Millainen maa Norja on asua??

Tietoni ovat vähän vanhentuneita, mutta antanevat vähän suuntaa.

KOULUSTA:

En tiedä Norjan englanninkielisistä kouluista, mutta suosittelen kyllä ihan norjalaista koulua, jos on tarkoitus asua siellä useampi vuosi. Paikallisen kielen oppii tuolloin nopeasti, mikä parantaa elämänlaatua huomattavasti. Norja on lisäksi niin lähellä ruotsia, että Suomeen palattuaan lasten on helppo oppia ruotsin kieli, mikä on ehdottomasti etu.

Asuin Norjassa 1982-1988 välisen ajan, jolloin kävin siellä yläasteen ja lukion. Sisarukseni olivat ala-asteella ja siirtyivät heti norjalaiseen kouluun. Itse aloitin ns. sisäänajoluokalla. Se oli vierastyöläisille suunnattu pienluokka, joka painottui Norjan kielen opiskeluun muiden aineiden kustannuksella. Luokkatoverit olivat Kap Verdestä, Puolasta, Pakistanista jne. Moni kävi sisäänajoluokkaa 1-3 vuotta jääden vastaavasti jälkeen, mutta itse siirryin asteittain 7. luokalle ja jatkoin seuraavana vuonna jo kahdeksannelta.

Koulu oli suomalaiseen verrattuna helpohko, ja luokat olivat pienempiä kuin meillä (lakisääteinen yläraja 20 oppilasta). Englanti alkoi 5. vasta luokalla, mutta siinä mentiin nopeasti eteenpäin. Arvosanoja sai jo tuolloin vasta yläasteella, systeemi johon meilläkin ollaan kai pikku hiljaa menossa.

Lukuvuosi on suunnilleen sama kuin Suomessa, mutta pääsiäisloma on pitempi ja kesäloma alkaa vasta juhannuksena. Kouluruokailua ei ole, vaan kotoa otetaan voileipiä mukaan. Myös työpaikkaruokaloissa syödään usein eväsleipiä. Lämmin ruoka syödään iltapäivällä kotona.

MUUTA:

Hintataso on Norjassa korkea, ja kauppojen valikoimat olivat ainakin 1980-luvulla suppeampia kuin Suomessa. Maitokaupasta ei saanut kahtakymmentä lajia leipää, vaan yleensä kahta (ranskis ja kokojyvä), mutta suomalaisille tutut rasvaton maito, piimä ja salmiakki olivat saatavilla, toisin kuin keski-euroopassa. Kahvikin oli suomalaisempaa kuin Ruotsissa. Eninten kaipasin tuoretta hapanleipää ja viikottaista saunomista. Tosin Norjan uimahallien saunoissa oli kivet kiukaissa, toisin kuin Ruotsissa.

Asumiskulttuurissa oli pieniä eroja: suomalaisittain isot olohuoneet ja pienet makuuhuoneet, asunnoissa ei ollut valmiina verhotankoja eikä helloja, eikä kattopistokkeita lampuille. Mattopiiska ja kiinteät sälekaihtimet olivat tuntemattomia käsitteitä. Suosittu asuntotyyppi oli ns. terassitalo, eli portaittain rinteeseen rakennettu rivitalo, jossa alemman kerroksen katto on ylemmän terassi. Terassi oli tavallisesti reunustettu isoilla kivisillä kukkalaatikoilla. Asumisoikeusasunnot olivat yleisiä Ruotsin tapaan.

Norjalaiset ovat mukavia ihmisiä. Heissä yhdistyy länsieurooppalainen avoimmuus ja pohjoismaalainen välittömyys hyvin kotoisella tavalla. Kun ilmasto ja luontokin on tutun oloista, vuoria lukuun ottamatta, on sopeutuminen suomalaiselle helpompaa kuin muihin euroopan maihin, näin uskoisin. Toki riippuu myös luonteesta.

Tässä mitä kaikkea ekana tuli mieleen. Kysele niin kerron lisää jos osaan.

Haista