Koulujen yhdistämistä voisis alkaa pohtimaan tosissaan.
Pienimuotoista yhteistyötö jo tehdään ja se kulluu menevän hyvin.
Varsinkin kieltenopetusta oilisi mahdollista monipuolistaa kuluja lisäämättä.
Kieltä opetettaisiin heti alusta asti kyseisellä kielellä joten pohjalla olevalla äidinkielellä ei olisi niin merkitystä.
Samoin joitakin kursseja voisi järjestää vuorovuosin eri kielillä ja osallistuminen olisi vapaaehtoista.
Muistuttaisi ulkomailla opiskelua.
Näin saataisiin oppilaspohja laajemmaksi ja sen mukaiset hyödyt.
Pienimuotoista yhteistyötö jo tehdään ja se kulluu menevän hyvin.
Varsinkin kieltenopetusta oilisi mahdollista monipuolistaa kuluja lisäämättä.
Kieltä opetettaisiin heti alusta asti kyseisellä kielellä joten pohjalla olevalla äidinkielellä ei olisi niin merkitystä.
Samoin joitakin kursseja voisi järjestää vuorovuosin eri kielillä ja osallistuminen olisi vapaaehtoista.
Muistuttaisi ulkomailla opiskelua.
Näin saataisiin oppilaspohja laajemmaksi ja sen mukaiset hyödyt.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yhteisiä varoja säästyisi varmasti jos toimintoja voitaisiin yhdistää. Rahan lisäksi siitä tulisi myös olemaan tuntuvaa hyötyä oppilaille. Kun suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat oppilaat olisivat läheisemmissä tekemisissä toistensa kanssa, niin se olisi selvä hyöty kummillekin ryhmille. Minun ruotsinkielen taidostani suurin osa on peräisin muualta kuin koulutunneilla päntätyistä ruotsinkielen perusteista. Sama pätee suomea puhuviin ruotsinkielisiinkin. Näen ja kuulen sen jo ystäväpiiristäni. Kielikysymyksiin liittyviä asenteita lieventämällä koulutomintojen järkevä yhdistäminen olisi koko seudulle hyödyksi. Ei pelkästään rahallisesti vaan myös kanssakäymisen suhteen. Me olemme kaikki kuitenkin Loviisalaisia ja siltä pohjalta meidän kannattaa myös tehdä yhteiset ja oikeasti rakentavat päätökset. Nuorissa se on Loviisankin tulevaisuus.
mutta mutta... kuinka käännät vastarannankiiskien (useimmiten ruotsinkiel.) asenteen.
olisi mitään tätä vastaan, mutta kun on nämä 1940-1950 -luvulla syntyneet ammattivalittajat, joille se ei sovi.
Rkp:n kannalta kyse on vallasta. Paras tae suomenruotsalaisten äänestysuskollisuudelle on kieliristiriidan ylläpito. Jos lapset ja nuoret opiskelisivat yhteisissä kouluissa, niin keinotekoiset rajat ja epäluulot kieliryhmien väliltä häviäisivät. Se taas johtaisi siihen, että nuo nuoret eivät aikuistuttuaan näkisi mitään syytä äänestää yhden asian kielipuoluetta. Rkp siis kävisi tarpeettomaksi ja menettäisi nykyisen suhteettoman voimakkaan otteensa vallan kahvasta.
Kuinka sitten tuo kaikki on onnistunut paikkakunnilla, joissa rinnakkaiselo sujuu kitkatta ja siihen ollaan peräti tyytyväisiä? Täällä tuskin uskaltaa edes uneksia moisesta.
ammattivalittaja en ole, mutta 4-50luvulla syntynyt.