Berninpaimenkoira...

berni syö erittäin paljon.kannattaa etukäteen miettiä onko todella varaa maksaa koiran ruuat.koiraan menee vuodessa rahaa noin 9000 vanhaa markkaa.koulutus on erittäin tärkeä.jos se on ensimmäinen koirasi,kannattaa ottaa narttu.vähän helpompi kouluttaa.ja mieluummin käy koirakoulussa sen kanssa.berni on ensimmäisen vuoden aikana aika pyörremyrsky ja rauhoittuu sen jälkeen jos rauhoittuu.ensimmäisen vuoden aikana liikunta on erittäin tärkeää ja ruokinta.kannattaa kysellä kasvattajilta.

Minulla on reilu vuoden ikäinen bernipoika. Luonteeltaan se on aivan ihana. Ystävällinen ihmisille ja koirille,välillä jopa liiankin kun haluais puhutella kaikki. Herkkä ja nöyrä koira. Nyt uhmaiässä osaa olla kyllä aika omapäinenkin otus.
Syötin koiralle noin vajaa vuoden ikäiseksi Nutroa joka on kallista(60€/15kg). Koirani nilkutti kovasti melkein koko ajan. Sitten vaihdoin ns halpaan ruokaan(serti,jahtivahti yms) nilkutukset jäi siihen ja koira on virkeä ja hyvinvoiva. Elikkä ei aina kallein ole sitä parasta.
Kuivamuonan lisäksi annan jauhelihaa ja joskus luita. Kasvuiässä koira syö kovasti mutta se kyllä tasaantuu. Koirani kyllä söisi niin paljon kun sille vaan antaisi mutta omistajanhan siitä pitää huolehtia. Meillä on kaksi koiraa(toinen erirotuinen) ja ei ne nyt niin kauheasti syö ja kannattaahan ikuisiin ystäviin satsata.
Onnea sinulle bernin hankintaan. Et varmasti tule katumaan hankintaasi:o))

Itselläni on nyt kaksi vuotias berninpaimenkoirauros. Pentuaikaan on todella tärkeää kiinnittää huomiota oikeaan ruokintaan ja liikuntaan. Kunnolliselta kasvattajalta saa todella paljon hyvää tietoja ja ohjeita, kannattaa valita kasvattaja huolella. Pentua voi tosin joutua odottamaan pitkäänkin, mutta se kannattaa kun tietää että saa pennun huolella suunnitellusta ja valikoidusta pentueesta.

Omasta mielestäni koirani ei edes syö mitenkään erikoisen paljon, toinen koirani joka on pieni seropinarttu tuntuu syövän melkein yhtä paljon. Ranvinnon laatu tottakai vaikuttaa, itse syötän hyvää kuivamuonaa (lemmikkiliikkeestä ostettua), risottoa, yrjölänpuuroa ja raakaa lihaa.

Bernin luonteesta pidän todella paljon, mukavan rauhallinen ja todella lapsiystävällinen, itse harrastamme paljon liikuntaa ja bernistä on kaveria siihenkin, tarvittaessa puhtia todellakin riittää.

Suosittelen berniä teillekin, ja uskon, että kun valitsette kasvattajan huolella saatte mitä ihanimman koirulin. Ja kunnolliselta kasvattajalta saatte kaiken tarvitsemanne tiedon, kannattaa ottaa yhteyttä kasvattajiin jo hyvissä ajoin ennen pennun hankintaa ja kysellä tietoja rodusta.

Siskollani on viisi-vuotias berninarttu ja kokemuksia kyllä siitä haukkulaisesta piisaa. Siskoni asuu miehensä, lapsensa, seropin ja bernin kanssa kaksikerroksisessa rivitaloasunnossa. Tila ei riitä niin isolle haukulle millään. Itse olen sitä mieltä että berni kuuluu maataloon, missä saa kulkea ihan oman mielensä mukaan vapaana. Tai ainakin pitää olla mahdollisuus missä juoksuttaa niinkin isoa koiraa vapaana. Tuntemastani bernistä tulee aivan mahdoton jos se ei ole päässyt vapauteen kahteen päivään. Pentuna se tuhosi nahkasohvakaluston, stereot, kaiuttimet, raapi (betoni)seinään reiän ja tässä vain joitakuita esimerkkejä. Tosin tämä koira oli ja on yhä eroahdisteinen, mutta jos tätä ongelmaa ei ole on berni varmasti mukava eläin. Ja kaunishan se on. Melkein maailman kaunein:) Jos vain sattuu vähän rauhallisempi yksilö kohdalle, on berni loistolemmikki.

meillä on neljä vee bernipoika ja todella mahtava hauveli. Nauravaisempaa rotua en tunne. Ystävällinen ja lempeä, tosin myös todella itsepäinen ja suosittelen koirakoulua, vaikka itse en ole käynyt vaan opettanut itse pääpiirteittäin. Meidän koira ei syö ahmien muuta kuin "kotiruokaa". Opetin hauvalle pienestä asti ( tuli 7 vk: n ikäisenä meille ) syömään silloin, kun sillä oli nälkä. Hauva oppi parin päivän satsaamisen jälkeen, että ruoka ei lopu eikä sitä syö muut kuin hän ja nykyään systeemi on toimiva. Ei se ähkyyn syönyt opetellessakaan. Meillä systeemi on hyvä, kun emme pysty elämäntilanteen vuoksi pitämään säännöllisiä ruoka-aikoja. Asumme luhtitalon toisessa kerroksessa kolmiossa ja tilaa on juuri sopivasti. Tietenkin omakotitalo olisi ihanteellinen, mutta bernit ovat sopeutuvaisia ja haluavat ehdottomasti olla siellä missä isäntänsäkin. Edes rakastelun ajaksi et voi sulkea makuuhuoneen ovea. Paimenkoirana se haluaa pitää huolta omistaan. Uroskoiraksi hauvamme on normaali, kiltti, leikkisä ja hellyyttävä. Toivon onnea teille ja tulevalle koirallenne, siitä on iloa enemmän kuin harmia.

Meillä on tällä hetkellä yksi 4-vuotias narttuberni ja uros tulossa. Enempää en jaksa rodusta rueta kertomaan,kaiken tarpeellisen kuulet kunnolliselta kasvattajalta. Mutta, pakko kommentoida siihen, että bernille (eikä kyllä millekään muullekaan koiralle) saisi syöttää sertiä. Se on aivan tutkittu asia että sertissä ei ole lähes mitään tärkeitä ravintoaineita ja vitamiineja, se on siis melkeinpä tyhjää täynnä. Ja voisin myös kommentoida sertiä "suosittaneelle" että aivan varmasti Nutso on parempaa kuin serti, ja tuskin koirasi linkutus johtui ruoasta, nivelsairaudet/luustosairaudet eivät häviä ruokaa vaihtamalla, ellet sitten ole itse syöttänyt koiralle liian vahvaa ruokaa pentuna, ja näin ollen kevyempi ruoka on "korjannut" mahdolliset raajojen asentoivirheitä yms.

Meillä on viisivuotias berninarttu: Kaunis ja hyväluonteinen, sopeutuvainen. Kuten jo aiemmin mainittiin, berni haluaa olla siellä missä isätäväkikin, ja paimentaa porukkaa esim. lenkillä olleessaan kokoon.
Me syötetään eläinkaupan ProPlania (n. 50e/15kg) ja yksi säkki kestää 2-3kk, eli vuodessa ruokaan menee 200-300e. Muita kuluja on ollut harvakseltaan; ehkä kerrn vuodessa on sattunut jotain että on pitänyt käyttää eläinlääkärissä (korvatulehdus, pissatulehdus, hot spot, rokotukset) joten ehkä alle 100e on siihen mennyt vuodessa. Muuten sitten tulee hemmoteltua leluilla ja puruluilla, eli extramenoja siitä.
Aivan upea rotu tämä on, mutta koirakouluun kannattaa tosiaan mennä ja muistaa että vuoden iässä sitten kaikki opittu voi unohtua kun tulee uhmaikä, ja kerran-pari vuodessa joutuu muistuttaan että kuka on isäntä, mutta ei kai tämä jääräpäisin rotu ole kuitenkaan.
Ensimmäinen vuosi on tosiaan tarkkaa ruokien punnitsemista yms. ja kouluttamista ja varomista ettei hypi huonekaluislta alas tai rasita liian pitkillä lenkeillä. Kasvattajan pitäisi kuyllä kertoa lisää.
Kysele vakuutusyhtiöiltä lemmikkien vakuutuksista jos tuntuu että haluat varmistua että koirasi saa hoidon jos isompaa tulee vastaan. Berni on hyvin syöpäalstis rotu. Itse en ottanut vakuutusta kun oli näin isolle rodulle niin kallis, mutta ystävälläni vakuutus on ollut kullanarvoinen kun sen koiraa (ei berni) on paljon jouduttu operoimaan ja hoitamaan.
Onnittelut rotuvalinnasta!

Vastuuntuntoinen kasvattaja kertoo kyllä, mitä syötät ja miten paljon koirallesi. Hän on myös mukana aina ja tarvittaessa auttelemassa ja neuvomassa asioista. Meillä syö Royal Canin Junior Max -evästä. Säkki maksaa 60 e ja koira voi hyvin, turkki kiiltää! Tämä ruoka sopii berneille erinomaisesti. Tätä syötetään vuoden vanhaksi. Määrän kertoo kasvattaja (pienenä koira syö 4-5- krt/pvä n. 1 -1, 5 dl kerta-annos). Nykyään menee litra päivässä (nyt 8 kk)ja raakaa jauhelihaa, piimää, viiliä, raejuustoa, ruisleipää, itse tehtyä maksalaatikkoa, yrjölän puuroa, kotiruuan tähteitä lisäksi ja tietysti ydinluita. Muista että koiranpito ei ole halpaa. Hankintahinta n. 850 e on se halvin kustannus !
Kysele pentuvälityksestä kasvattajia ja ota heihin yhteys ja käy paikan päällä. Yl. hyvä kasvattaja ei myy pentua pelkän puhelinsoiton perusteella. Ei meillekkään, vaikka vanha mamma oli jo melkein 11 v. kotosalla! Bernien keski-ikä on Suomessa 7,5 v. !! Eka elinvuosi erittäin tärkeää ruokinnan ja liikunnan (omaehtoinen metsässä möyriminen ja koirakavereiden kanssa touhuaminen parasta) suhteen. KYSY ROHKEASTI ASIANTUNTIJOILTA ELI KASVATTAJILTA, HEILLÄ SE PARAS KOKEMUS ON !

Meillä bernejä, 4. Syö PAALJON. joten kAnnattaa siis panostaa siihen ruokahaluun. Bernien kanssa lenkkkeillään 2 tuntia, vähintään.