Osaako kukaan kertoa, että koska uskaltaa tyton antaa nuolla leikkaushaavaa? Tyttö leikattiin torstaina ja siitä on nyt kulunut 2 päivää.
Ostin Cothivet-haavasumutetta ja aika hyvin tyttö näyttää pärjäävän. :) Aluksi oli trönö kaulassa mutta yhtä tuskaa se oli sekä mulle että kissalle ja päätin sitten koittaa tuota.
Koitti kerran nuolla haavaa, kun olin ainetta suihkinut mutta eipä siitä hirveesti tykännyt ja muutenkin ainakin mun aikana antaa sen olla rauhassa. Minä tietenki muutenki juoksen kissan perässä ja katon ettei se sitä nuole. (Liian huolehtiva?)
Eli, koska uskallan antaa nuolla haavaa?
Kiitos vastauksista! :)
Ostin Cothivet-haavasumutetta ja aika hyvin tyttö näyttää pärjäävän. :) Aluksi oli trönö kaulassa mutta yhtä tuskaa se oli sekä mulle että kissalle ja päätin sitten koittaa tuota.
Koitti kerran nuolla haavaa, kun olin ainetta suihkinut mutta eipä siitä hirveesti tykännyt ja muutenkin ainakin mun aikana antaa sen olla rauhassa. Minä tietenki muutenki juoksen kissan perässä ja katon ettei se sitä nuole. (Liian huolehtiva?)
Eli, koska uskallan antaa nuolla haavaa?
Kiitos vastauksista! :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä minä yrittäisin sitä ainakin viikon suojella nuolemiselta. Yksi tai kaksi lipaisua tuskin haittaa, mutta jatkuva nuoleminen voi tulehduttaa.
Meillä haavan päälle lätkäistiin ohutta kankaista ihoteippiä kun kissa repi kaikki sukkapuvut ym. päältä.
Olen miettinyt yhden kissani leikkauttamista kun toivottu suvunjatkaminen ei toteudu ja kissa alkaa olla liian iäkäs ensisynnyttäjäksi. Kissa vain on oikea rimpula ja pelkän matolääkkeen antoon tarvitsee omistajakin agrobaatintaitoja. Ei ole epäilystäkään etteikö tämä kissa saisi haalaria pois päältään tai muuten pääsisi repimään tikkejään. Jälkihoito siis tuntuu tämän kissan kohdalla täysin mahdottomalta ja leikkaussuunnitelmat ovat tästä syystä jääneet. Tämä sumute kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta, mutta toimiiko tuo sitten todella? Ja mistä sitä saa ostaa, onko arvokasta?
Kypärä päähän, tai se suppilo.
Jos on itsesulavat tikit niin 2 viikkoo ja jos on irroitettavat, niin irroituksen jälkeen 2 päivää tötsä päässä ja senjälkeen ok.
Näin on meidän kissoille tehty (leikattu, uros ja narttu)
Hyvin paranivat.
Ei turhaa hösäämistä, ihan normaali elämää leikkauksen jälkeen, erona se etteivät pääse nuolemaan leikkauskohtaa.
Älä tee stressiä siitä, mistä ei tarvii tehdä, niin kaikki menee hyvin!!!
Peppi on parantunut nyt täysin leikkauksesta parisen viikkoa, viimeisiä tikkejä odotetaan että tippuu pois. :) meillä cothivet oli aivan turha ostos. kissa tykkäs siitä :/ maksoi 15e pieni purkki. :S
Rauhoittavaa kuulla noinkin positiivinen kokemus tyttökisun toipumisesta!
Oma kullanmuruni leikattiin kohtuullisen myöhään tiistaina, nyt on siis torstai. Kissa syö jo hyvin ja jaksaa olla ajoittain hyvinkin virkeä, nukkuu vielä hieman aiempaa enemmän. Neiti pysytteli aluksi omissa oloissaan piilossa sängyn ja tuolin alla, nyt ei ole enää ihan yhtä piileksivä - ja kuuluupa ajoittain oikein äänekästä kehräystäkin silitettäessä. (Neito nukkuu tällä hetkellä "pesässään" tuossa askeleen päässä. Yöt prinsessa nukkuu vieressä, kuten ennen leikkaustakin - jotenkin se aina pomppaa samaan petiin yön pimeiden tuntien aikana.) Tyttönen jaksoi tänä aamuna jopa leikkiä oma-aloitteisesti! Vatsa ei ole vielä toiminut, mutta pissalla käynti sujuu hyvin ja sisäsiististi. Hyppimistä en ole oikein saanut kitkettyä kokonaan pois - neiti pyrki jo leikkauspäivänä sohvalle, nyt hyppää sohvan lisäksi sängyn päälle. Itse tyttönen on onneksi rajoittanut ennen huikeita loikkiaan siten, ettei hyppää sen korkeammalle tai paikkoihin joista voi pudota! Kävin hakemassa tytölle apteekista kipulääkettä jota olen antanut ohjeiden mukaan kerran päivässä nyt parina päivänä. Eiköhän kisun vähittäinen aktiivisuuden lisääntyminen ja vähenevä piilottelu tarkoita sitä ettei suurempia tuskia ainakaan ole? Itse odotin etukäteen kauhulla millaisissa kivuissa raukka joutuisi olemaan.
Eläinlääkärin ohjeiden mukaan kauluria ei ole laitettu, haavassa itsestään sulavat tikit eikä mitään kiinnostavia näkyviä langanpätkiä tai teippejä. Neiti ei ole osoittanut minkäänlaista kiinnostusta haavaa kohtaan, vähän ehkä ihmettelee mikä vatsassa kivistää. Sain tänään vilkaistua haavaa oikein kunnolla. Se on todella siisti, ei punoitusta, minkäänlaista vuotelua tai muutakaan hälyyttävää. Haava jopa näyttää alkavan hiljalleen arpeutua.
Ilmeisesti tämä neidin toipuminen etenee siis ihan mukavassa tahdissa? Itse olen vähän hysteerinen kun ensimmäinen karvatassu kyseessä. :)