Olen "jo" 20v mutta minun kynänjälki on edelleen kuin jollain 13v pimatsulla. Vaikka kuinka yrittää piirtää "vakavia naamoja", aitoja ihmisiä niin niistä tulee aina semmoisia pyöreitä ja mangamaisia pikkuihmisiä.
Suoraan mallistakin piirrettynä hahmoista tulee semmoisia pokemon-naamoja. miten saisi tämmöisen ärsyttävän lapsellisuuden pois kuvista?
Toki jotkut kuvat näyttää hyviltä, kun niissä on semmoista söpöyttä, mutta liika söpöily alkaa jo ärsyttämään, varsinkin kun se ei ole mitään kovin kummoisen näköistä.
Suoraan mallistakin piirrettynä hahmoista tulee semmoisia pokemon-naamoja. miten saisi tämmöisen ärsyttävän lapsellisuuden pois kuvista?
Toki jotkut kuvat näyttää hyviltä, kun niissä on semmoista söpöyttä, mutta liika söpöily alkaa jo ärsyttämään, varsinkin kun se ei ole mitään kovin kummoisen näköistä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vihdoinkin alat sinäkin opetella muotokuvantekoa! Nyt huomaat että ei se olekkaan niin kovin helppoa. Paras neuvo on että opettelet jakamaan naaman eri alueet omaksi "sisäiseksi standardiksi". Persoonalliset poikkeamat tuosta standardista on juuri "se juttu". Asian hiffaa kaikki joilla on lahjoja kuvataiteessa. Jos itsepintaisista harjoituksistakaan johtuen et ala saamaan näköistä, on se sopiva peruste tehdä päätelmiä omasta lahjakkuudesta.
Näköismuotokuvan tekoa ei kukaan pysty opettamaan toiselle. Oikea taiteilija näkee aina naamasta ne persoonalliset piirteet mitkä tulee siirtää teokseen, ja näköistä tulee.
Yleisesti ottaen, tutki valööreitä ihmisen kehossa ja tee vaikkapa pieniä jakolaskutehtäviä, aiheena raajat, torso ja erinäiset kiintopisteet ihmisessä.
Jos et opi edelleenkään piirtämään ihmistä niin väliäkö hällä! Kuvataiteessa aiheiden määrä on rajaton. Voithan aina sinäkin ryhtyä tekemään sitä vihaamaasi "nykytaidetta". Tässä tapauksessa se olisi ihan perusteltua, vai mitä?
lienee siinä, että et piirrä havainnosta vaan ymppäät havaintoon aiemmin opittuja luuloja ja tapoja. Ihmisellä on päässään käsitykset siitä miltä näyttävät kasvot, minkälainen on nenä, minkälaiset ovat silmät ja minkälaisissa suhteissa nämä ovat toisiinsa. Jotta voisi olla hyvä piirtäjä, nämä käsitykset pitää unohtaa täysin ja piirtää vain ja ainoastaan havainnosta.
Ja miten tämä sitten tapahtuu, se vaatii harjoittelua ja vielä lisää harjoittelua. Hyvä opettaja ei olisi pahitteeksi, sellainen joka näkee maneerisi ja osaa huomauttaa niistä kun et itse huomaa. Koita nyt kuitenkin vielä näitäkin niksejä:
-opettele mittaamaan ja noudata mittoja, älä muuta mittasuhteita milliäkään "parannellaksesi" mallia
-tutki anatomiaa, luiden rakennetta, lihasten toimintaa ja kudosten sijoittumista, hyviä kirjoja on saatavilla
-tee käsialaharjoituksia, jos sinulla on tapana nysvätä tuntitolkulla kovalla lyijykynällä, kokeile välillä vaikka paksua hiiltä tai tussia, vapauta käsiala
tuo
http://ohjehaku.fi/taide/ohjeet/kasvojen-piirtaminen
Tietysti voi käyttää apuruudukkoa, mikäli malli lehdestä tai valokuva.