.
Ja keskustelet siis opetussuunnitelmista "päivittäin"? Huh huh. Kyllä siinä keskustelemista riittääkin. Sen verran tragikoomisia ovat viimeisimmät uudistukset opetussuunnitelmien osalta olleet. Samaa soutamista ja huopaamista esim. ainejaon suhteen jatketaan loputtomasti. Jos sinulla olisi edes pienoinen aavistus työstä kasvatustieteen parissa, kommenttisi olisivat eri luokkaa.
Niin. Miksiköhän kukaan puolustaa ketään tai mitään? Enpä ole liikoja täällä kirjoitellut. Hyökkäsit terävästi omaa ammattikuntaasi vastaan. Kai sinäkin opetat, jos yliopistolla työskentelet? Vai keskitytkö muihin tehtäviin? Mitä iloa sinulle opn siitä, jos opettajia haukutaan? Kaikkiko täällä tekevät sen asiallisesti? Ja opettajien kommentitko ovat kaikki asiattomia?
Opettajista kaikki eivät tee työtään hyvin. Onko täällä yksikään opettaja niin väittänyt? Missä? Kysymys on aina näissä keskusteluissa yleistämisestä. Eikö "pitemmälle" opiskellut ihminen sitä tajua? Tämän tyyppisissä kirjoitteluissa pelissä on mukana myös kärjistäminen. Onko sitä hankala hahmottaa? Jos tarkoituksesi olisi ollut muutakin kuin vain haukkua opettajia, olisit muotoillut tekstin toisin.
Miksi muuten vaihtelet nimimerkkiä? Lienet kunnostautunut täällä opettajien kritisoimisessa muillakin nimimerkeillä. Hienoa, että sinulla on elämässäsi jokin tehtävä, joka sinua motivoi. Onneksi olkoon!
Onnistuit kirjoittamatta mitään inkluusiosta,
"Pätevänä englannin lehtorina ja koulumaailmaa pitkään katselleena totean että toki kieli muuttuu kun aika ja ilmiöt muuttuvat. Se ei kuitenkaan muutu niin nopeasti, että esim. peruskoulussa pitäisi kirjoja uusia muutaman vuoden välein. Tieteessä tulee uutta sanastoa mutta peruskoululaisen oppima peruskama säilyy samana sen muutaman vuoden jonka kirja kestää. Kiistätkö tämänkin? "
oletkohan katsellut sitä koulumaailmaasi kenties liiankin pitkään?
tässä jälleen yksi opettaja joka ei suostu myöntämään että opettajan ja opetusmateriaalin pitäisi ainakin ylemmillä koululuokilla (7,8,9) kehittyä yhteiskunnan kehityksen mukana... tämä sama mappi, samat kalvot on ikävän tuttu juttu koulumaailmasta. eilen sijaistaessani eräs tyttö (lukiolainen jo) kertoi, että sama opettaja joka opetti häntä edellisenä vuonna yläasteella oli opettanut myös hänen äitiään. kirjat olivat kuulemma viime vuosituhannen lopulta, mutta monisteet ja muu materiaali samoja kuin hänen äitinsä aikana. tämän oli hänen äitinsä hänelle kertonut nähtyään tytön läksyt.
vanhoissa kirjoissa ja materiaaleissa on oman kokemukseni mukaan myös se huono puoli, että koululaiset eivät jaksa kiinnostua kirjoista, joissa "nuorten kielellä" kirjoitettu teksti on auttamattoman vanhanaikaista (usein esim kieliaineissa) ja kuvissa seikkailee kasarilookkiin (siis ihan autenttiseen - ei retroon) puetut hahmot. toki voidaan kiistellä siitä onko kirjojen kuvilla mitään merkitystä, mutta toisaalta juuri niillä pyritään kiinnittämään koululaisen huomio koulutovereien sijasta koulukirjaan. ei kai niitä kuvia niissä kirjoissa muuten tarvittaisi lainkaan?
Menkää opettajat kysymään oppilailtanne, miten TEIDÄN opetustanne tulisi kehittää. Ottakaa oppilaanne todesta, heistäkin on kasvamassa yhteiskuntakelpoisia yhteiskunnan jäseniä, ihan oikeita aikuisia. Osoittakaa, että heidän mielipiteillään on väliä.
Epäilenpä, että tällä palstalla tehdyt ehdotukset tulevat esiin myös oppilaidenne ehdotuksissa.
Niin, ja kumma kyllä, lukioissa kirjojen painokset vaihtuvat lähes vuoden välein - siis siellä missä opiskelijat ITSE ostavat omat kirjansa.
Heh, tuo pitää paikkansa! Ei auta vaikka saman perheen lapset kävisivät lukiota peräkkäin, kaikille on aina ostettava uudet kirjat! Mikähän järki siinäkin on?! Ei kai se matematiikan ja kielten kehitys nyt niin nopeaa ole?!
Uudet painokset ovat kirjayhtiöiden salaliitto, ei opettajien. Vanhoja painoksia ei saa välttämättä.
Oletkohan nyt oikeassa ketjussa?
Pitäisi tehdä joka tunnilla pommi.
Voi Juuliska. Et kai kuvittele, että vaikkapa 3. tai 4. luokan oppilaat olisivat kykeneviä kovinkin syvälliseen analyysiin siitä, mitä tunnilla tehtäisiin tai siitä, mitkä asiat heidän on opittava?
Oppilailta on hyvä kysyä riittävän usein onko heillä ongelmia tai murheita. Pyrin itsekin jututtamaan oppilaita vähintään kerran lukukaudessa ja mieluummin useamminkin. Siis tämä jututtaminen kahden kesken, kuten myös ns. vanhempainvarteissa.
Yläkoulun puolella oppilaista osa saattaisi kyetäkin esittämään perusteltuja näkemyksiä oppituntien kulusta. Esim. riittävän monimuotoiset opetusmenetelmät tuovatkin oppiaineisiin vaihtelua. Alakoulun puolella oppilaiden kyky analyyttiseen pohdintaan on vähäisempi. Mielipiteitä opettajista on toki kaikilla.
Oppilaiden suhtautuminen opettajiinsa on varsin mielenkiintoinen juttu. Ainakin peruskoulun puolella opettaja lienee useimmiten mieluinen oppilaille kunhan vain ei vaadi liikaa. Toisin sanoen, jopa täysin aikaansaamaton reppanakin voi olla mieluinen opettaja. Ainakin yläkoulun oppilaat pitävät suunsa visusti kiinni vaikka pääsisivätkin koulussa helpolla. Peruskoulun jälkeen opettajilta aletaan sitten ehkä jo enemmän vaatia myös kykyä opettaa asiallisesti.
Itse pidän kautta aikojemn parhaimpana opettanani lukion englannin opettajaani. Hän oli erittäin vaativa. Muista opettajista muistan itse asiassa aika vähän. Ura opettajana hävittää aika tehokkaasti enimmän osan omista koulumuistoista.
Jostain kumman syystä opettajat eivät kuitenkaan anna käyttää niitä vanhan painoksen kirjoja, jos sellaisen sattuisi vaikka saamaan kaverilta. Ja miten tämä "kirjayhtiöiden" (tarkoittanet varmaankin kustantamoja) salaliitto ei sitten vaikuta peruskoulujen kirjavalintoihin??? hmm. vai olisinkohan sittenkin oikeassa ketjussa?
Nämä "nimim. 30 vuotta opettajana"- tyypit, joita täällä vilisee, (harvinaisen paljon näitä vanhoja käpyjä pyörii muuten täällä keskustelupalstoilla...) ovat niin kaukana siitä maailmasta jossa nykyajan oppilas/opiskelija elää, että ei ihme etteivät pysty kehittämään itseään ja opetustaan. He yhä elävät siinä maailmassa jossa omista mielipiteistä ja massasta erottautumisesta rangaistiin ja modernit opetusmetodit leimattiin hölynpölyksi. Tehkää oppilaillenne palvelus ja herätkää tähän maailmaan.
Pahoittelen etten tarkentanut. Alaluokkien oppilailta yleisesti ottaen ei vielä voida vaatia itsenäistä ajattelua, mutta luokilla 7-9 tätä itsenäistä ajattelua tulisi kannustaa.
Luulisinpa myös, että jos näitä asioita kysyttäisiin nimettömästi ja kirjallisena, asiallisiakin vastauksia saattaisi ilmaantua. (Viittaan nyt tähän pommi-vastaukseen.)
En nyt tarkoittanut myöskään että tulisi järjestää kysely siitä, kuka on koulun kivoin opettaja ja miten opettaja voisi muuttua kivemmaksi, vaan nimenomaan, miten OPETUSTA voitaisiin kehittää.
Eräs opettaja teetti meillä aikanaan pelkkiä kuunteluita (kieliaineessa) - kaiken lisäksi lähes 20 vuotta vanhoilla nauhoilla ja lomakkeilla. Voit varmaan arvata että kirjallinen ilmaisu ei noiden kolmen vuoden aikana juurikaan meillä kyseisessä kielessä kohentunut.
Kyseiselle opettajalle tästä valitettiin niin suoraan kuin rehtorinkin kautta, mutta lopulta ei enää uskallettu, kun oppiaineesta saatava numero laski suoraan suhteessa kanteluiden määrään. Opettajan jäätyä eläkkeelle, uusi opettaja ihmetteli huonoja numeroitamme, koska yleistasomme oli kuitenkin vähintään kohtuullinen.
Kylläpä "opettaja" nyt hieman aliarvioi oppilaitaan... Eiköhän "luokassa" ole myös muutama ihan ajatteluunkin kykenevä yksilö noiden teinipoikien lisäksi...
Aloita vähästä. Aloita vihasta. Vihaa kaikkea ympärilläsi. Vihaa ihmisiä. Sukella oman mielesi syövereihin ja etsi sieltä oikeutus kaikelle tekemällesi, häpeällisimmällekin, sillä häpeä on heikoille ja sääli on sairaita varten.
Odota synkeänä, älä paljasta korttejasi, odota sitä hetkeä, jolloin voit syöstä vihasi jonkun noista heikoista päälle, jonkun, joka pystyy näkemään ylemmyytesi; sillä onhan jonkun oltava alempi sinua, jos olet yli-ihminen, onhan?
Odota tarkoin, odota kunnes kohtaat sen, josta olet varma, että voit hänet alistaa ja taivuttaa tahtoosi. Kulje sillä aikaa ylpeänä ja sylje myrkkyä toisten silmille, sillä jos se heidät taittaa, hehän olivat heikkoja ja ansaitsivat sen, eikö?
Mahtaa sulla olla paha olla.
""..Nämä "nimim. 30 vuotta opettajana"- tyypit, joita täällä vilisee, (harvinaisen paljon näitä vanhoja käpyjä pyörii muuten täällä keskustelupalstoilla...) ovat niin kaukana siitä maailmasta jossa nykyajan oppilas/opiskelija elää, että ei ihme etteivät pysty kehittämään itseään ja opetustaan. He yhä elävät siinä maailmassa jossa omista mielipiteistä ja massasta erottautumisesta rangaistiin ja modernit opetusmetodit leimattiin hölynpölyksi. Tehkää oppilaillenne palvelus ja herätkää tähän maailmaan. ...."
Asia on tarkalleen päinvastoin. Missään muussa ammatissa ei näe yhteiskunnan kehittymistä ja nuorten muuttumista niin hyvin kuin koulumaailmassa. Vanhemmat ovat yleensä niitä, jotka eivät näe muutosta ympärillämme. He muistavat oman kouluaikansa ja nykyisen työelämänsä. Siten kokemus kouluelämästä ei ole heillä jatkuvaa vaan epäjatkuvaa ns. diskreettiä. He ovat jääneet elämään omaa kouluelämäänsä ja sitten ihmettelevät sitä miten koulu on muuttunut. He siirtävät tämän hetkisen elämänkokemuksensa sellaisenaan lapsilleen ja kuitenkin käyttävät referenssinä omaa kouluaikaansa, ainakin tunnepuolella. Koulu ei voi elää vain tätä päivää varten. Elinkeinoelämällä on koulun suhteen omat intressinsä ja minähän sovin hyvin niihin vaatimuksiin. En kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että vain kieliä ja kovia luonnontieteitä opetettaisiin ja vain elinkeinoelämän vaatimuksesta. Lapsille on annettava mahdollisuus kasvaa ja kouluttautua siten, että he tuntevat itse pärjäävänsä siinä maailmassa, jota he elävät oman elämänsä ajan. Oma koulutukseni ja kokemukseni yhteiskunnasta on opettanut, että nykypäivän nuori joka tapauksessa kohtaa hyvin vaikean tulevaisuuden. Eikä tätä tietoisuutta ole ollut ainakaan vähentämässä se tietämys, mikä tulee omien lasten siirtymisestä tähän joskus mahdottomia vaativaan elämän oravanpyörään. Jokainen lapsistamme on itse saanut valita uransa ja siinä olemme heitä tukeneet. Meillä ei ollut koulutuksen suhteen mitään erityisvaatimuksia ja niinpä lapsemme ovatkin sijoittuneet hyvinkin erilaisille aloille aina "duunareista Nokian insinööreihin ja myös lääketieteeseen".
Minulla on 30 vuotta lukio-opetusta takana ja siinä ohessa myös luokkien 5- 9 opetusta. Koulutukseltani olen FL ja kokemusta on myös yliopistoelämästä sekä yksityiseltä puolelta kemian alalta. Nyt tietysti voi kysyä, että miksi en pysynyt ykstyisellä puolella. Lukion virka edellyttää hyvää koulutusta ja myös muuta kokemusta varsinkin omalla alallani, jos siis haluaa saada viran hyvästä koulusta. Olen saanut yliopistokouluksen tutkijalinjalta enkä nykyiseltä opettajalinjalta, minkä katson pelkästään eduksi työssäni, josta lähes kaikki menevät opiskelemaan farmasiaa, kemiaa tai lääketiedettä. Itse pitkään pelkästään lukiotyötä tehneenä pyysin myös pienempien lasten opetusta ajankohtana, jolloin omat lapseni olivat siirtymässä yläasteelle. Väite, että opettaja ei voi eikä halua muuttua, on väärä ja loukkaavakin. Pitkä ura on kasvattanut niin tiedollisesti kuin myös henkisesti sellaiseksi opettajaksi, että kaikista epäilyksistäsi huolimatta olen ja monet varmasti ovat parhaimmillaan juuri eläköityessään. Nämä tekevät työnsä vastuuntuntoisesti ja omaa oppiainettaan arvostaen hiljaisesti mutta viisaasti pitämättä suurta ääntä itsestään. 30 vuotta tuntuu pitkältä ajalta, mutta silti ensimmäinen tunti on vieläkin mielessä kuin se olisi ollut eilen. Suurin muutos tuona aikana on tapahtunut siinä, että ennen opettajat olivat persoonia ja oppilaat persoonattomia ja nyt on päinvastoin. Ilmapiiri koulussa on tietysti vapautuneempi, mutta valitettavasti kaikkia oppilaita ei koti ole pystynyt valmistamaan tähän myös vastuuta sisältävään ympäristöön.
Olet omien kokemustesi vanki. Et näe sitä muutosta mikä yhteiskunnassa on tapahtunut. Näet vain nykyisen hetken. Tuo muutos on viimeisen 10 vuoden aikana ollut melkoista ja vain harvat vanhemmat pystyvät näkemään tuota pitemmällä perspektiivillä. Kilpailu kouluelämässä on kovaa ja jokaisella lukion opettajalla on keväällä ja syksyllä yo-kirjoitukset mittaamassa koulussa tehtyä työtä. Lisäksi oppilaat valitsevat jo lukioon tullessaan koulun ja usein myös kurssia opettavan opettajan. Eikä olekaan ihme, että nykyisin taloudellisten syiden eliminoituessa, oppilas valitsee koulun, jonka tietää hyväksi.
Heh, opetttaja suorastaan pelkää että oppilas ajattelee omilla aivoillaan. Kamaalaa, jos tämän päivän koululainen pystyisi ajattelemaan itse.
Kyllä oppilailta tulee ajatuksia, ehdotuksia ja kehittämiseenkin kelpaavia ideoita. Uskoisin niin. Se, että uskaltaako koulu tai opettaja niihin tarttua on toinen asia. Oli ala mikä tahansa, niin aina on olemassa jarruja, jotka jarruttavat kaikkea kehitystä.
Mikä merkitys on koululla ja opettajilla, medialla ja internetillä sekä kaikella tieteellä että taiteella, jos oppilasmateriaali pysyy aina yhtä tasapäisenä ? Luulisi nyt koulunkin kehittyvän, että siellä myös tulisi muutoksia. Vai onko se sittenkin niin, että koulu junnaa paikallaan ja yhteiskunta ympärillä muuttuu sekä kehittyy ?
Aina kirjoituksissa pitää olla se järki mukana, ettei ala yleistämään. Eli minulla esimerkiksi on sellainen kemian ope, joka lukee tunnit talouselämää ja iltasanomia netistä. Liekö se sitä ajantasalla pysymistä. Ainakin ajanhermolla keltaisten sivujen tiedoissa.
tässä on sinulle liian vaikea ymmärtää?
Jos ajatellaan, että peruskoululaisen kirja kestää käytössä noin 4 vuotta, oletko todellakin sitä mieltä, että esim. englannin kieli on sinä aikana radikaalisti muuttunut? Yksi kirjasukupolvi kestää noin 8 vuotta ja sitten tulee kustantajalta uusi, johon ajan tasalla olevat opettajat yleensä vaihtavat. Tämä siis ei tarkoita sitä, että oppilaille ostettaisiin uudet kirjat joka 8. vuosi, vaan yhden KIRJASARJAN elinikää.
Ja hei, esim. englannin imperfekti on ihan se sama imperfekti joka se oli vaikka 30 vuotta sitten. Jos kokemukseni perusteella olen oppinut, miten oppilaani sen parhaiten oppivat, miksi en käyttäisi sitä opetusmetodia? Mitä järkeä on keksi joka vuosi pyörä uudelleen?
Eihän täällä mistään keskustella muuten kuin yleistäen. Ja yleistäen koko opettajakunnan. Ja kyllä täällä on myös tekstejäni kommentoitu nimimerkkini perusteella. Useimmilla keskustelijoilla on tarkoituskin vaan haukkua eikä käydä oikeata keskustelua. Ei täällä ole ne, joihin kritiikki kohdistuu. Lue vaikkapa tapaus nim. Ammattikasvattaja.
Kirjoitit asiaa. On ilo huomata, etteivät kaikki täällä ole pelkästään mussuttamassa. Moni ihminen näyttää valitettavasti todellakin heijastavan omia koulumuistojaan lastensa kouluun ja yllättävää on se, miten jotkut ihmiset näyttäisivät todellakin vihaavan opettajia. Tai ainakin siltä näyttää.
Suuri osa vanhemmista on onneksi kaikin puolin asiallisia ja heidän kanssaan on ilo tehdä yhteistyötä.
Kiitos kannustavasta kommentistasi!
Ongelma on siinä, että tyhmät alkavat ajatella ei, että älykkäät ajattelisivat. Tyhmistä on hiljaisin viisain. Koti ei ole pystynyt kasvattamaan lapsistaan ulospäin suuntautuvia, rehellisiä ja hyvän itsetunnon omaavia ihmisiä. Huumeita vetävät ja kaljaa kittaavat ja huutelevat ihmisille. Sinullekin ovat haistattaneet v-a. Oven ovat lyöneet kiinni nenäsi edessä ja vetäytyneet omaan huoneeseensa. Tämä vain siksi että teillä on mennyt sukset ristiin.
"Uudet painokset ovat kirjayhtiöiden salaliitto, ei opettajien. Vanhoja painoksia ei saa välttämättä."
Opettajat on mukana tässä samassa salaliitossa. Usein opettajat vaatii että on käytettävä uutta painosta. Ilmeisesti kustantaja muistaa joka vuosi lähettää opettajalle oman päivitetyn painoksen ja sen verran muutoksia että vanhan painoksien käyttö on hankalaa.