kaikista omista tapahtumista ja kokemuksista, näin summaten kaikki hajanaiset ja pomppoilevat
omat jutut aina yhdelle päivälle, eikä sitten muistella kuin ihan sitä meneillään olevaa päivää,
kun tuntuu, että omien päivien tapahtuma kiinnostaa, mutta nyt niitä ei tarvitsisi haeskella sotkettuina
kaikkien juttujen vyyhtiin kirjoiteltuina, ja kirjoitetaan ihan omat kokemukset, kommervenkit ja
tapahtumat puhtaina omina juttuina, toisten ajatuksia ja juttuja sotkematta omilla sotkuilla
omat jutut aina yhdelle päivälle, eikä sitten muistella kuin ihan sitä meneillään olevaa päivää,
kun tuntuu, että omien päivien tapahtuma kiinnostaa, mutta nyt niitä ei tarvitsisi haeskella sotkettuina
kaikkien juttujen vyyhtiin kirjoiteltuina, ja kirjoitetaan ihan omat kokemukset, kommervenkit ja
tapahtumat puhtaina omina juttuina, toisten ajatuksia ja juttuja sotkematta omilla sotkuilla
Vastaukset 238
Vanhimmat
tuntuu, kun ihan omalla nimimerkillä voi kertoa vaikka senkin, kun tänään kävin saunassa, ihan yleisessä
saunassa ja eikö vain sinne ollutkin joku hunsvotti jättänyt kaikki pesuastiat ja saunakauhat likaisina
lauteille MINUN SIIVOTTAVIKSI, koska en voinut lakea pesuvettä noin vain toisten likaisiin astioihin,
mukavaa saunailtaa minulle sitten,
mutta keitin itselleni saunan jälkeen vahvan, hyvän kahvin, menin sohvalle istuskelemaan ja nauttimaan,
unohdin viimein ikävän saunareissuni.
päivälliset tänään, lastenlapsi perheineen, aamupäivä meni kivasti kaupassa käyden ja kattaen pöydän kauniisti, salaatin valmistamiseen ja ruuan uuniin laittamiseen.Oli kyllä hauskaa nähdä kaikki nuoret ja haleja sain niin suloisia jokaiselta. Täytyi ihan kehua vanhempia kun lapset kiittivät niin kauniisti, sekä ruuasta, ja vielä jäätelöhetkestä myöhemmin, kun aikuiset joimme kahvia sen kanssa.
Hyvin ovat opettaneet, toivat lautasensa keittiöön ja kiittivät samalla. Oli niin helpoittavaa nähdä Jaden olevan entisensä, kun hän silloin järkyttyi, kun koulunsa lähellä tyttö puukotettiin kuoliaaksi Keravalla.
Nyt raikui jo nauru vapaasti, ja koulukin menee hyvin kuulema, ihanaa, että pelko on hellittänyt. No, äiti on koulutettu sosiaalityön tekijä, ja isä tasapainoinen pojanpoika. Voi sentään, oli minullakin hoidossa tuo iloinen vesseli vuoden verran, kun äiti opiskeli, ja nyt on perheellinen mies ja yksityisyrittäjä.
Ihana päivä kaikkiaan ja huomenna uusi:D
kävin todella pitkällä lenkillä, niin pitkä oli lenkkini, että jo loppupuolella aloin pelkäämään jaksanko
kotiin asti.
Ei parane vanhempana enää luulla itsestään ihan kauhian liikoja.
Minä olen vähän sellaiseen taipuvainen, kun en jaksa muistaa vielä, että olen kuitenkin aika monta
vuotta elänyt.
On varmaan sellainen aika ihmisellä, ettei oikein vielä osaa ajatella ajan kulua, vaan tekee
kaikkea enemmän kuin jaksaa.
Tässä tälle päivälle minun tuumailuni.
maistuu lenkin jälkeen, ei se hukkaan mene raittiissa ilmassa kävely ! Uskon, että on hyvä joskus ylittääkin voimavaransa, siitä ne vaan kasvaa, jos nyt ei ihan mielettömästi rehki:D Itse ainakin olen tuon huomanut, terve väsymys on luonnollista, ja antaa hyvän unen.
Tutkimuksen mukaan, vielä 90 vuotias on kuntoutettavissa,--- fantastista:D
Vaikka meinaamisia ei lasketa, kerron kuitenkin tänään meneväni Aurajoen rantaan katsomaan vajonnutta Myllysiltaa. Siinä kävi sitten niin kuin jotkut pelkäsivätkin; tehtiin taideteos eikä silta. Ensimmäinen notkahdus tapahtui jo vuoden kuluttua valmistumisesta. Korjaukset tehtiin silloin, mutta sillan keskikohta jäi hieman painuneeksi.
Mitä muuta tänään teen, se jää nähtäväksi. Oikeastaan yksi suunnitelma päivää kohti on ihan hyvä.
minä olin kiertämässä metsälenkkiä.
Aurinko paistoi täydeltä terältä ja lämmittikin jo mukavasti.
Lumetkin ovat päälisinpuolin sulaneet niin, että hanget ovat ruman likaisia.
Metsässä kuitenkin oli puhtaanpaa, ja jossain jo talitiainenkin iloisena lauleskeli kuin auringon innosta.
Minä siinä myös innoissani aloin kahlaamaan tien reunaa vapaassa lumessa ja humpsis
minä vajosin johonkin syvään kuoppaan.
Koska lunta oli paljon, en kuopan syvyyttä huomannut ja putosin aivan melkein mahaa myöten.
Siinä olikin sitten melkoinen puuha nousta ylös, lumi vain petti nousuyrityksieni myötä lisää.
Siinä sitten räpiköin kuin kala vedessä, mutta minä lumessa.
Ei auttanyt muu kuin lähteä konttaamaan tielle päin, ja lopulta saavuin tienreunan kovalle pohjalle.
Olin lumessa yltä ja päältä ja kaulaani asti, jossa lumi suli pitkin ihoa.
Tyytyväinen kuitenkin olin, ettei sattunut mitään lumivyöryä niinkuin joskus rinteillä sattuu.
Siis näinkin tavallisessa metsässä paljolla lumella voi sattua.
"Loppu hyvin kaikki hyvin"
on vain tavallista, kylmää ja tuulista ulkona, ja en jaksa lähteä edes lenkille moiseen kylmään,
olen todella kyllästynyt olemiseeni, enkä tiedä millä sen saisin piristymään, en ole
muutenkaan oikein kevään tyyppiä, pidän enemmän jopa syksystä, joka on jotain, mutta kevät on
vähän mielestäni sitä sun tätä ja sitten etupäässä tätä likaa, kuraa ja pahanhajuisuutta.
Mitäkö tämän päivän tapahtumiin minulla kuuluu muuta kuin juuri tätä soppailua.
Olen kierrellyt ison ostoskeskuksen kaikki putiikit ja toiset kahteenkin kertaan.
Aamulla suunnittelin tätä tapahtumaa varten ihan putikkikohtaisen nimikierroksen.
En ole ennen soppailemassa käynyt, mutta nyt päätin kokeilla sitäkin puuhaa,
kun niin paljon soppailijoista puhutaan.
Oikestaan mitään erikoista en mukaani saanut, mutta jotain pientä jäi kärryynkin.
Kassalle lähtiessäni, kävi niin, että kärrystä hupeni tavara tavaran perästä oikein miettiessäni
halusinko sitä todella.
Kassalla minulla oli tyhjä kärry, siis täydellinen soppailu.
Todella väsyttävä oli tämä soppailureissu, muuta siitä ei jäänyt jäljelle kuin melkoinen väsymys.
tyytymättömän eilissi yrityksihin saad remontoiduks yhde fiini flees jaku,mink sai tyttären kirppikselt. Siin ol niin kauhian turnu kaulus ja liian pitkä hia,ettän meinasi tost vaa otta saumurin esill ja yhtäkki tehd nämä korjaukse. Kui ollakka,saumuri ei ottan toimiakses,ko vaihdoi lankoi. ei sitt millä. Kiukuissan jäti se siihe ja sanosi,ett älä sitt toimi. Hamppa hirvis oti ja meni takasi sen kimppuhu ja konerakkine annoi periks,se rupes toimima kumminki.Ja niin tul tämä päivä pelastetuks, tosa se hiano Hummelin bluusi ny roikku käyttökelposen henkaris. Täyty pruuvat uudestat ja men peili ette seisoma.
Toi naapurikaupunki murre pist munki ny jottai kertoma mun tän päivän touhustan. Hoiranki tänäpe assioitan. Puhelimen muistutus san aamul, ett vie reseptit uuristettavaks terveyskeskukseen. No ku kaupunkkisse päi menen, ni voisin käyr torillaki herelmi hakemas. Sielt saa mitää vaa eurol kilo.
Nii ja jos ny lopultaski ostaisin sen usb-kaapelin toho laser-tulostimen ja läppärin välii. On siin nyt tarppeks yhrel päiväl tekemist. Näi mää sit teinki ja viäl lisäks meinasin men kaffel tonne Thaliasse, mut voitin kiusauksen. Lankesin kuiteski toisse kiusaukseen, ko näi Eccon näyteikkuna näyteikkunas mukavaoloset näpsäkät nilkkurit. Näitte talvipopojen tilal mää kaippanki kevyemmppi jalkinei. Keskikaupunki lämmitetyl kävelykarul ihmise menivä jo kävelykenkil. Meil tääl lairoil on moska ja lunt viel paljo.
Ne ova ny mun jalassan tääl koton sitä varte, ett mää totun niihe ja ne muotoutuva mun jalkoihin.
Viel tätä päivää on jälel ja yht sun toist ukavaa siihe mahtuu viel. Iha ensteks ny Kauniit ja rohkiat.
sää kuljeksia hitaasti nautiskellen ja katselleen. Koko päivän on sulamista tapahtunut vettä tippuu ja kerääntyy lammikoiksi, joita saa väistellä vaikka onkin Tre Torn':in kumijalkineet
jalassa, niin en halua niiden likaantuvan kun ovat valkoiset:D
Kiva oli eka kerta laittaa silkkihuivi kaulaan ja kulkea avopäin vapaasti....Ihan tuntui keväiseltä.
Aamupäivällä katselin saunan pesuhuoneessa koria missä pidän villasukkia, toivoin että saisin ne jo laittaa vaatehuoneeseen pestyinä puhtaina. Niistä olen jo saanut tarpeekseni!
Vielä on valon hämy ulkona, kohta sytytän ulkovalot loistamaan ja illanvietto voi alkaa.
Ulkona olisin kulkenut vaikka kuinka tänään, mietinkin, että viime vuoden maaliskuu oli lämmin loppukuusta, käväisin mökilläkin , nyt ei ole asiaa ennen lumiröykkiöiden sulamista.
Siinä se päivä on hauskasti mennyt, ihmeen keveä on olo tuon ulkoilun ansiosta.
ihanaa olla taas kotona! Vietin viikon Pärnussa ja olihan se mukava reissu pitkästä aikaa. Matkat vaan ovat aika rasittavia, kun 12-13 tuntia menee, ennen kuin pääsee perille ja sama takaisin. Ohjelmaa oli jokaiselle päivälle, ettei enää viimeisinä päivinä jaksanut kaikkeen osallistuakaan.
Rahaa saisi menemään vaikka kuinka paljon, niitä houkutuksia kun on joka puolella. Pitää vain tiukasti pitää kukkaron nyörit tiukilla ja silti menee, vaikka ei paljon mitään ostakkaan.
Nyt oon vaan nauttinu kotona olosta ja pessyt koneellisen pyykkiä ja yrittänyt palata tähän normaaliin arkeen. Kevät tulee kohisten ja aurinko nousee jo aikaisin. Muistetaan ulkoilla ja reíppailla paljon.
Nyt voisi pistää arvauskisan pystyyn aiheesta; minä viikkona esim. Helsingin Maununnevan lumen kaatopaikan viimeiset rippeet sulavat.
HS arveli, että lumivuoren sulaminen menisi alkusyksyn puolelle.
Entisaikaan maaseudulla järven jäitä ajettiin kasaan ja peitettiin mm. sahajauholla. Ei suinkaan paremman kalastus- ja metsästysonnen saamiseksi kuten 'dardusialaisessa' kissantervaus laulussa, vaan jääkaappien vielä puuttuessa.
että toukokuun puolessa välissä on katolta pudotetut lumet poissa terasseiltani, niin korkeat ne on, toisaalta huomenna luvattiin tänne etelään 5 ehkä toukokuun 1 päivä:D
Ei mikään kuulemma entisen sanonnan mukaan ole uutta auringon alla.
Katselin tänään 1966-68 mallilehtiä: Hopeapeili, Eevan käsityöt jaMuotisorja.
Nämä lehdet vain sattuivat tulemaan esille, kun näitä hyllyjäni penkoin.
Hopeapeili on muuttunut melkoisesti, tässä lehdessä oli kahden sivun haastattelu Ruotsin kruunuprinssin
hastattelusta, hänen saavuttuaan Neversiin Ranskassa.
Haastattelijat yrittivät kaikkensa, saadakseen prinsin kertomaan oliko tällä jonkinlaista naisystävää
mukana.
Haastattelelijat jäivät nuolemaan näppejään, ainakin tällä ketaa, kun prinssiltä ei moisia tietoja saaneet.
Tosi yllättävää tutustua näin muuttuneeseen lehteen.
Käsityölehdetkin olivat erilaisia kuin nykyiset, paljon kutomis- ja virkkausmalleja, sekä kaavoja.
Teksti on Eevan käsitöissä tosi pientä ja tiivistä tekstiä koko lehti.
Ihan yllättäin sain nämä lehdet plarattavakseni.
Siitä tänään.
Tavannomaiset ovat olleet päiväni puuhat tänään. Päivä itsessään on ollut todella aurinkoinen
ja alkukeväälle näyttävä. On kuulunut varpusen ja tiaisen liverryksiä.
Kovin kylmästi ja aika rankastikin on tuulennut, joten aivan kevättunnetta ei ole tullut.
Niin tätäkin on päiväkirja.
Kiitos ensinnäkin mukavasta avauksesta!
Minun päiväni oli semmoinen, että aamulla istuin hammaslabrassa monet mönjät suussani. Nääs otti ja katkesi mun osaproteesini irtipoikki, yks kaks omenaa hapeneena haukatessani. Sieltä selvittyäni kävellä lompsottelin kaupoissa alennusmyyntejä tutkaillen. Sitten menin lounaalle, jonne myös ystävätär saapui. Sitten mentiin hänen kotiinsa kahville ja suunniteltiin huomista hiihtoreissua. Sitten maitokaupan kautta kotiin ja sarjojen äärelle. Sitten kaikenlaista käpsehtimistä ja lueskelua. Sitten puhuin piiiiiitkän puhelun lapseni kanssa. Sitten tulin tsekkaamaan s.postini ja kurkkaamaan tänne. Ja nyt sitten menen täältä pois, menen pelaamaan parit Mahhjongit ja sitten paapimaan.
Oon miettinyt, että onkos Pilvi ottanut uuden kasteen? Taitaa olla nykyisin Tähtisilmä** ???
On tosi kiva piipahtaa täälläkin ihan entiseen nuoruuden ajan päiväkirjaa vanhemmalla tyylillä
kirjoittamassa.
Tänään kuuluu se tavaksin tullut sauna kuvioihini.
Ulkona on ollut niin kaunista ja auringoista, että en ole voinut pysyä sisätiloissa vaan lähdin ulos keväistä
ilmaa haistelemaan ja auringon palvojana, myös kasvoille rusketusta haeskellen.
Sanovat, että kevät aurinkoa ei saisi kauaa ottaa ja varoa silmiä pitää, minä en kovin kauaa sitten ulkona
ehtinytkään olla, kun tuli naapuri käväisemään.
Siinä sitten rupatellen maailman asioita aika kuluikin ja saunaan lähtö läheni.
tänään, mutta on tässä puuhailtu ihan lauantai puuhailuja.
Aurinkoinen päivä oli tänään täälläkin, taitaa olla aika isolla Suomen alueella vain aurinkoista.
Kyllä sitä luntakin varmaan vielä tulee kunhan ehtii.
Uuusi lumi vanhan surma, sanottiin ennen.
Olen siis tänään siivonnut ja pessyt ison määrän pyykkiä pyykkituvassa.
Minulle sopii perjantai siivouspäiväksi.
Ulos en päässyt viemään petivaatteita, kun tamppauspaikka on todella syvän lumen ympäröimä.
Kyllä lunta onkin tosi paljon, nyt sen huomasin kun tuonne tamppauspaikalle yritin päästä.
Oli reisiin asti jo tasaisella, kuinka paljon voisi upottaa notkelmaisemmassa paikassa.
Osa-ajatuksia nyt tässä minullakin.
kun en päässyt laittamaan petivaatteita tuulettumaan. Vaan minkäs sille teet:) Tulee se vielä aika jolloin ne saa heittää narulle, nyt piti vain ravistella heti oven ulkopuolella.. Siellä se sänky odottaa nätisti kuitenkin petattuna, oma rauhan paikka, silloin kun kaikki on hyvin.
Aina ei niin ole, ---joskus jokin ulkopuolinen tekijä saa meidät surulliseksi, mutta sittenkin se oma makuupaikka, jossa saa itkeäkin surunsa on rakas ja tärkeä. Oma tyyny, ja kaikki tuttuus suo sen rauhan kun on saanut purettua surunsa. Se kuuluu ihmiselämään...muuten olisimme kuin robotteja vailla tunteita.
Taas on viikonloppu edessä, omine viettotapoineen, saunominen on minulla vasta huomenna, sen jälkeen onkin niin hyvä ja kevyt olo. Hyvää ja rauhallista yötä toivottaen!
Tänään olen lueskellut Valittuja Paloja, ja niissä on joskus niin mojovan hyviä vitsejä ettei voi olla
naurahtelematta.
Niin tänäänkin näitä sattui eteeni tulemaan.
"Tiaiset nököttävät puunoksalla. Koiraslintu koettaa turhaan lepytellä lemmittyään. -Usko nyt en ole
naimisissa. Ornitologit rengastivat minut-"
"Kiitos, että soititte Laihduttajien palvelevaan puhelimeen. Jos haluatte laihtua heti 200 grammaa,
painakaa -1- 18 000 kertaa."
"Kahdeksan vuotias tyttäreni tuli kylpyhuoneeseen, kun valmistauduin lähtemään töihin. -Mitä sinä
teet?- hän kysyi. -Laitan ryppyvoidetta - vastasin. -Ai- hän sanoi. -Minä luulin, että sinulla oli
niitä luonnostaan."
Minä olen käynyt saunassa ja ihan juuri tulin sieltä.
Minulla oli vihtakin mukana, ja mikä sen mukavampaa kropan hermoille voi olla kuin vihdan
lämpö, vihdan läiskyessä iholle.
Olin tänään koko päivän luomassa lunta kasoista vähän laajemmalle alueelle, että lumet jaksavat jossain
vaiheessa sulaakin.
Hikihän siinä tuli, mutta sauna auttaa siihenkin.
Todella raskasta lumen luonti on, vielä kun sitä joutuu aika korkealtakin alas levittämään.
Lopputulos on hyvä, kun ei niin kovin korkeita kasoja enää ole ympärinsä.
Tyytyväinen ja hyvä mieli korvaa myös työn, kotoinen kahvi saunan jälkeen on piste iinpäälle.
iloinnut Facebookista, kun lapsenlapset halusivat minut mukaan sinne. Yllätyin iloisesti, siellähän olikin kaikki läheiseni, ja muutama tuttavakin. Vilkasta on meininki, kiva seurata muksujen menoa ja viestitys on helpompaa ja halvempaa kuin puhelimella!
Päivittäin näkyvät pistäytyvän sillä viestittämässä aikomuksiaan, tosi mukavaa kun omatkin lapseni siellä ovat vanhinta tytärtä lukuunottamatta, mutta hän käy aika usein luonani ja yöpyykin samalla pari yötä, että saadaan jutella sydämemme asiat molemmat. Onnellista , että pyysivät minutkin mukaan:)
vispipuuroa syksyn puolukoista. Nami nami, tulisitko maistamaan?
Kyllähän vispipuurolle tulen. mm- nam-- onhan kuohkean hyvää maidon kanssa! Kiitos maistui:D
Eräs ystävä on tilannut minulle Valitut Palat, mutta lukeminen tahtoo jäädä lukaisuksi, vitsit kyllä luen aina.
Vielä pari tuntia sitten tuli lunta pyryttämällä ja nyt paistaa aurinko siniseltä taivaalta. Äkkiä vaihtuu ilmat laidasta laitaan. Parvekkeella oli lunta parikymmentä senttiä joka paikassa. Siellä olen lumitöitä tehnyt pienen lapion kanssa tänä aamuna.
Vieläköhän uskaltaisin tehdä maiseman vaihdoksen? Tällä paikkakunnalla olen asunut melkein koko ikäni, pieniä muuttoja lukuunottamatta. Nyt lapset yrittävät suostutella muuttamaan Tampereen seudulle, kaksi poikaa asuu siellä. Tänne jäisi eletty elämä ja ystävät, mutta lapset olisivat lähellä ja heidän perheensä.
Mitä pitäis tehdä, jos muutan, niin enää en takaisin palaisi?
min.
Lasten läheisyydessä on sekä yhteys että yksilöllisyys, kun asuu omassa asunnossaan.
Kun apua pyydetään, silloin autetaan, puolin ja toisinkin.
Juhlista kaikki syntymäpäivät sekä joulut ja pääsiäiset sekä rippijuhlat vietetään yhdessä,
tosin muutakin porukkaa on aina paikalla, muita mummoja ja ukkeja,
sekä muita anoppeja ja appeja, sekä kaikki kummit aina synttäreillä.
Omatkin syntymäpäivät tuntuvat silloin hyviltä.
Meillä ei ole mitään n.s. "uusioperhe"-juttuja, joten sikäli porukka on tuttua ja ystävällistä.
jos tuttu ympäritö ja ystäväpiiri jää, vain sen vuoksi, että olisin lapsieni lähellä avun vuoksi, tai heidän toivetaan toteuttaen.
Tuntisin itseni riippuvaiseksi lapsistani, jos turvattomuus yllättää ikää myöten on kunnilla turvapuhelin, jolloin saa apua tarvittaessa.
Tämä on vain oma mielipiteeni, lasteni eläessä omaa elämäänsä, jossa olen mukana ihan tarpeeksi.
aivan kertakaikkisesti laiskottaa.
Kuljen ympäri huushollia ja mietin sitä ja tätä tulevaa.
On niin monenlaista puuhailua ja järjestelyä ensi viikon osalla, että menee ihan laiskan oloiseksi
koko päivä.
Kurjinta on, kun ei oikein tiedä mistä aloittaisi puuhien purkamisen, aina on mukavaa silloin,
kun on jokin järjestys, mutta nyt en saa sitä aikaiseksi.
Ehkä järjestely ja suunnittelu valkenee ja selviää iltaan mennessä.
Nyt vain olen kuin vesillä venhe, joka kiertää ja kiertää ympyrää ilman ohjausta.
Näinkin voi päivä olla miettimisten kaaoksessa.
mukana, en olisi varmaan itsekään silloin uskaltanut.
Mutta sekä lasten perheiden että itseni kannalta näin on hyvä!
On sekä apua ja yhteisöllisyyttä - että yksityisyyttä jokaisella tarpeen mukaan.
Näin on hyvä, kannatti myydä iso asunto ja muuttaa uuteen, pienempään.
Apua muutossa sain paljon.
hyvä lukea noita kannanottojanne tuohon muuttotouhuuni. On se niin vaikea päätös ja uskaliaskin. Asunnon myynti olisi edessä ja uuden hankinta uudelta paikkakunnalta. Sujuisiko kaikki sittenkään hyvin ja poikieni riesaksi en haluaisi mennä. Nyt vielä kunto on erinomainen, täytin juuri 70v., mutta ikää tulee lisää kovaa vauhtia ja tulevasta ei tiedä, mitä eteen tulee.
Mietintämyssy on tiukilla, toisaalta kiehtoo kovastikin, mutta ...
Vaihdoitko sinäkin paikkakuntaa, vai muutitko omalla paikkakunnalla? Muuttoapua saisin kyllä pojista ja tutuista. Yksi poika asuu tällä hetkellä naapurikaupungissa, mutta työn puolesta voi pitää ehkä lähiaikoina muuttaa Helsingin seudulle, tai Tampereelle.
On niin vaikea paikka, etten mitään täällä kotona saa aikaiseksi, kierrän myös vaan kehää ympäri ja jahkailen ja pähkäilen, niin kuin reettamummokin.
Kirjoittakaa vain mielipiteitänne, ne auttavat päätöksenteossa.
haluaisit muutosta elämääsi? Jos niin on silloin voi muutto olla hyvinkin stimuloiva loppuelämääsi ajatellen. Itse se on kuitenkin ratkaistava, siihen ei voi kukaan ehdottaa sellaista mikä ei saa vastakaikua sydämessäsi.
Ole uskollinen ihan omille tuntemuksillesi! Muuta en voi neuvoa.
tehdä pankin vaihtopäätöksen, sekin on melkoinen puuhastelu, kun kaiken maailman paperit
on haettava esille, ja ne asuntolainat ovat tässäkin tapauksessa mietittävä ihan uusiksi,
mutta pankkia jouduin vaihtamaan samalla , kun jo aikaisemmin muutin muualle eikä se
pankki, jota olen käyttänyt, ole siellä lähellä ja haluan kuitenkin asioida aina joskus pankissa.
Joskus nuorempana ajattelin, että vanhempana on kaikki helpompaa, mutta ei, minulle on kai
alunperin kohtalo suunnitellut ainaisia muuttamisia, kun paljon muutta ei muutto tunnu rankalta,
mutta muuttotouhu on aina vain rankempaa ja voimille käypää.
kuin sanot. Tuntemuksetkin heittelee laidasta laitaan, joskus on tunne, että JES!, maiseman vaihdos tekisi hyvää, pääsisi aivan uusiin ympyröihin ja kokisi vielä jotain uutta.
Seuraavassa hetkessä taas tuntuu, etten voi mitenkään jättää tuttuja maisemia ja tuttua kaupunkia sieni- ja marjametsineen. Nuorempana muutot olivat helpompia, kun perheenä yhdessä muutimme paikasta toiseen töitten vuoksi.
Onneksi ei ole mitään kiirettä vielä, talokin, jota vasta tehdään, valmistuu ehkä syksyllä.
Murheensa ja huolensa on jokaisella, täytynee tässä vielä miettiä asiaa juurta jaksain, mutta jos kauan pähkäilen, ei siitä sitten ainakaan mitään tule.
Kiitos mielipiteistänne, luen niitä vielä monta kertaa.
tällä kertaa sitä, että minut on hyljätty ystävyydestä jota tarjosin ihmiselle jota arvostin, mutta ei hänestä ollutkaan ymmärettävistä syistä siihen. Liian kapea-alaista olisikin ystävyys ollut., o´nneksi löytyy korvaavia.Puhuinkin tunnin toisen ystäväni kanssa. Silti on kipeätä kun suljetaan ovia. Liian herkkä olisinkin ollut noille vaikeuksilleen.
Kaikilla meillä n omat ongelmamme, joko asunnon muuttoon liittyviä, tai henkilökohtaisia.
Madeleine Hesse´ruksen kirjoittamaa kirjaa ja sekin kosketti sattuvasti edellisiä kirjoituksianne.
Siinä kerrotaan: Tessa Björk saa äkkiä selittämättömän allergiakohtauksen - hän on yliherkkä
kaupunkielämälleen "....merkillistä kyllä, siteet loivat meille kaikille turvallisuuden ja varmuuden tunteen,
mikä johti siihen, että annoimme vapaehtoisesti kahlehtia kätemme ja luulen myös, että juuri
noista siteistä on etsittävä sairauteni syytä."
Tessa pakenee kaupungista, ostaa kunnon vaelluskengät ja aloittaa pitkän kävelyn pois kaikesta!
Vähän kerrallaan hänessä tapahtuu muutos. Hän löytää metsät, oppii hyödyntämään luonnon antimia
ja huomaa olevansa riippumaton muista ihmisistä.
Ei aivan, sillä tulee syksy, talvi; kylmyys ja nälkä ajavat Tessan lähemmäs ihmisiä. Hän tapaa vanhuksen,
joka asuu erakkona keskellä rämettä.
Hienovireinen tarina kaipuusta kadotettuun luontoon.
KIrjan nimi on: "Paljain jaloin" suomentanut Jaana Nikula
Näissä merkeissä kuluikin minulla tämä päivä
minäkin vielä poikkesin tänne kirjoittelemaan.
Päivä on ollut tosi aurinkoinen, mutta tuuli on ollut kylmää ja illalla ja yöllä on kuvassa pakkasta
enemmänkin.
Minä olisin aika sopiva työntekijä nyky myymälään, kun olen tällainen iltatyyppi.
Niin monet asiat ovat hyvinkin nykyaikana, ainakin minulle sopisi juuri tällaiset pätkätyöt, kun
muistan lasten, kuinka lasten kanssa ennen oli vaikeuksia sovitella aikoja.
En tiedä sitten olisiko sujunut, mutta luulisin niin.
Kodin vaihto myös on helpompaa, kun ei tarvitse ihan lakki kourassa mennä lainaa -kerjäämään-.
Lainan saanti oli todella asunnonvaihdon jarru ennen.
Hulluilla päivillä ja kyllä siellä riitti tavaraa ja aikaa meni todella paljon,
mikäs siinä, välillä käväisin juomassa kupposen kahvia, kun siitäkin kirjoitetaan nykyisin,
että estää naisten ja miesten syöpää,
jaa hyväähän se olisi, jos niin olisi.
Nyt alkaa olla tämä ympäristö niin mustalumista, että ihan toivoo uuden lumen tuloa, joka vanhan
ennusteen mukaa on vanhan lumen surma, minä en erikoisemmin tästä alkukeväästä pidä, kun
silmät eivät meinaa kestää aurinkoa, ja sitten tulee tämä lika ja haju esille.
aurinko on paistellut oikein kevätkirkkaasti, ja kylmää tuulta on ollut koko päivän.
Ovat saaneet hiekotettuakin melkein kaikki nämä meidän alueen tietkin.
Varovainen silti pitää olla, kun eihän se hiekkakaan joka paikassa ole.
Lueskelin tänään tästä Nordeapankin lehdestä, kuinka ETLAsta Tarmo Valkosen mielestä eläkkeitä
voitaisiin kuitenkin verottaa työntekoa rankemmin ... ja niiden tiukempi verotus kannustaisi ihmisiä
pysymään pidempään töissä."
Toinen M. Hetemäki ehdottaa oikeudenmukaisuutta ja selkeyttä verotukseen.
Ne ovat ihan paikallaan olevia ehdotuksia.
Paljon kaikkea puhutaan, muta en tiedä, missä viipyvät toiminnat.
Istahdin ja luin muutaman loppupään jutun, eipä kovasti järisyttävää onneksi teille ole tapahtunut, sanon onneksi siksi että jokainen on säilynyt ilman sydämen liikalyöntejä!
Kummasti ihmeellistä ei minunkaan päivät ole poikenneet toisistaan, samaa rataa suurin piirtein kulkee, ja tänäänkin poikkean vain keskustassa (Hgin) ja sitten kotiin.
Hyvää päivää jokaiselle!
Kiitos samoin. Itse odotan viristävää päivää. Puolen tunnin päästä lähtö Tampereelle Nordean teatteriretkelle Tampereen musiikkiteatteriin Edit Piaf musikaalista nauttimaan. Sinikka Sokka siellä panee parastaan. En ol e ennen käynytkään Musiikkiteatteri Palatsissa. Saa nähdä onko se siinä entisessä elokuvateatterissa, jossa kävin 60-luvulla. Hyvä kun on päivänäytös, niin ehditään kotiin illalla ajoissa.
Olen ollut hakemassa papereita avioeroa varten. Tätä hurjaa paperisotaa saa edelleen käydä,
joko haeskella omia papereita sieltä sun täältä ja sitten vielä kelata netin paperisotaa hakiessani
tietoja ja papereitakin sieltä,
on asuntoasiain-, laina-asiain-, pankkiasiain ym. ym. papereita vaikka kuinka paljon.
Tuli vielä silmieni eteen tämäkin vitsi avioerosta ja ei kovin mieltäni ylentänyt.
"-Kuinka avioerosi sujui?
-Aika hyvin. Minä sain lapset ja Markku sai auton.
-Entä asunto, kesämökki ja kaikki muu?
-Ne jaettiin tasan asianajajien kesken."
Eipä kovin hääppöiseltä näytä tämä minunkaan asiaini toiminta, isot asianajajien laskut
vain kirkkaina kiiltelee lopussa.
Ei paljoa tässä vaiheessa mieti saisiko miestä vai meneekö seksikin saman tien.
Tupenrapinat sentään tätä sekamelskaista maailmaa, ollaan tyytyväisiä jos asiat ovat jotenkuten
mallillaan ja yritetään pysyä hengissä
junalla. En ole pitkään aikaan junassa matkustanutkaan, mutta tänään käväisin Lahdessa ihan
ajellakseni vain.
Lahtihan ei ole kovin kaukana. Suunnilleen tunnin istuin menomatkan ja saman takaisin.
Sinne junat kulkevat usein nyt kun rata on suora, ei tarvitse enää vaihdella junaa.
Tasaisesti ja mukavasti matka sujui mennen tullen.
Nyt illallahan on lunta tullutkin pyrytellen aikakin paljon.
Kun kävin Lahdessa, ei ilma ollut kuin aurinkoinen vain.
ystävääni, yläkerran rouvaa katsomassa sairaalassa. Pari viikkoa sitten vielä kahviteltiin ja mitään erikoista ei ollut, vähän vaan valitti väsymystä ja jotain pientä kipua ylävartalossa. Oli mennyt huonoksi, puhekin oli sekavaa. Eilen saunanlauteilta löydettiin toinen rouva tajuttomana. Saatiin elvytettyä ja kiireellä sairaalaan.
Että ollaan kiitollisia jokaisesta eletystä päivästä, huomisesta ei koskaan tiedä.
Toivotaan, että saat vielä ystäväsi kotiin sairaalasta.
--------
Minun matkani Tampereelle onnistui hyvin ja sakeasta lumipyrystä huolimatta kotimatka onnistui haaveritta. En ole ennen teatteriesitystä pöyässä istuen katsellut, kuten nyt Tampereen musiikkiteatteri Palatsissa.
Kuten epäilin se oli se entinen elokuvateatteri Häneenkadun alkupäässä, jossa olin 60-luvulla käynyt. Hienosti entisöity paikka, jossa penkkirivit oli poistettu ja porrastetulle permannolle oli sijoitettu pöytäryhmät.
Halukkaat saivat tilata suun kostuketta ennen esitystä, jos halusivat. Meillä oli retkeen kuuluva ruoka pöytään tarjoiltuna esityksen jälkeen.
Sinikka Sokan ääni sopi hyvin esittämään niitä iki-ihania cansoneja, kuten Pariisin taivaan alla,En kadu mitään, Padam padam, Hymni rakkaudelle ym, joita Piaff oli laulanut.
Kotimatka sujui lupsakkaasti, kun kuljettaja oli armoitettu vitsinkertoja. Enpä ole ennen moisen kuskin kyydissä matkannut,hehh hehh.
Kun oppailta on kiellettyinä aihein seksi, uskonro ja politiikka, kuljettaja kyllä ansiokkaasti täytti tämän aukon.
Yksi esimerkki tässä, jonka satun muistamaan;
Edesmenneen kenraali Ehrnroothin kommentti venäläisen baletin vierailuesityksen jälkeen: "Olipa mieltä lämmittävää nähdä kerrankin noin paljon ryssiä varpaillaan suomalaisten edessä!"
On mukavaa, että kirjastojen puoltakin pidetään, koska niitä todella tunnutaan käyttettävän.
Nytkin kirjastossa oli paljon nuoria ja oli vanhempiakin naisia ja miehiä.
Siellä oli lehdenlukijoita, tietokoneenkäyttäjiä ja lukunurkassa lukijoita.
Kirjasstossa on mukavaa lueskella, ei tarvitse viedä kirjaa mukanaan vaan voi jatkaa lukemista
siellä seuraavalla kerralla.
Minä olen lueskellut Laila Hietamiehen kirjaa "Kylmän järven sylissä"
Jätän aina kirjan paikoilleen lähtiessäni, kun ei ole palautuksen muistamispaineita silloin.
viikko vierähtänyt, pakkasta ja lauhaa. Lumi sulanut suuriksi lammikoiksi.
Tarvitaan niitä jokasään kenkiä tai peräti kumisaappaita.
Saunapäivä huomenna, ihanaa. Vaihdetaan puhtaat lakanat ja tuoksuvat, silitetyt tyynyliinat.
Jaa, nyt pesukone huutaa tyhjennystä puhtaista pyykeistä.
oli matkasi! Palatsin tiedän, mutten ole käynyt. Monestihan onkin niin, että omassa kotikylässä jää monet paikat katsastamatta ja mennään merta edemmäs kalaan. Pitäsköhän tulla teille Turkusse minun kyllään. Ai herran jestas, muistu yhtäkkii mieleen teatterimatka nuoruudessa Turkuun, käytiin oikein setä Hermannin, Vaijo Pasasen kotona ennen esitystä, kun oli meillä hänen tuttunsa oppaana. Siit on niin kauan,etten ennää muista ees, mitä oltiin katsomassa.
Niin Sokka Piafina...hmm, vähän vierastan. Kukas se olikaan myös...ai, Susanna Haavisto tais olla Piafina, minusta hänen äänensä ja temramenttinsa oli oivallinen esittämään Piafia.
Seuraavan kerran kun menen Stadiin, pitää pyytää poikaa tilaamaan meille liput johonkin sopivaan näytelmään, eipä hän paljon teatterii harrasta omissa "piireissään."
Oon aikasemminkii kertonu varmaan, kun lapsena ja nuorena veivät vanhemmat meidät katsomaan jok´ikisen uuden näytelmän Joensuussa asuessa ja sit Helsingissä jatkettiin, sielki asuin.
Ja minkä näyttelijättären maailma minussa menettikään, minunha "piti" teatterikouluun mennä, mut kohtalo päätti toisin. Laulelen toki noita Piafin lauluja alkukielellä....ei tartte kahta kertaa pyytää ja ussein pyytämättäkii...heh. No...je ne regrette rien...
kun saa keinussa keinuttaa pientä lastenlastaan.
Tänään minulle sopii löytämäni runo:
" Nyt on aika sunnuntai
kun tytär tyttövauvan sai
olo on niin auvoinen
pehmeä ja lämpöinen.
Pieni nenännykerö
soma suppusuu
persikasta posket
korva kuin ruusupuu
leuka herneen kokoinen
suunnattoman suloinen
on mummin pienoinen
vasta viiden päivän ikäinen."
Vuosia sitten Turun kaupunginteatterissa Kristiina Elstelä kyllä ohitti Sokan Piafina. Vaikka olenkin turkulainen, minulle ruoho on vihreämpää aidan ulkopuolella. Tällä tarkoitan teatteria. Ei meillä ole laitosteatterissamme "tähtiä" kuin esim. Helsingin kaup.teatterilla, jossa käyn heidän komedioitaan katsomassa. Kun näyttämöllä on yht'aikaa Asko Sarkola, Leena Uotila, Heidi Herala, Santeri Kinnunen ja Hannu lauri esimerkiksi, niin aivan yltäkylläiseltähän se tuntuu puhumattakaan Lasse Pöystistä, Kyllikki Forsellista, Ritva Valkamasta ja Antti Litjasta iki-ihanassa Kvartetissa.
Tervetuloa vaan sus Turkuun. Laulavia sadepisaroita voin suositella, musiikin, lavastuste ja tanssin takia. Melkein kuvittelee Hollywoodissa olevansa. Meneehän siellä nyt Anna Karenina. Jätin sen väliin, koska kuulin sen olevan kovasti modernisoidun. Kuulema kaikki eivät katso esitystä loppuun vaan lähtevät kesken pois.
Tänään onkin sitten pilvinen päivä.
Yöllä satanut vesi on putsannut rapputien aivan sulaksi, ei tarvitse edes hiekkaa käyttää,
kun muuten on aika liukasta.
Olen ollut auttelemassa jälkipolvia heidän isoissa muutoissaan. Muutto on aika moista touhua
kaikin puolin.
Tuntuu, että tavara lisääntyy aina muuton aikana, ei sitä ole voinut olla niin paljoa kuin nyt
näyttää olevan.
Muutto taas toisaalta tyhjentääkin tavaraa, kun joutuu huomaamaan kuinka vähän jotain tavaraa
on moneen vuoteen tarvinnut ja sitten pois vain.
On kuitenkin harmillisen pajon niitä säälittäviä tavaroita, joita ei millään raski pois heittää.
Muutossa kuluu loppujen lopuksi melkoinen aika kaikkine touhuineen ja paperisotineenkin.
takaisin. Pihassamme liehuu tälläkin hetkellä lippu puolitangossa. On surullinen päivä taloyhtiössä, olemme kokoontuneet tuonne pihalle porukassa ja keskustelleet, miten äkkiä ja aivan yllättäen voi elämä loppua.
En mitään ole saanut tänään tehtyä, ikkunasta vain katsellut lipun liehumista silmät itkusta punaisena.
Minulla ei ole ollut televisiota ainakaan 30 vuoteen.
Ihan avioliiton alkuaikoina oli, kun lapset olivat pieniä, sillä television turvin sain vähän rauhaa
olla omissa oloissani lasten ohjelmien aikaan.
Nyt olen miettinyt, että pitää hommata jokin vanha kone, kun kerran on puhe pakkomaksuista.
Ei voi vaatia, että tyhjästä pitää maksaa, se on pakko maksattamista ja todella väärin, kun
siitä ei sitten ole maksajalle mitään vastinetta.
Pakkomaksamista se on myös ihmisille, jotka muutenkin pihistävät ihan tärkeimmistäkin menoistaan.
Hyvä sellaisten on kurkkusuorana kannatella asioita, kun itse eivät menetä mitään tai hyötyvätkin
asiasta.
Vai niin siinä kävi, että suruviesti. Minäkin olen noita sukulaisten ja ystävien kuolinilmoituksia kerännyt. Aika pino niitä jo on. Joukko harvenee. Monella on toiveissa päästä nopeasti pois, ettei joutuisi hoitolaitokseen käänneltäväksi paketiksi. Ystäväsi ainakin säästyi siltä kohtalolta, sillä ajtuksella voi vähän itseään lohdutella siellä surun keskellä.
vietin taas tätä päivää, en tiedä onko se luonteesta tai mistä kiinni, kun joku päivä on
todella vapaapäivän sorttinen laskotuksineen.
Minä olen nyt vanhempana huomannut eritoten tämän asian, kun maanantaina olen ihan
erilainen.
Mietin myös, että juontaako se nuoruus ajasta, kun silloin oli lauantai siivouspäivä ja sunnuntai
lepo- tai rauhallisempi päivä.
Voisi näinkin ajatella, mutta en tiedä kummemmin, kaikkiahan nyt tutkitaan, voisi tässäkin
olla tutkimusaihetta.
Tänään on ollut todella pimeä päivä.
Olin kylässä käynässä tänään.
Aika siellä kului, ja meni tosi myöhäiseksi kotiin lähtö.
Ulkona oli alkanut melkoisen märkäluminen sade.
Se oli sellaista todella märkää räntälunta, ja tuulikin tuules ihan vasten kasvoja.
En osannut ottaa sateenvarjoa mukaan, kun lähtiessä ei satanut.
Oli siinä rämpimistä, kun lunta oli tullut aika paljon.
Kävelytiekin oli autojen ajamaa, kai siksi kun tien reunaa ei näkynyt ja arvioiminen
oli hankalaa.
Saa nähdä kuinka sohjossa ja vedessä myöhemmin rämmitään.
Näinhän se päivä tänäänkin sujui.
raskaan lumen luomisella jalkakäytävältä.
Oli yön aikana tullut melkoisesti lunta, ja ajattelin olevan parasta lapioida lumi pois käytävältä,
kun en ollut oikein varma auringon sulattamisestakaan.
Taas kuitenkin tulee ihan varmasti uutta lunta, kun tätä satamista on ollut syksystä asti.
Syksyllä vain se sade tuli vetenä ja koko ajan sateli.
Tänään aurinko on paistanut koko paisteluajan aivan siniseltä taivaalta.
Tuulikaan ei phemmin ulkoilua häirinnyt.
Niin mukavaa oli kävellä ja välillä seisoskella naama aurinkoon päin rusketuksen toivossa.
on tullut paljon. Eilen illalla oli todella kauniina taas koko luonto paksun lumen alla olevine
puine ja pensaine.
Lumi oli niin kosteaa, että se oli jäänyt oksiin paksuksi kerrokseksi.
Aurinko lumen sitten nopesti sulatti.
Tänään kävin sauvalenkillä pitkästä aikaa, ja nilkkani olivat todella kipeät sohjoisessa lumessa ja
toisin paikoin liukkaalla tiellä kulkemisesta.
Saa nähdä onko aurinko vähän ruskettanut, kun peltoista lumimaisemaa kävelin.
Lumi heijasti todella.
Tämä kirja on Pirjo Hassisen kirjoittama " Kuninkaan puisto".
Hassinen käsittelee romaaneissaan ruumiillisuutta ja myös tässä kirjassa.
Neliraajahalvaantunut Ari on sidottu hoitokodin vuoteeseen.
Nykytekniikan avulla hän kyylää uskollisesti vierailuille tulevaa vaimoaan.
Ari kiehuu mustasukkaisuudessa ja riutuu himossa.
Hän raivoaa, koska ei vammautumisensa vuoksi pysty tarpeitaan tyydyttämään eikä elämään
sellaista elämää kuin haluaisi.
Kamerallaan puiston ihmisiä tarkkaillessaan Ari näkee opettajan,
joka rakastuu puistossa leikkivään lapseen.
Arin mestaroidessa läheistensä elämää, hän tulee suistaneeksi julmasti raiteiltaan heidä elämänsä.
Hassisen romaani on ahdistava ja aistillinen, hän todella hallitsee ruumiin kielen.
Olen niin alussa, että hankala sanoa, mitä kirjasta loppujen lopuksi ajattelen.
Vain kirja tuntuu liippaavan aika läheltä nykyaikaista elämää.
En moiti en kehu kun en asiaa tunne.
Mutta seellainen sekamelska vallitsee huoneessani ettei paremmasta väliä.
Esimerkiksi koneeni meni osittain kyvyttömäksi ja kun nyt sain uuden läppärin, joka toimii windows 7- alla.
Nyt entinen kone toimii rinnalla koska sen tiedostossa on erinäistä tärkeää asiaa, jota voin vielä sähköpostin kautta tarpeen mukaan lähettää.
Poikani sekoitti maailmani opastamalla että voin ent. koneestani katsella
tv n. kautta kuvia ja sähköposteja.
Nonniin nyt on sitten kaksi tietokonetta, televisio, DVD soitin, olen kuitenkin tyytyväinen etten tämän enempää ole sekaantunut turhiin vempaimiin.
Kun sinulla on windows, kysynkin pääsetkö näille sivuille vaivattomasti yhteenlaskun jälkeen? Minulla on Macin kone ja ohjelma. Se aiheuttaa tavallisesti useamman yrityksen, joudun siis kopioimaan kirjoitukseni 3-5 kertaa, ennenkuin juttu lähtee.
Ajattelin, että Suomi 24 voi olla rakennettu windowsille eikä oikein tunnista Macia. Viitsitkö vastata toimiiko sun kone moitteettomasti tässä asiassa?
on vanha koneeni ja silläkin pääsin läpi melko hyvin, ehkä oletkin siinä asiassa oikeassa että konettasi vierastetaan suomi 24 ssä.
Olen oppinut että nilkuttava' vara-pöytä kone ei paljon tilaa vie tuossa lattialla mutta läppäri tuntuu kyllä näppärältä kun tekstin voi helposti soomata isommaksi tarpeen mukaan.
Minulla jäi onneksi Vista tuosta välistä kokeilematta.
On joitakin asioita joita Mac vierastaa. No, ei se mitään. Muuten tämä on ihan jees. Kiitos vastauksestasi!
On tänään käyty kylillä niin kuin enen vanhaan sanottiin.
Kyläluudaksihan haukuttiin oikein ahkeraa kylässä kävijää.
En tänään kylläkään käynyt kuin yhdessä kylässä.
Täytyy niitä jälkipolviaan vuorostaan käydä katsomassa eikä vain odottaa, että he tulisivat.
Vielä kun itse hyvin pääsee liikkumaan.
On kovasti mukavaa nähdä pienten lasten puuhia omissa kodeissaan.
Mummolaan tullessan ovat kuitenkin aivan erilailla touhuilemassa kuin kotiympyröissä.
Aina kuitenkin lastenlastenlasten kanssa puuhaillessani huomaan kuinka ovat jo jaksamiset
vähentyneet.
Ei jaksa enää niin olla mukana tuossa puuhakkaassa menossa.
Ihmeellistä myös on kuinka hyvin pieni lapsi huomaa sen, ettei mummi jaksalaan kovin paljoa.
Katsovat jännittyneinä, kun kankeasti menen lattialle heidän kanssaan leikkimään.
Mukavaa on tulla kotiin vilkkaiden puuhailujen jälkeen.
alakuloinen päivän tunnelma, ulkona on ollut pilvipoutaa, mutta nyt illalla alkoi melkoinen
vesisade,
minä kävin pyykkituvassa, kun ei tuo ulkoilmakaan oikein inspiroinut ulos mennä.
Laitoin pyykit partsille, en ajatellutkaan, että ne siellä kuivuisivat, mutta tuli raikas tuoksu
kuitenkin, ja sisälle pyykit nostaessani sain sisällekin hapentuoksuisen tuulahduksen.
Mikäpä siinä, kun kuivauskiirettä ei ollut.
Sanotaan, että aika kuluu arvellessa päivä päätä käännellessä, ja kyllä se päivä jouten ollenkin
kuluu, joka vaihteesta tekee hyvääkin.
todella surullisen näköistä ulkona, kun lumi on sateen jälkeen mustaa kuraa.
Tänään on ollut sateista koko päivän, aika lämmintä on ollut sikseen, koska tuuli ei ole kummemmin
tuivertanut.
Minulta katosi kännykän tekstiviestistä aika pitkän viestin loppuosa.
Ei ennen ole moista sattunut, en mistään saanut sitä esille, ja harmitti, jos olisi ollut tärkeämpikin
viesti.
Sattui silmääni tämä runonpätkä
Tuopa kurja kännykkäni
" Tuopa kurja kännykkäni,
vehje veikeä Nokian,
sakeasti sammahteli,
vikoeli virtojansa,
viimein lempo myös levisi.
Nyt on huollon hyppysissä,
kolvipoikien käsissä." Glad
Tänään ollaan sitten kesäajassa.
Kyllä sen illalla muistin ja jo kauan olin miettynyt taas tätäkin muutosta, mutta niin
raikkaasti sen aamulla sitten huomasin etten ollutkaan aikaa siirtänyt eteen päin.
Myöhästyinkin sitten ystävättäreni kanssa kohtaamisesta, mutta kyllä hän sen ymmärsi.
Minä en alkuunkaan ymmärrä tällaista ajan kanssa souvailemista.
Itse olen kyllä talviajan ihminen.
Tämä kesäaika ei jollain lailla sovellu minun elämääni.
Olen rauhattomampi, ja se ei johdu keväästä eikä kesästä se vain on niin.
Tänään olen ollut todella väsynyt monista touhuista johtuen ja varmaan voi olla, että
kevätväsymys vaikuttaa.
Olen itse syksyn ihmisiä, kun syksy on jotenkin rauhallisempaa kuin tämä kiireinen kesä.
Kaikki muuttuu, ilmat muuttuilevat, aurinko paistaa kirkkaana, häikäisevänä, tulee ukkoset,
joista minä en pidä, tulee pölyt ja erilaiset siitepölyt ja vaikka mitä.
Hyvä puoli on, että vaatteita ei tarvita niin paljoa ja voi käydä uimassa.
tänään, kun sataa ja on sumuista, mutta ovat nuo lumikasta vähän laskeneet, ja likaa on.
Linnut ovat sentään vähäsen laulelleet, ettei mieli ihan ole maassa.
Maanantaipäivän yleinen innostus on minulta poissa.
Varmaan myöskin on kysymys kevätväsymyksestä.
Siitä saa olla iloinen, että se on ohimenevä tunne, kun kesä sen korjaa.
tuntuu aika olevan, kun on sellaista alakuloleimaa vähän koko ympäristössä, sataa ja paistaa ja
nyt paistaa ihan oikeasti eikä vain kurkistellen.
Itse olen tänään laiskan tyylisesti siivoillut, siirtänyt laiskasti matot partsille, imuroinutkin sopivasti
pahemmat pölyt pois.
Tosi laiskan oloista puuhaa, jotenkin touhu ei vain luista eikä innosta, mutta vähän saan
mielelleni rauhaa, että olen ainakin koittanut- parastani.
Kyllä sekin lohduttaa laiskanmatoista.
vaihdoin verhot , siihen menikin koko päivä, on niin valoisaa nyt. Muuten en laita pääsiäistä kotona, kun olen lähdössä Tallinnaan koko pääsiäisen ajaksi.
Mutta kevätsiivouksen olen nyt pitänyt, ja siitä on mieli hyvä, vaikka vähän väsyttääkin jo. Lopun illan laiskottelen ihan huoletta.
Emmerdalen aioin nyt katsella.
on olla, kun pääsiäissiivosta tällä kertaa pääsen kuin kirppu veräjästä.
Sain pääsiäiseksi syntymäpäivälahjana siivouksen, ja yksityinen siivousfirma tulee sen tekemään
ensi lauantaina, siis ihan pääsiäisen pyhiksi ja myös kevätsiivoukseksi se minulle tehdään.
Tähän laiskotustautiin tuo on ihan passeliratkaisu.
On vaihteesta jo vanhemmalle ihmiselle mukavaa saada vapaata suuremmasta siivoamisesta.
Menen siksi aikaa soppailemaan, kun kaupat ovat auki lauantaina vaikka lyhemmän ajan.
Minä en myöhäisestä kauppareissusta pidä muutenkaan.
lahja sinulla. Miltähän tuntuiskaan, jos joskus pääsisi täydellisen siistiin kotiin ja itse saisi vain shoppailla sillä aikaa. Mullakin oli synttärit, pyöreät sellaiset, mutta lähdin pakoon viikoksi Pärnuun kylpemään. Vaikka kylläkin siinä viikkoa aikaisemmin jouduin melkein päivittäin joitain aina kahvittelemaan sillai pienimuotoisesti vain.
Nyt olen pikkuhiljaa pääsiäissiivoja tehnyt päivittäin aina jotakin. Ikkunat pesin eilen ja tänään mattoja tamppasin. Verhojen vaihtoja en ole vielä tehnyt, mutta jospa huomenna sitten. Itseasiassa unohdin, mutta tuolla jossain palstalla joku kertoi vaihtaneen jo verhojakin kesäisemmäksi.
Öitä!
en ole paljoa kuullut enkä nähnyt, mutta kai niitäkin on taas liikkumassa,
muuten päivä on kulunut täälläpäin sateen merkeissä, kun kävin kävelykierroksella kastuin aika
perusteellisesti, muuten ilma on lämmin, ettei vilustumisen oireita tullut, keväällä vilustuminen
on ikävää, sillä kevätflunssa voi kestää kauankin.
Nyt vain keitän kahvit ja juon kuumana kaiken varalta, ja kahvi on todella hyvää aina kävelyn jälkeen,
illan kulutan tavannomaisissa ruokailutouhuissa ja lukemisen merkeissä.
on virpojia, mutta minä muistan aikaisemmilta ajoilta, että virpomassa käytiin ja lorut kertomassa
ensin ja sitten pääsiäispyhien jälkeen käytiin hakemassa "palkka" vaivannäöstä ja loruista.
En ole minäkään nähnyt kuin vilauksen vain pikkuvirpojasta.
Tänään on ollut mielestäni aika mukavan tuntuinen päivä vaikka sateli niin, päivä oli kuitenkin
hyvän valoisa, minä kun pidän enemmän syksystä kuin keväästä ja siksi myös hämärämmästä ilmasta.
Päivä oli mielestäni rauhoittavan tyylinen ja antoi olemiselle puuhakastakin mieltä, kyllä näyttää
lumikasatkin tuosta laskevan, mutta vettä on melkoisesti jopa lumen alla, jos lumeen kävelee
saa varmaan vettäkenkään.
Kävin katsomassa hautausmaalla. Lumet ovat paikkapaikoin sulaneet kokonaan ja toisilla haudoilla
on jo lumikellojakin kukassa.
Toisin paikoin on vielä lunta ja kulkuteitä on ristiin rastiin.
Moni valittivat kynttiläin viemisen olevan vaikeaa haudalle, kun on paljon lunta.
Kävin viime kuun alussa hautausmaalla ja mielestäni oli rauhoittavaa nähdä hautausmaa ihan
koskemattoman lumen peitossa.
Se oli kaunis ja rauhallinen näky, ei ihmisten rämpimiä juntuja, vaan rauhaa valkean lumen alla.
Ei myöskään valtavia aurattuja lumikasoja, tuli mieleen vanhemman ajan hautausmaa, jossa
talvirauha lepäsi vainajien yllä.
kevätyhtiökokouksessa niin kuin aina keväisin taloyhtiöissä on tapana.
Meilläkin sellainen oli tänään.
Isossa yhtiössä on todella paljon asioita ja niiden pohtimisia.
Meillä on tulossa putkiremppa, ja siitä asiaa tulee melkoisesti.
Pääasioita pohdittiin tänään, mutta kokouksia joudutaan pitämään enemmänkin.
Tänään oli oikein mukava ilma ulkona, kun kävin lenkillä.
Aurinko paistoi päivällä ja kadut olivat aika lumettonia, lumi on todella sulanut ja laskenut.
Sepelkyyhkykin vähän yritti huhuilla, lie ollut vielä köhäinen kun niin vähän äänteli.
kun eilen sain kutsun ajokortin uusimiseen, että kuinka siinä nyt sitten taas pitikään toimia.
Ensimmäisenä on lääkäriajan hakeminen terveyskeskukseen.
Sitten se passikuvan hakeminenkin vielä, vanhoja ei ole, ja naamakin on muuttunut varmaan
entisestään.
Mietin, että pitäisikö mennä ihan valokuvaajalle, jos sitten kuvakin olisi parempi vaikka itsellekin
katseltavaksi.
Vaikka vähän meikkaisi enemmän, auttaisikohan se millään lailla.
On näin vanhempana ihmisenä miettimisiä, vaikka kyllä ne nuoretkin vaivaa näkevät naamastaan.
Pieni lohtu tämäkin.
Näissäkin merkeissä päivää kulutin.
olen ollut ostoksilla melkein koko päivän.
Ihmisiä oli kauhean paljon kaikkialla ja valtavasti ravintoloissa ja paareissa syömässä.
Ovat varmaan käyttäneet välipäivän myös soppailuun, kun pyhiä on edessä vielä.
Oli raskasta jonotella kassoilla ja kaupassa talsia.
Päivä on ollut sateinen, mutta kivan lämmin ja keväinen hämärästä huolimatta.
Oli mukavaa rauhallisesti illalla kävellen tulla kotiin, kun kiirettä ei ollut.
Niin, kevätväsymystä varmaan täälläkin, kun alakuloisuus on ihan käsin kosketeltavissa.
Muutenkin päivä on ollut todella sumuinen ja sateinen ja minkäs sille mahtaa, että tuo ulkoilmakin
kovasti toisiin vaikuttaa.
Ainakin minä olen näemmä sen sortin sosialisti.
Kuuntelin uutisia, ja kevät alkaa vaikuttamaan jo routimisiinkin sekä vesien jäänlähtöihin.
Olisi mukavaa päästä kuuntelemaan tuota upeata jytinää jäiden lähtiessä.
Meillä kukkamaalla on jo alulla tulppaanit, helmililjat ja kukassa ovat lumikellot.
Talon seinustat ovat jo lumettomia sekä käytävät.
Mikäpä siinä, antaa kevään kohisten tulla.
Iskipä nyt minuunkin tuo flunssa paha, josta en ole koskaan oikein pitänyt ja varonut aina,
kun vain on ollut mahdollista.
Nyt en oikein osaa arvata, mistä se paholainen on tullut.
En tiedä olleeni kenenkään flunssasen kanssa tekemisissä ja liikkuessanikin olen välttänyt yskäisiä,
mutta ei se aina vain auta ja ei käsipesutkaan.
Minulle ei nouse lämpö eikä kuume, joten saa kestää flunssaa melkoisen ajan.
Tässä nyt sitten vain nokka vuotaen ja yskien souvaillaan ties kuinka kauan.
Sanotaan, että kevätflunssa ja nuha kestää melkoisen kauan, niin jos lähtee koko kesänä.
tuli tänään tehtyä, kun pihalla touhutessani, lumi ihan melkein katosi jalkojeni alta
ja jalkain alla oli vain iso vesimonttu.
Onneksi olin pihalla, että heti voin mennä kuivat vaatteet hakemaan ja sitten myöhemmin
lämpöiseen suihkuun.
On aika salakavalia lumimassan onkaloita pihassakin, lumi on pitännyt pohjan lämpöisenä
ja samalla sulanut vettä sen alle, näin kai.
Päivä on ollut sumuinen ja sateita tuli, mutta iltapäivä vähän parani.
Siinä tämä ensimmäinen pääsiäispäivä sujuili.
ei käynyt pahemmin. On tuolla ulkona liikkuessa saanutkin olla varovainen. Nyt on jo tiet ja jalkakäytävät sulana ja on mukava ulkoilla. Pääsiäinen alkaa olla ohi, eilen oli kahden lapseni perheet syömässä ja aamustä lähtien aloin jo valmistella. Isolle porukalle kun ruokaa tekee, niin on siinä monenlaista touhua, mutta kun aikaisin aloittaa, niin ei tuu "tollikkoa".
Torstaina olin ystävättäreni hautajaisissa. Pieni ja lämminhenkinen oli tilaisuus. Tällaisessa tilanteessa tulee mieleen oma lähtöhetki. Koska se koittaa, ei tiedä ja hyvä niin. Sais vain lähteä nopeasti ja kivuttomasti, niin kuin ystäväni sai lähteä.
Harmaalta näyttää tämäkin päivä, ei kuitenkaan sada, että jos tästä pienelle lenkille lähtisi ja vähän ulkoilemaan.
Hyvää toisen pääsiäispäivän jatkoa!
ja sateinen, mutta juuri kun lähdin ulos alkoi aurinko niin hienosti paistelemaan ja piristi
alkupäivän mieltä.
Oli niin mukavaa katsella pihalla, kuinka maasta alkavat taas kukat ja ruohot versoamaan.
Tähän aikaan tuntuu jo varmuudella, että kevät siitä taasen kehittyy.
Isoja vesilätäköitä on siellä ja täällä, kun viemärit ovat usein jään peitossa tai täyttämiä.
On tuo aurinko niin ihmeellinen, että aina se vain sulattaa nämä lumet ja saa nurmet vihertämään.
Paistasipa vain vielä lastenlastenlastenlastenkin elämään lämpöisenä, ja roudan, jään sulattavana.
Tänään ainakin paisteli niin, että hiki alkoi tulla näissä talvivaatteissa.
ja oli aurinkoinen iltapäivä, mukavalta tuntui hiljakselleen kävellessä katsella ja kuunnella,
kuunella lintujen laulua, ja nähdä kuinka pesätarvikkeita linnut jo vievät nokassaan.
Sisällä oli niin pimeää auringosta huolimatta, että valot oli laitettava, siis ei vielä niin valoisaa
kuitenkaan ole ettei valoja tarvittaisi.
ja sadettakin yrittää tehdä, mutta muuten päivä on ollut aika lämmin ja tuuleton,
aivan mukava ilma lenkille.
Olen huomannut, että sauvakävelijöitäkin on enemmän ollut liikenteessä tänään.
Kesäksi kuntoon laitolle on varmaan viimeinen aika aloitteluun.
Minä vain kävin tänään asioilla ja olivat toisetkin asioimassa, kun ihmisiä oli kaikkialla paljon.
Pankeissa oli ihan ryysis niin kuin automaateillakin, jotka kaatuilivat.
Olivat monet olleet reissuissa tai mailla käymässä pyhinä, ja sitten tuo elintarvikelakon uhka
tuo ihmisiä kauppaan.
Kaupan hyllyt taas kerran saadaan tyhjiksi, että uutta tavaraa saadaan sitten tilalle, näinhän
se toimii.
Iltapäiväaurinko paisteli, ja kiireesti piti lähteä ulos sauvojen kanssa.
Nyt sain laittaa sauvojen päihin kumisuojat äänierisreeksi, kun katu on lumeton.
Hiekka taas vuorostaan luistatutti sauvojen kärkiä, kun hiekkaa on niin valtavasti kävelytiellä.
Oli mukavaa sauvailla hiljaisilla kumikärkisauvoilla.
Ilma oli iltapäivällä niin mukavan tuntuista, että lenkistä tuli pidempi kuin olin suunnitellut.
Sisälle en malttanut millään suunnata kulkua.
Tuuli oli sellaista leutoa, ja liikennekin oli aika hiljaista vielä.
Sauvakävelijoitä oli aika paljon enemmän kuin ennen.
Imuroin tänään pitkästä aikaa, kun imurini suulake oli mennyt rikki ja uuden hakeminen
aina vain jäi, kun unohdin ostoasian nykyisen muistini tuntien se aina vain jäi.
Sanoisin niin, ettei muistini ole huono vaan niin valtavan valikoiva.
Sekin on harmillista ja kun se toistuu aika usein.
Tänään olisi ollut mukava päivä ulkoiluunkin, mutta ei auta, kun nuo pölypunkit
meinaavat vain väkisinkin vallata minun olotilaani ja myös mielenlaatuani.
Viikkokin on taas kulunut niin turkasen nopeasti, voisi sanoa, etten perässä meinaa pysyä.
On kummallista, että nyt vanhana aika kuluu niin nopeasti.
Onko se niin, että hidastetut pienemmätkin touhut nopeuttavat ajan kulua, mene ja tiedä.
melkoisen vähissä, monet varmaan hamstraavat älyttömästi, ja sitten heittävät roskikseen
kun eivät syökään, ja lakko voi loppua piankin,
nyt ainakin varastot tyhjenevät joistakin ruuista ja tilalle tulee uusia.
Päivä on ollut täälläkin pilvipoutainen, eikä niin sumuinen kuin eilen vaikka vähän sumuakin on,
lämmin ilma ja kylmä maa ja meri sitä saa aikaan,
ei moinen kävelyä haittaa.
Luonnon ääniä on täälläpäin ollut aika vähän tänään, ainoa erottuvampi ääni on ollut
hiekanpoistotraktorin ääni.
Ja nyt sitten täälläkin käväisin.
näkymässä kauppojen hyllyllä.
Olen ollut tänään pyykkituvassa, pesin siellä pienen maton ihan harjalla, kun se on nukkamatto.
Sen kuivumista nyt odottelen, kun jännitän vähän tuliko puhdasta jälkeä.
Matto on vaalean puoleinen ja siksi jännittää.
Jos matton pesu onnistuu voin kesällä pestä toisetkin matot järvessä.
Kesäinen mattojen pesu rannalla on todella mukavaa puuhaa, kun on kahvi ja evästäkin mukana
voi aikaa käyttää ihan nauttimiseen.
Nyt tämä pesutupapesu oli aika voimia vievää, kun tuli kiusallinen hikinen olo tässä vähän
pienessä pesutuvassa.
Ei jaksanut paussejakaan pitää, kun on kuitenkin niin kehno ympäristö.
Piti vain nopeasti päästä pois.
oli tänään leipähylly tyhjänä jo klo 16, kaupathan ovat tänään auki 23:een.
Onko todella näin paljon näitä hanstraajia liikkeellä kaupoissa?
Tänään oli aurinkoinen mukava ilma ja lämminkin.
Lupaavat huomisesta vieläkin lämpimämpää.
Ihan mukavasti nuo lumetkin sukavat paljosta huolimatta.
Kävin kauppareissulla katsomassa tuttuani sairaalassa.
Tuli niin kurja olo siellä, kun katselin potilaita.
Kököttää kapealla vuoteella ja vain paikallaan mitättömässä olotilassa.
Kuinka ikävää sairastaminen on loppujen lopuksi, ja kuinka moni sairastaa omasta syystään.
Kuinka nuorena ei viitsitä ja haluta tajuta terveen elämää
Vanhenpanakin haetaan sairauksia ihan ehdoin tahdoin ja ihan huvin vuoksi.
leivästä puolet, kun yksin syön, saa sen sitten tuoreena loppuosan. Tänään kävin Tapiolan Stockalla jossa leipähyllyt notkuivat paljoudesta. Ei tietoakaan loppumisesta.
Kyllä minulle leivän poisheittäminen on vierasta. Aikanaan oli karjaa, jolle voi kuivuneet antaa, mutta nyt pakastin hoitaa säilymisen.
Tänään on nätisti sulanut lumikasat, lämpöä oli klo16,00 11 ast. Tulee se kevät keikkuen, keskiviikosta luvattiin vielä lämpimämpää:D
Tänään taas kävin saunomassa, ja nautin toden teolla.
Oli mukavaa saunoa valoisassa päivän valossa, kun aikaisemmin olen joutunut ottamaan valot.
Niin leppoisalta tuntui tämä luonnon valo pitkästä aikaa saunan pesutuvassa.
Mukavaa on istuskella löylyn jälkeen ulkosalla vilvoittelemassa.
Saunan jälkeen ilma tuntuu aivan erilaiselta aivan kuin pehmeämmältä.
tänään jylläilin, kun kaadoin pihalta huonorunkoisen lepän vain siksi, ettei se vaan kaatua jysähdä
mökkini katolle.
Oli siinä tekemistä, mutta ajattelin, että enemmän työtä olisi tullut puun itsestään kaatumisesta.
Aurinko paistoi täydellä terällä ja tietysti tuli melkoinen hiki.
En uskaltanut vaatteitakaan vähentää, koska nopeasti näin keväällä vielä tulee kylmäkin ihan
huomaamatta.
Eikä hiki haittaa, kun suihkuun pääsee koska vain.
Kovan työn takana on sitten oksien siivoaminen ja pölkyttäminen.
Siitä saan taas sauna ja takkapuita vähäsen.
Ihan hieno homma tuli tehtyä.
hoitelemassa ja aina vain noita papereita tarvitaan hoiteli mitä asiaa vain.
Minä kävin netissäkin katsomassa testamenttiasioita ja ositusasioita ja niistäkin sain ottaa
jäljennökset täyttääkseni kaavakkeet.
Itsellekin jouduin ottamaa ohjesivustoilta jäljennökset, että voin suoraan katsoa täyttöohjeita.
Tuli siinä mieleeni yksi humoristinen kuvasarja, jossa mies istui vessassa ja otti vessapaperia
ja tuumi, kaikkialla on paperitöitä.
Tänään on ollut oikein aurinkoinen päivä.
Koko päivä aurinko on paistanut täydellä terällä, mutta lintujen laulua en ole enenpää kuullut.
Tämä on smoll toolkkia, jota suomalaiset eivät kummemmin osaa, vaan katsovat sen olevan
turhanpäiväistä.
Mielestäni sekin on mukavampaa kuin olla tuppisuuna.
tänään tarkastettavakseni, kun ajattelin huomenna lähteä kokeilemaan ajamista,
oli pyörä vähän kankean tuntuinen, mutta rasva kettinkeihin ja pyöriin norjisti,
että hyvin varmaan huomenna ekalenkki sujuu.
Päivä oli tänään aurinkoinen ja ei tuullutkaan pahemmin ja kai huomennakin,
että saan hyvässä ilmassa ajella.
vähän tuntumaan raskaalta kantamisineen, kun matkakin on sentään aika pitkä jo minulle.
Nyt on edelleen paljon hiekkaakin kävelytiellä, että ei ihan huolettomasti voi taapertaa.
Mokomaa taitaa riittää kesän ajan.
Hiekka on todella ikävää sauvoillekin, kun se luistattaa kärkiä eikä saa vasmasti käveltyä.
Melkoisen väsynyt olin kauppareissuni jälkeen, kun ensin kävin lenkin.
Pakko on kuitenkin käydä kaupassa ja mukavaa on myöskin tehdä kävelylenkkikin päivässä.
Kai jossain vaiheessa tuo pölisevä hiekkakin poistetaan
Olen muuttanut erilleen jo muutamavuosi sitten ja olen kuvitellut, että hakiessani mahdollisesti avioeroa, se olisi vain parin paperin allekirjoitus.
Mikä siitä tekisi sotkuisen? Meillä ilmeisesti omakotitalo, jonka vuoksi en ole eroa hakenutkaan.
Nyt kuitenkin mietin välillä, olisiko sittenkin parempi laittaa ns. kerrasta poikki ja hakea ero.
Onhan minua yritetty neuvoa, että miksi kitkuttelen nälkärajalla, kun olisi mahdollisuus elää paremminkin, mutta onko se mammona hintansa väärti, jos siinä menettää talonsa vieraille, jonka on "omin käsin" rakentanut?
reettamummo. Minä jo kuulen päivittäin, että olen maailman paras mummi. Osaan keittää parasta mannapuuroa ja laittaa hyvää kaakaota. Käymme yhdessä pikku retkillä, joissa on aina eväät mukana.
Onneksi nämä lapsukaiset tulivat vasta sitten, kun olen jo itsekkin eläkkeellä. Enhän minä muuten ehtisi heistä nauttia ja menisivät huomaamatta, kuten omatkin lapseni.
Ylös vuoteesta, hampaiden pesu, parran ajo, pytyllä istuskelua, Hesarin lukua ja aamupalaa, 2h. Sitten vaihdoin kahteen autoon kesäkumit, tosin toisessa poikani avusti. Kävimme huoltoasemalla paikkauttamassa yhden renkaan, 15€, kun oli tyhjentynyt talven aikana, ruuvin ollessa tunkeutuneena keskelle rengasta, sellainen leveäkantainen lastulevyruuvi. Kumma juttu, kun nuo renkaat tulevat vuosi vuodelta yhä raskaimmiksi nostella, ei pitäisi vaihtaa autoa enää näillä vuosilla. Lounas. Sitten haravoin noin 50 metriä kadunvartta kesäkuntoon. Kävin huoltoasemalla pesemässä yhden auton. Pyörähdin poikani luona kello 5 teellä. Pyöräilin 7,7km. Lenkkivaatteet pesukoneeseen, 40C, 32min. Ja lopuksi tietenkin saunoin. Iltapala. Sinäpä se, tavallista ahkerampi päivä. Hyvin nukutti 6½h.
Tänään vain pyöräilin 30039m, 2h 15 min.
kului taas kauppa- ja pankkireissun merkeissä.
Päivä näissäkin asioinneissa kuluu melkoisesti, kun kaiken pyörii kävellen.
Olen saanut juosta näiden järjestelyasiain kanssa jo pidemmän ajan.
Tuttujakin aina tulee vastaan ja heidän kanssa juttelu vie oman aikansa.
Päivän asioita näinkin kerrotaan ja mietitään.
Yleensähän päivä kuluu tavannomaisissa pikku touhuissaan, mutta toisinaan tulee hyviäkin
tapahtumia tai töitäkin eteen.
Iltapäivällä sain mankeloitua pikkään odottaneet lakanat ym. siisteinä kaappeihin.
Se oli todella helpotus, kun pitkään sitä olin miettinyt, mutta jotain estettä tuli aina.
kun kaikki aloittaminen tuntuu niin kovin hankalalta, työn tai menon aloittaminen tuntuu niin
vievän aikaa, ja sitten pitää miettiä ollako vai eikö olla, menenkö tänään vai menisinkö vasta
huomenna sitten kuitenkin, kun lähtee tai on lähtenyt tulee todella hyvä mieli ja haluaa ihan
palkita itseään,
minulle tuli tänään sellainen funtsimismieli ihan pihatöihin lähdöstä, joka on tosi outoa, sillä
pidän pihatöistä aivan mielettömästi, aina ennen ne olivat ihan henkireikä kesäisin,
pitäisikö miettiä, että tämä on vain laiskuutta ei muuta,
aikaisemmin olen ajatellut myöskin sen olevan kevät väsymystä jota aina olen potenut,
kun olen syksyn ihailija.
Tänään kuitenkin kevät väsymys iski juuri puutarhatöihin menoon ja kauan mieteinkin
lähtemistäni, kunnes lopulta sain itseni pihalle ja siellä sitten piristyinkin,
ulkoilma on aina poikaa piristeenä ja ei sieltä sitten taas haluaisikaan takaisin sisälle.
Näissä merkeissä minulla tämä kaunis päivä sitten onkin suurinpiirtein sujunut.
melkoisessa touhussa ja tohinassa.
Jo päivällä lähdin lapseni luokse lastenvahdiksi.
Siinä todella aika kului melkoisen tarkkaan ja aika rasittavaa oli kolmen pienen ja vilkkaan
lapsen kanssa puuhailla.
Ovat jo siinä iässä, että mennä vilistävät sinne ja tänne isomummoa vaatien mukaan
leikkimäänkin.
Oli siinä jumppaakin tarpeeksi, kun piti mennä piiloon jos jonnekin, ja lattialla piti
istuskella, kun ovat vekarat vielä niin pieniä, että lattia on se lähin leikkipaikka.
Tuli isomummo taas huomaamaan, kuinka valtavati nämä touhut jo väsyttävätkin.
Kotiin päästyäni en voinut muuta kuin nopeasti mennä sohvalle lepäilemään ja pahimman
väsymyksen poistamaan.
Sen jälkeen vähän väsymys tasaantui omien iltatouhujen alottamiseen.
Mietin, ettei isomummosta enää ole jaksajaa pienten ipanain hoitoon useita hoitokertojakaan
peräkkäin.
Kyllä nyt pitää taas pitää vähän aikaa moiseen lastenvahtipuuhaan.
Mukavaa näiden pienten kanssa on olla hetken aikaa, ihan piristyy, kun saa oikein puuhailla ja
pyöriä heidän kanssaan, mutta hyvin rajoittetu on jo isomummon jaksamisaika.
jota minä ainakin olen vähän kaipaillut, koska se saa kuitenkin katupölyn vähän aisoihin , vaikka
nyt taitaa tuhkapölyä tulla lisäksi,
sade sai nurmikon vihertämään, ja minä kävin haravoimassa pihaa ja samalla oksin pansaita.
Oli oikein mukavaa tuolla pihalla touhuilla, kun kuivia oksia ja ruohoja nyt sateella haravoin,
ne eivät pölisseet niin paljoa eikä vielä kontassa olevat ampiaisetkaan häirinneet, niistä
joskus on aikamoinen riesa, jos pesä sattuu lähettyville.
Mukavalta tuntuu taas aloitella näitä pihatöitä.
Aina on niin hyvä mieli pihatöiden jälkeen, kun on saanut jotain näkyvää aikaiseksi.
viettänyt vain perjantaita ihan ilman mitään touhupainetta tai suunnitelmaaksaan.
Tänäänhän on satanut koko päivän ja ulos ei tehnyt mieli, kun sauvojen kanssa ei oikein
sateenvarjo sopeudu.
Sauvoilla on niin hyvä kävellä, kun selkä pysyy suorassa, ja on mielestäni paljon jaksavampaa kävellä.
Siis nyt vain oleile tämän päivän ja luen lehdet, jotka ovat jääneet lukemattomina tuohon kasaan.
On ihan paikallaankin ottaa joskus rennosti ilman touhupaineita.
Tuli eteeni noita sanontojakin: " Hevosten jumalat eivät välitä aasien jumalista." kiinal.sananlasku
"Akka talon pitää, akka sen hävittää." Jestas sentään tuotakin sanontaa.
Vanhoissa sanonnoissa on aika paljon viisauttakin ja osuvaa ajatusta.
Lehtiä nyt tänään vain lueskelen ja saan lehtipinkan ehkä pois.
minua tämä Islannin tulivuorenpurkaus, onko se nyt niin kovin heppoinen asia ilmalle täällä maanpäällä.
Mietin tänään myös, kuinka loukkautuvaa ihmisen eläminen maan päällä loppujen lopuksi onkaan.
Nyt valtavat ihmismassat ovat jääneet ilman kulkumahdollisuuksia ympäri maailmaa.
Me valitamme jos joku bussi on sitä tai tätä, ja junat lumen vuoksi eivä tule ajoissa.
Kaikki on aina syytettävää touhua, ja nyt emme voi mitään syytöksillämme luomakunnalle.
Tietysti, kun maan matosia olemme, löydämme jotain helpompaa syyttelyn kohdetta, mutta
luomakunta on ja pysyy meidän toimiemme ulottumattomissa.
Se toimii ajallaan ja tavallaan meiltä kysymättä.
Näissä miettimisissä olen tänään ihan väkisin survaillut, kun mietin kuinka pieniä me ihmiset olemme.
Sitten sitäkin, kuinka suuria pystymme halutessamme olemaan kaikkia katasrrofeja sitten
parannellessamme ja aikaan saade isojakin töitä.
Näitä suuria muinaismonumenttejakin ajatellen, kun usein pelkin käsin tehtyjä pyramideja ym.
Päivä oli kaunista, mutta nyt illalla on täyspilvisyys, ja tuulennut melkoisesti.
Nurmikko on eilisen sateen jälkeen mukavasti vihertynyt.
ovat käsittämättömiä ilmiöitä, joille ei voi mitään, nöyränä vain pitää olla niitten edessä. Ihmisetkin ovat asennoituneet ihan oikealla tavalla, rauhallisia ilmeitä on tuolla lentokentillä ja asemilla. Eikä pitkät, valvotut yötkään, ole ketään saanut paniikkiin.
Täällä sataa nyt, onneksi en ehtinyt ikkunoitten pesua aloittaa aamulla, vaikka niin suunnittelin. Vesipiskojen jäljet olisi saanut uudelleen pestä. Jospa Vapuksi siirtäisin, tai ainakin ensi viikkoon, ehtiihän nuo.
Totta on, että telkkariohjelmat ovat vähentyneet, tai ainakin ne, mitkä kiinnostaa. Formuloitten aika-ajot aion katsoa, vaikka jo tiedänkin, kuka paalulle pääsi. Se oli se suomalaisten suosikkipoika Vettel.
Hyvää viikonloppua!
aurinkoinen houkutteli lenkille. Tein pitkän keppikävelylenkin ja oli hyvä, että tein sen silloin. Nyt olisikin taivas pilvessä, siis tuhkapilvessä. Sanoivat uutisissa, että saattaa kestää Suomen päällä neljä päivää tuo luonnonilmiö.
Minä taidankin säästyä lapsenlikkapestistä. Tyttäreni piti matkustaa alkuviikosta työmatkalle lentäen, mutta tokko päässee.
Naapuri tuli tuossa illankorvassa tarjoamaan Kliiviaa, joka piti puolittaman heidän kukkasestaan. Niinpä me jaoimme Kliivian. Sain elämäni ensimmäisen tuollaisen ruukkukasvin. Katsotaan nyt, kuinka se selviää uudella ikkunalla.
Pidimme kahvikestit päälle ja onneksi oli minulla leivottua tarjottavaa, joten mukavasti meni iltapäivä rupatellessa.
Tokko ikkunoita nyt kannattaa pestä. Sadevesi voi tuoda taivaalta yllätyksiä. Odotetaan taivaan selviämistä.
Kertoivat TV:ssa, 1800-luvulla oli samainen tulivuoripurkautunut 2 vuotta. Se vasta kamalaa olisi, jos tuo harmaus niin kauan kestäisi.
mietteitään päivästä kirjoittelemaan.
Hienosti on tämäkin päivä kulunut, kun sauvalenkillä olin melkoisen pitkän matkan tuolla metsän
lenkkipolulla, joka on jo sulanut ja kuivunutkin.
Mukavaa on taas päästä kävelemään mesäteille näiltä asfalttikaduilta, jotka vielä ovat niin hiekassa,
etteivät sauvat oikein pidä vaan luiskahtelevat hiekassa.
Kaupassakin kävin tänään, kun eilen en sinne mennyt lakon vuoksi.
En oikein ollut varmakaan onko kauppa edes auki.
Päivä oli aurinkoinen, mutta iltapäivä muuttui pilviseksi ja tuulikin voimistui.
Linnut olivat tänään enemmänkin laulutuulella kuin aikaisemmin.
mutta vähän tuntui taas rankan puoleiselta tämä pihatalkootouhu.
Aina sanotaan, että älä nyt siinä niin tarkasti tai rankasti sitä tai tätä touhua ota, mutta, mutta
kuitenkin minä itse tunnen olevani "vähän" kankistunut.
Ei siinä auta toisten sanomiset yhtään.
Ei kuitenkaan auta, vaan on pirskatti annettava periksi itselleen, että näin on muorisen asiat.
On se niin kummaa, kun ei sitten millään voi joskus petratakin vaan aina on kankea.
Päivä on muuten oikein mukavasti sujunut, vielä vain kauppareissu puuttuu, mutta kauppa on
nyt niin myöhään auki, että on aikaa vähän hönkäilemäänkin ennen lähtöä.
Saa rauhassa mennä ja katsella luonnon keväistä kauneutta sekä kuunnella lintujen riemukasta
viserrystä.
Laitoin lumen siirtelemiä kiviä polunvarrella uusiksi ja suoriin riveihin, ja samalla lisäilin multaa
kukkapenkkeihin, kun sekin on huvennut lumen alla,
laitoin kuitenkin mullan vaikken vielä mitään siemeniä penkiin kylvänytkään.
Olen kokenut, että liian aikaisin kylvetyt siemenet eivät jaksa itää, siis on ihan haaskoa niitä
kylvellä, siemenistä saa mukavaa kukkavaihtelua monivuotisten mukaan ja lomaan,
haravoinnin siirsin toiseen kertaan.
Tänään oli kaunis ja mukava päivä, mutta todella kylmää oli tuuli, ihan pohjoisesta
tuntui tuuleevan, oli niin reipas tunne, kun taas sai pihalla hääräillä.
aika mukava päivä, kun aurinko on paistellut ja tuli muutama raekin tuossa iltapäivällä.
Minä onneton meinasin hukata kännykkäni, kun en huomannut, että olin laskenut sen ulkokeinun
istuimelle.
Sisälle päästyäni pelästyin toden teolla, koska olisi ollut ikävää hukata kännykän ainutkertaisia
kuvia ja tietysti niitä viestejä ja puhelinnumeroita, joita kaikkia ei ole puhelinkirjassa.
Mitään kummemmin salaisia asioita ei kännykässäni ole.
On lenkilläkin tullut käytyä, mutta tuolla keinussa oli jo lämmin ja mukava istuskella ja vain
kuunnella ja katsella ympäristöä ja liikennettäkin.
Kyllä aika niinkin kuluu varsinkin näin keväällä, kun kaikki on pitkän talven jälkeen taas niin uutta.
Vähän on ollut muutenkin niin saamaton ja nuutunut olo varsinkin tänään taas.
Västäräkkikin tuohon terhakkaana lehahti kuin näyttäen reippauttaan minulle, että puhtia,
puhtia vaan.
maalannut tänään ja välillä vilkaissut palstaakin. Pitkä työpäivä on ollutkin, mutta nyt pensselit likoamaan. ja
Hyvänyön toivotus palstalle!
Olen kokonaan siinä maailmassa
taide on niin kokonaan minut ottanut sisäänsä.
elämäni aikana jakamaan itseäni, ei vaan kahtia, vaan useampaan eri tehtävään, missä perhe on aina mennyt etusijalla.
Elämä itsessään on ottanut minut valtaansa, sitä pidän kaikkein tärkeimpänä.
täällä palstallako se onkin ?
Työpöytäni on tässä samassa, missä kone on auki, siksi tulee vilkaistua kirjoituksiakin tässä työskennellessä.
Nyt taukoa maalaamisessa ja muutkin asiat mielessä. moikka
Tänään olen ihaillut täällä kotikalliolla näitä kurkiauroja, joissa on ollut todella paljonkin kurkia.
Kuinka upean näköistä lentoa ja järjestystä.
Kuinka kurjet pysyvät aurana, ja kuinka ne osaavat vaihtaa vetokeulan lintua, joka väsyneenä jää sitten
auran taakse.
Minäpä olen tänään nyt iltapäivällä siivonnut vinttiä.
Ajattelin, jos veisin vanhoja tavaroita taas kirpputorille, kun noita mokomia aina kertyy vinttiin talven mittaan.
Nyt on paljon pihakirppiksiäkin ja niihin ottavat vaatteita ja varsinkin lasten vaatteita.
Vintin siivoaminen on aika rankaa puuhaa ja köykistelyä.
Kyllä se työstä käy.
lapsen lastani ja kovasti oli nuorimies kehittynyt oman kotinsa hoidossa.
Lapsi, joka vielä peruskoulussa sai satikutia epäjärjestyksestään tavaroissaan, oli nyt yksin asuessaan
oikein hyvin hoitanut huushollinsa.
Onko tämä ohjauksen vai esimerkin tulos en tiedä, mutta ihan hyvin on toiminut.
Kävelin kotiin ja seurailin liikenteen sujuvuutta näin kauniina kevätpäivänä.
Ei pahemmin ainakaan nyt töppäilty, ja mielestäni ajonopeudetkin olivat normaaleja.
Olisiko tämä nykyinen ikävä ja outo tilanne saanut ihmiset jotenkin miettiväisiksi ja rauhallisiksi.
Niin paljon on nyt matkoilla liikkujilla ikäviä kokemuksia ja tilanteita yrittäessään selvitä tuolla muualla
maailmassa matkustellessaan.
Voi olla jopa ruoka ja rahapulaakin monilla, jotka eivät isoilla rahoilla ole liikenteessä.
taidan taas olla tällä saitilla.
Päivä on ollut vallan ihana. Olimme siivoamassa kasvimaata. kannoimme vanhat korret ja leikkelimme hieman marjapensaita. Tuo taisi olla hieman liian myöhäistä, mutta nyt oli lumi jo sulanut niin, että pääsimme käsiksi pemsaisiin.
Maa on kylläkin aivan routainen, joten muutapa siellä ei vielä voinut tehdä.
Poikani kävi töistä tullessaan. Katselimme suvun esi-isien ja -äitien
ym:n kuvia ja koetimme sukuluettelon perusteella tunnistella eri ihmnisiä. Olen teettänyt kaikista sukukuvista kaikille lapsille omat versionsa. Heitä on alkanut kiinnostaa sukujuuret. Ikävä vain, että kaikki he, jotka voisivat kertoa enemmänkin, ovat jo muuttaneet manan majoille.
Mielenkiintoista olisi tietysti tietää entisestä elämästä. Ehkä syksyllä tapaamme sukukokouksessa sellaisia henkilöitä, jotka ovat älynneet aikoinaan kysellä ja painaa mieleensä.
Tämä nyt poikesi päivän kirjoituksista, mutta näin meni tämä päivä iltaan.
HYVÄÄ YÖTÄ!!!!
tullessani mietin, että sittenkin poikkean kirjoittamaan jotain, kun olen tällainen kirjoittamisen
harrastaja aina vain.
Myöhäisen kotiintuloni syy on, kun kävin iltavahtina lastenlastenlapselleni, että vaihteesta vanhemmat
pääsivät jonnekin.
Aikamoisen väsynyt olen, kun tuollainen pikkuipana jaksaa jo niin paljon puuhailla kaikenlaista ja
osaa jo vähän vaatiakin noihin leikkeihinsä osallistumista.
Mukavaa pienen kanssa on puuhailla, kun tulee erilaisuutta päivän muihin puuhin ja taas kotiin pääsy
tuntuu tosi hyvältä.
On niin mukava tunne, kun saa itsekseen istuskella ja lehteä lueskella ilta kahvinjuonnin lomassa.
Hyviä öitä toisillekin myöhäspiipahtajille.
tuumailee, kun on tämä tulivuori nyt innostunut purkautumaan ja siitä monenlaisia liikkumisvaikeuksia
muodostunut, että vähän tuntuu oudolta, kun nykyaikana kaikista saadaan tietoja, niin kuinka
tämä purkaus tuli niin ennakoimattomasti ja ilman mitään merkkejä, ja mietin myös sen suuremman
tulivuoren mahdollisuuksia purkautua, ja eikö siitä ole mitään tietoa,
näitä minä tänään vähän pähkäilin ja tuumin,
ja vähän tuntuu rasittavalta
ja monet puuhat puuhattu, että kyllä sitä puuhaa aina vanhempanakin riittää.
Vein tänään pienen pojan onnittelukortin postiin ja melkoisen kauan senkin kanssa rustasin,
kun en millään keksinyt mieleistäni onnittelurunoa siihen.
Aina tuntui kirjoitustyyli vanhalta ja ennenkin käyttämältäni.
Näitä onnittelurunojakin on tullut kirjoiteltua melkoinen määrä tähä ikään mennessä.
Siihenkin ehkä kyltyy ajan mittaan.
Mielikuvitus voi joskus olla niin, niin jumissa.
Niinhän runoilijatkin sanovat, ettei se runoratsu aina laukkaa, mikä ihme sitten minulla laukkamattomuus.
Minä en ole mikään runoniekka.
Nyt on sadellut koko päivän, ja se tekee ihan hyvää luonnolle.
Ja ovat koneetkin päässeet lentelemään, ja matkalaiset pääsevät kulkemaan.
Hyvä asia, ettei kauempaa pahinta kestänyt ainakaan tällä kerralla.
ilma, tuolla metsälenkillä käydessäni kastuin kertakaikkiaan.
En tajunnut ottaa sadetakkia päälle tai mukaan.
Sateenvarjoa ei sauvojen kanssa voi pitää.
En myöskään ajatellut kuinka kastavan märkää tänään sade oli.
Aika ihmeellistä on sekin, kun sateen kastelu on aika erilaista.
Joskus ainakin tuntuu, että sade ei niin kastele kuin toisinaan taas kastelee.
Ovat ne sadepisaratkin erilaisia joskus sumuisia, joskus tosi kastelevan suuria.
Tavanomainen on nyt ollut päiväni vain sisätiloissa iltapäivä kulunut.
Tänään on minulla vaihteesta saunapäivä ja mukavaa olikin jo päivällä käydä saunomassa.
Aurinko paistoi pesutupaan ettei valoja tarvinnut laittaa.
Löylypuolella on aina pimeämpää eikä sinne kirkasta valoa kaipaakaan.
Hämärässä löyly tuntuu lepposammalta.
Saunan jälkeen kuuntelin suurten ikäluokkien toiveiskelmiä ja lueskelin taas paksuksi pinkaksi
kertyneitä aluelehtiä.
Kyllä niissä juttuja riittääkin.
Urheilusta ja sähköasioista kerrotaan aika paljon näissä vanhemmissa lehdissä.
Kahvi on aina mieluinen juoma saunan jälkeen ja tietysti tuo Perliinin munkki.
Eihän noita kahta voita juuri mikään, ei ainakaan saunan jälkeen.
tämän tunteen, että näin vanhempanakin ihminen alkaa tosi paljon ikävöimään jotain, joka
on ollut juttuseurana jo pidemmänkin aikaa.
Onko se vain kevät vai onko se jotain kehittyvämpää tunnelatausta jo matkan varrella olevaa,
joka sitten keväällä saa suuremman ikävän aikaan.
Mene ja tiedä, mutta minä olen tänään ollut juhlimassa.
Olen ollut ystävättäreni syntymäpäivillä ja olivatkin oikein piristävä ruiske tähän kevään tunteeseen.
Paljon oli tuttuja, ja mukavaa oli heidän kanssaan vaihtaa heidän kuulumisiaan.
Siinä kyllä "papupata porisi" ihan sanonnan mukaisesti.
Naurettiin ja laulettiin ihan sutjakkaan tyylisesti.
Ei kellään ollut hampaankolossa mitään.
On mukavaa keskustella kaikenlaisista asioista kiinnostuneiden kanssa.
Mitään asiaa ei jääty jauhamaan, ja tarjoilukin oli hyvää, mutta ei pääasiana.
Todella vaihteleva syntymäpäivä pitkästä aikaa.
Tänään olen ollut kiertelemässä kirppiksiä joka puolella aluetta, todella paljon on ollut väkeä liikkeellä ja autoillakin kulkijoita, on ollut lapsia ja vanhempiakin ihmisiä melkoisesti kiertelemässä,
ilma on ollut aurinkoinen vaikka kylmätuulinen,
muutaman sateisen päivän jälkeen on ollut muutenkin mukava ilma liikkumiseen,
mikäs tässä kesää kohti ollaan menossa kovaa vauhtia ja Vappu näkyy jo oven takana,
pikkulinnutkin ovat tänään taas iloisesti laulelleet ja huhuilleet kumppania.
Kiertelin tuolla metsäteillä sauvojen kanssa ihan vain katselemassa ja kuuntelemassa luontoa.
Oli vielä varjoisemmissa notkelmissa luntakin.
Linnut olivat tänään oikein laulutuulella auringon lämmön mukaan.
Metsässä oli aika tuuletontakin.
Polkuja oli ristiin ja rastiin, ja vieraampana kulkijana olin yhdessä vaiheessa hieman epäselvä
polun suunnasta.
Polut kääntyilivät ilman mitään suuntajärjestystä ja näin ollen veivät aika kauaksikin toiselle
suunnalle.
Kyllä kaikki sitten lopulta selkenivät ja pääsin oikealle polulle.
Siinä kierrellessä matkaa tuli melkoisesti enemmän kuin olin ajatellut.
Kotiin tullessani olin melkoisen väsynyt.
Jalat olivat ihan "poikki" sillä välillä maastopolku oli aika pehmeää ja raskastakin kävellä.
Loppu hyvin kaikki hyvin, sanotaan.
hyvilläni matkani peruuntumisesta viime tingassa. Eräs eläkeläisyhdistys paikkakunnaltani teki kevätretken Brysseliin. Tänään sain kuulla, että eivät päässeetkään kotiin sovittuna aikana, vaan kolme päivää olivat joutuneet odottamaan kotiin pääsyä. Erilaisilla kulkuneuvoilla olivat matkaa taittaneet. Syynä tulivuoren purkaus.
minä kävin Espanjassa ja sattui niin, että loma loppui ihan viime tipassa ja pääsin kotiin.
Minä olisin ollut toisin päin, kun olisin jäänyt sinne, onnen myyrä, kun olisin saanut nauttia lisälomaa ja asuntokin oli ilmainen, että olisin elellyt kuin herran kukkarossa.
Sitten harmitellessani mietin, että olisi loma voinut loppua juuri niin, että olisin ollut vaikka matkalla
kotiin ja joutunut jonnekin Pariisin odotuksiin tai minne joutunutkin.
Eipä kovin hauskaa olisi ollut.
Oli kuitenkin mukavaa, kun pääsin nipin napin ajoissa kotiin.
pyykkipäivä taas, niin kuin aina on ollut, mutta nykyisin aina vain väsyneempi olo pyykin vinttiin
viemisen jälkeen.
Rappuja on sentään aika paljon, kun hissiä ei talossa ole, ja pyykkitupa on kellarikerroksessa.
Jossain vaiheessa on ostettava pesukone, mutta sittenkin vielä pyykki on vietävä vinttiin kuivumaan.
Näin ollen pesukone ei paljoa auta jalkaväsymiseen.
Lastenlapsiakin tänään piipahti luonani ja toivat minulle kauppatavaroita, kun on liikaa pyykin jälkeen
vielä lähteminen kauppaan.
Kantamista tulee sieltäkin aina aika paljon.
Muuten ilma ulkona on ollut aurinkoinen, ja kyllä tuo tuuli on vielä tosi kylmää.
Olisi kävelylenkkikin ollut mukava asia, mutta sekin nyt jäi tekemättä.
Oli todella lämmin iltapäivä ja tuulikin oli mukavan tuntuista.
Päivällä kävi luonani naapurin emäntä ja juttua piisasi, kun pitkästä aikaa satuttiin yksiin.
On iyhmeellistä, että joidenkin kanssa juttua tulee vaikka maan kivestä, kun toisten kanssa juttelusta
ei sitten millään meinaa tulla mitään.
Toisten kanssa taas juttu luistaa vain kun koko ajan kyselee asioita ja niin kuin onkii puheenaiheita.
Toiset taas höpisevät koko ajan niin ettei toinen saa suun vuoroa saa.
Ehkä se on samaa kuin tämä kirjoittaminenkin, toiset voivat kirjoittaa ettei sivut riitä, ja
toiset vain muutaman rivin jos sitäkään.
Aika mainio tutkimusalue olisi tämäkin.
Vieraan lähdettyä, lähdin minäkin vuorostani kyläilemään.
Kaupassa kävin ja sinne oli saatu paljon einestavaraa ja leipääkin oli, mutta maitopuoli oli tässä kaupassa vähän vajaa, maitoja puuttui.
Kuivamuonaa oli yllin kyllin hyllyissä ja juomiakin hyvin.
Ei itselläni ole vielä ollut haittaa tästä lakkotouhuilusta.
tuli tänään taivallettua kerhosta kotiin.
Olin todella älläkällä lyöty, kun kerhosta lähdettyäni huomasin, että hei, bussit eivät näytä kulkevan ollenkaan.
Eihän siinä muu auttanut kuin lähteä tarpomaan jalan ja onneksi olin laittanut tennarit jalkaan.
Aika ihmeelliseltä tuntui sattuma, kun olin ensimmäistä kertaa tutustumassa tähän kerhotoimintaan,
että saan sitten kävellä tosi pitkän matkan kotiin.
Bussilakko tuli niin tietämättömästi.
Kantamistakaan ei nyt sattunut olemaan, kun kaupassa en siellä käynyt ja
siellä olevista toripöydistäkään en sattunut tavaraa ostamaan.
Kyllä tuntui mukavalta kotioven avattuani istuutua sohvalle ja siinä leputtaa jalkoja ensi avuksi.
On aika raskasta kävellä tällaista matkaa näin yllätäin ja ihan pakkona.
On vain taas mukavaa olla ihan omissa touhuissa kotona.
Vielä hereillä, kun 40 km pyöräilyn jälkeen torkut otin. Kerran pari kesässä olen polkenut kylään Turusta Naantaliin. Se on ikäänkuin testi; vieläkö jaksan ja selviän siitä.
Mennessä oli tuuli vastainen ja kun talven jälkeen kunto on huono vielä kehno, kovin oli raskas menomatka. Ikinä se ei ole minulta ennen näin kauan aikaa vienyt, että ihan kaksi tuntia ja 10 minuuttia.
Mutta perillä voimat palautuivat ja paluu myötätuulessa tuntui kuin alamäkeen olisi ajanut. Eikä aikaakaan mennyt kuin tunti ja vartti.
Kyllä kropassa tuntuu, mutta hyvä on olo. Kun petiin kellahdan, niin eiköhän uni maistu.
Pyöräillessä aistii kaikki paremmin. Voi kuinka tien vierukset olivat keltaisenaan leskenlehtiä. Raision jäteveden puhdistamo ei enää haissut, kun ohi ajoin. Heidän likavetensä on nyt ohjattu Turkuun Kakolan kallion sisään putsattaviksi. Raision lahdella onkimiehet kkoettivat kalaonneaan, kypäräpäinen mies kuokki maasta onkimatoja. Siinä veden äärellä oli mukava ottaa termarista kahvia ja lepuutella jalkojaan, jotka tuntuivat hyytelöltä. Näkyi Pernon telakalla rakennettavan isoa risteilyalusta vielä, jatkotilaukset ovat epävarmoja.
Olin tänää alueellamme kierroskävelyllä ja katselin kuinka monet ovat saaneet jo pihojaan
kuntoon.
Niissä on paljon käännelty maata kukille ja paljon on istutettu jo krookuksia, liljoja, tulppaaneita,
ja jos jonkin näköisiä kukka-alkuja.
Asukkaat ovat saaneet pihat haravoitua ja todella näyttää siistiltä kaikkialla.
Yleiset kadunvieret ja nurmikkoalueet ovat vielä monin paikoin ihan haravoimatta,
mutta Vappuna monet pitävät yleistalkoita koko yhteisellä alueella.
Mukavaa oli ihan rauhallisesti kävellä ja katsella, vaikka vähän sadetta vihmoikin, oli kuitenkin
tuuletonta ja lämmintäkin, vaikkei aurinko paistanutkaan koko päivänä.
Tänään kävin viimein siinä ajokortiuusimista varten olevassa lääkärintarkastuksessa, ja hyvinhän
se meni, kun monet vuodet olen samalla lääkärillä käynyt, että tuttu olen hänelle käyntihistoriassa.
Valokuvat vielä pitää hommata, ja sillä kait sitten asia onkin selvä. Aina näitä paperihommia vähän
jännitän, kun niin monia papereita saa kerätä.
Päivä muuten onkin ollut aika tapahtumarikas, kun olin pienen pojan kanssa vappuostoksilla, ja siinä
sitä juoksemista riitti sinne ja tänne katsomaan ihmeitä.
Eikä se meno niin kovin hidasta ollut, kun pikkumiehellä oli vauhti päällä, ja piti päästä joka ikiseen paikkaan, eikä minun kankeuteni siinä mieleen pikkumiehelle aina tullut, vaikka vähän väliä yritin
muistutella siitä.
Kotiin päästyäni olin todella päivätyön tehneen tuntuinen, eikä muu auttanut kuin ensin sohvalle pitkälleen ja sitten vasta muihin iltatouhuihin, onneksi reissussa kävimme syömässä ettei kotona ruuanlaittoon tarvinnut ryhtyä.
taivallus.Olisko yhdet ja ainoat jalan tai kirjoitelman jäljet taas piirretty hiekkaan.
Tyhmemmälle menee jakeluun,minulle ei.
Saapi sitä ajatelmiaan tuoda julki ja vaikka tuleva kirjailija sepustuksiaan julki toisi,kuka tietää.
Ei toista kahvipirttiä kiitos
kahvittelupirtti riitä. Olin kuuntelemassa Retuperän soittokuntaa Otaniemessä. Soittivat ihan mukavasti, mutta jotenkin tunnelma oli vaisumpi kuin koskaan. Ovat tainneet teekkaritkin vähentää tuota juomalla ilonpitoa. Siitäköhän se johtui, että oli niin vaisua.
Paistoinpa tuossa illansuussa munkkirinkilöitä ja melkein tulivat sen tien syödyksikin. Tyttären perhe pistäytyi ja kyllähän heille maistui. Vielä kun mukaan annoin kasan niin siihenpä ne melkein hupenivat. Jäi jokunen huomiseksi.
Huomenna juhlimme koko suvun voimalla. Menemme konserttiin ja senjälkeen syömään.
ILOISTA VAPPUA !!!!!!!!!!!!
ja mielestäni tämä ei ole kahvittelupirtti vaan ehkä päivän menojen muistelua miettien.
Kahvipirttiä en ole lukenut, se on kai piirien luonnos kirjoitusnimistä päätellen ja pituuksista. Itse
lueskelen niitä ja näitä kirjoituksia ja joskus repustan jotain itsekin joukkoon. Pidän lyhyemmistä lukemisista ja niitä sitten joskus, kuten jo kerroin, käyn läpikin. Harmittelen vain näissä "piireissä" olevia oletuksia, että jotain on kielletty ja jotain vain sallittu. Tämähän ei voi pitää paikkaansa, koska itse tiedän nettin olevan kaikille vapaa. Ainoa kielto on nimittelyt, rivoudet ja sukupuoliloukkaukset tai kuinka sitä alaa sanotaan.
Lueskelen myös 40 , 50 , 60 , 80 ja noita tavallisia asia kirjoituksia, todella mielenkiintoista kirjaltamista joissakin ja ihan hyvää asiaakin, -mielipiteiden vaihtoa.
mutta eivät ne Vaput juuri koskaan, ainakaan muistamani mukaan, lämpimiä ole olleet.
On vielä niin aikaista kevättä, kun maa on kylmä ja vedet myös. Minä kävin vähän nuuhkaisemassa ulko
ilmaa ja sitten sisälle.
Nyt löhöttelen ja välillä käyn kirjoittelemassa jotain, mitä mieleen tulee, ei näin lepopäivänä oikein
muuta huoli tehdäkään.
kun kävin kierroksen kävelemässä, niin vähän enemmän kuin talon ympäri, ja tuuli oli todella kylmää.
Paljoa ei näkynyt ihmisiä, mutta kai se johtunee siitä, kun kaupat ovat kiinni ja monet lakittamassa
Havis Amandaa.
Näytti siellä lakitushommassa taas olevan niitä reippaita altaassa kahlaajia, ja kait sitten nuhamiehiä
vähän ajan päästä.
Mikäs siinä, jokainen taklaa tyylillään, minä puin päälleni vielä hyvin, ihan talvitakin vedin niskaani,
ettei vain tarvitse kevätflunssaa kärsiä, sehän on niin pitkällistäkin.
Tänään on taas laiskotuspäivä.
kului Vappu minun vietossani.
Paljon paistoin muuripannulla isoja lettuja.
Lettukestit ovat minun kesätouhuiluuni kuuluvia.
Pannunpohjalettuja on mukava paistella pihalla tai terassilla, kun nykyisin on sähköllä lämmittämisen mahdollisuus tässäkin hommassa.
Vappu oli kylmää, mutta aina vaatetta saa päällensä vaikka kylmää olisikin.
Lapset pitävät kovasti letuista, ja kun ulkona saa syödä ensimmäistä kevätkertaa.
Terassilla ei sadekaan haittaa, vaan antaa vieläkin paremman tunnelman.
Kauppakierroksille lähdin, kun ajattelin päivän kuluvan taas silläkin lailla. Ei ollut paljoa ihmisiä näin maanantaipäivän mittaan ostoskeskuksessa vielä, kai niitä sitten niitä sitten illemmalla on pilvin pimein, kun tuo lakkoilukin tuntuu vain jatkuvasti painavan päälle.
Käväisin lähtiessä ruokakaupankin puolella, ja tosi yllättynyt olin, kun jo silloin oli hyllyissä tosi tyhjää lihalaatikko ja kaikissa pikaeinesvalmisteissa. Eräälle ostoja tekevälle rouvalle ihmettelinkin asiaa, ja hän arveli se johtuvan vielä rästissä olevasta tuotannosta.
Kotiin tullessani radiossa kerrottiinkin lakkotilanteiden jatkumisesta.
Ne ovat varmaan nuo ahkerat hamstraajat sitten edelleen juonessa mukana, ja määrätyt tavarat viedään nopeasti omiin korjuihin.
Näinhän se aina toimii erikoistilanteissa.
on tämä elintarvikelakkotoiminta, kun koko ajan ostajana saa olla skarppina, kuinka lakko toimii.
Tänään taas minä sain kuulla, että ensi yönä olisi joku lakko taas alkamassa.
Tavallinen ostaja ei enää pysy tietoisena siitäkään, keitä nämä lakkoilijat kulloinkin ovat. Tietysti tämä tapa on tarkoituksella tällaista, ettei oikein selvillä oltaisikaan.
Tänään en ole kaupassa käynyt, mutta eilen oli jo ison kaupan tiskit aika tyhjiä einesossastolla.
Banania poskeen sitten vaan, kun sitä näyttää olevan.
Bananillakin toimeen tulee nälkätunteeseen, ja juotavaa kun vain riittää, ja vettäkin on.
Ilmat ovat kylmiä, ja luntakin tuli, mutta aina vikalumi sataakin "takatalvena", ei tämä ole erikoisuus.
Hyvä, kun lumet tulevat pois, joskus sataa kesäkuussakin.
Tänään jaksoin imuroida tämän sateisen päivän vuoksi varmaan.
Mukavalta sitten tuntuu, kun moisen homman on saanut tehtyä, ja on olo niin ahkeran oloinen.
Tuo aloittaminen on niin kiven takana nykyisin.
Kaikkea vain siirtää ja siirtää päivästä toiseen ja harmittelee tekemättömyyttään.
Kuuluu kait tähän ikään jo.
Sitten homma sujuu kuitenkin ihan hienosti.
Ja on niin, niin tyytyväinen olo, ja mietii miksi taaskin piti venutella työn kanssa.
millään ei viitsisi aloittaa sellaista mikä nuorena meni kuin tyhjää vaa.. Tänään satoi räntää täällä eteläsuomessa ja luin hyvää kirjaa ja ajattelin, kaatuuko maailma vaikken tee mitää hyödyllistä tänään. Ei se kaatunut, hernesoppa muhii liedellä huomiseksi ja ihan hyvä on mieli! Hyviä öitä kaikille!
ja sillä sipuli tuumaili kaverini naisten 10:n kävelyn jälkeen hikisenä ja tosi väsyneenä.
Kuinka ihmeesä toiset jaksavat sellaista harjoittelua ja sitten tuollaisen valtavan kävelyn runttaavat läpi.
Minä en moisia saavutuksia ole edes miettinyt suunnitella. Ei voi muuta kuin hattua nostaa kaikkille heille.
Minä kierrän vain korttelin ja sillä siisti, ja joskus sekin tuntuu liian pitkältä jos tekee lisäkorttelin siihen vielä.
Tänään on ollut paljon linnunlaulua ilmassa, kun nuo pienet linnunpoikaset ovat alkaneet lentelemään ja laulujaan harjoittelemaan.
Päivä on ollut aika lämmin ja aurinko on paistanut välillä reilustikin.
Juhannusruusut ovat koko komeudessaan kukassa pensaan täydeltä ja voi sitä tuoksua.
miksi Suomessa lakkoillaan, no ei se ole ihme kun nytkin tulee tiedoitusvälineistä ,kuinka etelässä on asiat paremmin , ja eivät sittenkään aio luopua suosiolla,siellä onkin asiat hoidettu ajoissa kuntoon . Jotkut Pankkiirit ja poliitikot nyt sitten sais kärsiä nämä Kreikan munaukset ,valetta syötettiin kun pyrittiin Euroopanunioniin, ja että kansan talous olisi ollut kunnossa.
Sitähän on näin jälkikäteen turha ihmetellä ,kun ei otettu paremmin selvää silloin kun sen aika oli.
Jäljessä ollaan me pohjosen työläiset. Vaikka tänne tuleekin kaiken maailman hampparit ja rikolliset hakemaan sosialitukea, laittaisivat omassamaasaan asiat hekin kuntoon . Ne tulee koska ei tartte tehdä työtä leipänsä eteen.
No nyt saatämä vi,,,,taminen riittää,tulihan siinä nyt yhden päivän osalle.
suomalainen ajattelemattomuus ja toisten perässä kulkeminen, joka usein johtaa vääriin ratkaisuihin,
kun omaa ajattelua ei osata käyttää ja oman maan parhaaksi.
Aina olemme mukamas riippuvaisia toisten ajattelusta.
Mutta, -kuka se kissanhännän kohottaa ellei kissa itse-, on kaikessa hyvä ajatella kuitenkin ensin itseä ja omaa maataan ja sen jälkeen sitten myös muita.
Jotenkin minustakin tuntuu, että meillä ajatellaan aina vähän enemmän muita maita kuin omaa.
Onko se sitten jotain, että taskin toiset ajattelisivat meistä hyvää, vaikka eivät nämä toiset meille lakkia
siitä nosta eivätkä kiitäkään.
Tunetaanko me todella, ihan kansana, alemmuudentunnetta muita maita kohtaan emmekä osaa olla itsenäisiä ja rohkeita ajatteluissa, vaan kierrämme ajattelun aina -mitä muut meistä tykkäävät- tyyliin.
Tämä ei ole minulle outoa nyt eikä ole ollut ennenkään, nykyisin vain muun mailman ajattelu on lisääntynyt
ikävällä tyylillä.
On tullut niin hemmetin tärkeäksi tuo -mitä muut ajattelevat-, ja kuitenkin on ihan varmaa, että muut viis veisaavat meistä.
Osaavat vain vedota meihin itselleen jotain saadakseen ja päästäkseen itse vähän vähemmällä.
Kun mietin, että voisiko meillä tehdä samaa, lähteä viemään muualle köyhempiämme, ottaisivatko he vastaan yhtään kummemmin meitä, olisi hyvä miettiä asioita näinkin päin.
Ajattelu meinaa aina nykyisin minullakin solua näihin mietteisiin.
Mutta on ikävienkin ajatusten purkaminen joskus ihan paikallaan.
Tänäänkin tuolla ulkona kävellessäni mietin, kuinka hiljaista on vaikka ei ole vielä varsinaista loma-aikaa.
Asteita on 10 paikkeilla, mutta lisää vaatetta hain kotoa päälleni, kun ulos lähdin.
Tuulikin on melkoista, että sekin lisää vielä kylmyyttä.
Mutta on mukavaa, kun ei tarvitse tarpoa lumessa eikä valtavassa kadun hielkkakerroksessa.
Ei tarvitse pukea ihan karvalakkia, talvitakkia ja raskaita talvikenkiä ylleen.
Ihan kohta on kesä ja lomat tulossa.
http://www.youtube.com/watch?v=1UiE188FP-0
Kaiken puutarhatöiden vastapainona nyt suihkuun ja tukan föönaukseen. Illalla Franz Lehar'in Iloinen leski operetti viihdyttää Ooperassa.---- Tässä kauneinmia kappaleita:D
Kiitos! { Oppisimpa minäkin tuomaan lemppareitani }
Olin tuolla asemalla kävelemässä, ja kylmää tuulta oli sielläkin. Onneksi hiekkaa ei enää lentänyt.
Ei ollut kovin paljoa ihmisiäkään liikkeellä tavanomaiseen verrattuna vähemmän. Isot kaupat olivat osahyllytyhjiä, mutta löytyi vielä ruokatarvikkeita, ja kuulin, että Hakaniemen hallissa on ihan hyvin kaikki jopa kalaakin normaalisti.
Jonain päivänä käynkin siellä pitkästä aikaa katsastamassa, kevät tuo taas tänne keskustaankin kiertelemään.
Täällä on kesälomien aikaan ihan mukavan hiljaista, ja Juhannus on aina ollut kaupungilla hiljainen.
Tänään kiertelin täällä ja kassini tuli aika täyteen kaikenlaista ostosta.
Päivä kului näin ja kotiin oli mukavaa päästä ja keittää hyvät kahvit.
enpä oikeastaan muuta keksinyt kuin että kävin trveys k. reseptiähakemassa ja ihmettelin ku hoitsu ei löytänyt minun reseptiä vaikka jo mennäviikolla sen jätin uusittavaksi.
Onneksi siihen tuli vanhempi hoitsu vaikka edelliselläkin hoitsulla oli ikää melkoisesti, tämä vanhempi hoitsu löysi reseptini heti.
Nyt ajattelenkin että onko nykyisin työhön tulevilla ihmisillä lainkaan ällyä.
http://www.youtube.com/watch?v=4eQYnWuHlHA
Viehättävän Oopperaillan päätteeksi vielä Franz Lehar'ia. Töölönlahti lepäsi peilityynenä, vain valot välkkyivät kuvajaisena.
Eipä tänään muu auttanut kuin aloittaa siivoaminen. Aurinko ulkona paistoi täydeltä terältä, ja
mielelläni olisin mennyt vaikka pihaa ropsimaan, mutta ei auttanut siivota piti.
Sunnuntaina on äitien päivä, ja luvassa on kyläporukkaa.
Eihän tässä niin kovin likaista ole, mutta tulipa taas eteenkin päin puhdasta, kun näin kesäaikkan
on niin monenlaista muutakin touhua.
Sitten jaksoin vielä käväistä kaupassa, ja siellä oli entiseen tyyliin tyhjiä paikkoja hyllyissä.
Tavaraa oli kuitenkin eri hyllyköissä ja laaduissa.
Melkoinen kantamus tuli kuitenkin ja sitä raijatessani vähän väliä piti pysähtyä, jolloin katselin
lintujenkin touhuja.
Oli ilmestynyt valkovuokkoja notkelmaan, ja kottaraisiakin oli pesäpuuhissaan.
Valkovuokot ovat aina Äitienpäivän ensimmäisiä kukkia ja lasten tuomisia äidilleen.
Ne ovat olleet kautta aikain lasten riemulla haettuja kukkia.
Hiljakselleen pääsin sitten kotiin ja hyvin väsynyt olin päivän touhuista.
on kyllä tarpeen silloin kun on enemmän kannettavaa, tutulta tuo väsymys kuullostaa kun ne ostokset pitää latoa taas jääkaappiinkin ja alkaa valmistaakin jotakin suuhunpantavaa.
Kärryt kulkevat tosi kevyesti, säästä toki itseäsi vähän!
JK. Reipas olet ollutkin tänään!
on todella hyvä asia, mutta minulla on siinä taas vaikeuteni, kun usein lähden sauvakävelemään ja sitten
mietin, että jospa kävisinkin kaupassa samalla reissulla ja tietysti aina tulee ostettua vähän enemmänkin kuin ajatteli.
Sitten on vain jaksettava, ja kuinka aina kaupassa käydessä tuleekin sitä tavaraa enemmän kuin on tarkoitus ollut, aina ennen minäkin käytin ostoskärryä, mutta nyt olen laiskistunut lähtemään uudellen kauppaan.
Tulee niin monenlaista hankaluutta esille ja miettimistä, mikä olisi paras ratkaisu.
Tänään minäkin kävin kävelemässä, kun oli todella aurinkoinen päivä, myös kävellessä katselin lintuja
ja niiden kevätpuuhia. Lämmintä ei kummemmin ollut, kun tuo tuuli vain edelleenkin on niin kylmää,
liina päähän on vielä tarpeellista.
on ollut tänään sateen lisäksi. Ei yhtään ole huvittanut mennä ulos. Päivä on ollut vielä niin pimeäkin,
että valojakin on ollut pakko käyttää.
Aika nopeasti päivä on kuitenkin kulunut ihan tavannomaisissa touhuissa. Tuli vähän taas luettua tuota
lehtipinoakin metalammaksi, kun kauniina päivänä ei siihen hommaan viitsi ryhtyä. Se on ihan omiaan
touhu tällaiselle päivälle.
Käväisipä tuossa jälkipolvikin ja oli todella saanut vettä niskaansa, kun oli kuin uitettukoira ihan sanan varsinaisessa merkityksessä. Manas siinä, että kaikenlaisiin ilmoihin hänenkin tulee lähdettyä.
Oli todella mukavaa nähdä ja jutella.
45 vuoden takaa. Kysyin, että häviääkö teiltä esineitä nykyään? Eräs vastaus oli, että ei häviä, kyllä ne yleensä parissa päivässä löytyvät.
Huomenna on äitien päivä ja se tuo porukkaa meillekin, ja minä jo laittelen kaikkia tarjottavia esille.
Tämän touhuilun merkeissä päivä onkin sujunut.
Kävin kaupassakin tykötarpeita etsiskelemässä huomista päivää varten, ja siinä reissussa tietysti aina tuttujakin kohtaa ja sitten jutellaan.
Aika kuluu joskus pitkäänkin, tänäänkin oli niin hyvä päivä istuskella ulkosalla, ettei jutuista loppua
meinannut tullakkaan.
Siinä sitten sivuttiin kaikkia kevään tapahtumia ja ilmoja, varsinkin kylmiä ilmoja vähän ihmeteltiin.
Äitien päivä muistettiin oleen aina kaunista, kylmää oli viimeäitienpäivänäkin.
Valkovuokot kuuluvat äitienpäivään, kun lapset niitä poimivat aina silloin. Nyt tuntuu niitäkin olevan aika vähän, onko tuo hiekka ja ojanvarsien ruohon ajo vienyt niitäkin samoin kuin leskenlehtien kukintaa.
Molempia on tänä keväänä näkynyt aika vähän.
ja näin hiljalleen ajelevan limunsiinijonon, ensin ihmettelin mikä jono on, kun en ollut sattunut kuulemaan enkä lukemaankaan tästä jonosta, ja sitten sain kuulla veteraanien ajelluttamisesta,
hieno asia, ei heitä liikaa muisteta ja varmaan monelle vielä mukavalta tuntuva tapaus,
läpi kaupungin näkevät erilaisia tuttuja ja uusia tuntemattomiakin paikkoja.
Kävelin minäkin ihan vain katsellen ympäristöä, mietein, että joskus pitää lähteä raitiovaunuilla kiertämään
ympäri Helsinkiä ihan vain nähdäkseni uusia rakennuksia ja alueita.
Niin paljon on tullut uutta ja muutosta kaikkialle.
ei ainakaan täällä kaunista ollut, kylmää ja sateista oli koko päivän. Vieraita tuli ja meni lahjainkin
kanssa. Pikkuväkin lauleskeli ja antoi hauskoja omatekoisia korttejaan.
Ihan mukavasti päivä kului, vaikka vähän pelkäsin jaksamistani ja muutenkin olen vähän
äitienpäivävastainen, kun nykyaikana vierasilla käydään ja tavataan useinkin.
Ennen oli eri asia, kun usein ainoa juhla oli äitienpäivä ja muut koulun järjestämät juhlat, jotka olivat
lähellä.
Usein äitien ainoa vapaapäivä olla pois kotiaskareista, ja kaikista riemullisinta oli seurata oman jälkeläisensä esiintymistä koulun ohjelmaesityksissä.
Olinhan siellä usein minäkin.
oli tämä äitienpäivä, mutta eipä tuo tahtia haitannut. Lapset perheineen pistäytyivät kukkakimppuineen ja lahjoineen. Olin tehnyt täytekaakun ja leiponut vähän muutakin. Ilo oli taas tavata kaikki koossa.
Sain Skype-laitteet ja nyt voin sitten kuvan kanssa soitella. Harvalla vain on mahdollisuus olla vastapelurina, laitteita on nirkosesti ystävilläni. Lapset koettavat pitää minut ajan tasalla noilla teknisillä laitteilla. Pelkäävät, että putoan muuten kärryiltä. Saattaisihan se niin käydäkin, nyt tässä on vain pakko tsempata.
Hyvää Yötä vain kaikille!
kun kirjoitussormia taas niin kutitti.
Äitienpäivä sujui mukavasti ja tätä jatkuvaa kylmää oli eilenkin, kai tätä samaa ilmaa on sitten melkein koko kesän.
No sitten sen näkee ajanmittaan.
Kävelylenkillä kävin tänään vaikka ei oikein mielinyt lähteä tuohon viileään ilmaan.
Tuulennut ei kummemmin joten siksi oli hyvää kävellä.
Kuljin palstamaan sivuitse, ja siellä olivat toiset palstan omistajat laittaneet palstansa jo hyvään kuntioon.
Olivat ihan rakennelleet matalia tiiliaitoja ja laattateitäkin palstansa parannukseksi ja hauskaksi katsella.
Monenlaista mielikuvisusta niissäkin vuokraajat käyttävät, ja onhan sitä kiva katsella itselle koko kesän ajan siellä touhutessaan.
Siellä oli nytkin puuhissa nuorempaakin touhuajaa.
Minä vain jatkeskelin lenkkiäni.
En täksi päiväksi keksinyt muuta kuin lähteä kiertämään kauppoja ja ajattelin, että nyt kiertelen katsellen
vähän pienempiä kauppapuoteja.
Ensin menin kukkakauppaan, ja kyllä sielläkin oli kukkalajeja valtavasti ja paljon oli koristeitakin.
Nyt on paljon parvekekukkia.
Ne ovat vielä vain vihreälehtisiä köynnöskukkia, mutta kesällä ovat nekin loisteliaita kukkaluomuksia.
Siinä kävellessäni tuli eteeni kenkäkauppa.
Kaupan näyteikkunalla oli jo tenniskenkiä, kävelykenkiä ja paljon tänä keväänä on näitä remmikenkiä.
Sandaaleja on todella hauskankin näköisiä korkeillakin koroilla.
Kauppaan en mennyt sisälle, kun en mitään ollut ostamassa.
Keskustassahan näitä pikkuputikkeja on ihan hunajaputikkiin asti.
Mukavaa on vaihteesta katsella näitä pienenpiäkin kauppoja.
Enimmäkseen käyn ostoskeskuksissa, kun kaikki on lähellä.
Näinhän sitä sanotaan ja varmaan niin onkin, ei se varjo aina voi päällä pysyä. Tänään ihan mielialakin
muuttui kevyeksi, kun tuo aurinko pitkästä aikaa paistoi ihan kunnolla.
Minulla on kasvojen iho alkanut vieroksumaan aurinkoa, niin ettei tarvitse kauaakaan olla kasvot auringossa,
kun iho alkaa ihan helottamaan punaisena. On jo ostettava tosi vahvaa auringonvoidetta.
Olen aina ollut kova auringonpalvoja, mutta ei auta, on unohdettava rannalla löhöämiset, mutta ei siellä
enää jaksakaan pitkään oleilla.
Lenkkikierroksella kävin tavanomaiseen tapaani ja huomasin kuinka vilkkaanpaa taas on.
Piristystä näkyi kulkijoissa.
Linnutkin olivat taas laulelevia, ehkä toisilla jo poikasetkin lähteneet ympäristöön.
Lupailevat lämpenevää, toivossa on hyvä elää, ja tuleehan aina vain kesempää aikaa.
Se on sen nimi, joka kysyy vastaa ja vastaa kun ei kukaan kysy!
kun nyt lopetellaan taas näitä kerhotouhuja, joka puolella on vain lopettajaisjuhlia.
Kesäaika on todella pitkää sellaisille, joilla ei ole sukulointi, mökki tai muutakaan menopaikkaa.
Kaiken lisäksi ei näin vanhempana ihmisenä kaikilla ole edes omaa autoa jolla liikkuisi kauemmaksikin.
Siis....koko kesän miettii ja funtsii, mitä tekisi.
Loppukevään kiertelen päättäjäisiä ja sitten......mitä.
Minä olen käynyt koko talven kerhoissa eri puolella Helsinkiä.
Tämä kesäpaussi on täydellinen.
On aika harmillista muutenkin, kun kesällä suljetaan toimistoja.
En ole seurannut mitä lopettelevat, mutta aina niin on käynyt ja heinäkuussa varsinkin.
Minä tietäisin "miljoona" paikka, johon Hesalaiset ja autottomat pääsevät. Ota ensin aikataulut ja sitten sopiva bussi. Niitähän riittää toisin, kuin maaseudun pikkukaupungeissa.
Kauppakeskuksissa varmasti löytyy näitä "kerhoja", siis ihmisiä kahviloissa (terasseilla), joihin voi helposti tutustua.
Luontoa (mökkeilyä) voi harrastaa päiväseltään esim. Nuuksio, Luukki, joissa on makkaranpaisto mahdollisuudet, tietenkin omin eväin.
Oma viehätyksensä on mennä myös saaristoon, ottaa onki, eväät ja hyvä kaveri mukaan.
Harmittavinta on, jos hyvät kaverit kaikkoavat muualle, eivätkä huoli sinua mukaasi. Minua taas harmittaa, että muutin pikku kaupunkiin, josta ei pääse mihinkään, kuin omalla autolla, eikä sekään yksin ajellessa kiinnosta.
Siksi istun (makoilen petillä) lukien, tietenkin ruokani laittaen, eikä mitään valmisruokaa, vaikka yksin asunkin. Aamullakin paistoin sämpylät.
On minullakin onki (madot puuttuu), Pyhäjärvi on lähellä, vain puolisen km, mutta kannustaja, siis kaveri puuttuu. Ilmeisesti sama vika "Rahikaisella"?
on harmittavaisinta, kun se kaveri puuttuu.
On näitä tuttuja ja jonkinlaisia kavereitakin, mutta ei sellaista, joka vain lähtisi minun matkaan.
Kerhojakin voi olla, mutta siellä ei näin kesällä oikein jaksa aina kököttää.
Minä ainakin olen liikkuvainen tässä lähi ympäristössä, ja monet tutut ovat jo huonoja jaloistaan ja
tällaisia autottomia.
Näin kesällä olisi mukavaa vuokrata auto, mutta se tosi kallista.
Tässä nyt valittelen, mutta on vanhemmalla ihmisellä monia itsestä riippumattomia vaikeuksia.
Mutta päivä kerrallaan toivossa, että kai tässä mukavaakin kesälle järjestyy.
Tänään paistaa aurinko todella täysin siniseltä taivaalta, ja sekin on piristävä asia.
Mukavaa ehtoon jatkoa
Kaunista päivää pitänyt varmaan kaikkialla, olen ollut taas tosi pitkällä sauvailulenkillä tuolla metsäteillä risteillen myöskin vain yksikseni, mutta yksin on mukavaa kävellä, kun saa pitää oman rytminsä,
kävellä ja istuskellakin jos hyvä paikka löytyy.
Joskus tulee käveltyä liian pitkä lenkki, että on tosi väsynyt loppupuolella.
Aina en muista ottaa pientä tetramehua taskuun, ja silloin väsymys iskee nopeammin
sokerivajauksen vuoksi.
Huominen Helatorstai on minulla ihan suunnittelematon päivä. Lupaavat kaunista ja silloin pitäisi olla
ulkona, vierailutkin tuli tehtyä Äitienpäivänä.
Monet tutut lähtevät ensimmäisen kerran mökille, katsomaan mökin kuntoa talven jälkeen.
Näin lumisen talven jälkeen he lähtevät vähän yllätyksiäkin odotellen.
Niin, ja minä vaan tiskaan astioita, ja luudalla lakaisen lattioita tuli mieleeni omista suunnitelmistani,
jotka ovat niin kovin epämääräisiä.
olen koko kesän ajaksi ja olen tänne kirjoitellut aina silloin tällöin näitä päivämietteitäni,
nyt on todella mukavaa siirtyä erilaisiin ympyröihin ja touhuiluihin.
En ota mitään nettikonetta mukaani.
On siellä minulla kännykkä ja radio, ja luonnon ääniä on koko kesän.
Mukavaa kesäaikaa kaikille tämän sivuston käyttäjille!!
Olaan varovaisia auringon ja liikkumisen kanssa.
Tervemeno ...mölille...he, ha hi hoooo
viikonloppuaika vain reissussa rehvastellen, sukulaisten passatessa ja kyyditessä katselelemassa
ympäristön muutoksia tuolla maallakin. Todella on hellettä riittänyt varmaan melkein kaikkialla.
Itse olen ollut aivan uupunut, kun ei tunnu enää vanhempana kovaa hellettä kestävän. Auringon otossa
on oltava varovainen siis ainakin 20 voide oltava ja ehkä enemmänkin.
Minä sain auringonihottuman kasvoihin jo helteiden alussa, ei kovin mukava tunne. Huuhtelin kylmällä vedellä kuumaa ihoa ja vähän helpotti, kun mitään rauhoittavaa voidetta ei ollut.
Oppia ikä kaikki, näinhän se on. Jalkapohista kirjoitettiin, ettei vanhempi ihminen saa kävellä paljain jaloin, kun heillä jalkapohjien iho on heikko ja ottaa likapakteedit pahana ärsytyksenä, ja jopa voi tulehtua rikkimennyt iho.
Jaa, jaa kaikenlaista huomioitavaa tulee.
Minäkin mielelläni elän kessää ja odottelen mahdollisuutta uimaan.
Se on mielestäni kesän paras elämys saada uida luonnon vesissä. En vielä tänään uskaltautunut veteen
vaikka järven rannalla hikisenä kävelin. Vesi välkehti niin houkuttelevana ja viileän tuntuisena.
On tänäänkin lämmintä ollut, mutta tuuli on edelleen kylmää.
Olen jättänyt ikkunoiden pesun myöhäisemmäksi, ja näin helteellä ja kauniilla säällä se ei oikein minua
houkuttelekaan vaan mieluimmin vain lenkin jälkeen otan lepotauon. Lämmin ilma on laiskottelulle mukavampaa kuin touhuilu. Näin vaan on minun kohdallani. Tänään varsin on laiskottanut melkoisesti.
Tämä helleaalto tuli todella nopeasti ja totuttelemattomasti. Lämpöiseenkin tottuu ajan myötä.
Sitten pyrin pesemään ikkunat vähitellen.
olen tänään ollut, ja kotiin tullessa ovat jalat todella ihan, niinkuin sanotaan, poikki, ei ollut paljoa väkeä
päivällä, mutta iltapäivällä alkoi kansoitus.
Olin hetken penkillä istumassa ja katselin siinä ohimeneviä asiakkaita, niin monenlaista hiusmallia, kenkää
ja pukeutumista siinä vilisti silmieni editse.
Katselin menijöitä silläkin silmällä, että löytäisin jotain vinkkiä kesäpukeutumiseeni, kun jotain uutta vaatetusta haluaisin taas kokeilla kesään.
Kiertelin vaatekauppoja ja kyllä vaatteiden hakeminen tässä iässä on todella kiven takana, kaikki vaatteet tuntuivat niin jotenkin ei sopivilta, jos oli liian lyhyt hiha tai liian kireä ja liian löysäkin.
Vaattepaljous on myöskin sekoittavaa, on jos jonkinlaista värikkyyttä koko putiikki.
Sitten löysin ihan sivustalta vaaterekin ja siitä yhden mieleiseni mallin, ja sattui vielä sopivankin.
Lastentarhassa oli todellinen meno ja meininki tänään, kun siellä oli kevätjuhla, ja meitä aikuisia oli
mukana lasten kanssa melkoinen määrä.
Siellä pienet näyttelivä, lauloivat ja kertoivat loruja, satuja, kertomuksia.
Oli määrätty teema juhlalle, ja kaikki koristelut ja tapahtumat kuvastivat tätä teemaa.
Olin ensimmäistä kertaa lastentarhan juhlassa ja mukavaa oli olla siellä.
Lapset olivat niin innolla ja täydellä mukana kaikessa, minne ajanmittaan häviää tämä innostus ja
riemu.
ja laitoin pihaa, kun oli ruoho jo kerennyt kasvamaan, ja ehkä tekee sille hyväääkin kevään pikainen ajo.
Ei sitten muuta kuin paikat taas illalla ovat hellänä. Näinhän tämä aina menee, työn jälkeen kipeät paikat ja väsymys, mutta tämä on tervettä kipua ja väsymistä, kun kuitenkaan kauhesti ei ole itseään runnonut.
Kotiin tullessa ja kaikki kuntoon saaneena on todella mukava mieli.
Huomenna pitäisi taas jatkaa niin paikatkin tottuisivat touhuun.
Kyllä tuota pihatouhua kesällä riittää, toisen puolen ruohot leikkaa niin toista puolta saa aloittaa.
Nyt vain juomaan jotain ja kahvit keitän ja juon voileivän kera.
on ollut tämän päivän saldo, näitä kevään ja kesän juhlallisuuksia on ihan riittämiin.
Juhlatapahtumia on ollut ympäri etelä-Suomea, että paikkakuntia on saanut ja joutunut muuttelemaan.
Tänään tuli vettäkin ihan rakeiden kanssa, vettä tuli puhdistaen iämaa ja maata.
Kasottain on tätä koivunterho mönjää joka puolella.
Oikein mukava päivä vaikka todella väsynyt olo kotiin päästyä.
Helpotus on, ettei enää iltaruokaa tarvitse laitella.
Nyt vain väsyneenä nukkumaan.
Olen ollut viikonlopun maalla ja lämmintä on todenteolla pitänyt koko ajan, tänään sitten sateita tuli enemmänkin ja auttoi monia kastelu urakasta.
Niinpä viikonloppupaikassanikin saivat helpotusta melkoiseen urakkaan, joka tietystikään ei onneksi minua olisi vierailijana koskenut.
Mukavaa oli käydä ja vähän saada rusketuksenkin alkua.
Myös meikäläiselle aurinko on aika rankkaa ja auringonvoiteen suojakerroin on korkea.
Sitten kaikista mukavinta on, että olen heittänyt talviturkin järveen, johon uimaan uskaltauduin saunasta.
On onnea saada uida luonnon vesissä.
Onnellisia ne jotka sitä voivat koko kesän harrastaa.
En minä, ikävä kyllä
Kotona taas ollaan ja mietitään kotiasiain touhuamisia.
On aika masentavaa jos nyt ajattelee sanontaa "Jos ei ole heilaa Helluntaina, ei ole koko suvena" niin
minulle on näin.
Ei minulla ollut heilaa Helluntaina eikä edes aavistuksissakaan ja siis minä olen ilman heilaa ainakin
koko kesän.
Ei taaskaan kovin houkutteleva kesä tässä suhteessa.
Voi, voi, kun niin olisi mukavaa, kun olisi joku mukava kaveri kierroksessa.
Täytyy tässä vain odotella, voihan sitä sattua sattumakin vielä.
Niin tämä Helluntai sitten meni yksikseen ja aika mukavasti kuitenkin lämpöisen ja kauniin ilman merkeissä koko viikonlopun ajan.
Ensi viikon loppuna on sitten taas näitä lakkiaisjuhlia, toisottavasti on kaunis viikonloppu.
Lämminkin saa olla, ettei tarvitse palella ulkoilma juhlissa, kun ainakin kolmen juhlat on nyt.
Tästä sitten eteenpäin päivä kerrellaan.
On ovelaa ostattamista hamstraajille, kun elintarvike lakko taas uhkaa. No, pianhan kaupat ovat katteensa saaneet, että sunnuntai aukioloajat ovat kuitatut. Siihen lisäksi kun tulee taas alv korotus vaihteeksi, niin hintojakin voi muutella mieleisekseen.
Pakkaus kokoja on jo muuteltu, siis lähinnä sisältöjä. Onkohan syksyllä myynnissä pelkkiä pahvikuoria ja sisältö pitää tilata erikseen?
viikonlopun jälkeen, mutta en hamsrannut, koska luulen, jos hamstraisin ruokaa joutuisin ihan
varmaan sitä heittämään roskiin ja se ei oikein olisi mukavaa.
Tänään on vaihtelevasti sadellut koko päivän.
Sattui sateeton aika kauppareissulleni kuitenkin onneksi. Sain kauppareissun kivasti kuivaan aikaan.
Tuuli oli kylmän puoleista, että ihan takki oli paikallaan.
Taas piti todeta kauppakassien painavuus. Olin tosi poikki kassin kantamisesta, kun ihan maitotölkitkin
tuntuvat niin painavilta.
En jaksa selkä väärässä kauppakärryäkään vetää, ja aina ajattelen ostavani vähemmän, mutta
jo kolme tölkkiä on liikaa.
Joskus mietin, olisi todella mukavaa, kun saisi sunnitella haluamansa mallista tai tyylistä tavaraa.
Sen saisi sitten viedä helposti teetettäväksi niinkuin tämän kauppakärrytyylinkin persoonalliseen käyttömalliin.
Kaiken tyylisiä reppujakin on, mutta sydämmelleni ne eivät sovi, koska paino tuntuu tuossa olkapään paikkeilla.
Ei se mitään, kauppareissu sujui ihan kommelluksitta ja se on pääasia.
Sateen jälkeen tuli kuitenkin mukavan lämmin ilma, kun eilen satoi vähän väliä koko päivän.
Nyt ovat kirsikkapuut kukassa.
Tässä lähellä ei ole tuomia, mutta ovat nekin jo kukassa, kun ilma tuoksuu tuomen kukille.
Nopeasti kaikki kukat ovat kukkimassa ja sitten vain muutamat kukat myöhemmin.
Suomen kesä on niin lyhyt ja kukilla on kiire.
Myös linnuilla on kiireensä, ja ei niilläkään lekotteluaikaa liiemmin pesien rakentamisen ja poikastensa
kanssa.
Katselin tänään kottaraisia, ja kovasti ne puuhasivat, menivät pöntöön madon kanssa ja tulivat pöntöstä
poikaten ulosteiden kanssa.
Vie mennessä tuo tullessa tyyliin, sillä konstilla hyvin ehtiikin touhuilla.
Minullakin on sama ongelma tuo painavat ostokset. Vaikka kauppa on lähellä, että voisi piipahtaa varttitunnissa, niin aina säästelen käyntejäni.
Yksi syy tietenkin on, että ei tulisi heräte ostoksia.
Maidon kantaminen minullakin on raskainta, ja siihen kun lisää perunat ja porkkanat, niin selkään sattuu. Olenkin miettinyt mielessäni, että pitäisi likalta ottaa vanhat lastenvaunut, niin olisi helpompi työnnellä niillä. Reppu minulla on liian pieni, enkä ole tohtinut matkakärryjäkään ottaa vedeltäväksi, mutta kai se pienempi häpeä olisi, kuin lastenvaunut.
Siinä olisi suunnittelijoille bisnes, kun tekisivät kokoontaitettavat ostosrattaat, vai pitäisikö jo valmiiksi hankkia rollaattori kauppareissuille. Nauraisivat nuo naapurit sillekkin, koska muuten liikun viellä aika reippaasti.
olisikin hyvä keksintö tuollainen kevyt työnnettävä koppa tai sen tyylinen, joka myös kulkisi hyvin jopa
lumessakin.
Itse olen ollut surkeuksissani tämän kauppakantamisen vuoksi.
En jaksa kantaa ja en jaksa vetää sellaista kärryä joka on reppumainen, kun ovat niin matalalla, ja käsi
joutuu olemaan tuollaisessa takasuunnassa pitkän ajan.
Matkalaukkumaisiin on vetokahvan nostomahdollisuus, mutta kuka tuollaisia kolisevia, kovia laukkuja
kauppaan tykästää ottaa.
Olen monesti toivonut suunnittelijoiden heräävän.
Tavallinen ihminen suunnitteluun ei pysty melkoisen "pyrrokratian" haussa.
Vain harvat siihen hommaan pystyvät ja osaavat toimia.
Minäkin tänään ihan normaalit ostokseni ostettua sain selkäni jumiin niitä kantaessani.
Harmittaa siinä mielessä, että tällaisen asian vuoksi ei huvita itseään sairaaksi saada.
Kaikkihan on jo keksitty, jopa pyörä, joita useimmat ihmiset mukamas aina keksivät uudestaan. Tällä tarkoitan kyllä näitä kirjoituksia palstalla, kun aina keksitään toisista tätä uutta "pyörää"!
Mutta, vaikka siihen vanhaan keksintöön palattaisiin, niin juuri lastenrattaat ovat jo keksitty ja hyvin taipuvat pieneen tilaan sitten kotona, toisin kuin kauppatalojen ostoskärryt.
Mikä estää, että tällaisesta muodosta ei voisi suunitella meille.....nyt menee harhaan, jos sanon mummoille...mutta meille selkä- ja käsivammaisista.
Itselläni on ainakin molemmat, siksi näistä kirjoitan.
ihan täydestä sydämestä.
On todella kurjaa vanhemmalle ihmiselle tämä kauppareissuilu.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta hommailla jotain aina ja aina kyyditsemään kauppaan, ja taksi on kallis
odottamisineen.
Tutut eivät ehdi odottelemaan, joten kiirreen vuoksi minäkin hermostun, kun omaan kauppakäyntiin haluan enemmän omaa aikaa.
Tämä ajankäyttökin on hankaloittava asia meille, emme ole niin kovin nopeita tässäkään asiassa.
Minä en muutenkaan nykyisin pidä hoputuksesta enkä halua kiirehtiä.
Aikani olen kiirettä ihan tarpeeksi kestänyt, ei enää.
Nyt iltapäivällä kävin taas pitkästä aikaa lenkillä, kun ilmakin parani. Toin samalla maitolitran, ja se
vielä oli sopiva kannettava.
Viikolla olen miettinyt peseväni viimeinkin nuo ikkunat, saapa sitten nähdä kuinka käy.
Eiköhän kaunistakin ilmaa taas tule, kun nyt on sadellut.
Niin ja onhan tässä muitakin tekijöitä mukana. On aikaakin katsottava, kun näin kesällä on niin
moninaisia muitakin menemisiä ja puuhia.
Ei kannata asioita ihan lukkoon lyödä.
On varmaan monelle kaivattu keksintö, ehkä ne rattaat ovatkin hyvä idea, mutta ilman mitään pehmusteita
ym. lasten tykötarpeita ja kuomukin voi olla pois, ihan vain korimainen ja työntöohjainta voisi nostaa mieleiseensä korkeuteen.
Pyörät myös talvella toimivat.
Minä olen katsellut tänään aikatauluja "kesälomallelähdön" vuoksi.
Junaan olen kallistumassa, siis matkantekkoon , matkantekkoon tyyliin.
On vähän vaihtelua yleinen kulkuneuvo pitkälle matkalle, kun aina ennen olen ajellut autolla.
Mikäs siinä, mukavaa on taas vaihteesta kulkea junallakin.
Netti on todella näppärä näissä aikatauluasioissakin. Sieltä saa tilata liput, sieltä saa hinnat ja matkan
kestoajatkin ym. ym.
Sitten se vapaus katsella maisemia ja vaikka ottaa torkut.
Aikoinaan itse ajaessani ei paljoa maisemia ehtinyt katsella kuin vain etupuolelta molemmin tiereunoin.
Nyt saan itse valita lähtöpäivänkin, että aina tässä ikäihmisenä olemisessa löytyy hyviäkin puolia.
Minulla on ollut tänään pyykkipäivä.
Ei niin kovin ihmeellistä, mutta nyt oli enemmänkin touhuamista, kun pesin verhot ja ison sängynpeitonkin.
Se olikin aika hankala saada levitettyä vinnin narulle yksin, kun nuo voimat kurkottamiseen ovat
niin huonot.
Lopppu hyvin kaikki hyvin sanotaan, ja kyllä se pitää paikkansa.
Tänään on ollut kaunis ja mukavan lämminkin ilma, mutta tuuli on ollut edelleen kylmää.
Se tuiversi paikkapaikoin melkoisesti.
Kävelin illemmalla tuolla palsta-alueella taas ihmetellen ihmisten kekseliäisyyttä hoitaa pientä palstaansa.
Toiset ovat vähän vähemmän hoidettuja, mutta toiset ovat kuin pieniä pihoja. Toisissa on ihan pieni
pöytä ja jakkarat. Ne ovatkin tarpeellisia, jos koko päivän palstalla puuhaa.
Siellä on mukavaa ottaa myös aurinkoa puuhatessaan.
kun kävin mattorannassa pikkumattoja pesemässä.
Mielestäni tänään olikin ihan mukava mattopesuilma, kun oli sateetonta ja vähän viileääkin.
Kummasti noita voimia riittää nähin vähän vaativampiinkin touhuihin, kun eilen olin aika poikki ja nyt en ole.
Varmaan voimatkin lissääntyvät kun puuhailee jatkuvasti.
Kesäaikaan näitä puuhia enemmän onkin talvirästien vuoksi, joten olisi hyvä, jos koko talvenkin voisi enemmän touhuta.
Tuntuu, että aina pitäisi olla enemmänkin puuhaa niin voimat paremmin pysyisivät.
Löhötessä nekin hupenevat näemmä.
Joku on minulle sanonut, että aloita kotijumppa, mutta en pidä siitä ja jumppasalille on melkoinen matka.
Haluaisin siellä käydä sitten useamminkin, jos olisi lähempänä.
Itse keksimä jumppailu ei mielestäni ole mukavaa.
Aloitetaan siis alusta ja kerro itsestäsi. Kuinka päiväsi menevät, koska et vastaile ?
Miksi olet utelias tietämään toisten "toilailuista", kun et itse vastaile ainakaan omalla aloitteellasi?
en kummemmin ole utelias vaan mukavaa varmaan useimmille, jotka kirjoittelevat on vain kirjoitella.
Niin minullekin, mielelläni kirjoitan ihan vain kirjoittamisen vuoksi omistakin päivä normaaleista tapahtumista.
Itse kirjoitan myös vain silloin, kun mieleen juolahtaa ja mieli tekee vain kirjoitella ja ajatella.
Päivä on voinut olla mitäänsanomattoman yksitoikkoinen niin silloin on kiva purkaa kirjoitukseen tämä mitäänsanomattomuuskin.
Voi jestas, että pitää olla pitkä sana keksinnässäni.
Joskus on kiva kirjoittaa ihan vain mielikuvituksen mukaan, ei kukaa siitä kärsi, ja jos kärsii voi hypätä seuraavaan tai pois.
Et varmaan ole ollut seniorikerhoissa tai juttuseuroissa ym.ssa, kun vierastat näitäkin jutteluita, joita kirjoitetaan.
Niissäkin käsitellään kaikenlaisia toilauksia ym. ihan omaksikin huviksi saada kertoa.
Olen itsekin kirjoitellut silloin tällöin tänne, mutta aikani ei aina riitä edes koneen avaamiseen.
Ja jos haluat itsesi esitellä ei sekään ole kielettyä, mutta vain outoa näin yleisessä tarjonnassa. Monille silloin pitäisi jatkuvasti esitellä itseään, ja se olisi tosi rasittavaa.
Eikä kenenkään näin yleiselle palstalle tarvitse tuoda omaa persoonaansa. Tämähän käsittää koko Suomen lukijoita, jotka vain haluavat lueskella ja kirjoitella.
Näissä myös ,toivon mukaan, jutellaan ummet ja lammet yleisenä jutusteluna ja ilman pitkiä hampaita.
Keskusteluissakin kysellään ja kerrotaan monenlaisia asioita niin kuin näissä juttukirjoituksissakin.
Facebok on taas eri asia, siellä on persoonallisempaa kirjoittelua, jos sitä kaipaat.
Kävin kaupassa ja niin edelleen.Tietty jokainen meistä kaupassa käy ja kahvia ryystää,mutta minkätähden pitää toistaa minä persoonaa.
Onko aloituksen tekijällä trauma minuuden menetyksestä?Vaiko,että jatkumo oliskin se joka tuottaa kiksejä.
Minäpä kerron,ajoin tänään naapuriin ja sieltä takaisin,eikä tuntunut missään.
Lopeta turha itsesi etsiskely ja tule esiin omana persoonana
No, ei siinäkään mitään, koska ei se täällä pahemmin häiritse, kun jokainen saa kirjoittaa mitä kirjoittaa, jos jollekin on persoonan hakeminen jokapäivän aihe niin siitä vaan, vaikka ei itsekää kovin personoitunut ole.
Minä kävin tänään myös kaupassa, koska ei juuri päivää ilman kauppaa. Ihmeellisintä on varmaan se, että kävin myös hampurilaisella ja näin ollen kauppareissuun tuli poikkeama.
On todella mielenkiintoista katsella pizzabaarissa erilaisia toimijoita ja kävijöitä. Sekin piristää elämää.
Minä myös katselen mielelläni erilaisia pukeutumistyylejä ihan vain katsellakseni, en arvostellakseni. On hauskaa nähdä, kuinka mainiosti ihmiset yleensä ovat osanneet hakea oman tyylinsä ja makunsa pukeutumiseen.
Sitten katson myös itselleni hyvää asua ja tyyliä, koska kauppatavaraa mainostavat mannekiinit eivät ole tavalliselle maan kulkijalle sopivissa asuissa.
Kalliitakin heidän asunsa ovat ei mitään kirpputorimaista normaalia tyyliä.
Näinkin tätä elämä aikaa saa kulutettua, kun on utelias ja kekseliäs juupa juu.
Ja osaa miettiä kevyitä ja tavannomaisia asioita.
Filosofoijat ovat toisilla palstoilla ja atmosfääreissä, niitä voivat halukkaat miettiä ja lukea mielensä mukaan.
ollaan vain jokapäiväisissä mietteissämme ja touhuissamme, ei liidellä atmosfääreihin ja niiden rasittaviin
ajatuksiin.
Niitä on jo tähän ikään tullut mietittyä ja setvittyä.
On mukavaa oleilla vain maan kamaralla ja tyytyä siihen mitä aina päivään jää.
Eikä näihin päiviin niin ihmeellisiä asioita enää tule, mukavaa on niistä näinkin kertoilla, kun kumppaniakaan ei enää ole kuuntelemassa ja kertoilemassa.
Mitäs me noista, ne ovat mennyttä aikaa ja "surut minä heitän pitkin teitä" on hyvä motto. Ei mennyttä voi muuksi muuttaa.
Meille on tulossa taas remonttikin, kun talon ulkorappaus uusitaan ja muovipussiin menee koko talo.
Ei kovin mukavaa näin valoisana kesänä oleilla vain lampun valossa, mutta sekin on joskus edessä toisilla.
Vanhemmat ihmiset joutuvat asumaan kotonaan, kun mökkejä ei ole ja muualle vuokralle ei ole varaa.
Silloin on mukavaa vain kirjoitella kesäajan lamppun valossa ja vähän unohtaa korvatulpat korvillaan kolinat.
tulin taas tänne.
Ihan mukavaa tulla kirjoitustaankin verestämään.
Vähän unohtuvat jo nämä näppäinpaikatkin ja sormet sohivat sivuun aina silloin tällöin.
Kankeiksi nekin alkavat tulla muun kankistumisen myötä.
Jokainen ihminen on persoonansa ja kuluukin eri tavalla paikoistaan.
Jokainen ihminen kokee myös kaiken itse ja mukanaan, vaikka kuinkakin joku sanoisi, no tuo on jo kuultu asia.
Näinhän se on lastenkin kanssa, aina heitä pitää ohjata vaikka kuinka muualla on asioista kerrottu.
Taas ja taas uudelleen ja uudelleen puhua ja tuoda asiaa esille.
No, heille se on opetukseksi, mutta meille kokemukseksi ja myös toisille lohdutukseksi saada huomata asiain olevan samaa toisillakin vanhemmilla ihmisillä.
Minä ainakin olen usein ollut helpottunut, kun joku kertoo tapauksesta aivan samaa mitä itse olen miettinyt.
Monesti kirjoittavat neuvoenkin, joka myös helpottaa ja antaa tietoa, ettei asia niin vaikea olekaan.
Itse tykönään monesti asiat tuntuvat raskailta, mutta toisten kanssa jutellessa kummasti helpottaa.
Näin on kokemukseni noissa vanhusten kerhoissa oleessani.
Siellä jutellaan ja tuumitaan usein asioita pitkin ja poikin.
On vanha neuvo lapselle, "kerro mulle kullanmuru, kertoin aina haihtuu suru"
Näin se on vielä vanhempanakin, jos saa kertoa surustaan se helpottaa.
Ja kaiken lisäksi aina uudestaan ja uudestaan samasta asiasta on kerrottava.
Usein toinen ihminen ihan väsyy tähän "ainaiseen jauhamiseen" eikä meinaa jaksaa kuunnella, mutta kuitenkin olisi paikallaan jaksaa ja jaksaa.
Aina ei vain ole kaveria jolle kertoa, ja joka sitten myös jaksaisi kuunnella.
Tämä on todella ikävää yksinäiselle.
Itse olen päässyt vaikeasta tilanteesta kirjoittelemalla kaverilleni, joka sitten ei kuulemma aina kirjoituksiani edes täysin lukenut, mutta ei kertonut minulle silloin, onneksi.
Meille kaikille tulee näitä ikäviä tilanteita sille ei voi mitään.
Muistaakseni ennen, oliko se Eeva-lehdessä vai missä, oli sellainen kirjoituspalsta kuin-Leelian lepotuoli-,
joku sellainen, johon sai kirjoittaa pitkiäkin huolijuttujaan.
On ihanaa, että meille on avautunut kanava, jossa voimme purkaa tunteitamme, niitäkin, joihin ei tarvita sukulaisia, siis aivan vieraita, tuntemattomia.
Tähänhän perustuu myös psykiatri ja psykoterapia. Maksat siitä vain paljon enemmän ja puhut terapeutille tunteesi patoutumat ja terapeutti hymisee ja esittää laskun.
Kyllä nämä terapeutit jaksaa kuunnella, mutta sen määrätyn ajan ja sitten, minkä "hoitosi" kestää, on lähdönaika. Saako heiltä mukamas ohjeita? Hoitohan on se, että ihminen saa purkaa tunteensa jollekkin ja se jo helpottaa.
Onhan se tosi, että täällä saa ns. "turpiinsa", mutta sekin kasvattaa vain sitä mielen lujuutta ja huomaamaan, että puolustaa pitää, eikä vaipua apatiaan.
Kirjoitellaan siitäkin huolimatta.
Nyt huomasin minäkin, että on ketju, jossa ei nikkien perään kysellä eikä ketään aseteta jalustalle, ei mollatakkaan. Voi puhua arkipäivän murheistaan ja iloistaan, ei tarvitse lukea hienoja filosofioita. Minä olen kallistunut lukemisessa äänikirjojen puolelle. Ennen kotona isä ja äiti iltaisin lukivat kotona ääneen esim. Välskärin kertomuksia, jotenkin tulee se aika mieleen, lämmin ailahdus . Voi vaikka näprätä käsityötä, kun kuuntelee luentaa. Nyt on laajat valokoimat, kysykääpä omasta kirjastosta, tilaavat kaukolainojakin. Ulkona ei lukemista kaipaa. Voin istua vaikka pari tuntia alkukesän heleää vihreyttä katsomassa, lintujen lauluakin vielä kuulee.
ja monen paikan juoksemisen päivä, kun on näiden koulujen lopettamisjuhlia.
Aikaisemmin ei omia juhlia paljoa ollutkaan, kuin vain peruskoulujen.
Nyt on nuoria jälkeläisiä aika paljon ja myös erilaisia valmistumis ja ylioppilasjuhlia enemmän.
Niissä on melkoinen kulkeminen, kun kaikkiin pitäisi mennä, juoksen kuin kieli vyön alla sanotusti.
Päivä kului eri kouluissa vähäsenkin piipahtamalla.
Ilta kuluu samaan tapaan paikasta toiseen siirtymällä.
Voi on tämä onnea kaikesta huolimatta kuitenkin, kun näkee kuinka iloisia ja tyytyväisiä nuoret ovat saadessaan koulunsa päätökseen ja varsinkin ammattinimikkeensä.
Stipendit ovat monille yllätysasia, ja mukavaa, pientä lisärahaa.
Huhuhuu, kyllä se tästä yöhön mennessä varmasti helpottaa tämäkin kevätjuhlamuoto.
Huomenna on vielä osalla iltapäiväjuhlansa, ja niitä olen vähän rajoittanut.
Mitä vielä keksisit, täällä olet suutas soittanut ja esittänyt sitä samaa mitä aina
niin, niin ja entäs sitten
Pääasia että ketju venyy jollekin. Arvaa kelle.hehhhh....Jaa mutta nythän 200 on jo piikissä...kuohut kippis...
mikä on vaikeaa joillekin, kun ketju venuu, minä ainakin lopetan useiden ketjujen lukemisen, jos ne ovat pitkiä, koska ajattelen, että kaikki ehkä tarpeellinen on jo kirjoitettu,
mutta ei kait se ketään köyhdytä, jos sitten ketju jatkuukin joidenkin mielenkiinnosta, mikäs siinä antaa palaa,
minä en jaksa mennä haeskelemaan uusia ja taas uusia ketjuja, kun voin palata samaan toimivaan ketjuun, ja näyttää näitä saman mallin pitäjiä olevan, ja nyt minä kirjoitan taas omaksi huviksi, mitä mieleeni tulee elämän vaiheista, yleensä on aika mukavaa vain lörpötellä jossain, kun kaikissa asioissa muuten on niin kovin tärkeäoloista olemista.
Tänään huomioin, että ihmisiä oli paljon istuskelemassa baareissa ja ihan ryhmissä juttelemassa, olisiko tämä koulujen loppuminen syy siihen, kun ollaan vielä omilla nurkilla, ja kesäloma on edessä päin, sitten taas kesälomilla lähdetään muualle, jolloin maaseutukin saa taas porukkaa, ja liikenteen kasvua sinne.
huolia ei, kesälomareissu alkaa ja täyttä jalkkaa riennän pakkailemaan,
kun Eurooppaan suunnata saan ihan koko kesäksi sukulaisia häiritsemään,
ja taas kiertelemään maaailmaaa.
Empähän kummemmin nyt viitsi näitä joka päiväisiä puuhailujani tässä kirjoitella, toivotan vain
hyvää kesää ja mieluisaa kirjoittelua nettikirjoittelijoille.
näin ikäihmisenä taas tuppaudun tänne, kun niin kovasti ajatukset pyörivät päässäni näin kesäiseen aikaan, enkä tykkää, että se niin pahakaan on.
Surffailen monesti näillä monilla sivuilla ja huomaan niin monenlaista on kirjoittelu.
En kummemmin kirjoituksia lue, jos niissä ei ihmeenpää asiaa ole kuin vain vastailla samaa asiaa jauhaen toinen toisilleen.
Mikä siinä, jokainen taklatkoon tyylillään, koska ei niitä pakko ole lueskella niin kuin ei näitäkään.
Jonkinlainen sisältö kirjoituksessa on ihan mukava lueskeltava.
Tärkeintä kait loppujen lopuksi on saada kirjoittaa jotain mielessä olevaa.
Minä tänään kuljeskelin tuolla metsän siimeksessä ja huomasin kuinka linnut ovat rauhoittuneet.
Ei enää ole niin paljoa liverryksiä kuin aikaisemmin.
Nyt on näitä poikasten lyhyitä ääniä vain.
Näin tänään, kuinka varis yritti ottaa kiinni pientä oravanpoikasta.
Siinä oli kova kilpailu. Orava oli aika täpärillä jäädä variksen kynsiin, mutta osasi mennä puuhun suojaan.
Varis ei onneksi osannut kiivetä ja ei osannut jäädä kytiksellekään.
Oravanpoikanen tajusi kuitenkin jäädä odottelemaan puun oksille variksen lähtemistä.
Isommat syövät pienemmät ja heikommat on luonnon laki.
Onneksi luonnossa on monia mahdollisuuksiakin paeta ja suojautua.
pihassamme selkeä-äänisesti laulavaa lintua, kun en sitten millää ole löytänyt laulajaa.
Se on ollut todella piilossa, mutta nyt eräänä päivänä näin sen.
Sitten kuulin linturadiosta selostuksen linnusta, jota on vaikeaa löytää. Sieltä tuli sama liverrys, jota olen
kuunnellut pihallamme.
Kertoivat, että lintu on kokonaan ruskea ja vaikea löytää.
Tämäkin lintu on ruskea, liverrys on samaa, ja lintua on vaikea havaita.
Linnun nimi on Taviokuurna.
Mukavaa on nyt tietää tämän pihamme kesäasukin nimi.
Usein istuskelen tuolla pihallamme ja lueskelen.
Siinä samalla kuunnellen ja seuraillen eläinten elämää.
On kesämme todella ihana. Paljon on tuoksuja ja värejä. Täydellistä vihreyttä on kaikkialla.
Syreenit ja omenapuut ovat olleet kukassaan.
Jasmiinit ja juhannusruusut puhkeavat kukkaan, ja taas vuorollaan täyttävät ilman tuoksullaan.
Mukavaa on, kun saa vain istuskella rauhassa.
omistaa netti ja saada jaaritella niitä ja näitä,
näyttää ettei näissä kirjoituksissa oikein missään sen kummempia asioita käsitellä kuin vain mieleen tulevia parempia ja huonompiakin ajatuksia.
Näinhän on ihan ok, koska näin näyttää olevan joka puolella yleisissä kirjoituksissa, kun ei mustamaalaamisiin ja törkeyksiin saa mennä, vaan ihan tavallista kirjoitusrupattelua mukavasti, ja asiastakin josta näillä "piireillä" kirjoitellaan omatyyppisesti ihan asiallisiin teksteihin verrattuna -kevyemmin.
Näin ollen, on mielestäni ihan vaihtelevaa lukea toistenkin ajatuksia eikä vain pyöriä omissa ympyröissä,
ja voihan niinkin kirjoitella jos haluaa.
Aika harvat nykyisin kertovat reissaamisistaan kotimaassa ja kauempanakin, mutta monet reissailevatkin, että varmaan mielenkiintoista yleistä juttua tulisi.
Kaikilla ei vielä tietokoneita ole, ja kaikki eivät ole tottuneetkaan tietokoneeseen ja sen käyttöön, ja varmaan paljon on ihmettelemistä tässä vekottimessa ja sen sisällössä, kuinka laajaa sen tietosisus ja käyttö on.
Entiseen tietokoneeseen verrattaissa, joka vaati osotteidenkin täydellisen kirjoittamisen, nyt on helpompaa hakutoiminnoissakin.
varmaan tämä viikko, kun tulee noita jalkapallomatseja katseltua, kun olen aina ollut jonkinlainen jalkapallofani.
Aikoinaa katselin aina Pelen pelaamista, kun hän pelasi niin kovin loistavasti.
Vähän on jäänyt viimeaikoina pelien seuraamiset.
Nyt pelejä tulee sitten senkin edestä katseluun.
Mitä tässä vanhemmalla ihmisellä sitten muuta ole kuin jokapäiväinen puuhailu vain, ja ei kait sitä muuta tarvitsekaan olla, kysyn vain???????
Oikein mukaavaa näinkin.
Tässä sattui silmiini tuosta Vartti-lehdestä mainio pikkupoikain jutustellu, siinä lehdessä näitä joskus kirjoitetaan.
Synttärisankari siinä jutteli kaverinsa kanssa lemmikeistään. Toinen sanoi: " Heidän koiransa on Kiinasta".
Siihen kaveri tokaisi: "Meidän koira on häkistä". Jostain on sekin kotoisin näin ollen.
Näin ollen näinkin, että jotain on aina jossain, ja jotain puuhaakin on aina jossain.
Minäkin kotona vain puuhailen, kun en kummempia reissujakaan enää välitä tehdä, ne reissutkin on jo moneen kertaan reissattu ja samojakin alueita nähty.
On mukavaa olla mitään pakkailemisia ajattelematta, kun aikoinaan olin ihan kurkkua myöten täynä ainaista pakkaamista.
nähdä nuoripari, joka jaksaa noin pitkän seurusteluajankin jälkeen olla onnellisia saadessaan lopullisesti toisensa.
He ovat silmätikkuina ja juorujen kohteenakin, vastoinkäymistenkin kanssa jaksaneet.
Tämän aikamme tapa ei ole seurustella ja naimisiinkin mennään siihen asti kun vaivoin jaksetaan.
Jaa- a, maailmamme ja tyylimme on muuttunut todella heikkokestoiseksi touhuiluksi.
Naapurin piharuoho on alkanut kaikessa näyttämään paremmalta, ja kaikki kaukaa katsottava hömppä tavoitellummaksi.
Hyvin paljon hyvän jatkon toivotuksia tälle hienolle parille, joka on jaksanut viedä toiveensa loppuun asti.
Eikä Luojakaan antanut sateen häiritä heidän juhlaansa.
sitten sujuivatkin ja oli todella mieluista katsella kahden avointa onnea,
joka pääsi nyt vapaana näkymään, pitkän odotus ja järjestelyajan jälkeen, todella hyvää edelleen tälle parille.
Nyt on lämmintä kesäaikaa saatu nauttia pidemmän päälle, itse tässä aloin siivoamaan ja kunnostamaan saunan ulkorallia.
Todella yllätyin, kun siellä rallin alla oli siilin pesä, minulla ei ollut minkäänlaista aavistusta siilin puuhista.
Se ei ollut liikkunut nähteni pihalla, ja kuitenkin ihan ulko-oven eteen oli pesänsä rakentanut saunomisesta ja muusta liikkumisestamme huolimatta.
Minä nostin lautarallin ylös ja siellä sen alla pesä oli.
Siiliä ei näkynyt missään eikä pesässä ollut poikasiakaan.
Laitoin rallin visusti paikoilleen, mutta ei siili sinne enää tullut, kun vähän ajan jälkeen pensasaidan vieressä alkoi näkyä pienen pieniä siilejä.
Siili oli vienyt poikasensa turvaan pensaiden alle. Minulla oli ollut tosi paha olo tapahtuneesta, mutta nyt mieleni piristyi, kun näin pikkusiilit.
Voi kuinka ihania ne ovatkaa pieninä, pieni kuono vain tuhisten heiluu niiden maata tutkiessa.
Nämä ovat niitä kesän ihmeitä.
kesäpäivän tunnelmaa ja tuoksua ulkona, jossa pienet linnunpoikaset opettelevat liverryksiään ja lentotaitoaan vahvistavat.
Lintuemo välillä tuo oksalla olijalle ruokaa. On noilla linnuilla melkoinen kesäurakka pesän rakentamisen, pesimisen ja poikueittensa hoidossa. Näin ollen eivät helpolla nekään pääse.
Vielä kaiken lisäksi haukka tai muu eläin tulee ja syö poikaset tai emot.
Sitten muuttomatka etelään ja taas sama ruljanssi eikä eläkeiästä tietoakaan.
On meillä ihmisilläkin vaikeutemme vähän kaikessa ja kaikilla, mutta me suremme kaikkea, ja eläimet vain elävät vaiston varaisesti ja luonnon mukaan.
Meillä ihmisillä on järki, jolla voisimme suunnitella elämämme hyvinkin, mutta sekään ei kuitenkaan toimi ilman ikävyyksien haalimista.
Emme osaa käyttää tätä kallista taitoamme, emme sitten millään, kun "sydän sanoo" näin ja järki näin, ja ne saavat aikaiseksi isoja ristiriitoja.
Pieni ihminen sitten siinä souvailee edestakaisin sydämen ja järjen kanssa.
Keskitie kait olisi hyvä asia, mutta missä se on, aina menemme liiallisuuksiin asiain kanssa, ja tietysti usein raha ratkaisee ja sitä on usein pakko kuunnella muut asiat sivuten.
Minä vain nyt istun partsillani ja nautin ihanasta kesässtä, sen äänistä ja tuosta vahvasta vihreydestä joka nyt on kaikkialla. Tuntuu kuin tämä kesä olisi todella täydellinen kesä, josta nautin täysin voimin.
Sadetin pihalla laatat ja kasvillisuuden ja heti tuli niin raikas ja hyvä tuoksu, terassin pöydät ja tuolit huudoin siitepölystä:D Kaikki on nyt niin raikasta, että ihan virkeä on olo. Huomenna onkin kuuma päivä tiedossa, saadaan olla hulahula asussa,märkä froteepyyhe ja vain rintsikat wau, kyllä kelpaa viettää kesää.
Illalla on viileän mukava olo, nyt syömään silakkarullia ja Arto Nybergin seuraan, moikka .
Minä juuri uuden nuoren- no onko 50 v nuori...no kuitenkin viriilin villin poikakaverin kanssa vietettiin niin sanotusti laatuaikaa, saunan jälkeen...tuossä saunan terassilla on patjat auringon ottoa varten, siinä me rak... ja sitten Saimaan aaltoihin pulahdettiin. Nyt tässä otetaan juuri kuoharia iiihanan kesäillan ja ihanan kullan kunniaksi. Skoooll, kaikille rakastavaisille !!!
EI tarpeeksi uskottavaa tarinaa, pelkkää toiveajattelua!
Jos niin ihanaa on ei varmasti ole aikaa eikä haluja tulla koneelle kirjoittelemaan, kokemuksia sen verran ihmiskontakteista, ettei ainakaan kaveria miellytä odotella koska olet kirjannut maailmalle nautintosi hi hi, ..
Muistelmissa taidat elää, ja itikat pistelöö pienillä piikeilla ;-DDDD
kateellinen ts...toinen kade kh...onhan teille noita vibraattoreita.Sursur.
eikä murehduta olen myöskin vain kesäonnellinen kulkija paikasta paikkaan, lomaille siellä ja täällä.
Jos paikka miellyttää kyläksi jään. Matkaa teen, ja uimaan meen missä kiva rantaviiva on veteen pullahtamiselle.
Nyt nautin vapaudesta olla ja mennä minne haluan. Kierrän kerrankin tätä ihanaa Suomeni maata.
sellaista rankempaa mielialaa tuumailla näissä helteissä,
vaan mieluimmin haeskelen minäkin viileitä vesiä,
kylmä suihkukin kummasti helpottaa, ja tämä tuuletusvekoitinkin tuo viileyttä meikäläisen päivään,
ei kovin rankkaan kotipuuhaankaan mieli halaja, kun jo melkein oman kropan liikuttaminen tuo hikivirrat kasvoille,
rauhallisesti tässä kotinurkilla vain elellen, tämä on vanhemmalle ihmiselle kuin rauhoittumisen aikaa ja siitä minäkin innostuin huvikseni kirjoittamaan
En voi kuin taaskin piipahtaa tälle "areenalle", kun täällä saa kirjoitella ihan jokapäiväisistä ja mieleen tulevistakin tapahtumista ilman mitään pääjuonta tai tyyliä.
Oman maun mukaan sorvailla näitä ajatuksiaan päivästä ja päivien kulusta.
Nyt on ollut pitkä, kuuma aika. Voisi ihan sanoa, pitkän kuuman kesän, kuten eräässä laulussa.
On ollut ensimmäinen kesäni, että olen saanut hyvän rusketuksen kotimaassa. Ulkomailla etelässä rusketuksen saa helpolla ja hyvän.
Ikävää on ollut siksi, kun pidän hyvin paljon uimisesta ja uimaan en ole vielä päässyt. Kävely pitkän matkan päähän ja vielä kuumalla on minulle mahdoton.
Sukulaiset veisivät ilomielin, mutta kaunis kesä on heille isojen remonttien ja korjausten aikaa. Aika on vähissä, koska kesämme on lyhyt.
Mutta vielä on kesää jäljellä ja uidakin voi vielä. Minä en voi muuta kuin toivoa, mutta toivossa on aina hyvä elää. Kesässä on niin monenlaista hyvää.
täällä vaan päiväkirjaa kirjoitellaan ja muutamat ne osaa valittaa toisista!
ja sen tehtyäni löysin "vuorineuvottelijan" viestin.
Nyt takasi, ja toiste en tule.
Koneeltani puuttuu END ja HOME.
MOIKKA!
koneella koskaan pitkää tietä, tuo reunapalkki kuljettaa aina saman matkan ja samalla nopeudella. jos sitä ei osaa käyttää sitten tie on pitkä.
minäkin tulin vähän lueskelemaan näitä normaaleja kirjoitus kyhäilyjä, kun kaikista ei niin kovin tasaista ajatuksen juoksua oikein löydy niin tähän on ihan mukavaa mietteitään kirjoitella,
olen itse ollut tänään tästä tosipitkästä helteestä jo vähän uuvuksissa,
illalla onneksi vähän olo helpottuu,
kyllä se tästä taas normaaliksikin muuttuu tämä päivärutiini, ja aikanaa mennyt kesä on parhaita kesiä,
ainahan ne muistot muuttavat kaiken pikkuhiljaa paremmaksi
hajupojalta,kun tekaistulla eesiin,maksoi,mitä maksoi????????????
ja kaikissakin jutuissa ja kirjoituksissa voi olla sitä juoruilunkin tyyliä ja tekaistun hajua.
Minä ainakin olen tänään tullut vain kirjoitellakseni aikani kuluksi vähän niitä ja näitä. En haluaa olla mikään totinen torvensoittaja näillä taajuuksilla, kun ei ole näissä mitään haudanvakavuutta tietääkseni. Ihmettelen vain toisaalta, että vähän on humorestisia mielipiteitä ilman hampaita.
Mukavaa on kesä ollut, sadettakin tullut ihan niin sopivasti, että pihat eivät ole ihan kokonaan kasteltavissa.
En oikein mielelläni niitä itse alkaisi kastelemaan, koska on se aika raskasta puhaa.
Saa nähdä etiäpäin miksi kesä muuttuu vai pysyykö hyvänä, toivottavasti.
ja on siellä vähän ihmisiä talviaikaan verrattuna. Heinäkuun loputtua ehkä ihmisiä ilmaantuu vähän enemmän.
Näinhän on ollut kautta aikain.
Tänään oli mukavasti viileämpääkin ja siksi lähdinkin keskikaupungille soppailemaan ja elämänmenoa katselemaan.
Oikein mukavalta tuntuikin liikkuminen tutuissa ympyröissä. Terasseilla on paljon porukkaa ihan muualtakin tulleita, ja turistejakin oli liikenteessä.
Olen itse ollut viimeaikoina vähemmän kaupungilla, joten alkaa jo olla vähän raskaanoloinen oleminen siellä.
Kun tottuu ajanmittaan näihin lähiöelämisen oloihin niin ei enää kummemmin kaipaakaan kaupungin elämää.
Näissä lähiöissä on todella mukavaa olla ja elellä. Riippuen tietysti asuinpaikasta ja ympäristö merkkaa paljon.
Itse asun todella mukavalla ympäristörikkaalla paikalla. On luontoa, liikenne toimii, palvelut ovat hyvät. Vanhempana ei oikeastaan muuta kaipaakaan asumiseen.
Mukavaa on myös, jos silloin löytää hyvän paikan asua. Minä olen ikäni kierrellyt maita, mantuja ja siksikin on paikallaan viimein päästä asettumaan mieleiseen paikkaan.
Se on melkoinen saavutuskin.
haluan tänne poiketa, kun ei ole pahat mielessä vain tämän valtavan lämmön tuoma veltto väsymys.
Minä olen nyt huomannut, että ei enää oikein mukavalta tunnu tämä pitkäaikainen lämpö, jossa kaiken aikaa saa hikoilla hiukset hiestä märkänä.
Kylmässä suihkussa vähän väliä yritän itseäni vilvoitella, mutta ei sekään oikein tunnu mukavalta kuin hetken aikaa.
En ehtinyt ostaa tuollaita tuuletinvekotinta ja nyt ne ovat loppuneet kaupoista.
Mukavasti nämä päivät kuluvat, kun saa ihan hyvällä mielellä laiskotella, kun ei paljoa voi paikkojaan liikutella, kun jo hikeä pukkaa.
Ei niin pahaa ettei jotain hyvää sanontaa löytyy tästäkin ilmasta perusteita.
Illalla on hyvä lähteä lenkille, koska ilma on vähän viileämpi ja raikkaampi. Lenkin voi tehdä ihan hitaasti kävellen. Eilen illalla olin kävelemässä ja tuntui, että luonnon eläimetkin olivat hissun kissun.
Ulkona tuli ihan mukava olokin. Kestellään ja jaksellaan, kun tulee se talvikin taas.
tuli taas tanne tavallisten arkiasioista kirjoittelijoiden seuraan. Mukavaa on leppuuttella aivojaan vaikka ihan jonninjoutavallakin kirjoittelulla.
Kun taman sivupituuskin on jo niin pitka, etta moni ei siina avaamisessa jaksa mukana olla, niin helpolla kun tanne paasee kuitenkin.
Minulla on nyt toisen koneella ollen vaikeutena kaksi kirjainta, mutta ei se mitaan nainhan muuallakin kirjoitellaan jossa pilkkuja ei kauteta. Talle koneelle se on ehka suunniteltukin.
Vahan on tuo kuumuuskin laskenut, joten hieman helpottuu olo.
Ei meille suomalaisille kova lampo nayta oikein sopivan kylmenpaan tottuneina, vaikka sauna onkin suotuisa
kylpemispaikka.
On liikennekin jo kasvussa, kun kansa palaa maalta lomiltaan. Niin tama aika eteenpain kulkee syksya kohti.
Marjain poiminta alkaa olla parhaimmillaan. Punaiset viinimarjat ovat olleet poimittavissa jo kauemminkin, ja niita tulee melkoisesti.
Mielestani kasvit kukkivat tana kesana aika lyhyen ajan.
tulpaaneista lähtien alkukesästä. Meilläkin marjanpoiminta alkaa maanantaina, tyttäreni tullessa myös "marjastamaan" pakastimeensa. Nuo kuunliljat kukkivat niin lyhyen ajan kastelusta huolimatta, mutta komea kuunlilja ei ikuna ole ollut niin suuri kuin tänä kesänä. Karviaisia on niin, että notkuu oksat, mustia viinmarjoja vähemmän. Punaiset on jo poimittu, osa lintujen ravinnoksi, kun en tarvii niin paljon.
Kyllä oli kova tuuli tänään aamupäivällä, rullasin markiisit pienelle, kun irtoo muuten ruuvit seinästä, niin riepotti tuuli. Sinisen suuren Ikean kassin solmin sähkögrillin suojaksi sateen varalle, kun ei katos suojaa.
Merellä tuo oli jo vaarallinen puuskittainen tuuli!
taas tykkää tulla kirjoittamaan kaikenlaista mieleen tulevaa ajatusripettä.
Tuolat maalta myrskyn liepeiltä tulin ja on todella mukavaa olla täällä kaupungin liepeillä normaalissa elämässä.
Olin aika lähellä myrskyä, mutta ihmeellisesti se jätti olopaikkani rauhaan.
Itse pelkäsin toden teolla tuota myrräkkää, se ei ollut enää leikin asia.
Silloin, kun todella kokee jotain valtavan ikävää ja kauhistuttavaakin, niin miettii, kuinka vähäpätöisistä asioista me ihmiset jaksamme purnata ja valittaa.
Kuinka helpolla niitäkin asioita voisimme korjailla, jos vain vähänkin jaksaisimme asioihin perehtyä, niistä keskustella.
Tulee mieleen nuo seksikirjoitukset, kun niitä jaksetaan jauhaa sivu ja kappaletolkulla, eikä hullua hurskaammiksi päästä, koska ne asiat ovat mitä ovat.
Kahden kauppa kolmannen korvapuusti sanotaan ja niistä asioista selvitään usein puhumalla kumppanin tai lääkärin kanssa.
Muuten se on yhtä tyhjän kanssa jauhamista.
On ollut mukavan viileä päivä ja tuulikin on vilvoittanut.
Kävin kauppatorilla, Esplanaadin puistossa ja Siljalainin lähtöä katsomassa.
Kansaa oli pilvin pimein koko tuolla alueella.
Ulkoterassit olivat täynnä kesänauttijoista. Oli intiaanisoittajia ym. kadun varsilla.
Kesäpäivä on todella keskustassa yllätyksellisiä näkymiä tulvillaan, on alukset täynnä turisteja.
Kauppatorilla oli myynnissä jos jonkinlaista tavaraa ja marjoja, ihania käsintehtyjä koruja oli paljon.
Oli lippiksiä, oli kahvitarjoiluja ja oli vaikka mitä.
Oli todella mukavaa käydä verestämässä kesäisen kaupungin tunnelmia.
Turisteja on paljon kaupungilla.
Minäkin kävin keskustassa. Lähinnä Stocmannilla ja ostin uuden mikron ja cafe masterin olivat elokuun tarjouksessa. Halusin molemmat saman värisinä. Microssa on vielä semmoinen dikitaali näyttö. Entisestä menikin se katkaisija rikki. Se toimi miten toimi. Väkeä oli paljon ja niitä kerjäläisiä roikkui siellä kadun kulmissa. Kyllä on ikävää. Jos pitäisi tasapuolisesti antaa ei minun eläke riittäisi juurikaan pitkälle saisin sitten itsekkin liittyä joukkoon pelti mukin kanssa. Ei nyt enempää. Heippa .
tänään: ostin vaimon printteriin uuden mustan värikasetin, 15€, tuolta Suomenojan Anttilasta.
innostua vastailemaan tai oikeastaan kirjoittelemaan noihin ikuisiin jankkaussivustoihin ja taas olen täällä.
Kirjoittelen mielelläni näitä omia kirjoituksiani, koska on mukavaa vain kirjoittaa.
Esitän omat näkemykseni päivästä ja sen kulusta.
Monilla on ollut paljon ikävyyksiä näihin aikoihin ilmojen suhteen. Toisinaan tuntuu, että on mukavaa asua täällä etelämmässä, kun myrskytkin jäävät kuin rakennusmonumenttien rikkomiksi pienemmiksi paineiksi.
Kuitenkin tännekin ukkosilmat ovat eksyneet aina sillon tällön, mutta niillekin löytyy vahvemmat purkautumispaikat.
Itse pelkään ukkosella todella paljon. Olen myös kuullut kuinka salama on lyönyt sateenvarjoa pitävän kaverin tajuttomaksi.
Ukonilmallahan ei saisi pitää mitään salamajohdinta kuten juuri sateenvarjoa, ongenvapaa jopa ratsupiiska voi olla salamaa johtava, jos se on pilviin sojottava.
Jollainlailla itse olen huono lähtemään liikenteeseen, kun radiossa ilmoitetaan ukkoskuuroista.
Olen nuorena ollut paikkakunnalla, jossa tapahtui ikäviä salaman tappotapauksia, ja pahin tapaus on jäänyt ainaiseksi pelkomuistoksi.
Siksi ukonilmalla mieluimmin pysyn vain sisätiloissa.
Sanotaan ja uskotaankin ettei täällä kaupungissa tarvitse pelätä. Täälläkin ukkonen on sytyttänyt pihapuun tuleen. Sitä on vaikea hallita ja vaikea osata arvioida mitä touhuilee.
elokuvan "Torni tulessa" toisen kerran ja olin taas järkyttynyt sen tapahtumista.
Kuinka moni ihminen joutuukaan todellisiin vaaratilanteisiin työtään tehdessään, kun joutuvat auttelemaan toisia ihmisiä.
Kuinka vähän kuitenkaan heitä arvostetaan jokapäiväisessä elämässä.
Kuinka me ihmiset helposti vaadimme, morkkaamme ja aliarvostamme heidän todellista työtään.
Me olemme niin tietäväisiä toisten ihmisten työstä ja toiminnasta.
Todenpaikan tullen kuitenkin vaadimme vaikka mitä heiltä tietämättä heidän suunnitelmistaan ja osaamisestaan.
Nämä ihmisiä auttavat työt ovat todella vaativia töitä, joista me tavalliset työntekijät emme tajua hajuakaan.
Niissä töissä toimitaan monesti oman hengensä uhalla.
Tänään olin saunassa ja kyllä sauna tuntui mukavalta, vaikka onkin todella lämmintä ollut muutenkin.
Kyllä sauna aina voittaa kaikki kylpyasioissa.
En kuitenkaa pidä noista pienistä huoneistosaunoista. Mielestäni saunassa pitää olla tilaa ja ilmaa.
Näin vanhempana tilaa ja ilmaa kaipaa enemmän muutenkin, kun on hengitys huonompaa ja tuo
liikkuminen, kääntyileminen kankeampaa.
Nirppanollainen aloitti maaliskuussa tämän ketjun, joka on nyt jatkunut jo tovin. Onko nirppanollasen toive täyttynyt, että ketju olisi kerännyt kaikki hajanaiset ja pomppoilevat omat jutut yhdelle päivälle, jottei sotkettaisi toisten ajatuksia ja juttuja omilla sotkuilla.
No keskimäärin 1,5 kirjoitusta päivää kohti on tullut. On nyt tainnut juttuja lipsahtaa muuallekin. Mutta jatkukoon vaan tämäkin, mahtuuhan tähän.
ja ihan mukava tällainenkin, parempaa kuitenkin kuin nuo ainaiset seksiasioiden tyrkytykset, niitä on kohta pilvin pimein ja käyttöä tuntuu olevan,
mutta ei se mitään "kukin taklaa tyylillään " ja omien makuasiainsa puitteissa luulisin,
tämä kirjoittelu on tätä ja toiset ovat toisia ja ketään ei pakoiteta lukemaan ja kirjoittamaa kuin vain jos kiinnostaa,
ja on noita pitkiä jatkuvia kirjoituksia toisiakin, ja samat nimimerkit siellä jaksaa myös kirjoitella useihin otteisiin peräperää ja eihän ole kielettyä, eikä ole mitään tilivelvollisuutta ketjun jatkuvuudesta, tämä ketju on myös hillityn mukava-asiainen saa kirjoittaa mitä miettii ja funtsii
Olipa osuva lause. Minä olen aikaisemmin kirjoittanut nimim. "uskallanko", maaliskuussa jo. Nyt olen uskaltanut tehdä ratkaisun tuon paikkakunnalta muuton vuoksi. Pari kuukautta sitä pähkäilin ja sitten poika rohkaisi, että tänne vaan. Pirkanmaalle olen lähdössä ja onnistuin vielä saamaan asunnon ihan uudesta talosta, joita parhaillaan rakennetaan Pyhäjärven rannalle.
Omani meni kaupaksi täällä heti ja marraskuulla pääsen muuttamaan uuteen. Aivan innolla odotan uusia haasteita ja pääsen lähelle lapsiani. On turva lähellä, kun ikää kertyy. Riesaksi en aio mennä, mutta, jos apua tarvitsevat, niin olen paikalla.
Hirvittää vain tämä omien kamojen selvittely. Paljon on poisheitettävää kertynyt vuosien varrella ja olen päättänyt, että raaàlla kädellä teen valinnat.
Uskallusta tämä päätös vaati, mutta kun vielä oli tähän mahdollisuus, niin tällaisen ratkaisun nyt tein.
Hyvää päivän jatkoa, minä lähden saunaan.
kun edellinen meni yli laidan, syytä moiseen en osaa sanoa, mutta aika surkeaa.
Olen kuitenkin kirjoitustuulella taas ja asioista mielelläni myös kirjoittelen vai aikani kuluksi. Ajattelin, kuinka kauan tätä lämmintä onkaan kestänyt, kun edellisessä kirjoituksessani jo kirjoitin hikoilemisesta ja
laiskottamisesta.
Olen tänään miettinyt pakolliselle kauppareissulle lähtemistäni, kun vähän mietityttää tämä lämpö ja lisäksi tuo savuinen ilma.
Minulla on astmalääkkeet, mutta joskus ne eivät anna suojaa vaan saan hengityskohtauksen.
Siksi nyt tänäänkin vähän mietin tuonne ulos menoani.
Hyvä, jos tulee heti tuntemuksia, mutta matkalla kohtauksen tullessa tulee vaikeuksia. Lisälääkkeetkään eivät aina auta.
Mietin usein kauppaan lähtiessäni, että kuinka paljon aikaa kauppareissut vievätkään ihmisen elämästä.
Nuorempana laskinkin niitä, ja melkoinen tuntimäärä tuli niistä, nykyisin marketeissa on niin laajat liikkumatilatkin, joissa tavarain haku vie melkoisen ajan vaikka usein käyden tutustuukin paikkoihin ja
aina on jotain uuttakin ostettavaa.
aikamoista taklausta täällä näkeekin. Kukin myös taaplaa tyylillään. Terkkuja täältä, hiki virtaa. :)
Espoossa, naapuritalo meni pimeäksi kertarysäyksessä! Tietsikka pitää pelastaa, moikka