tai oikeammin saartamina olin tänään jonkusen tunnin muutaman muun autokunnan kanssa.
Olin Vaasassa asioilla ja koska aikaa meni arvioitua kauemmin, niin päätin oikaista Sundomin kautta.
Vaan voi hitto...sitä ei olisi pitänyt tehdä, sillä kun suora aukes, alkoi ongelmat...
Meillä on eilisillasta alkaen ollut hitonmoinen lumimyrsky...lunta on pöllynnyt ja pöllyää edelleenkin taivaasta ja maasta. Ja koska tuon suoran molemmin puolin on peltoa, niin arvaatte varmaan, miten lumi oli päässyt muuttamaan tietä. Siis sitä tietä, jota oikeastaan ei edes ollut. Välillä joutui painamaan kunnolla kaasua, että auto puski tien tukkineen lumipenkan läpi...ja sitte tuli stoppi. Edessä oli pysähtyneenä traktori, koska edellään menevät autot olivat jääneet lumeen kiinni. Samoin myös iso kuljetusauto, joka oli tulossa vastaan. Kukaan ei pystynyt tekemään mitään ja autojono takana vain kasvoi.
Se oli aika outo tilanne...sellainen tässä olen, enkä muuta voi.
Lopuksi kun siinä melkein naapurin kanssa oltiin aikamme "ihmetelty", niin soitin 112 ja niin alkoi sitte varsin nopeasti tapahtumaan. Joskin se kuljetusauto oli niin lujasti kiinni, että tarvittiin aura-auto ja iso traktori sitä sieltä vetämään. Kun tuo k-auto saatiin tieltä pois, niin sitten alkoi kunnolla tapahtumaan. Jostain ilmestyi lingolla varustettu traktori, joka linkos edellä ja aura-auto auras perässä ja kun matkaan sitte vihdoin päästiin, niin näkyvyys oli hyvin minimaalinen ja tiekin kuin kinttupolku :).
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Olin Vaasassa asioilla ja koska aikaa meni arvioitua kauemmin, niin päätin oikaista Sundomin kautta.
Vaan voi hitto...sitä ei olisi pitänyt tehdä, sillä kun suora aukes, alkoi ongelmat...
Meillä on eilisillasta alkaen ollut hitonmoinen lumimyrsky...lunta on pöllynnyt ja pöllyää edelleenkin taivaasta ja maasta. Ja koska tuon suoran molemmin puolin on peltoa, niin arvaatte varmaan, miten lumi oli päässyt muuttamaan tietä. Siis sitä tietä, jota oikeastaan ei edes ollut. Välillä joutui painamaan kunnolla kaasua, että auto puski tien tukkineen lumipenkan läpi...ja sitte tuli stoppi. Edessä oli pysähtyneenä traktori, koska edellään menevät autot olivat jääneet lumeen kiinni. Samoin myös iso kuljetusauto, joka oli tulossa vastaan. Kukaan ei pystynyt tekemään mitään ja autojono takana vain kasvoi.
Se oli aika outo tilanne...sellainen tässä olen, enkä muuta voi.
Lopuksi kun siinä melkein naapurin kanssa oltiin aikamme "ihmetelty", niin soitin 112 ja niin alkoi sitte varsin nopeasti tapahtumaan. Joskin se kuljetusauto oli niin lujasti kiinni, että tarvittiin aura-auto ja iso traktori sitä sieltä vetämään. Kun tuo k-auto saatiin tieltä pois, niin sitten alkoi kunnolla tapahtumaan. Jostain ilmestyi lingolla varustettu traktori, joka linkos edellä ja aura-auto auras perässä ja kun matkaan sitte vihdoin päästiin, niin näkyvyys oli hyvin minimaalinen ja tiekin kuin kinttupolku :).
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Vastaukset 13
Vanhimmat
ole mutta kerran kun Tampereelta lähdin ajamaan Poriin niin matkalla alkoi hitomoinen lumisade. Mitään ei nähnyt eteenpäin sen kummemmin kuin sivuillekkan. Pitkät oli pakko ottaa pois päältä kun se haittas vielä enenmmän ja varsinkin silmiä. No aikani siinä köröttelin ja aattelin että ajankohan mä tiellä vai pellolla, no tiellä tietysti kun ojaakaan en vielä ollut löytänyt...no onneks tavoitin auton siin mun edellä ja sen valoja seurasin. Oishan se olut surku hupaisaa kun se ois mennyt ojaan ja mä perässä.
Silloin kyllä päätin että jos on lumisadetta tiedossa ni minä en pimeeseen aikaan jätä sitä ajamista.
Tuosta tuli mieleen, kun silloin joskus vuonna jotain oltiin talvella menossa Kuopioon näyttelyyn. Satoi kevyttä pakkaslunta...rekka ohitti meidät ja lumi pöllys täysillä ja näkyvyys 0. Minähän "tyyräsin" oletellusti oikeaan suuntaan. Isäntä sitte siinä tuumaili, että mihin oikein olet menossa. Olin menossa vastakarvaan, mutta onneksi ei tullut ketään silloin vastaan...
Kerran ajettiin 200 kilometriä lumimyrskyssä mutta se oli yöaikaan joten ei jonoa kertynyt mutta sumussa ollaan joskus ajettu letkassa alle kolmeakymppiä toistasataa kilometriä.
Asuttiin aikoinaan keskellä aukeaa ja meidän tie oli joka pyryllä tukossa niin ettei henkilöautolla olisi mitään mahdollisuutta ollut päästä läpi.Kunta aurasi sen sivutien yleensä vasta viimeisten joukossa koska taloja oli vain neljä tien varrella joten me aurattiin se aamuöisin itse että naapuritkin pääsivät töihin.
Silloin kun oltiin vielä siinä tietyssä työssä, niin oli keli mikä tahansa, niin mentävä aina oli.
Yhtenäkin yönä oli tullut niin hillittömästi lunta, että jokainen oli jumissa tämän tästä ja sehän tietysti hidasti ja viivästytti. Kun sitte olin 20 min. myöhemmin yhdessä paikassa, niin helkkari minkä ryöpytyksen sain, eikä auttanut mitään selitykset, että katos nyt vähän mikä on keli. Mies seisoi polviaan myöten lumessa ja inisi, että kelillä ei ole prkleenkään merkitystä...vähänkö se oli huvittava tilanne, kun lähti siitä sitte rämpimään talolleen ;).
Muistan tollasia tyyppejä siltä ajalta kun vuonna kilpi ja miekka tein samaa hommaa, lomitin äitiä.
Oli sitten mikä este hyvänsä niin kyllä joku kitisijä taatusti oli vastassa.
Mutta yksi häiriö oli jota mä en joutunut näkemään, äiti siihen törmäsi kerran.
Nimittäin vilauttelija. Mä sanoin että olisin taatusti ratkennut nauruun eikä se hiippari olisi toipunut nolauksestaan.
Pomo kyllä ilmotti poliiseille siitä mutta eihän se niille näyttäytynyt.
No meille tuli "päämajalla" oikein vitsiksi se ukko ininöineen...
Heh, no jos vastaavaa olis mulle tapahtunut, niin sama olisi ollut reaktio mullakin.
Siis hitto mun tarttee taas huomenissa aamusta lähteä matkaan ja lunta tulee edelleenkin taivaan täydeltä. Pitää varmaan nousta kukonlaulun aikaan kolaamaan tuo kuja, että pääsee edes pihasta pois...
On siinä meillä yleisönpalvelija.
Sorry nyt vaan, mutta minä en ole kenenkään palvelija!
Voe LUOJA!
Talvi siis o sielä sun pitäjässäs jokin nii kauhian ihmeellinen asia?
Kato mitä varsinainen aivokääpiö...
Voisitko ystävällisesti sinä tyhmyyden huipentuma kertoa, milloin olen muuttanut Sundomiin...katsos kun itselläni ei moisesta ole mitään käsitystä!
Olet sinä niin helvetillinen outolintu!!!
Sundom joku paikka perähikiällä ?????
No jos se on siellä missä itse tunnut asuvan, niin sitte se on siellä...
No, on sitä joitakin kertoja seisoksittu kinokseen tökänneiden rekkojen perässä. Pisimpään yhdessä mutkaisessa mäessä Karasjoen ja Kautokeinon välillä kun alaspäin tulossa ollut rekka oli luisunut mutkassa ja tukki koko tien. Hinausauto tuli lopulta 190 kilsan päästä ja sai ainakin avattua toisen kaistan, piti vaan odottaa kun pakko oli päästä eteenpäin. Lumivyöryjen saartamana olin pari kertaa Kaivuonossa, kerran käännyin takaisin kotiin ja toisen kerran takaisin työpaikalle odottamaan että tie avataan. Tuuria aina sen verran että en ole ollut kohdalla vyöryn tullessa. Työkaveri jäi tiistaina lumivyöryn alle pari kilometriä meidän kotoa, ei käynyt onneksi kuinkaan hänelle eikä autoonkaan tullut ainakaan mitään isoja vahinkoja. En onneksi itse aja sitä tietä kuin korkeintaan pari kertaa viikossa, se on kaikkein järkyin tie koko seudulla. Jatkuvasti on isoja autoja jumissa jossain mäenmutkassa, ja talvella vyöryy lunta ja keväällä ja kesällä kiviä.