Kellarin seinästä tuli läpi ja kasteli keittiön seinän ja lattian Vahinkoa ei huomattu heti ja vesi kasteli betonin täysin märäksi. Vakuutus ei tuota korvaa kun vika oli rakenteessa. Vuoto on korjattu. Tila on pakko saada käyttöön niin pian kuin mahdollista, nyt tappiota tulee, ja paljon, joka päivästä kun keittiö on kiinni.
Olen kuullut, että mikroaaltokuivatus on kaikkein tehokkain tapa saada kastunut betonirakenne kuivaksi.
Kuka mikroaaltokuivatusta tekee Helsingissä?
20
Olen kuullut, että mikroaaltokuivatus on kaikkein tehokkain tapa saada kastunut betonirakenne kuivaksi.
Kuka mikroaaltokuivatusta tekee Helsingissä?
20
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kysele Munttersilta. Ainakin työmailla nähnyt niiden touhuavan laitteiden kanssa.
Ei ole munterisilla mikrokuivaimia. Yrittivät kuulemma ajaa mikroaaltokuivaimen patentin alas ja epäonnistuttuaan siinä ovat levittäneet mätäkuun huhua sulaneista putkista ja eristeitä. Minun tiedossani ei ole yhtään tapausta, jossa putket olisivat sulaneet (ellei vaan sitten M itse ole sitä tehnyt). Elmatec varmaan osaa neuvoa asiassa eteenpäin.
Et tarvitse mikroa tai mitään muutakaan rahamyllyä. Olen nähnyt pääkaupunkiseudulla RTV:n myymälöissä, ammatilaispuolella tuotteen, jota voi levittää turvallisesti kostealle pinnalle. Käsittely estää seinän homehtumisen ja voit antaa seinän kuivia rauhassa ihan ittekseen. Tuotteen nimeä en varmuudella muista, mutta etiketti oli sinikeltainen ja siinä isolla joitakin numeroita.
tietämättömille ihmisille.... Liittyy varmaan siihen uskomukseen, ettei betoni homehtuisi kuin pinnalta. Entä miten kässittelisit kellarin lattian alapuolen pinnan tai kellarin seinän ulkopuolisen pinnan ilman laajoja maansiirtotöitä...=
Miten joku voi olla noin tietämätön. Sulle ei osaa kukaan tehdä mallia etes rautalankasta. Mee muualle pelotteleen kunnon ihimisiä älyttömillä jutuillas ja maansiirtotöilläs.
Sun mukaas kaikki petonkitalot pitääs purkaa, kas kun niitten seinät kastuu sateella ja petonkiperuustukset on maassa, siis märkänä ja sun mielestäs net märkänöö läpeensä, juu juu.
Ei ole ihme, jos suomalaiset talot homehtuvat, jos tuollaiset uskomukset elävät vielä nykypäivänäkin.
Ilmatila, tuulen tuiverrus, auringon lämpö, kuiva pakkasilma jne.. kuivaavat tehokkaasti sateen mahdollisesti kastelemia betoniseiniä.
Perustukset (betonisetkaan) eivät sen sijaan saa kastua, sillä niiden kuivuminen on melko mahdotonta. Juuri sen takia rakennuksen ympärille on tehtävä salaojitus ja rakennuksen alle kapillaarikatko, jotteivat pohjavedet tai maaperäkosteus pääse kastelemaan perustuksia. Samasta syystä on tärkeätä, että myös hulevedet ohjataan esim. maanpinnan kallistusten avulla pois rakennusten viereltä, jotteivat perustukset kastuisi.
Kyllä ne betonit kastuu seinissä, sokkelissa ja perustuksissa. Uimahalleissa ne vasta märkiä ovatkin. Vaan eivät homehtu ainaskaan sisältään. Entenskään niin kauan kuin petoni on alkaalista. Homeet eivät kasva alkaalisissa olosuhteissa. Pakteerit on sitten toinen asja.
Toivottavasti et oikeasti toimi rakennusalalla.
Homevaurioiden ehkäisemiseksi on rakennettava niin, että kosteus ei siirry rakenteisiin. Sitä varten on olemassa ihan omat rakentamismääräyksetkin (C2). Mitä tulee uimahalleihin, niin sinun on hyvä tietää, että niissä käytetään pintamateriaaleiden alla vedeneristystä. Jos vedeneristys pettää ja rakenteet kastuvat, niin silloin on kyseessä ongelma.
Tiedät ilmeisesti kuitenkin, että itiölliset bakteerit, kuten esim. (sädesieni) Streptomyces kykenee elämään äärimmäisenkin alkaalisissa olosuhteissa. Streptomyces -bakteerit ovat myrkyntuottajia.
Homesienistä sen sijaan käsityksesi on väärä. Suuri diversiteetti erilaisia homesieniä viihtyy hyvin betonissa ja ne voivat jopa haurastuttaa betonia. Sellaisia ovat esim. Fusarium ja Aspergillus niger. Viimeksi mainittu tuottaa hapettavia metaboliitteja. Molemmat tunnetaan toksiineja tuottavina kosteusvaurioindikaattorimikrobeina. Tämän linkin kautta pääset lukemaan tiedejulkaisua, jossa kerrotaan, kuinka Fusarium biohajottaa betonia:
http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VG6-3TKVDH5-1&_user=10&_coverDate=12/31/1998&_rdoc=1&_fmt=high&_o...
niin googlaa:
Biodeterioration of concrete by the fungus Fusarium
Kiitos opettavaisesta kirjoituksestasi. Tässä sitä oppii vielä rautoittajakin jotakin petonirakentamisesta, vaikka jo luulin kaiken osaavani.
Muuten, mites käy jos markätiloissa veteneristys pettää ja sen alla petoniseinä ja lattia kastuvat. Oletetaan, että net ovat sitten olleet kosteita muutaman kuukauven. Joko sitten ovat läpeensä homeessa ja ei muuta kun poista lattian petonilaatta ja petoniseinät, kokonaan. Et toivottavasti oikeasti usko tähän itekkää. Elä ainakaan kehota ketään näin tekemään. Oman petonikylppäris toki voit hajottaa vaikka heti.
Niin niistä pakteereista, johan aikasemmin kerroin, jotta net kyllä pärjää alkaalisissa olosuhteissa, esimerkiksi jopa tuoreessa petonissa, sen pinnalla. Homeet eivät viihdy petonin pinannalla ennenkuin pintaosa on karponatisoitunut. Sen verran ymmärrän, kansakoulupohjalta myös, jotta homeet voivat hajottaa betonia (pinnalta), jos ne tuottavat happamia aineenvaihtuntatuotteita. Tämähän on vain kansakoulukemiaa, muusta en mitään tierä.
maalaa kaasu tiivis massa päälle niin se kosteus tasantuu sitten toiseen suntaan.
tai ihan infrapuna kuivaimilla mitä on cramos ainakin ne seinää päin lämmittään ja ilman kuivain huoneseen.
paristapäivästä viikkoon niin on kuiva.
eihän se tartte olla täysin kuiva jos sä käytät hengittäviä materiaaleja niin se kuivuu sitten ajallaan.
Hyväksi koettu vanhanajan konsti estää vaikka kastuneen puulattian ja miksei myös kivilattian tai seinän homehtuminen on virtsaaminen. Jostain syystä sanotaan, että vanhan mummon virtsa, joka tuoksuu kirpeälle, on kaikkein tehokkainta. Homeen hajut lähtee, kun kastuneet kohdat ja ne, jotka jo ehkä haisevat perunakellarille, kastelee reilusti, vaikka pariin kertaan, ja sittan vain jättää kuivumaan pikku hiljaa. Taatusti ei homeet enää haise.
vanhanajan hyväksi koettu konsti on juosta ympyrää kastuneen puulattian ympärillä täyskuun aikana noin 30 kertaa ja laulaa: poistu haju - poistu haju. Taatusti ei homeet enää haise.
Keskustelijat eivät tainnneet omassa erinomaisuudessan huomata kyseessä olevan ravintolan keittiö. Siellä ei taatusti ole varaa kokeilla josko maalikaupan ihmeaineet ja "hengittätävät" pinnoitteet toimisivat ja seinät eivät olisikaan kosteita tai odotella lapiovuokraamon puhaltimien kuivattavan paikat "sitten aikanaan."
Kuivaksi pitää saada, varmasti ja nopeasti
No ei todellakaan kusta seinille ravintolan keittiössä. Herää pahvipää!!
Älä usko kaikkia juttuja, mitä täällä kirjoitellaan. Kyllä ammattitaitoista ja toimivaa apua löytyy.
Googlaa esimerkiksi mikrobitutkimus. Tarkista kuitenkin firman ja yrittäjän taustat.