Poliisimiesten hämäräpuuhista on kirjoitettu runsaasti viime aikoina. Tutkijan mukaan suomalainen media kohtelee edelleen poliisia hellemmin kuin muualla Euroopassa.
Rötökset eivät ole rapauttaneet poliisin mainetta
Turun Sanomat 5.3 2010 08:12:17
Poliisimiehen raiskaustuomio lieveni hovissa. Humalassa johtanut ylikomisario sai potkut. Humalainen konstaapeli ajoi varastetulla poliisiautolla lumipenkkaan. Yllämainitut ovat poliisien törttöilyistä kertovien uutisten otsikoita kuluneen vuoden ajalta. Viimeksi keskiviikkona Savon Sanomat kertoi, että kahta poliisia epäillään pidätetyn miehen pahoinpitelystä.
Julkisuuteen on viime aikoina noussut säännöllisesti tietoja poliisien tekemistä rikoksista, joko todetuista tai epäillyistä sellaisista. Silti tutkimusten mukaan poliisi nauttii edelleen vahvaa kansalaisten luottamusta.
Esimerkiksi Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti haastatteli viime vuonna suomalaisia osana laajempaa eurooppalaista selvitystä. Suurin osa vastaajista piti poliisin toimintaa onnistuneena.
Useimmat uskoivat, että poliiseilla saattaa olla tiettyjä ennakkoluuloja esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan.
Niiden ei kuitenkaan arvioitu vaikuttavan poliisin työhön.
Kansa ja media säyseinä
Instituutin johtaja Kauko Aromaa ei usko, että luottamus poliisiin olisi rapisemassa.
– Luottamusmittaukset ovat pysyneet kaikista skandaaleista huolimatta positiivisina. On aivan mahdoton sanoa, onko tässä asiassa tapahtunut muutosta. On tehtävä tarkka ero, puhutaanko yksittäisestä poliisimiehestä vai poliisista laitoksena, hän toteaa.
Aromaan mukaan poliisin julkisuuskuva ei ole riippuvainen yksittäisten poliisimiesten hölmöilyistä.
– Suomalainen yleisö osaa tehdä eron tässä asiassa.
Taustalla vaikuttaa Kauko Aromaan mukaan suomalaisten yleinen asenne vallanpitäjiä kohtaan.
– Meillä poliisi on ollut koko rauhan ajan jollain lailla neutraali elin. Lisäksi Suomessa legalistinen perinne on melko voimakas. Meillä noudatetaan lakia ja siihen luotetaan.
Hänen mielestään mediakin vaikuttaa siihen, että poliisi-instituutio pääsee helpolla jäsentensä virheistä.
– Meidän julkisuutemme kohtelee poliisia hellävaroen. Esimerkiksi englantilainen lehdistö on tässä asiassa paljon härskimpi.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei allekirjoita Aromaan näkemystä.
– Kaikki jutut, joihin poliisi on syyllistynyt, uutisoidaan mediassa kohtuullisen näyttävästi. Ja niin saa ollakin. Mutta ei media mitenkään ylidramaattisesti ole näitä asioita esittänyt, Afganistanista tavoitettu Paatero kertoo.
Hän muistuttaa, että epäilyt poliisin tekemistä rikoksista päätyvät tutkintaan melko helposti.
Syyttäjävetoinen tutkintajärjestelmä on hänen mielestään itsessään tiukka. Siitä kertoo esimerkiksi se, että tuomioon asti päätyy melko harva tutkittu juttu.
Paatero myöntää, että viime aikoina julkisuuteen on tupsahtanut aika monta rötöstellyttä poliisia.
– Tällaisten virheiden myötä meidän pitää tehdä kaikkemme, ettei niin tapahdu jatkossa. Ongelmiin on puututtukin, hän vakuuttaa.
Poliisikoulun pääsyvaatimuksia poliisiylijohtaja ei näe tarpeelliseksi sorkkia.
– Kovin nuoria henkilöitä ei näiden juttujen joukossa ole mielestäni ollut. Se viittaisi siihen, että poliisikoulun sisäänpääsyjärjestelmä on kunnossa. Esimerkiksi alkoholi-ongelman kohdalla ei aina ole kyse virkatehtävästä vaan henkilön elämäntilanteesta kokonaisuutena.
– Pikemminkin näkisin, että näihin asioihin puututaan normaalin työpaikkakoulutuksen avulla, poliisiylijohtaja Mikko Paatero visioi.
RAMI NIEMINEN
Rötökset eivät ole rapauttaneet poliisin mainetta
Turun Sanomat 5.3 2010 08:12:17
Poliisimiehen raiskaustuomio lieveni hovissa. Humalassa johtanut ylikomisario sai potkut. Humalainen konstaapeli ajoi varastetulla poliisiautolla lumipenkkaan. Yllämainitut ovat poliisien törttöilyistä kertovien uutisten otsikoita kuluneen vuoden ajalta. Viimeksi keskiviikkona Savon Sanomat kertoi, että kahta poliisia epäillään pidätetyn miehen pahoinpitelystä.
Julkisuuteen on viime aikoina noussut säännöllisesti tietoja poliisien tekemistä rikoksista, joko todetuista tai epäillyistä sellaisista. Silti tutkimusten mukaan poliisi nauttii edelleen vahvaa kansalaisten luottamusta.
Esimerkiksi Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti haastatteli viime vuonna suomalaisia osana laajempaa eurooppalaista selvitystä. Suurin osa vastaajista piti poliisin toimintaa onnistuneena.
Useimmat uskoivat, että poliiseilla saattaa olla tiettyjä ennakkoluuloja esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan.
Niiden ei kuitenkaan arvioitu vaikuttavan poliisin työhön.
Kansa ja media säyseinä
Instituutin johtaja Kauko Aromaa ei usko, että luottamus poliisiin olisi rapisemassa.
– Luottamusmittaukset ovat pysyneet kaikista skandaaleista huolimatta positiivisina. On aivan mahdoton sanoa, onko tässä asiassa tapahtunut muutosta. On tehtävä tarkka ero, puhutaanko yksittäisestä poliisimiehestä vai poliisista laitoksena, hän toteaa.
Aromaan mukaan poliisin julkisuuskuva ei ole riippuvainen yksittäisten poliisimiesten hölmöilyistä.
– Suomalainen yleisö osaa tehdä eron tässä asiassa.
Taustalla vaikuttaa Kauko Aromaan mukaan suomalaisten yleinen asenne vallanpitäjiä kohtaan.
– Meillä poliisi on ollut koko rauhan ajan jollain lailla neutraali elin. Lisäksi Suomessa legalistinen perinne on melko voimakas. Meillä noudatetaan lakia ja siihen luotetaan.
Hänen mielestään mediakin vaikuttaa siihen, että poliisi-instituutio pääsee helpolla jäsentensä virheistä.
– Meidän julkisuutemme kohtelee poliisia hellävaroen. Esimerkiksi englantilainen lehdistö on tässä asiassa paljon härskimpi.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei allekirjoita Aromaan näkemystä.
– Kaikki jutut, joihin poliisi on syyllistynyt, uutisoidaan mediassa kohtuullisen näyttävästi. Ja niin saa ollakin. Mutta ei media mitenkään ylidramaattisesti ole näitä asioita esittänyt, Afganistanista tavoitettu Paatero kertoo.
Hän muistuttaa, että epäilyt poliisin tekemistä rikoksista päätyvät tutkintaan melko helposti.
Syyttäjävetoinen tutkintajärjestelmä on hänen mielestään itsessään tiukka. Siitä kertoo esimerkiksi se, että tuomioon asti päätyy melko harva tutkittu juttu.
Paatero myöntää, että viime aikoina julkisuuteen on tupsahtanut aika monta rötöstellyttä poliisia.
– Tällaisten virheiden myötä meidän pitää tehdä kaikkemme, ettei niin tapahdu jatkossa. Ongelmiin on puututtukin, hän vakuuttaa.
Poliisikoulun pääsyvaatimuksia poliisiylijohtaja ei näe tarpeelliseksi sorkkia.
– Kovin nuoria henkilöitä ei näiden juttujen joukossa ole mielestäni ollut. Se viittaisi siihen, että poliisikoulun sisäänpääsyjärjestelmä on kunnossa. Esimerkiksi alkoholi-ongelman kohdalla ei aina ole kyse virkatehtävästä vaan henkilön elämäntilanteesta kokonaisuutena.
– Pikemminkin näkisin, että näihin asioihin puututaan normaalin työpaikkakoulutuksen avulla, poliisiylijohtaja Mikko Paatero visioi.
RAMI NIEMINEN
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se on kyllä totta, että suomalainen lehdistö on polvillaan viranomaisten edessä.
Minullekkin useampi toimittaja on kertonut ettei uskalla.
Niin juuri toimitajat suomessa ovat vellihousuja ja ymmärrän sen osittain, koska minuakin viranomaiset uhkailevat, kun teen tutkintaa.
Mutta ei uhkailulle saa antaa periksi.
joka tuntuu uppoavan hyväuskoisiin hölmöihin, joita suomalaiset pääasiassa ovat.
Paatero muistelee aikaa, jolloin hän pällisteli jokaisessa lööpissä selittelemässä ylinopeuttaan.
Paatero on pihalla kuin lumiukko.
Kun poliisivoimista 98% on asennevammaisia ja sitä tukemaa löytyy näistä vammautuneista oikea koneisto joka yrittää pitää mainetta niin rehtinä ja rehellisenä.