Olen muuttanut joulukuussa talouteen, jossa on ollut jo entuudestaan asukkaina kaksi kissaa. Kissat on muuten suhteellisen kilttejä, mutta niillä on tapana hyppiä miltei jatkuvasti keittiön tiskipöydälle ja työtasolle. Talouden toista ihmisasukkia tämä tiskipöytärumba ei ole erityisen paljoa haitannut, mutta minun mielestäni ruoanlaittotiloissa pyörivät kissat ovat ällöttäviä ja epähygieenisiä.
Syynähän tähän käytökseen olivat alunperin tiskialtaassa olevat tiskit tai työtasoihin jääneet pienet ruoanlaiton jäänteet joita nämä kissat kävivät antaumuksella nuolemassa. Koska mikään rankaisu tai kieltäminen ei ole tätä tapaa hillinnyt, niin olen ottanut aseekseni täydellisen puhtaan keittiön jossa ei tiskejä notku ja joista kaikki leivänmuruja myöten pyyhitään pois erittäin huolellisesti, mutta edes tämä ei ole kissojen pintojen nuolemista/makoilua keittiötiloissa hillinnyt.
Ensimmäiset kaksi kuukautta jaksoin vielä tiskipöydälle hyppiville kissoille sanoa tiukasti "hyi" ja välillä antaa ruiskauksen vettä sumutinpullosta perään. Tämä johti ainoastaan siihen, että kissat nyt hyppäävät keittiötä lähestyttäessä piiloon, mutta rauhaan jätettyinä uusivat saman tempun erittäin nopeasti.
Onko olemassa keinoa tämän ällöttävän tavan lopettamiseen vai olenko tuomittu ruiskimaan desifiontiainetta ympäri tiskipöytiä heikkopään lailla ennen jokaisen leivän ja puuron tekoa?
Syynähän tähän käytökseen olivat alunperin tiskialtaassa olevat tiskit tai työtasoihin jääneet pienet ruoanlaiton jäänteet joita nämä kissat kävivät antaumuksella nuolemassa. Koska mikään rankaisu tai kieltäminen ei ole tätä tapaa hillinnyt, niin olen ottanut aseekseni täydellisen puhtaan keittiön jossa ei tiskejä notku ja joista kaikki leivänmuruja myöten pyyhitään pois erittäin huolellisesti, mutta edes tämä ei ole kissojen pintojen nuolemista/makoilua keittiötiloissa hillinnyt.
Ensimmäiset kaksi kuukautta jaksoin vielä tiskipöydälle hyppiville kissoille sanoa tiukasti "hyi" ja välillä antaa ruiskauksen vettä sumutinpullosta perään. Tämä johti ainoastaan siihen, että kissat nyt hyppäävät keittiötä lähestyttäessä piiloon, mutta rauhaan jätettyinä uusivat saman tempun erittäin nopeasti.
Onko olemassa keinoa tämän ällöttävän tavan lopettamiseen vai olenko tuomittu ruiskimaan desifiontiainetta ympäri tiskipöytiä heikkopään lailla ennen jokaisen leivän ja puuron tekoa?
Vastaukset 35
Vanhimmat
...ymmärränkö oikein jos oletan,ettei itselläsi ole ollut aiemmin kissoja,vaan olet muuttanut kissa-ihmisen luokse?
Koska näin tulkitsen kirjoituksesi.
Itselleni ei tuosta ongelmaa ole,vaikken kissaa omista. Siskoni luona käydessäni kyllä jouduin tottumaan siihen,että kun laitoin siellä ruokaa,oli kissa välillä tulossa pöydälle.Hätistin sen vain pois.
Mitään terveydellistä riskiä ei siitä ole,että kissat kulkee pöydillä.En ainakaan ole kuullut kenekään sen vuoksi sairastuneen.Enkä itsekkään sairastunut,vaikken siellä vieraillut kuin pari kertaa vuodessa.
Onko se vain tottumattomuutta? Siispä totuttaudu,kissat ovat osa asuinkummpnisi elämää ja hän tuskin luopuu niistä vuoksesi ja miksi pitäisikään??
Mitään kuolemantautia et saa,mutta tietysti on hyvä,että pidät keittiön siistinä.
Niinhän kuuluukin toimia,oli kissoja tai ei.
Desinfiointiaineita et tarvitse,normaalihygienia riittää,sillä elimistösi tottuu nopeasti paikalliseen pöpökantaan.
Lääkäreiden mielestä liika hygiennisyys johtaa vain alttiuteen sairastua,joten terve tapa suhtautua on se ettei liikaa yritä hygienisoida ympäristöään ja niin elää pidempään ja terveempänä.
Jos sinulla on pakkomielle siisteydestä ja hygieniasta,niin silloin hoitona on keskustelu alan asiantuntijan kanssa.
Lapsuudenkodissa oli kissa joskus, mutta siitä nyt on aikaa.
Herranjestas, miksi niin hyökkäävä? Tiedän aivan hyvin, että kissat ovat osa asuinkumppanini elämää enkä missään vaiheessa ole edes vihjannut, että niistä pitäisi luopua. Sairastumisesta en ole myöskään puhunut mitään. Jos minä nuolisin ja hieroisin takamustani pintoihin joiden päällä valmistat ruokaa, et todennäköisesti siitä sairastu vaikka "ällöttävää ja epähygienistä" se itseäni lainaten olisikin.
Ja mitä mielenterveyden ongelmiin vihjaamisista tulee, niin kiitos neuvosta. Mielenterveystyön ammattilaisena osaan kyllä mielestäni tunnistaa neuroottisen siisteyden. Jos haluaa puunata keittiötä koska sitä yötä päivää nuollaan ja kerran pari kuussa saatetaan tuurilla kusetkin heittää, niin se nyt ei aivan vielä pakko-oireiden piikkiin.
Harvat sitä koiriensakaan antaa nuolla ja nuohota pöytiä vaikkei sekään vaarallista ole.
Kokeile laittaa maalarinteippiä liimapinta ylöspäin pöydälle. Sen verran löysälle toki, että teippi tarttuu tassuun ja lähtee kissan mukana, erittäin epämiellyttävää kissasta poistaa teippiä tassusta. Meillä tämä auttoi juuri tuollaiseen salassa tapahtuvaan pöydille hyppelyyn. Muuten mennään sumutinpullolinjalla.
Joudut varmaan tekemään kaksikertaisen urakan opettamalla kissat pois jo opitusta tavasta. Ei voi sanoa kun jaksamista ja piiiiitkää pinnaa.
toinen mitä voi kokeilla niin sitruunan mehua suihkuttaa tasoille.... kissojen pitäisi vihata sitruunan tuoksua jolloin ne karttaisivat ko paikkaa...
mutta haluan myös huomauttaa sen että entinen kissani rakastui sitruunaan... :D
Aina ja haluavat olla korkealla pudota pois silloin kuin näet pöydällä pidä pöytä siistinä sumutinpullokin on monessa tapauksessa täysin tehoton.Pyyhi pöytä rätillä kuin alat siinä elintarvikkeita käsittelemään tottua täytyy kissojen pöydillä ym korkeille paikoille hyppimisiin.Kissahan tottelee vain jos haluaa ei ole opetettavissa käskyn alle.
Kiitos kätevistä vinkeistä! Sitruuna- ja maalarinteippikikkoja tulen varmasti kokeilemaan. Kissojen huoltajakin piti näitä keinoja hyvinä ideoina.
:)
kuin vaan tottua siihen. Kissat eivät ole koiria, joita voisi käskeä. Kissat eivät tee asioita ihmistä miellyttääkseen. Lisäksi kissat rakastavat korkeita tasoja, ja haluavat olla samalla korkeudella moinesti ihmisen kanssa.
Kissat on eläimenä ja lemmikkinä aivan oma lukunsa, ja siihen on vain syytä tottua.
Suihkupullokikka toimii ainoastaan silloin kun olet itse paikalla. Muulloin kissat viis veisaavat, ja menevät takuulla pöydälle kun et ole paikalla.
Ennen olisin ajatellut samoin aloittajan kanssa, kun lapsuuden kodissani oli kissa joka ei jostain kumman syystä tahtonut tulla pöydille hengailemaan. Kun otin itse omaan kotiin kissan, ajattelin että takuulla opetan kissalle sen ettei meillä tulla pöydille.
Luovuin ideologiastani hyvin pian kissan tultua.
Tällä hetkellä meillä on kolme kissaa, jotka ovat asunnossamme ihan joka paikassa, myös pöydillä. Asia ei häiritse minua juuri ollenkaan, ja joskus jopa joku kissoista makaa pöydällä, ja lehteni päällä kun juon aamukahvia. Pääasiassa kuitenkin hätistelen kissat pois kun elintarvikkeita on pöydällä.
Mutta me kissaihmiset olemme myös aivan oma lukumme.. ;)
Tiedän että kissat viihtyvät korkeilla paikoilla ja viettävät mielellään aikaansa ympäristöä tähystäen. Vaikka äkkiä laskien asunnosta löytyy seitsemän paljon tiskipöytää korkeampaa tasoa, joista melkein kaikista jopa näkee jotakin mielenkiintoista, toisin kuin keittiöstä, ei nämä paikat usein saa vastaavaa mielenkiintoa. Ei sillä, tiskipöytääkään ne eivät tosin pidä minään tähystyspaikkana, vaan sinne kiivettyään keskittyvät pintojen nuolimiseen, raaputtamiseen, haisteluun, kaappien avaamisen yrittämiseen (ruuan perässä, jota saavat kyllä aivan riittämiin) ja muuhun vastaavaan.
Jos kissoja kerran ei saa pidettyä tiskipöydältä (muilla pöydillä saavat puolestani hyppiä aivan vapaasti) poissa niin ei siinä sitten kai mikään auta.
Jo aiemmin tarjottua sitruunaneuvoa tosin koitin, yhden kerran koittamisen jälkeen en ole nähnyt kissoja lähelläkään tiskipöytää. Saa nyt kuitenkin nähdä kuinka pitkäaikaisena karkottimena toimii.
Kiitos vielä kaikille vastanneille!
Minä olen aavistuksen eri mieltä. Meidän kissa ei hingu korkealle, matalimmille pöydille se joskus on yrittänyt, mutta tiskipöytä on korkein millä se oikeastaan on koskaan asunnossamme käynyt. Se ei yritä hyllyjen päälle eikä hattutelineelle. Yleensä meidän kissa hengaa sohvalla tai omassa telineessään. Teline on n. 130cm korkea ja siinäkin kissa makailee yleensä keskitasolla ylimmän sijaan. Edes ulkona kissa ei mene puuhun. Samanlainen oli meidän vanha kissa maalla. Ei sekään mennyt hyllyihin eikä pöydille, tosin sille oli myös opetettu ettei niihin ole asiaa.
Meillä ei kyllä pöydillä oloa myöskään suvaita. Siitä on aina seurannut vesisuihkua tms "rangaistusta". Ehkäpä teidänkin lapsuuden kodissa kissaa komennettiin?
Kissa myös oppii tälläiset asiat kun niitä tarpeeksi sinnikkäästi komentaa. Pitää olla pitkä pinna ja johdonmukainen. Jos päättää olla reagoimatta vaikka oven rapsutteluun on aina pysyttävä päätöksessään tai jos päättää ettei pöydällä saa hengailla siitä on aina ajettava pois. Jossain vaiheessa kissa älyää, että näin ei toimita ja piste. Meidän kissa osaa muuten myös temppuja, antaa tassua, pusua ja istua. Näitä se toki tekee vain kun on tarpeeksi hyvä makupala ja kun häntä kiinnostaa, joten ihan koira se ei ole. ;)
jollen kirjoitustasi aivan väärin ymmärtänyt niin kissathan olivat ennen sinua ja kotikin oli kissojen ensin?
siispä kissat ainoastaan tekevät kuten tottuneet ja kissat eivät tavoistaan luovu.. Ja tuohon epähygieenisyyteen, niin perusteleppa järjetön väitteesi? Koska itselläni on kaksi kisua jotka saavat kyllä ihan vapaasti nukkua tiskialtaassa jos siellä tilaa on, ja jos joku tulisi tänne komentamaan miten minä kissojani pidän niin kyllä siinä tulisi äkkilähtö! ja tuskinpa sinä syöt kissojen kanssa sentään kupista taikka samaa ruokaa, eli mikä ongelmana mukamas? Kärsit selvästi jonkin sortin bakteerifobiasta :P
Ongelma näyttää nyt olevan hoidossa kiitos hyvien vastausten.
Jos kissa käy asioimassa hiekkalaatikolla joka sisältää pissaa ja kakkaa ja käy tämän jälkeen tassuttelemassa ruuanlaittotilojen päällä, niin ei minun todellisuudessani ole kohtuutonta tuntea halua siivota näitä tiloja, puhumattakaan siitä jos näille tiloille on pissattu (mikä onneksi on harvinaista).
Mutta ongelmansa kullakin. Minulla bakteerifobia, sinulla vaikeuksia luetunymmärtämisen kanssa. Pyysin mielestäni hyvinkin asiallisesti vastausta minua mietityttäneeseen kysymykseen ja sinä päätät antaa arvokkaan panoksesi sivuuttamalla koko keskustelun keskeisen aiheen irrelevantilla vastakysymyksellä ja kertomalla siitä kuinka itse tekisit kyseisessä tilanteessa kissojen omistajana. Näkemys sinänsä oli mielenkiintoinen, kiitos siitä.
Mitä meidän parisuhdetilanteeseen tulee, olit osittain oikeassa. Minä olen ollut mukana ennen kissoja, mutta kissat ovat asuneet asunnossa muutaman kuukauden minua kauemmin, mikäli tällä kysymykseen liittymättömällä seikalla nyt mitään merkitystä on.
Kuten varmasti huomasit, niin olin käyttänyt alkuperäisessä viestissäni kirjoitusasua "Talouden toista ihmisasukkia tämä tiskipöytärumba ei ole erityisen paljoa haitannut", mikä voidaan tulkita mm. siten, että vaikka suunnatonta stressiä tämä ei ole aiheuttanut, niin kissojen omistaja ei ole tiskipöydällä elämisestä ollut erityisen mielissäänkään, vaan enemmänkin on alkanut katsella asiaa läpi sormien koska ei ollut keksinyt mitään tehokasta keinoa kissojen pöydältä pois pitämiseen.
Koska en myöskään ole diktaattori, niin jo ennen koko kysymyksen postaamista kävin keskustelun kissojen omistajan kanssa, joka myös oli sitä mieltä että kissojen pysyminen pois keittiötasoilta ei missään nimessä olisi huono asia. Äkkilähdön uhkausta minulle ei esitetty missään vaiheessa keskustelua, olen pahoillani jos tämä aiheutti sinulle pettymyksen.
Mikäli näitä peiliinkatsomisen ja psykiatrisen avun hankkimisen kehoituksia (jota on kiitos alavalintani aina saatavilla) on jaettu jonkinlaisena ihmisvihamielisenä kissojen oikeuksien puolustamisena, niin hyväksyttäköön. Teille tuonee mielenrauhaa sanani siitä, että molempia kissoja kohdellaan kummankin asukkaan toimesta hellästi ja rakkaudella, aivan kuten meitä molempaa ihmisasukkia ja yhtä koiraa. Vaikka tämä paljon puhetta herättänyt tiskipöytä nyt onkin ulottumissa, on näille kahdelle mainiolle katille kodin jokainen muu tila vapaasti käytössä, samoin kuin mahdollisuus syliin, leikkiin ja muuhun seurusteluun.
Mikäli jostain syystä tämän tekstin joku jaksoi lukea, niin kiitos vielä kerran kätevistä vinkeistä. Ja mitä tuleviin vastauksiin tulee, niin ainakaan minä en ole niitä ongelman ratkeamisesta johtuen ole enää lukemassa.
Tosiaan, sananlaskukin sanoo kissojen hyppivän pöydillä. Mutta aivan todellinen on tuo ajatus kissojen käytyä hiekkalaatikolla ja sitten ruo'an laittopaikoille. Tätä en hyväksy omilta kissoiltani, eikä sitä tule hyväksyä muidenkaan.
Kissani on pennusta asti opetettu, että pöydille ei mennä. Eivät menekkään kunnes kukaan ei ole näkemässä... Melkoisia vempuloita nuo kissat =D
Yksi hyvä keino on ruiskuttaa kissojen haavasumutetta ei toivottuihin paikkoihin. Haavasumute on suuniteltu erityisesti kissoille epämiellyttävän hajuiseksi jotta eivät nuolisi esim. leikkaushaavojaan. Kissan suussa on bakteereja hyvin paljon, jopa verenmyrkytykseen asti. Siksi kissa ei saisi nuolla ainakaan ihmisen haavoja.
Sumutteen nimi on muistaakseni gothaved. Tms. Se on lisäksi desinfioiva.
Meilläkin kaksi kissaani tykkäsi olla tiskipöydällä, ne kävivät esimerkiksi juomassa hanasta vettä jos sitä sattui tippumaan. Aamuisin tiskipöydällä oli kissankarvoja ja keraamisella liesitasolla tassunjälkiä. Minusta kissankarvat eivät tuntuneet mukavalta ruoanlaittopaikoissa. Ostin lemmikkikaupasta kissankarkotetta, jota suihkaisin iltaisin tiskisaltaisiin, ja kissat pysyivät poissa sieltä sekä liesitasolta. Kissankarkotteessa on käytetty bergamottiöljyä, jonka tuoksusta kissat eivät pidä. Tuote on luonnontuote ja sopii sekä sisä-että ulkokäyttöön.
on ongelman ydin. Itselläni on kissoja useampia ja ne hyppivät kyllä kaikilla pöydillä, myös tiskipöydällä. Miten se oikeastaan haittaa vaikka ne siellä olisivat tai nuolisivat tiskejä? Minä en tee enkä syö ruokaa suoraan tiskipöydällä (altaassa) tai ruokapöydällä. Kaikki leikkaaminen esim. tapahtuu kyllä leikkuulaudalla joka on kätevästi omalla paikallaan "piilossa" kun sitä ei tarvita ja syöminen ruokalautasella johon ruoan otan.
Ruoka valmistetaan niille tarkoitetuissa astioissa, ei siis pöydän päällä ja leivontaa varten pöydällä on joko leivonta-alunen tai pöytä pyyhitään ennen sitä. Näin tekisin vaikkei kissojakaan olisi. Leipiä tmv. pidän lautasella jonka otan kaapista, enkä käytä tiskialtaasta likaisia astioita joita kissat olisivat päässeet nuoleskelemaan. Tosin itse kyllä korjaan tiskit saman tien koneeseen. Jos kissat makoilisivat tiskialtaassa silloin kun siellä ei mitään olisi, niin en minä ainakaan itse sitä mene nuoleskelemaan, eikä astioiden pohjassa olevat pöpöt toiselle puolen sieltä "hyppää", vaikka jonkin astian sinne väliaikaisesti käsistäni laskisin. En pidä tapanani nuoleskella minkään pöydän pintoja muutenkaan;)
Se mistä en pidä, on kissojen mahdollinen hyppääminen liedelle, jossa ne voivat polttaa itsensä. Sen voi estää laittamalla vesikattilan kuumalle liedelle kun sieltä poistaa kuuman astian. Kun teen liedellä jotakin, en laske kissoja sinne haahuilemaan.
Ehkä tämä nykyajan "hysteria" on yksi syy siihen, että ihmisillä on kaikenlaisia allergioita, astmaa ja yliherkkyyksiä. Jossakin jopa lääkärit on sanoneet, että lapsille olisi hyväksi nuolla vanhempiensa kengänpohjat kerran päivässä. Näin lapsista ja sitä kautta aikuisistakin tulisi paljon kestävämpiä kuin mitä liiallisella puhtaudella on aikaan saatu. Aikanaan ihan tutkimuksella osoitettiin, että antibakteeriset pesuaineet saivat aikaan päinvastaisen ongelman. Normaalihygienialla päästään oikeaan lopputulokseen ja pahimmat paikat epähygienian kannalta ovat esim. kauppojen ostoskärryt yms. Moniko edes tulee ajatelleeksi miten paljon niissä on pöpöjä tai edes pesee kätensä kauppareissun jälkeen? Kaikki ovien kahvat joita monet ihmiset päivittäin käyttää ovat varsinaisia pöpöpesiä. Viimeisin sikainfluenssaepidemia toivottavasti opetti vähän tästäkin asiasta enemmän.
Tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentoisin. Jos kyse on vain nykyajan hysteriasta niin miksi minulle opetettiin jo pienenä ettei eläinten paikka ole pöydällä. Myös minun vanhemmilleni on näin opetettu ja oikeastaan kaikille tuttavillenikin lapsuuden maisemissa. Meillä maalla kissalle opetettiin "sen oma paikka" ja sen minäkin olen opettanut omalle kissalleni. Esim. kissalla ei ole asiaa hyllyille, pöydille, makuuhuoneeseen, ihmisten tavarat jätetään rauhaan ja viime kädessä kissa ei ole ihminen vaan lemmikki.
Minä siis väittäisin, että alunperin oli idea ettei kissan paikka ole pöydällä tms, mutta nykypäivänä nuoret kaupunkilaisomistajat pitävät kissaa niin tasa-arvoisena perheenjäsenenä, että antavat sille kaikki oikeudet tehdä mitä lystää.
Haittaa minua yhtään vaikka kissani tulee pöydälle näppiksen päällekkin yritti eilen nukkumaan annoin mennä sen siihen katsoin mitä tuumas, siinä ois unet jatkuneet siirsin pois koneen viereen.
ennen vanhaan johtunut siitä, että oltaisiin ajateltu hygieniaa, vaan se vain oli ihmisten ajattelutapa - eläimet kuuluu lattialle, jos nyt kuuluivat edes sisälle. Ennen vanhaan kissojen paikka oli perinteisesti uuninpankolla maataloissa. Toisaalta navettakissojen paikka edes harvoin oli sisällä. Miten ihmiset on ennen vanhaan uskaltaneet juoda lehmästä lypsettyä maitoa, jota ei käytetty meijerin kautta? Kamalaa kun lehmät sentään makailivat navetan lattialla utareineen. No, ne utareet pestiin ennen lypsämistä. Tietysti tähän vaikuttaa se mikä on kenellekin ennen vanhaan;)
Se nykyhysteria on oikeasti tullut vasta urbanisoitumisen kautta, mitä kauemmas ihmiset on juuriltaan joutuneet, sitä sairaammiksi ollaan tultu. Tämä oli se pointti tuosta hysteriasta nykyään. Allergiat on lisääntyneet sitä mukaa kun ihmiset on siirtyneet turhankin hygienisiin oloihin. Tämä näkyy myös sairaalabakteerien lisääntymisenä - liian steriiliä. Mitä enemmän paikkoja pestään ja mitä tuhdimmilla aineilla, sitä vahvempia bakteerikantoja alkaa ilmaantua.
Ennen vanhaan kaikki eläimet olivat enemmänkin hyötykäytössä, nykyään mm. kissat on enemmän lemmikkeinä. Jos aktiivinen eläin kuten kissa pidetään oloissa joissa se ei saa tehdä mitään mikä olisi sille luontaista - kiivetä korkealle, hyppiä ylätasoille (hyllyt, pöydät jne.) - en ihmettele jos stressiä niille syntyy ja sitä kautta pissavaivoja, käytöshäiriöitä tmv. Mutta jokainen tietysti arvottaa omat eläimensä ja asiansa miten tykkää.
Meidän kissa ei halua hyppiä korkealle. Pitäisikö tässä nyt alkaa nostelemaan sitä hyllyn päälle ettei vain tule pissavaivoja.
ja vastaus
"Jos aktiivinen eläin kuten kissa pidetään oloissa joissa se ei saa tehdä mitään mikä olisi sille luontaista - kiivetä korkealle, hyppiä ylätasoille (hyllyt, pöydät jne.) - en ihmettele jos stressiä niille syntyy ja sitä kautta pissavaivoja, käytöshäiriöitä tmv. "
"Meidän kissa ei halua hyppiä korkealle. Pitäisikö tässä nyt alkaa nostelemaan sitä hyllyn päälle ettei vain tule pissavaivoja"
Opettele lukemaan, eikö tuossa sanottukin niin, että ….jossa se ei saa tehdä mitään mikä olisi sille luontaista….? Jos sinun kissasi ei HALUA kiivetä korkealle tai hyppiä ylös, ei kai ongelmaa ole. Mutta jos estät tai kiellät sitä tekemästä niin, niin ongelmia voi tulla.
Tuntuu vain, että tätä hyppimistä pöydille perustellaan jatkuvasti kissan luontaisella tarpeella päästä korkealle. Minä en tälläiseen luontaiseen tarpeeseen ole kovinkaan usein törmännyt kissoja hoitaessani. Vielä vähemmän olen nähnyt kissaa joka kärsisi jotenkin kun siltä kielletään pöydät. Onko kyse oikeasti kissan luontaisesta tarpeesta (tutkittu) vai nössöistä ihmisistä jotka eivät kehtaa kieltää kullanmuruiltaan mitään? Näin kärkkäästi sanottuna.
Ymmärtää kissojen tarpeet jos on kissojen kanssa enemmän ollut tekemisissä.Netti valaisee myös kissojen luontaisista tarpeista mitä kiipeily ja korkealla oleminen on.http://www.kissaliitto.fi/mco.php
Siinä se juuri onkin. Mä olen ollut paljonkin kissojen kanssa tekemisissä eikä kissat ole ollut moksiskaan vaikka ei korkealle ole päässyt, osa ei edes sinne ole halunnut. Siksi ihmettelen tätä jatkuvaa motkotusta miten kissan pitäisi päästä korkealle ja olen julma jos en anna kissan hyllyssä hyppiä.
sen verran, että kyllä jokaisen kissan omistajan pitäisi tietää, että kesykissa eläinlajinsa tyypilliseen tapaan kiipeää ja hyppii. Se on luotu kiipeämään ja siksi sillä on tietynlaiset kynnet – terävät ja käyrät etutassuissa, vahvat suoremmat takatassuissa. Kynsiensä rakenteen vuoksi ne eivät pysty tulemaan alas etuperin, vaan tulevat puustakin takapää edellä. Kissan kynnet ovat erilaiset kuin koiralla, ne vaihtuvat säännöllisesti, eli vanha kuori lähtee pois ja alla on valmis uusi, terävä kynsi. Kissalla on erityisen vahvat takajalat joiden ponnistusvoima auttaa sitä hyppäämään korkealle. Sillä on häntä auttamassa hypyissä ja tasapainoa vaativissa liikkeissä. Hännättömänä syntyneet tai häntänsä menettäneet oppivat ne taidot kyllä. Eri roduilla on suurempi taipumus hyppimiseen ja kiipeilyyn, mutta kaikki ne sitä tekevät tavallaan.
Jo pienet pennut kiipeävät heti kun taidot siihen on opittu ja ne opitaan kokeilemalla ja yrittämällä, siis kiipeämällä ja hyppimällä. Kaikki kissat eivät ehkä halua hyppiä tai kiivetä, osa siksi että ne on opetettu pois luontaisilta tavoiltaan, osa kun eivät ole siihen koskaan oppineet (syystä tai toisesta). Hyvin harva sisäkissa ei kiipeä kun sille laitetaan kiipeilyteline. Kissojen tarhoihin pitää laittaa joko katto tai verkon ylälaitaan este. Miksi niin pitää tehdä jos kissa ei kiipeile verkkoa pitkin ja pääse tarhasta ulos? Miksi kissoja pitää jopa palokunnan avustuksella hakea puista, ellei niillä ole tarvetta kiivetä.? Miksi autojen omistajat valittavat konepellillä vierailevista kissoista jos ne eivät sinne hypi?
Siis kesykissan luontaiseen käytökseen kuuluu kiipeäminen ja hyppiminen sekä oleskelu korkealla. Sitä tosiasiaa ei mikään muuksi muuta. Kaikilla kissaeläimillä ei ole tuota kiipeämisen taitoa, eikä sitä kautta myöskään kesykissalle (myös osalla villikissoista) tyypillistä kynsivarustusta. Kynnet niilläkin on, mutta ne eivät pysty esim. vetämään kynsiään sisälle, kynnet eivät vaihdu vaan kasvavat kuten koirilla ja ihmisillä ja kuluvat käytössä. Kynsien kärki myöskään ole niin terävä kuin se kesykissalla on, eivätkä ne pääsisi kiipeämään puihin kuten kissa vaan hyppäävät sinne suoraan maasta (oksille).
Koiraeläimille ei ole tuollaisia kynsiä luotu koska niillä ei ole tarvetta kiipeämiseen, ne saalistavat maassa. Kissa kiipeää linnunpesille koska linnut (poikaset) ja munat kuuluvat niiden ruokavalioon.
Nyt vaan taas tuntuu siltä, että tarkoituksena on aloittaa "juupas-eipäs" väittely asiasta jonka jokainen biologian tunnilla korva auki ollut tietää.
Aiheesta.
Eläinlääkäreiden käsityksen mukaan kissanomistajat ovat vähemmän kiintyneitä kissoihinsa kuin koirien omistajat.
Analyysien mukaan kissanomistajia kolme ryhmää (tutkimus v 1976)
rakastavat omistajat 20 %,
- kissan tarpeiden huomioonottaminen, fysiologian tunteminen apuna
laatua ja statusta hakevat omistajat 21 %
-tavoittelevat erikoisuutta, kulkevat virtausten perässä, kissa elää omistajan ehdoilla
> syntyy sekundaarisia ongelmia
kissaan välinpitämättömästi suhtautuvat 59 %
- kissa lemmikkinä, koska siitä ei ole vaivaa eikä sitä tarvitse huoltaa
Eli vain hyvin pieni osa (20%) tuon tutkimuksen omistajista ymmärtää kissan fysiologiaa ja sitä kautta sen tarpeita riittävästi. Kaksi muuta ryhmää aiheuttaa kissalleen erinäisiä ongelmia tavalla tai toisella. Varsinkin tuo viimeisin ja suurin ryhmä. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omistajat jotka ruokkivat kissansa oikein sekä ymmärtävät kissan erityispiirteet lemmikkinä. Eivät pidä kissaa pikkuihmisenä vaan kissana.
Toivottavasti tilanne on kuitenkin tuon tutkimuksen jälkeen muuttunut parempaan päin. Koirien kohdalla samainen tutkimus osoitti ihan toisenlaisia tuloksia. Se tosin on tiedossa ilman tutkimuksiakin, että koirien omistajat pitävät niitä arvossa toisin kuin kissojen omistajat kissojaan.
Kiitos opettavasta tekstistä, siinä ei tosin ollut minulle mitään uutta, mutta ehkä jollekin muulle.
Varmasti on paljon kissoja jotka tykkäävät kiipeillä katonrajassa, mutta pointtini olikin ettei kaikki halua, syystä tai toisesta. Nämä kissat eivät mielestäni kärsi tästä mitenkään. Vai pitäisikö tässä nyt huolestua ja viedä tuo kissa vaikka lääkäriin kun se ei halua hyppiä pöydillä? Kyllä se sohvalle hyppää ja kiipeilytelineessä viihtyy, mutta pöydille se ei koskaan ole suuremmin halunnut. Eikä maalla kiipeile puihin. Ehkä katti pitäisi lopettaa kun kerta on noin sairas? Onko meillä maalla rääkätty kissoja vuosikausia kun olemme opettaneet kissat pysymään poissa hyllyistä ja pöydiltä? Pitäisikö tässä soittaa eläinsuojeluun? Olemmeko tehneet kissoistamme hulluja? Jos niin miksi ne näyttävät niin tyytyväisille ja ovat eläneet pitkään ilman vaivoja?
sitten tutkimusta: Väität näin netin vähäisen keskustelun perusteella tosiaan etten rakasta kissaani? Että olen ottanut kissan ihan vain koristeeksi kun siitä ei vaivaa kerran koidu? Vain, koska kissani ei hypi pöydille. Loistavaa analyysiä.
Tämähän on melkein sama kun toteaisi, että vapaaehtoisesti lapsettomat ovat sairaita kun eivät halua toimia luonnon mukaan ja pukata maailmaan täyteen lapsia. Ehkä heidätkin sietää lopettaa. Ehkä menemme molemmat lopetettavaksi saman tien kissani kanssa.
Ja jos sillä kissalla on oma teline ym. mihin se saa hyppiä niin traumatisoituuko kissa jos ei saa mennä pöydälle ja hyllyihin? Aiheuttaako se kenties pissavaivaa? Onko tässä todellakin annettava kissan tehdä mitä lystää kun muuten tulee heti ja sata varmasti ongelmia?
Kissojen tehdä mitä tykkää kyllä siihen tottuu että kissat ovat pöydillä jne. Pudota pois jos näät kissan pöydällä ja et välttämättä siitä tykkää kyllä ne hyppäävät kohta takaisin pöydälle.
"Tuntuu vain, että tätä hyppimistä pöydille perustellaan jatkuvasti kissan luontaisella tarpeella päästä korkealle. Minä en tälläiseen luontaiseen tarpeeseen ole kovinkaan usein törmännyt kissoja hoitaessani. Vielä vähemmän olen nähnyt kissaa joka kärsisi jotenkin kun siltä kielletään pöydät. Onko kyse oikeasti kissan luontaisesta tarpeesta (tutkittu) vai nössöistä ihmisistä jotka eivät kehtaa kieltää kullanmuruiltaan mitään? Näin kärkkäästi sanottuna."
Etkö sinä itse tuossa kirjoittanut, ettet ole törmännyt kissan luontaiseen tarpeeseen päästä korkealle? Tähän vastasin tuolla faktisella tekstillä jossa asia todetaan. Siis kissalla eläinlajina on luontainen tarve päästä korkealle, se on fakta. Haluaako kissa hyppiä pöydille on vähän eri asia, varsinkin jos sille annetaan vaikka se kiipeilyteline tai sitä on kielletty menemästä pöydille. Siltikin KISSALLA on luontainen TARVE päästä korkealle. Minä en puhunut sinun kissoistasi vaan kissoista yleisesti. Toisaalta, ne sinunkin kissasi menevät kyllä pöydille kun et ole kotona, siitä voit olla varma.
Minäkin jo kirjoitin, etteivät kaikki kissat välttämättä halua, mutta jos haluaa ja se estetään voi tulla ongelmia. En kirjoittanut, että TULEE vaan voi tulla. Jos voisit opetella lukemaan mitä on kirjoitettu, se ehkä selvittäisi asiaa ilman väittelyä. Tosin sinähän haluatkin taas vain väitellä ja irrotella asioita yhteyksistään jotta se onnistuisi. Aiheiden vaihteleminen ei hämää ketään edelleenkään;)
Minäkö väitän, ettet rakasta kissaasi? Tuo lukemisen hallinta olisi hyvä tässäkin kohtaa. Tuo oli oikea tutkimus, ei minun mielipiteeni. Siinäkään ei väitetä vaan on yleisesti analysoitu tutkimustuloksia. Kukaan ei ole väittänyt mitään vaan sinä olet olettanut toisten väittäneen.
Et voi verrata kissaa ja ihmistä tuossa jälkeläisten tekemisessä, kuten et monessa muussakaan asiassa. Kissa tekee pentuja luonnostaan, siis vaistonsa ohjaamana, se ei valitse tekeekö vai ei – ihminen tekee senkin valinnan kissan puolesta. Ihminen tekee itsenäisen valinnan haluaako lapsia vai ei, ellei nyt oteta vahinkoja huomioon. Silloinkin ihmisellä on valta tehdä päätös raskauden keskeytyksestä. Kissalle noita vahinkoja ei tule, kuten se ei voi luonnolleen mitään missään lajityypillisessä käyttäytymisessä. Ne "vahingot" joita kissalle tulee tuossa mielessä, on ihmisestä johtuvia. Se tappaa hiiren jos sille annetaan siihen mahdollisuus, se tekee senkin luonnostaan. Kissa merkkaa reviiriään, sitäkään se ei tee tahallaan omistajansa kiusaksi, vaan luontaisen vaistonsa ohjaamana.
Sinä inhimillistät kissasi tuollakin lauseella "ehkä me menemme molemmat lopetettaviksi….." Sinä voit mennä, kissa ei mene, se viedään. Saivartelu sallittaneen muillekin kuin sinulle.
Kukaan muu täällä ei ole väittänyt, että kissoille sallittaisiin kaikki mitä ne haluaa tehdä. Sinä teet vain omia tulkintojasi ja alat kiukutella kun väitteesi kaadetaan. Niin tuttua, niin tuttua...
On se kumma kun taas tiedetään paremmin kun kissan oma emäntä. Kun sanon ettei meidän kissa hypi pöydille, tarkoitan ettei se hypi pöydille, ei edes minun poissaollessa. Tämä asia on tutkittu fakta. Joskus joku hoitamistani kissoista on pöydälle pyrkinyt, mutta nekin opetin pysymään poissa hyvin nopeasti. Sen jälkeen nekään kissat eivät pöydällä käyneet, edes silloin kun minä olin poissa.
Vertaamisella ihmisen tarpeeseen lisääntyä tarkoitin, että kaikki ihmiset eivät vain koe tarvetta tälläiseen toimintaan vaikka se tutkitusti onkin todettu ihmisen tarpeeksi. Samoin väitän, että kaikki kissat eivät koe tarvetta hyppiä pöydälle vaikka tutkimus kertookin niiden tarpeesta päästä korkealle. Kissan tarpeesta tehdä pentuja en sanonut halaistua sanaakaan. Miksi sinä laitoit sen tutkimuksen siihen jos et kerran viitanut minun tekstiini? Joku motiivihan sinulla oli viitata tekstiin.
Tämä oli pointtini jo ihan ensimmäisessä kommentissa. Vaikka tutkimus sanoo kissalla olevan tarve päästä korkealle niin kaikilla kissoilla ei silti ole tarvetta päästä pöydille. Toiset kissat voivat oikein hyvin vaikka hengaavat vähän matalemmalla.
Kiitos tyhjentävästä keskustelusta. Olen edelleen sitä mieltä, että laiskat kaupunkilaiset antavat kissan hyppiä pöydälle, koska sehän nyt vain on kissalle luontaista toimintaa eivätkä kehtaa kieltää kullanmuruiltaan mitään, koska saavat muuten turpaansa suomi24:llä.
haluat, sehän on jokaisen perusoikeus.
Oletko tehnyt oikein tieteellisen tutkimuksen;) kun noin varmasti pystyt sanomaan, ettei kissasi hypi pöydille poissa ollessasi?
Edelleenkin, minäkin sanoin etteivät kaikki kissat hypi pöydille mutta jos ne haluaa ja se estetään, niin voi tulla ongelmia. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa ymmärtää? Minun kissoistani kaikki hyppivät pöydille, se on sallittua silloin kun siellä eivät ihmiset syö. Eli kyllä minäkin kiellän kissoiltani asioita, mutta tiedän myöskin sen, ettei ne poissa ollessani taatusti jättäisi tilaisuutta käyttämättä. Yksi kissani tykkää nukkua tiskikoneen päällä, kun siinä on mukavan lämmin paikka koneen käydessä. Yksi taas tykkää nukkua kuivausrummussa kun se ei ole käytössä, olen laittanut sinne pehmusteen. Tämähän olisi helppoa estää pitämällä luukku kiinni, kumpi siis on laiskuutta? Sekö, että otan pehmusteen aina pois kun käytän rumpua ja laitan takaisin, vai se että estäisin sinne pääsyn? Tuo rumpu on muuten pesutornissa, siis korkealla.
Ihan oikeasti, jos kirjoitetaan "sinä tai sinun kissasi…." se on suora viittaus sinuun tai kissaasi. Jos kirjoitetaan "ihmiset tai kissat…." se on yleistys tai yleisluontoinen viittaus. Sillä, mistä se viittauksen ajatus on lähtöisin, ei ole mitään merkitystä. Ajatuksiahan syntyy koko ajan, juuri omien tai toisten kokemuksista tai näkemyksistä.
Tuolla vertauksella ihminen vs. kissa juuri pyrin esittämään sen eron, mikä on näiden lajien välillä. Kissa ei tuossa ajattele, että "olispas kiva tehdä pentuja kun ne on niin ihania", ihminen ajattelee juuri noin. Kissalla on luontainen tarve vain lisääntymiseen, ihmisen ei ole pakko tehdä lapsia vaan tekee valinnan. Tässä kohtaa tuo "tarve" poikkeaa todella paljon. On tutkimuksen mukaan yksi apinalaji joka harrastaa seksiä huvikseen, muut eläimet tekevät sitä vain luontaisen vaiston ohjaamina ja tarkoituksena jälkeläisten saaminen. Siksi eläimillä on kiima-ajat jotka ohjaavat tuota tarvetta.
Tuon tutkimuksen laitoin siihen syystä, että niin monet ihmiset pitävät kissojaan "pikkuihmisinä". He kuvittelevat kissojen ajattelevan kuin ihminen – loogisesti. Näinhän se ei mene. He kuvittelevat, että kissa pärjää samalla ruoalla kuin ihminen, ei pidä paikkaansa. He kuvittelevat, että kissa osoittaa mieltään erinäisillä tavoilla, ei totta tämäkään. Monet ihmiset pitävät kissaa helppona lemmikkinä, sitä ei tarvitse ulkoiluttaa – laskee vain vapaasti pihalle. Sen kanssa ei tarvitse puuhastella, se viihdyttää itse itseään. Koiran jos annat puuhastella vapaasti, on tuho yleensä melkoinen ja se on käytettävä ulkona tarpeillaan monta kertaa päivässä – joko pihalla vapaana tai hihnassa omistajan seurassa. Kissaa pidetään myös terveenä lemmikkinä jota ei tarvitse viedä lääkäriin – kun se ei yhtään näytä sairaalta. Perusteluina kaikissa käytetään hyvin usein "ei niitä ole ennenkään…." Tutkimuksia vaaditaan aina täällä vakuudeksi, kun niitä sitten laitetaan esille, ei sekään ole oikein. Ainakin ne tutkimukset pyritään vesittämään jollakin, kuten nytkin. Sinä voit pitää mielipiteesi, tosiasioita se vaan ei miksikään muuta. Eikä se minua liikuta yhtään vaikka ajattelisit mitä.
Ei minusta täällä ole kukaan turpaan mättänyt, vaan vain kertonut tosiasioita. Eikä kenenkään ole täällä pakko lukea tai kirjoittaa jos kokee saavansa turpiinsa mielipiteistään.
"Meillä ei kyllä pöydillä oloa myöskään suvaita. Siitä on aina seurannut vesisuihkua tms "rangaistusta"."
Puhut ristiin, yhdessä kohdassa sanot, ettei kissasi halua mennä pöydille ja tässä kerrot ihan jotakin muuta ;)
"Meillä maalla kissalle opetettiin "sen oma paikka" ja sen minäkin olen opettanut omalle kissalleni. Esim. kissalla ei ole asiaa hyllyille, pöydille, makuuhuoneeseen, ihmisten tavarat jätetään rauhaan ja viime kädessä kissa ei ole ihminen vaan lemmikki."
"Tuntuu vain, että tätä hyppimistä pöydille perustellaan jatkuvasti kissan luontaisella tarpeella päästä korkealle. Minä en tälläiseen luontaiseen tarpeeseen ole kovinkaan usein törmännyt kissoja hoitaessani."
Olethan sinä törmännyt jos muistat mitä olet kirjoittanut aiemmin. Ei olisi muuten ollut tarvetta opettaa sitä vesisuihkulla tai kielloilla tarpeestaan pois, jos et olisi törmännyt tähän tarpeeseen. Sellaista mitä ei ole olemassa, ei ole tarvetta poistaa.
Kannattaisi muistaa mitä on itse kirjoittanut, ei sitten puhuisi itseään pussiin niin helposti;)
"Tämä oli pointtini jo ihan ensimmäisessä kommentissa. Vaikka tutkimus sanoo kissalla olevan tarve päästä korkealle niin kaikilla kissoilla ei silti ole tarvetta päästä pöydille. Toiset kissat voivat oikein hyvin vaikka hengaavat vähän matalemmalla."
Vasta sen jälkeen kun olet ne opettanut kurittamalla pois mielestäsi väärästä tarpeesta;) Kaikki tuo väittämäsi sotii suoraan itseään vastaan. Kissoilla ON tarve päästä korkeammalle se selviää jo omista kirjoituksistasi, sinä vain opetat ne olemaan pois tietyistä paikoista.
Ensinnäkin. Minä en ole puhunut EDELLEENKÄÄN sanaakaan kissan tarpeesta lisääntymiseen. Vertasin ihmisen tarvetta lisääntyä ja kissa tarvetta hyppiä pöydälle. Vai mistä lähin pöydälle hyppiminen on lisääntymistä? Kellä ne faktat on hukassa? Kyllä se kissa osaa ihan omassa päässään päättää hyppääkö se pöydälle vai ei, ihan kuten ihminen osaa omassa päässään päättää lisääntyykö vai ei. Molemmat ovat kykeneviä päätymään vastaukseen ei. Toistanko vielä kerran. En puhunut halaistua sanaakaan kissan lisääntymisestä. Menikö nyt varmasti perille?
Pöydälle menemättömyys on testattu esim sirottelemalla jauhoa pöydille. Ei tassunjälkiä -> ei kissaa pöydällä.
Minä en pidä kissaa pikkuihmisenä, kissa on lemmikki, juuri siksi sen paikka ei ole pöydällä. Kissa ei myöskään syö meillä ihmisten ruokaa (paitsi lihoja), ei ulkoile vapaana, mutta kissa tasan osaa osoittaa mieltään jos ei jostain pidä. Se nirsoaa jos ei saa haluamaansa ruokaa, se raaputtaa ovea jos sen mielestä emäntä nukkuu liian pitkään, se lähtee pois sylistä jos sen mielestä liikehdit liikaa alla.
Sanoin, että minulla on kokemuksia monista kissoista, niin omassa kodissa kun perheeni luonna maalla. Tämän hetkinen kissani, huom puhun yksikössä, ei ole koskaan kiivennyt korkealle, ei hyppinyt pöydille eikä hyllyihin. Muiden kissojen kohdalla en KOVINKAAN usein ole tälläiseen törmännyt, eli olen törmännyt, mutta en kovin usein. Monet kissa eivät ole tunteneet mitään tarvetta päästä pöydälle, muutama on. Nämä jotka on opetettu ovat pari kertaa menneet pöydälle, saanet suihkun ja tajunneet ettei pöytä ole heille, heille on kiipeilypuu. Tämän ne ovat siis tajunneet parista kerrasta, mitään viikko tolkkujen kurittamista (vesisuihkasu kurittamista?!) meillä ei ole koskaan tarvinnut käydä läpi.
Jatketaan kun osaat lukea ja lakkaat virittelemästä epämääräisiä kuvitelmia miten me elämme kodissani.
inttämisen kun et näköjään ymmärrä ollenkaan lukemaasi. Etkä edes kissan lajityypillisestä käyttäytymisestä mitään.
Edelleenkään en ole puhunut SINUN kissoistasi kuin yhdessä kohdassa - ensimmäisessä jakeessa. Muu kirjoitus on yleisluontoista eikä kosketa SINUA tai SINUN kissojasi välttämättä ollenkaan.
MInä en ole väittänytkään, että sinä olisit puhunut kissan lisääntymisestä. Minä otin sen esille jotta erot ihmisen ja kissan ajattelun välillä tulisi selväksi - ilmeisesti ei tullut.
Kissa ei todellakaan osoita mieltään, se vaatisi loogisen ajattelun kykyä ja sitä kissalla ei ole. Tässäkin on ero ihmisen ja kissan välillä. Kissa ei osoita mieltään jättämällä syömättä jotakin, se vain ei halua sitä syödä syystä tai toisesta. Se ei ajattele, että "paska omistaja, vääränlaista ruokaa jätän syömättä", siihen kykenee ihminen ei kissa. Kissa ei jätä luonnossa syömättä saalista jonka se tappaa syystä että se haluaa nirsoilla, se jättää sen syömättä jos se maistuu tai haisee pahalle (päästäinen). Se tappaa sen kyllä luontaisen vaistonsa mukaan, muttei syö sitä. Se ei siis osoita mieltään "hitto kun tuli tapettua pahalta maistuvaa ruokaa, en syö".
Sinäkö ihan oikeasti tiedät mitä kissa mielessään ajattelee kun se raapii ovea? Ja sitten vielä väität, ettet pidä kissaa pikkuihmisenä. Kissa ei todellakaan ajattele, että emäntä pitää saada ylös kun se nukkuu liian kauan. Tuo on sinun tulkintasi kissan ajatuksista, joka haluaa vain sen oven auki tai haluaa ruokaa kun sillä on nälkä ja tietää saavansa sitä kun ovi avautuu ja tulet huoneesta pois. Kissa ei lähde sylistä pois osoittaakseen mieltään siitä, että liikut. Sen on vain epämukavaa olla sylissä jos liikut, ei se sen ihmeempää ole. Turha on ajatella, että kissa pystyisi kovin analyyttisiin ajatuksiin. Mielenosoitus vaatii vähän pidemmälle menevää ajattelutapaa.
En ole muuten kuvitellut missään kohdassa teidän kotianne tai elämäänne, se ei todellakaan ole niin kiinnostavaa. Kyllä se sinä tässä kaikenlaisia kuvitelmia näytät virittelevän. Joten ihan siittä vaan, helmiä sioille ei kannata näköjään heitellä. Tämä muuten sitten juontaa sanonnasta, ettet nyt pienessä mielessäsi kuvittele, että pidän sinua sikana;) Koulussa opitaan lukemaan joten ehkä se siitä vielä sinunkin lukutaitosi kehittyy.
päiväkö sirottelet jauhoja pöydille? Mahtaa teillä olla sotku ja kova jauhomenekki:) Muutenhan et pysty varmuudella todistamaan, ettei kissat pöydille mene. On vain sattunut juuri se päivä, ettei kiinnosta mennä.
Lähinnä huvittavaa yritystä todistaa omat sanansa, joihin on sotkeutunut ja pahasti.
30 vuodessa on aika hyväksi tuo lukutaito kehittynyt. Olen sirotellut jauhoja tarpeeksi monta kertaa tietääkseni. Jos et usko niin älä, se on sinun häpeäsi.