Mies

taisit jäädä ilman

kuva nettimaailman mielikuvapelistä, jonka osa runokin on?

Pyrimme luomaan itsestämme (kuka minkäkin verran, tietoisesti tai tiedostamattaan, jopa valheellisesti) tietynlaisia mielikuvia, tunnelmia, aistimuksia. Jonkun kohdalla kyseessä on vain yksinkertainen halu kokea olevansa jotain mitä kuvittelee olevansa tai haluaisi olla, todentaa itsensä sellaisena toisten silmien kautta: viehättävänä, filosofisena, mystisenä, valloittavana?

Joku haaveilee löytävänsä elämänkumppanin.
Ja voi sitten olla että niinkin, että joku etsii vierelleen vain ohimenevää "läpeä" valloitusten sarjassa?

TV:ssä tuli dokumentti naisesta joka netin kautta tutustui amerikkalaiseen komeaan hävittäjälentäjään ja nämä seurusteli netin kautta, nainen lainasi miehelle suuret summat rahaa, mies lupasi avioliittoa ja sitä ja tätä. Dokumentti kuvasi nimenomaan naista - ihmisen tarvetta joutua valheiden uhriksi, kunhan ne ovat kyllin kauniita ja lupaavia. Vielä sittenkin kun totuus alkoi paljastua - mies oli työssä lentokentällä mutta ei hävittäjälentäjä, valokuva oli jostain pöllitty ja iältään hän oli kymmenen vuotta kerrottua vanhempi - nainen halusi viimeiseen saakka uskoa että mies rakastaa ja kaikki kääntyy parhain päin.

Runo kertoo kahdesta ihmisryhmästä joiden edustajilta puuttuu realistinen elämänote ja suhteellisuudentaju. Valloittajat (näitä on sekä naisia että miehiä) haluavat tehdä vaikutuksen saadakseen joko aineellista etua tai henkistä tai fyysistä mielihyvää tai kaikkia edellälueteltuja. Näille toinen ihminen on vain väline nautinnon saavuttamiseen ja mielihyvään. Valloitetut (näitäkin on sekä miehiä että naisia) haluavat kokea olevansa jumaloinnin kohde, haluttuja, palvottuja, jollekin ihmiselle se tärkein asia maailmassa - tai ainakin kyllin tärkeä että toinen sitoutuisi, toisi elämään kaivatun mielekkyyden ja kumppanuuden kokemuksen? Tässäkin tapauksessa toinen henkilö on enemmän väline kuin todellinen ihminen - hänen arvonsa on asioissa joita hän tarjoaa. Valloitetun rakkaus on mielikuvarakkautta, se pyrkii näkemään valloittajansa tarjottujen asioiden valossa ja toteuttajana.

Luultavasti jokaisessa meistä on kumpaakin tai ainakin taipumusta näihin, olla valloittaja tai valloitettu, määrätyissä hetkissä epärealistisuuteen ja suhteellisuudentajuttomuuteen asti.

Mutta on myös kolmas ryhmä. Mielestäni runo kertoo nimenomaan tästä ihmisryhmästä, johon jokainen meistä netissä liikkuvista kuuluu:

Alkaa tässä jo muutkin
henkeänsä haukkoa.

Kolmatta ihmisryhmää voimme nimittää "arvioijiksi" tai "tulkintojen tekijöiksi".

Asioiden arviointi ja tulkintojen tekeminen kuuluu normaaliin elämään. Emme voi olla tekemättä tulkintoja. Teemme niitä omien silmien eli elämänhistorian läpi ja saamamme kolhut vaikuttavat tulkintoihimme. Sairaalloisuuden puolelle mennään jos tulkinnat ovat vainoharhaisia ja liittyvät aina itseen: Jokaisen kirjoituksen takana on valloitusyrityksiä tai piiloviestejä tai herjoja jotka kohdistuvat suoraan minuun tai ainakin ihmisiin jotka ovat tai ovat olleet samassa elämäntilanteessa kuin minä.

Pettymyksen kokeneet valloitetut (jotka kokevat että heitä petkutettiin ja käytettiin hyväksi) ovat erityisen alttiita tulkitsemaan toisten runot ja viestit valloitusyrityksiksi yms. Tämä on luonnollista ja ymmärrettävää. Vakavaksi asia muuttuu jos henkilöltä puuttuu itsekritiikki, hän ei sisäistä omien pettymysten ja mielikuvien vaikutusta tekemiinsä tulkintoihin vaan pitää niitä totena ja ryhtyy toimimaan luulojensa mukaan, hyökäten verbaalisesti milloin kenenkin valloittajaksi tulkitsemansa kimppuun. Hän luulee taistelevansa oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden puolesta paljastaessaan (itse kuvittelemiensa) valloittajien vilpillisyyden.

Runosi saattaisi edustaa mitä tahansa ryhmää. Valloittajat (tarve tehdä vaikutus ja saada ihailijoita, ainakin selkääntaputtelijoita: just näin se on). Ehkä jopa valloitetut (tarve synnyttää empatiaa ja rakastumisen tunnetta, että joku haluaisi lohduttaa saaduissa kolhuissa: "minulle sinä et ole pelkkä läpi, minä olen kanssasi tosissani"). Mutta ainakin arvioijat ja tulkintojen tekijät - joihin jokainen meistä kuuluu. Äärimmillään runo saattaa olla jopa henkilökohtainen "paljastusviesti" kohdistuen tiettyyn henkilöön jota kuvittelen valloittajaksi, narsistiksi, hyväksikäyttäjäksi. Tai sitten se on ironinen (jopa itseironinen) kuva tällaisesta henkilöstä - henkilöstä joka suhtautuu lähimmäisiinsä epäillen ja ottaa vielä toisetkin puolelleen luulottelujensa tueksi: yhdessä haukomme henkeä pöyristyttävän valloittajan röyhkettä päivitellen!

Yksi ihmisryhmä on selittelijät ja analyysien tekijät. Kirottua!
No, heilläkin on elämänhistoriansa...

:-)