en enää oikein tiedä mistään mitään. Tai tiedän mä sen, mitä tunnen sua kohtaan. Ei ne tunteet oo oikeastaan muuttunut miksikään, vaikka sä et mua haluakaan. Toisaalta mä kadun, että mä kerroin. Jotenkin oli helpompi elää omissa haaveissa, niissä haaveissa sä tunsit samoin mua kohtaan. No mutta todellisuus on aina toinen juttu. Eihän siitä todellisuudesta tarvitse pitää, mutta se täytyy hyväksyä.
Sä et edes taida tietää, miten muhun sattuu. Niin mä yritän kyllä esittää muuta, mutta oikeasti muhun sattuu aivan saatanasti, joskus sattuu niin kovaa, ettei sitä kestäis. Ja kun muhun sattuu, tunnen jotakin, en tiedä onko se vihaa vai mitä. Mutta eikö viha ja rakkaus oo aika lähellä toisiaan?
Mutta vaikka muhun sattuu niin jokin mun sisällä ei siltikään päästä irti mun tunteista sua kohtaan, vaikka se olisi mulle parempi. Tuntuu, että mä roikun löysässä hirressä koko ajan, välillä se köysi vaan kiristyy enemmän ja tuntuu, etten saa happee.
Kai jonain päivänä tulee se päivä, kun sä et enää aiheuta mussa tätä tunnemyrskyä. Kai sä oot jonain päivänä vain joku muiden joukossa...mutta et ainakaan vielä. Sä oot tällä hetkellä mulle maailman kaunein nainen. Se, joka saa mun sydämen pamppailemaan. Sä oot tällä hetkellä se, joka saa mussa aikaan jotain käsittämätöntä. Ja mä haluan vain, että sä oot onnellinen. Sä ansaitset parasta.
"Koeta kulkea tää päivä mun kengissä, nähdä mun silmin ja tuntea mun sydämellä";
Ehkä sä sitten voisit ymmärtää mua paremmin. Ymmärtäisit sen, että mäkin olen vain ihminen, jolla on tunteet...
Sä et edes taida tietää, miten muhun sattuu. Niin mä yritän kyllä esittää muuta, mutta oikeasti muhun sattuu aivan saatanasti, joskus sattuu niin kovaa, ettei sitä kestäis. Ja kun muhun sattuu, tunnen jotakin, en tiedä onko se vihaa vai mitä. Mutta eikö viha ja rakkaus oo aika lähellä toisiaan?
Mutta vaikka muhun sattuu niin jokin mun sisällä ei siltikään päästä irti mun tunteista sua kohtaan, vaikka se olisi mulle parempi. Tuntuu, että mä roikun löysässä hirressä koko ajan, välillä se köysi vaan kiristyy enemmän ja tuntuu, etten saa happee.
Kai jonain päivänä tulee se päivä, kun sä et enää aiheuta mussa tätä tunnemyrskyä. Kai sä oot jonain päivänä vain joku muiden joukossa...mutta et ainakaan vielä. Sä oot tällä hetkellä mulle maailman kaunein nainen. Se, joka saa mun sydämen pamppailemaan. Sä oot tällä hetkellä se, joka saa mussa aikaan jotain käsittämätöntä. Ja mä haluan vain, että sä oot onnellinen. Sä ansaitset parasta.
"Koeta kulkea tää päivä mun kengissä, nähdä mun silmin ja tuntea mun sydämellä";
Ehkä sä sitten voisit ymmärtää mua paremmin. Ymmärtäisit sen, että mäkin olen vain ihminen, jolla on tunteet...
Vastaukset 86
Vanhimmat
Jotenki aivan ku omasta elämästä. Samalla tavalla käyny täälläkin. :s
Kuulostaa ihan mun entiseltä säädöltä.Hän oli maailman kaunein nainen mulle,fiksuin ,ihanin ja mitä vielä...mutta kun tahtoi säätää muiden kanssa niin minkä minä sille voin.Hoikka,keskustelukykyinen tanssimisesta pitävä älykkö ei vaan ollut sitä mitä hän halusi.Kuitenkin,päivä päivältä enemmän,rakentuu mun usko siihen että jollekin se riittää ja on jopa ihaninta mitä voi kuvitella ettei tarvitse tai haluakaan muita.Hylkääminen sattuu mutta se tekee meistä vahvempia kun tajuamme oman arvomme emmekä enää laita sitä riippumaan toisista.
Oon varma että sullakin olisi monta uutta ihmistä kiinnostuneina tapailee just sua ja mikä tärkeintä-elämäsi ykkösnainen olet sinä.Ja anna sille naiselle vaan parasta!
Voimia ja halaukset punkkarilta!
*Hylkääminen sattuu mutta se tekee meistä vahvempia kun tajuamme oman arvomme emmekä enää laita sitä riippumaan toisista.*
Toi on niin totta ! Joskus sen tajuamiseen menee vaan koko loppuelämä. On kummallista miten siitä tunteesta on vaikeaa päästä eroon. Ihan ku se tuottais silti jonkunlaista mielihyvää. Niiku itsesäälissä kiereskeleminen..
*Oon varma että sullakin olisi monta uutta ihmistä kiinnostuneina tapailee just sua*
Tosta en oo niinkään varma. Ei uusia ihmisiä voi edes huomata jos ei oo päästänyt edellisistä irti.
Mutta sä Punkkari tunnut mukavalta tytöltä. Kaikkee hyvää sulle (sydän sydän sydän;)
Susta.
En sun kengistä.
Mulle on ihan sama se, kuinka kiree sun köytes on.
Mulla on omat kengät, omat silmät ja oma sydän. Mä oon nähny sun lävitses, eikä se näkymä ollut mitenkään kiinnostava.
"Mä ansaitsen parasta", kuten sen tohon kirjoitit. Sä et ole sitä.
Musta on uskomatonta toi, miten jotkut ei vaan ymmärrä. Musta on uskomatonta, että sä et vaan ymmärrä.
"Ymmärtäisit sen, että mäkin olen vain ihminen, jolla on tunteet... Vaikka ne ei sykikään just sua kohtaan.
mä ymmärrän, sä et oo mua varten. Mutta ei se tarkoita, että ne mun tunteet kuolisi tuosta noin, ei ne lähde käskemällä.
Ja sulla on omat tunteet ja sulla on oikeus niihin. Niin kuin mulla on oikeus omiin tunteisiini. Mitä sä et näköjään kai sitten ole ymmärtänyt. En tiedä, mitä sä tuolla ymmärtämisjutulla tarkoitit, mutta oon antanut sun olla rauhassa.
jokakerta ku joku kirjottaa tänne tunteistaan eikö se tarkota ettei ole päässy elämässään eteenpäin ? tai sitten jotkut vaan asuu täällä. ja oot oikeassa ei tunteet kuole, ei rakkaus kuole mutta ei kuole vihakaan.
tuskin mä eteenpäin olen päässyt aikoihin. Junnaan paikallani. Odotan, että ne tunteet kuolee pois, kai se jonain päivänä tapahtuu...
et jaksat täällä roikkua vanha akka ja luulla et kaikki kaipauksesta kirjotetut tekstit on just sulle,tuo alottajan teksti tosin oli sen verran lapsellista et pidä hyvänäs vaan.
"Roikkumisesta puheen ollen ..."
Taidatte kaikki pyöriä omien napojenne ympärillä. Miten säkään transupillu voit luulla jonkun kirjoittelevan just sulle ???? Kyllä täytyy olla pienet ympyrät kun tekstit tuntuvat noin omakohtaisilta !
ne ympyrät pieniä oo.
Lesboilla on vain kaikilla samanlaiset tarinat:
ne puhuu yhtä aikaa rakkaudesta ja vihasta.
Ja sittten ne haukkuu toisiaan täällä.
Lesbon elämä on niin vaikeeta.
Transupillun varsinkin.
* luulla et kaikki kaipauksesta kirjotetut tekstit on just sulle*
Miten säkään voit olla varma kenen toi teksti on ?? Hankkikaa tarpeex tehokkaat lääkkeet hei !!
näytä olevan helppoo teillä miehilläkään.
Mä sulle mitään oo kirjottanu! Tollasee paskaa haluu edes tutustuu! Tässä mitää sulle oo! Lähe vetään täältä takatukkines!
määrittele vanha akka? Olet varmaan itse joku parikymppinen raakile,jolle kaikki yli 30-vuotiaat on vanhoja.Nooh,ei millään pahalla.Se tulee sullekin joskus eteen.
nimes vaikka Lilyks, ni voit pärjätä paremmin ja löytä naisiiki.
Lesbojen viha ja rakkaus kulkee aina käsi kädessä. Missä vika ??
päässä?
Rakkaus ole sitä että antaa toisen elää omaa elämäänsä? Viha on varmaankin sitten päinvastaista. Yhden on elettävä elämäänsä toisen ehdoilla! Ei kovinkaan puoleensa vetävää. Lesbomaista,sanoisin. Ovatko lesbot sitten kontrollifriikkejä?? Itsekeskeisiä?? Puhuvatko lesbot sydämmestä sydämmettömästi?? Ovatko lesbojen tunteet vain yksipuolisia,vai,kaksipuolisia:yhdellä puolella on rakkaus ja toisella puolella on viha?? Voisiko joku valaista asiaa??
ketään exää ja kukaan exä ei vihaa mua.
Eletään ymmärtäväisessä symbioosissa, jonka mahdollistaa yhteinen, koettu onni ja rakkaus, mikä sitten päättyi kumminkin eroon.
En voisi kuvitellakaan, että heteromaisessa suhteessa sellainen olisi edes mahdollista.
Vaimon 5 exää tulee synttäreille uusien partnereidensa kanssa. Vai olenko väärässä?Taikka miehen exiä... ;P
Puhumattakaan molempien existä.
Miksi teillä on niiiiiiiin paljon exiä?????
exää sulla on?
Jos ihminen on vaiks 70vuotias, niin kaipa sillä exiäkin on.
varmaanki jo seiskyt. Ainakin exien lukumäärästä päätellen.
Taidat olla joku , joka harrastaa täydentävää lukemista.
Minnen o määristä pukahtanu mittään.
Mä ainakin luen, että vaimokkeella on vähintään viisi eksää.
"Vaimon 5 exää tulee synttäreille uusien partnereidensa kanssa"
... taitaa siis kirjuri itse potea dementiaa. Onhan se ymmärrettävää ... "seiskyt"-vuotiaaksi ... Mutta menköön, eihän se yhtä maailmaa kaada.
Onko 5 exää paljon...?????
Samalta tuntuu. :( Kerroin sille; ei mittään.
Opettele kirjoittamaan ja tee se nopeasti. Peruskoulu hukassa vai ootkos joku keskikoululainen.
Hyvä, että kerroit tunteistasi hänelle päin pläsiä. Nytpähän toivut todellisuuteen nopeammin.
Kirjoittajien olisi ensin itse ymmärrettävä se, mitä kirjoitettu on.
Vaekeeta nii vaekeeta näyttääp oleva.
Kiitos että kerroit, sait aikaan sellaisen mylleryksen minussa...olen nähnyt unia sinusta...olet ollut ajatuksissani. En vastannut sinulle mitään siihen asiaan, mutta sisälläsi tiedät, että rakastan vieläkin. se tunne asuu sisälläni, eikä kuole, vaikka tahtoisin. Mutta sinulla on oma elämäsi, ja minulla omani. Odotan että häviät mielestäni ja aina kun niin osittain käy, laitat viestiä jossa kerrot välittäväsi edelleen. Ikuinen ympyrä.
mä nyt vain olen tällänen.. rakastunut aivan korviani myöten. Jep, sulla on oma elämä, johonka mä en mahdu ja mä hyväksyn sen. Häviäisitpä säkin mun mielestä, olisi sitten helpompi keskittyä muihinkin asioihin. Mä en taas saa öitäni nukuttua, kun sä pyörit koko ajan mielessä. Sä oot täydellinen. Sun kaltaista ei todellakaan ole toista maan päällä. Sulla tulee aina olemaan paikka mun sydämessä.
En olisi koskaan itsestäni uskonut, että kirjoitan tälläselle palstalle tälläsiä siirappisia tekstejä. Se on kyllä sit sun vika.;)
Ja mulla on sua ikävä. Ja se on sun vika.
että mun vika. Ikävä on myös täällä päässä. Oot vieny mun sydämen, pidä siitä hyvä huoli.
Vähän vaikea, kun et ole kanssani.
no, kysehän ei ole siitä, etten tahtois sun kanssa olla. Päinvastoin, mä en mitään muuta haluakaan kuin vain olla sun kanssa. Jos vain antaisit mulle siihen mahdollisuuden.
sun pitäisi näyttää se ihan livenä, siis kirjoittaa esim. kirje jossa kerrot tuon kaiken henk.koht. Selittäisit vähän syitä ja seurauksia. Helpottaisi minua ymmärtämään sinua paremmin.
tänään on taas se päivä, että näin sinusta unta. Sanoit siinä, että rakastat minua. Kuiskauksena menneisyydestä, niin minäkin rakastan sinua. Olisinpa niin naiivi, että uskoisin, että juuri sinä luet tätä. Mutta en usko ja se sattuu ihan helvetisti. Meillä olisi voinut olla kaikki.
kunpa sinä olisit sinä ja minä olisin minä. Mutta niin kuin sanoit, on varmaan liian naiivia uskoa siihen. Usko on kai jo loppunut ajat sitten, satuttaa huomata se.
Kyllä mä rakastan sua, tai niin ainakin luulen. Olisi helppo katua sitä, että koskaan tapasin sinut, mutta miten voisin katua sitä, että annoit mun pienen hetken tuntea, että olen elossa. Maailmassa oli jokin merkitys. Ei ole enää. Mä oon rikki, enkä mä enää jaksa tätä, mitä tunnen. Sattuu niin kovaa, että on pakko olla elossa, vaikka tuntuukin etten ole elänyt pitkiin aikoihin.
Meillä olisi voinut olla kaikki, mutta eipä vaan ole.
Mä onnistun pilaamaan kaiken, sen takia mä vihaan itseäni...joka päivä enemmän ja enemmän.
Taisi olla vain niitä prinsessa unelmia kaikki. Ehkä meistä ei olisi tullutkaan mitään, vaikka oltaisiin vielä yritetty. Ehkä parempi että huomattiin se ajoissa. Ehkä. Toinen puoli minusta sotii vielä sitä vastaan,
että olisin halunnut...se aika yhdessä oli jotain ihmeellistä. En unohda sitä koskaan.
Älä syytä itseäsi kaikesta, halusit vain jotain muuta. Toivon vain parasta sinulle ja toivon myös sitä, että
sen sait mitä lähdit hakemaan. Olen ollut kylmä sinua kohtaan, se johtuu vain siitä, että tunteeni ovat niin voimakkaat.
mä oon jotakin oppinut niin sen, että mun täytyy varmaan oppia ensin pitämään itsestäni ennen kuin mä voin tehdä ketään oikeasti onnelliseksi.
Nyt mun on ehkä parempi olla yksin, miettiä mitä mä haluan.
Sä oot jotakin ihmeellistä, mä en vain osannut arvostaa sua tarpeeksi. Etsin ja etsin, vaikka mulla olikin jo koko maailma käsissäni.
Ehkä jonakin päivänä kaikki on toisin, ja sitten aika on oikea...
ja mä haluan omistaa tän biisin sulle:
http://www.youtube.com/watch?v=a9ERm-VYZV4
kiitos.
Tai ehkä se on niin, että haluat aina sen mitä et voi saada.
En tiedä.
En tiedä enää mistään mitään. Ehkä on hyvä olla yksin omien ajatusten kanssa, selvittää vähän sitä mitä oikeasti haluaa. Minkä eteen haluaa tehdä töitä.
oikeessa.
Sitä haluaa aina sen, mitä ei voi saada. Ja jos on saanutkin joskus jotain sellaista niin sitä ei osaa arvostaa silloin. Vaan silloin haluaa jotain toista. Sitä huomaa aina liian myöhään sen mitä on jo ollut, huomaa mitä on menettänyt.
Kai tääkin on turhaa, avata koko ajan haavojaan. Ehkä mä haluankin vuotaa vain kuiviin, olla aivan turta.
En mäkään enää mistään tiedä. Ennen maailma oli täynnä mahdollisuuksia jne. Nyt vain tuntuu, että kun edes pääsee yhdenkin päivän yli niin on voitolla.
tunnen aivan samoin, varastit sanani. sydämeni.
haavat kiinni ja yritetään sulkea kaikki vanha pois. Sielun syvimpiin kätköihin.
Pakkohan sen on helpottaa, sen kivun.
parantaa haavat... Miksei sitten myös meidänkin kohdalla?
Jonakin päivänä ne haavat ei enää vuoda, ne on arpeutuneet. Eikä sitten enää satu niin kovaa.
hyväksymme siis yhteisestä päätöksestä unohtaa?
se on parempi kummankin kannalta. Kiitos siitä ajasta, jonka sain sinut elämässäni pitää.
Sä oot silti aina mun sydämessä, merkitykset vain vaihtuu...
helpottaa täällä "tuntemattomana" sanoa nämä asiat. Samaa voin sanoa sinusta.
Toivon että kipu lakkaa jonain päivänä.
Kiitos kaikesta.
helpottaa...
Tässä vielä runo, joka ainakin itselleni tuo jonkinlaista lohtua:
"Tänään voi olla tarpeeksi jo se,
että jaksamme ajatella
huomisesta alkavan
uuden alun elämässämme.
Se ei olekaan vähän,
vaan paljon!
Paljon siksi, koska tänään on
niin vähän voimia,
mutta jaksamme
uskoa huomiseen."
~Marleena Ansio
Kaikkea hyvää sinulle ja pysy aina omana itsenäsi, tapahtui mitä tapahtui.
tekee mieli vielä kysyä...paljonko maksaisit että saisit sen yhden illan takaisin? Että olisikin taas
se tietty hetki...josta kaikki alkoi?
Ihana runo.
mä saisin palata vielä kerran siihen hetkeen, niin olisin varmaan valmis antamaan henkeni. Kuulostaa varmaan hölmöltä, mutta näin on.
Mutta onko sillä väliä, kun mennyttä aikaa ei saa enää takaisin?
ei ole väliä. Kunhan mietin.
sä mietit? Kyllä mäkin mietin välillä kaikennäköistä...
olen masokisti. siksi mietin. itseäni kiusaan.
http://www.youtube.com/watch?v=V_0llEg2KTw&feature=related
sä joku ajatustenlukija? Tää biisi on soinut mun päässä koko viikon. Enkä valehtele.
"Mun sydämeni tänne jää
Aina asuinpaikalleen
Vaik' itse saan vain viivähtää
Kesäiltaan viimeiseen"
"Mun sydämeni tänne jää
Se lähelläsi aina on
Sen tavoitat, jos haluat
Vaik' maa ois lauluton"
Mussakin tota masokistin vikaa on, kai mä sen avulla tunnen olevani elossa.
Mussakin tota masokistin vikaa on, kai mä sen avulla tunnen olevani elossa.
ei kai sitä muuten näin rypisi tässä omassa olossaan. pala kurkussa.
pala kurkussa ja vedet silmissä. Ja tää ei oo yhtään mun tapaista herkistellä, oon aina pitänyt tunteet sisälläni.
Hitto, ei mulle koskaan pitänyt käydä näin. Mun piti olla vahva. En mä oo...
tiedän tunteen aivan liiankin hyvin.
http://www.youtube.com/watch?v=dDjNTFIu7Sw
"Pidän kii tästä kaikesta,
Ettei kyyneleet katoa.
Mä pidän kii susta kovaa,
Mä pidän kii liian kovaa."
http://www.youtube.com/watch?v=ZKVc_I3UcD8&feature=related
miss you forever!
http://www.youtube.com/watch?v=jYeReAqfaRQ&feature=related
"And I guess I never told you, I'm so happy that you're mine
If I make you feel second best, Girl I'm sorry I was blind"
I miss you too...
http://www.youtube.com/watch?v=UxvNe761z2g&feature=channel
tää on kaunis biisi. Niin ehkä ensi elämässä.
"Älä piittaa kyyneleistä, ole kuin et huomaiskaan
En vain vielä pysty meistä ihan täysin luopumaan
Sinä pysyt mielessäni, vaikka nyt sä lähdet pois
Ehkä joskus kaikki toisin olla vois"
http://www.youtube.com/watch?v=yTcXR2Oca1U&feature=related
"iho muistaa jokaisen kosketuksen
mieli noiden sanojen merkityksen
sydän viimein ymmärtää kaipauksen
ja niistä jokainen tahtoo lisää."
:'( kaikki tunteet taas aivan pinnassa
ehkä se on tää kevät, mikä pistää ne vanhat tunteet pintaan..oli mikä oli.
Kerro joku hyvä muisto meistä?
http://www.youtube.com/watch?v=0LIjGAQZoIU
kai, tulee vain aina muistot mieleen, vaikka yrittäis kuinka taistella vastaan.
Tiedä uskaltaako tuohon muistojuttuun vastata; helpompi vain kuvitella, että sä olet sä.
No jos kuitenkin, tää ehkä kuulostaa mitättömältä muistolta, mut mulle se on jäänyt mieleen. Kesä-ilta, oltiin kahdestaan. Oltiin vain sylikkäin, ei puhuttu mitään, katseltiin vain toisiamme silmiin jne. Silloin musta tuntu, että sä olit lähempänä kuin koskaan. Ja silloin musta tuntui, että mulla oli puoli valtakuntaa käsissä.
totta. miksi rikkoa illuusiota.
Oltiin vaan paljon hiljaa ja katseltiin toisiamme silmiin. Aika hukkui johonkin. Päivät hukkui, eikä koskaan palaa...
todellakin hukkui. Ja kai mä elän vieläkin muistoissa. Joinakin päivinä sitä yhtäkkiä huomaa säpsähtävän todellisuuteen ja huomaa, ettei ole elänyt tätä elämää hetkeen aikaan. Se elämä vain lipuu, enkä mä halua ottaa mistään kiinni. Ainut asia, mistä mä pidän kiinni on ne muistot...
siltä monesti tuntuu, että elämä menee ohi...päivät kuluvat. vuodet hiipivät. Vuosia tulee lisää.
Ja tuntuu niin tyhjältä. Mutta siihen on jotenkin sopeutunut. Ei haluakkaan tuntea enää mitään.
Voi että miten mä olin elossa sun kanssa. Leijuin jossain ihan muualla. Vaaleanpunaiset lasit silmillä.
mä välillä mietin, että olinko virhe jonka teit? laastari...mitä tahansa...
tosiaan vierii, ja sitä on jo tottunut tuohon ajatukseen, että elämä vierii ohi, ehkä sitä jollain tapaa toivookin sen lipuvan ohi. Vaikka muut sanoo, että mä kadun sitä myöhemmin, että jätin elämän elämättä. Ehkä mä kadunkin, mutta tällä hetkellä musta tuntuu vain tältä, enkä mä kykene muuhun. Joskus sitä vain miettii, että mitä järkeä on elää, kun ei ole enää aikoihin ollu "elossa", on jo pitkään ollu vain pelkkä kuori, ei mitään sisältöä.
Mäkin leijuin sun kanssa, maailma oli parempi ja kauniimpi sun kanssa. Sä oot jotain niin uskomatonta. Kukaan ei voi koskaan ottaa sun paikkaa mun sydämestä. Eikä kukaan muu kyllä oo sun veroinen.
mä välillä mietin, että olinko virhe jonka teit? laastari...mitä tahansa...
et oo koskaan ollut mulle mikään virhe. Ja pyydän anteeksi, jos oon saanut sut sillälailla tuntemaan..
kiitos kun sanoit, halusin kuulla sen "ääneen"
http://www.youtube.com/watch?v=eCqCFosTa6Y&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=g9G3eLKkAyM&feature=related
"Niille, jotka yhä epäilevät Luojaa,
Sanon vastaukseksi vain,
Että jos ne edes kerran näkis sinut,
Kaikki rupeis uskomaan."
Mun on ihan yhtä paha olla... En mä saa sua mun mielestä ja sydämmestä pois.. Mutta en tiedä miten meillä vois olla mahdollisuus tulevaisuuteen..!?
Ota etäisyyttä reilusti.
En tiiä oletko se sinä, mut kuulosti vaan niin tutulta. Haluisin sanoa sulle että mä välitän. Mun käytös ei vaikuta siltä, mutta koska haluan mennä eteenpäin elämässä, käyttäydyn niin, saadakseni sut kauemmas meistä ja mun omasta mielestä... Ja nyt mulla on hyvä ja tasapainonen olo.. Mä en ymmärrä miten kaksi ihmistä, jotka oli niin lähellä toisiaan, pystyy etääntyyn näin kauas.. Kai se on vaan se aiheutetun paskan määrä mikä ratkasee.. Ja mä teen kokoaika virheitä, mut mä yritän oppia niistä.. Oppia olemaan fiksusti... Mut joo lähinnä halusin sanoo et välitän. Ja toivon että joskus, voitais juoda kahvia. Paisti sä et juo. Et kaakaoo ? Mut joo.
Haleja.
"Mä en ymmärrä miten kaksi ihmistä, jotka oli niin lähellä toisiaan, pystyy etääntyyn näin kauas.. Kai se on vaan se aiheutetun paskan määrä mikä ratkasee.."
Mun vain sun aiheuttama?
koisalue. Osaamista kai sekin on,vai onko?
se pitkänenäinen mies, jota et voi jätää. Sulle on varmaan tärkeintä oma parass, eikös niin? Mul on hyvät tsäänsit ilaman sua jopa paremmat.
doillaan saa edes akkaa. Joku shemale vois jäädä siihe koukkuun.