yhyyyyyyyyyyy..... Bussiturma/aihe miettimiseen

tää ei oo mitenkää rakkautee liittyvä mutta kannattais lukee tämä on tosi surulllista ;(

Olen Saara 15v. Olin mukana menossa Rukalle kun Tämä bussionnettomuus tapahtui 19.3.04.

17.3.04
Ystäväni Mira piti syntymäpäiväjuhlat. Juhlat pidettiin toisen ystäväni Neean luona. Juhlissa juotiin ja poltettiin ja tehtiin kaikkea mitä ei saisi tehdä. Silloin emme ajatelleet kaikkea juomisen ja tupakan haittapuolia.

18.3.04
Hyppytunnilla olin Neean, Miran, Janin ja Mikaelin kanssa hampurilaisella läheisessä mäkkärissä. Vielä sinä iltana lähdimme Rukalle. Kaikki oli pakattu mukaan, hammasharja, cd-levyt, kirjat, vaihtovaatteet ym. Neea ja Mira olivat lähdössä myös mukaan kyseiselle leirille. Pääsimme istumaan bussiin ja olimme kaikki valmiina lähtöön. Leirin johtajamme kuullutti vielä mikrofonilla kaikille hyvää matkaa ja ilmoitti kuinka kauan matka tulisi kestämään. Pääsimme matkaan. Muutama eka tunti meni kun katselimme maisemia ja juttelimme, sitten kello alkoi näyttää jo paljon ja minua alkoi väsyttää. Mira ja Neea eivät alkaneet vielä nukkua.

Yöllä heräsin ja huomasin Neean ja Miran nukkuvan myös. Moni muukin bussissa nukkui jo. Vain muutamat olivat vielä hereillä ja pelasivat korttia. Päätin käydä bussin vessassa ja jatkaa sitten uniani. Pääsin vessaan ja pistin oven kiinnilukkoon ja istahdin pöntölle. Kuului hirveä jysähdys ja lennähdin pois pöntöltä. Sitten kaaduin kun tunsin bussin heittelehtivän. Kuulin kuinka bussin lasit menivät rikki ylhäällä ja kuinka kaikki kiljuivat. Minäkin väänsin pienen tuskan voihkauksen kun käteni vääntyi alleni. Käteen sattui hirveästi mutta onneksi oikea käteni oli vielä kunnossa. Avasin vessan oven ja tulin ulos vessasta. Sitten näin kuinka Neea huitoi käsillään bussirivien välistä. Juoksin heti auttamaan häntä ja samalla huomasin Miran jonka kasvot olivat aivan täynnä lasinsiruja ja ne olivat veressä. Raahasin Neean pois bussista. Ulkona halasin Neeaa ja itkin aivan hirveästi.

Oli KAMALAA nähdä Miran kasvot. Ulkona näin kuinka joku rekkakuski tuli itkien myös pois rekastaan ja ryntäsi bussiin pelastamaan muita. Katsoin vielä sisälle bussiin ja paperirullat melkein peittivät näkyvyyden. Mutta pian oli nekin saatu raivattua ulos bussista. Sitten selvinneitä käskettiin auttamaan muita bussissa olevia. Neea oli jo sillä aikaa hävinnyt jonnekin. Hänet oli varmaan viety turvaan, ajattelin. Menin tietysti ensin Miran luokse. Pyysin häntä puhumaan minulle mutta hän ei vastannut mitään. Sitten yritin siirtää paperirullaa pois tämän päältä, mutta se oli jäänyt jumiin Miran jalan ja edessä olevan istuimen väliin. Huusin apua ja vieressäni oleva isokokoinen mies auttoi saamaan paperirullan pois ja kantamaan Mirankin ulos bussista. Kun pääsimme ulos bussista oli jo ambulansseja ja poliiseja ja paloautoja joka puolella. Myös MTV3 mediat, Iltalehti ja Ylen radio paikalla.

Mira vietiin ambulanssiin ja minulle kerrottiin, että Neeakin oli viety. Minutkin vietiin pois tutkittavaksi jonkun ikäiseni pojan kanssa ambulanssilla. Itkin vieläkin ja se poikakin itki. Emme puhuneet toisillemme mitään, vain itkimme. Kun pääsimme sairaalaan minut vietiin omalle osastolle ja siellä minut tutkittiin peri pohjin. Minulla todettiin pieni hiusmurtuma vasemmassa kädessä. Sain viettää loppu yöni sairaalassa mutta sitä ennen soitin kotiin kertoakseni, että olin täysin turvassa. Vanhempani lähtivät heti siltä istumalta tulemaan tänne.

20.3.04
Nyt olen kotona ja minulle on ilmoitettu että kumpikaan ystävistäni ei selvinnyt tapahtumasta. Kummatkin menehtyivät. Itken vieläkin tätä tekstiä kirjoittaessani. En pääse tästä koskaan ylitse. Miran ja Neea olivat kummatkin olleet ystäviäni 3-vuotiaasta asti. Eikä meitä oltu koskaan erotettu. Olimme tehneet aina kaiken kolmistaan. Ja siitä kaikki voi olla varmoja, etten aio enää ikinä polttaa tai juoda. Kävin jo niin lähellä kuolemaa etten aio lyhentää elämääni enää yhtään.

Ajatelkaa myös sitä, että ettette välttämättä saisi tietää tätä kaikkea, jos en olisi herännyt silloin ja mennyt vessaan. Saattaisi olla, että olisin nyt siellä missä Mira ja Neeakin.

Viemme vielä tänään Miran ja Neean vanhemmille suruvalittelumme.

Kirjoitin nämä tapahtumat kaikille luettavaksi että voisivat ajatella tätä vakavaa onnettomuutta ainakin 10 minuuttia omassa päässänne. Tämä koskettaa kaikkia lähiomaisia kuin myös niitä kaikkia muita Suomen nuoria.

Lähetä tämä niin monelle kuin mahdollista. Kunnianosoituksena sille, että todellakin tämä koskettaa sinua. Kirje on tarkoitus saada kiertämään koko Suomessa useamman vuoden ajan että muistamme tähän asti Suomen suurimman tapaturman.

VÄLITTÄKÄÄ!!!
91114
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Tuo on muuten melkein taatusti feikki.

Voisi ko. jutun kirjoittaja yrittää välittää esimerkiksi muiden tunteista vähän itsekin...

Äänestä
  • voi se olla ihan hyvin feikki en tiedä sain sen mun mailiiiin niin ei voi tietää mut se on kumminki surullista

    Äänestä

  • Kuolleiden joukossa ei kyllä ollu yhtään Miraa eikä Neeaa.
    Se oli tosi surullinen tapahtuma, joten tollasia feikkikirjeitä ei kyllä oo mitään järkee levitellä!

    Äänestä

"Sitten yritin siirtää paperirullaa pois tämän päältä, mutta se oli jäänyt jumiin Miran jalan ja edessä olevan istuimen väliin. Huusin apua ja vieressäni oleva isokokoinen mies auttoi saamaan paperirullan pois ja kantamaan Mirankin ulos bussista."

Ne paperirullat eivät olisi mitenkään voineet mahtua sinne penkkirivien väliin (koska painoa niillä oli luultavasti 800 kg ja halkaisija 1,5 metriä).
Että ei se nyt kovin hyvä tarina edes ollut.. eikä surullinen. Minusta on kovin törkeää kirjottaa tollanen juttu. Täytyy olla aika sairas ihminen, jos tollasia ihan huvikseen kirjottelee ja sitten vielä jakelee sitä ympäri nettiä.

Äänestä

Kukaan ei kirjottais tollasta jos ees yhtään aattelis toisia... Meinaa mieti jos vaikka jonku tuolla kuolleen läheisille tulis noita viestei esim. viä vuoden päästä... Mieti, millasta olis ku sun ei annettais vaan unohtaa... Mä en sääli niinkään näitä läheisiä sen turman takia vaan median takia... Media ei anna näiden läheisten unohtaa! Ihmisiä kuolee ja siitä pitäs päästä yli mut miten sä voit unohtaa jos siitä puhutaan yms. joka puolella ja hyvällä tuurilla viä vuoden tai useamman päästä...

Äänestä
  • surullinen tarina olis jo olisi totta, ne paperirullat ei liiku yhden miehen voimin ja nuorimmat bussissa olleet olivat -86 syntyneitä...


    Ja uhrit levätköön rauhassa †

    Äänestä

spämmiksi!

Äänestä
  • BASERAPE!

    Äänestä

turun sanomissa luki et toi on valhetta ja että siitä nostetaan kanne.
mun mielestä on niin väärin että tollasesta asiasta ruvetaan keksimään tollast paskaa...
:(

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Cris kirjoitti:

tää ei oo mitenkää rakkautee liittyvä mutta kannattais lukee tämä on tosi surulllista ;(

Olen Saara 15v. Olin mukana menossa Rukalle kun Tämä bussionnettomuus tapahtui 19.3.04.

17.3.04
Ystäväni Mira piti syntymäpäiväjuhlat. Juhlat pidettiin toisen ystäväni Neean luona. Juhlissa juotiin ja poltettiin ja tehtiin kaikkea mitä ei saisi tehdä. Silloin emme ajatelleet kaikkea juomisen ja tupakan haittapuolia.

18.3.04
Hyppytunnilla olin Neean, Miran, Janin ja Mikaelin kanssa hampurilaisella läheisessä mäkkärissä. Vielä sinä iltana lähdimme Rukalle. Kaikki oli pakattu mukaan, hammasharja, cd-levyt, kirjat, vaihtovaatteet ym. Neea ja Mira olivat lähdössä myös mukaan kyseiselle leirille. Pääsimme istumaan bussiin ja olimme kaikki valmiina lähtöön. Leirin johtajamme kuullutti vielä mikrofonilla kaikille hyvää matkaa ja ilmoitti kuinka kauan matka tulisi kestämään. Pääsimme matkaan. Muutama eka tunti meni kun katselimme maisemia ja juttelimme, sitten kello alkoi näyttää jo paljon ja minua alkoi väsyttää. Mira ja Neea eivät alkaneet vielä nukkua.

Yöllä heräsin ja huomasin Neean ja Miran nukkuvan myös. Moni muukin bussissa nukkui jo. Vain muutamat olivat vielä hereillä ja pelasivat korttia. Päätin käydä bussin vessassa ja jatkaa sitten uniani. Pääsin vessaan ja pistin oven kiinnilukkoon ja istahdin pöntölle. Kuului hirveä jysähdys ja lennähdin pois pöntöltä. Sitten kaaduin kun tunsin bussin heittelehtivän. Kuulin kuinka bussin lasit menivät rikki ylhäällä ja kuinka kaikki kiljuivat. Minäkin väänsin pienen tuskan voihkauksen kun käteni vääntyi alleni. Käteen sattui hirveästi mutta onneksi oikea käteni oli vielä kunnossa. Avasin vessan oven ja tulin ulos vessasta. Sitten näin kuinka Neea huitoi käsillään bussirivien välistä. Juoksin heti auttamaan häntä ja samalla huomasin Miran jonka kasvot olivat aivan täynnä lasinsiruja ja ne olivat veressä. Raahasin Neean pois bussista. Ulkona halasin Neeaa ja itkin aivan hirveästi.

Oli KAMALAA nähdä Miran kasvot. Ulkona näin kuinka joku rekkakuski tuli itkien myös pois rekastaan ja ryntäsi bussiin pelastamaan muita. Katsoin vielä sisälle bussiin ja paperirullat melkein peittivät näkyvyyden. Mutta pian oli nekin saatu raivattua ulos bussista. Sitten selvinneitä käskettiin auttamaan muita bussissa olevia. Neea oli jo sillä aikaa hävinnyt jonnekin. Hänet oli varmaan viety turvaan, ajattelin. Menin tietysti ensin Miran luokse. Pyysin häntä puhumaan minulle mutta hän ei vastannut mitään. Sitten yritin siirtää paperirullaa pois tämän päältä, mutta se oli jäänyt jumiin Miran jalan ja edessä olevan istuimen väliin. Huusin apua ja vieressäni oleva isokokoinen mies auttoi saamaan paperirullan pois ja kantamaan Mirankin ulos bussista. Kun pääsimme ulos bussista oli jo ambulansseja ja poliiseja ja paloautoja joka puolella. Myös MTV3 mediat, Iltalehti ja Ylen radio paikalla.

Mira vietiin ambulanssiin ja minulle kerrottiin, että Neeakin oli viety. Minutkin vietiin pois tutkittavaksi jonkun ikäiseni pojan kanssa ambulanssilla. Itkin vieläkin ja se poikakin itki. Emme puhuneet toisillemme mitään, vain itkimme. Kun pääsimme sairaalaan minut vietiin omalle osastolle ja siellä minut tutkittiin peri pohjin. Minulla todettiin pieni hiusmurtuma vasemmassa kädessä. Sain viettää loppu yöni sairaalassa mutta sitä ennen soitin kotiin kertoakseni, että olin täysin turvassa. Vanhempani lähtivät heti siltä istumalta tulemaan tänne.

20.3.04
Nyt olen kotona ja minulle on ilmoitettu että kumpikaan ystävistäni ei selvinnyt tapahtumasta. Kummatkin menehtyivät. Itken vieläkin tätä tekstiä kirjoittaessani. En pääse tästä koskaan ylitse. Miran ja Neea olivat kummatkin olleet ystäviäni 3-vuotiaasta asti. Eikä meitä oltu koskaan erotettu. Olimme tehneet aina kaiken kolmistaan. Ja siitä kaikki voi olla varmoja, etten aio enää ikinä polttaa tai juoda. Kävin jo niin lähellä kuolemaa etten aio lyhentää elämääni enää yhtään.

Ajatelkaa myös sitä, että ettette välttämättä saisi tietää tätä kaikkea, jos en olisi herännyt silloin ja mennyt vessaan. Saattaisi olla, että olisin nyt siellä missä Mira ja Neeakin.

Viemme vielä tänään Miran ja Neean vanhemmille suruvalittelumme.

Kirjoitin nämä tapahtumat kaikille luettavaksi että voisivat ajatella tätä vakavaa onnettomuutta ainakin 10 minuuttia omassa päässänne. Tämä koskettaa kaikkia lähiomaisia kuin myös niitä kaikkia muita Suomen nuoria.

Lähetä tämä niin monelle kuin mahdollista. Kunnianosoituksena sille, että todellakin tämä koskettaa sinua. Kirje on tarkoitus saada kiertämään koko Suomessa useamman vuoden ajan että muistamme tähän asti Suomen suurimman tapaturman.

VÄLITTÄKÄÄ!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu