pirullinen sairaus.mutta mikä on lekuri sanomaan että sulla on elinaikaa niin ja niin paljon.Raivostuttaa koska monella on aina toivoa.Meiltä puuttuu lääkäri ja hoitaja koulutuksesta paljon.Niinkuiin se että hoidetaan potilaan ja asiakkaan kunnon mukaan.ei hoputeta että tulehan nyt reippaasti.menkäähän sairaaloihin joskus ihan huvikseen katsomaan tilannetta.Me ei tarvita mitään terhokoteja tai sellaisia paikkoja jotka rahastavat.Rahaa hoitajille ja lekureille hyville sellaisille.Puhukaa enemmän omaiset pitäkää ääntä kohta on taas eduskuntavaalit niin katotaan kuka lupaa ja mitä.
syöpä
kökkkeli
8144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
auttaa asiaa?
Ja, kun tutkimukset on tehty ja lääkäri kutsuu kuulemaan tulokset, voi ihan hyvin sanoa heti että en halua tietää. Mutta ei sekään auta paljon, lääkärin määräämistä jatkohoidoista voi arvata paljon mitä tuleman pitää.
Terhokoteihin ei ole pakko mennä, minulla on aina rahat jemmassa joilla ostan tujauksen Heroiinia, sen verran ison tujauksen että pääsee, lopulliseen lentoon, kertalaakista.
Mutta ihmisellä on aina toivoa, minullakin, joten en minä sitä piikkiä tykitä ennen kuin on ihan pakko.
Ja vielä, pidän sairaana sitä ilmiötä että lääkärit pakotetaan pitämään ihminen hengissä vaikka hän huutaisi kipujaan päivätolkulla ennen loppua.
Oikeastaan, äitiyspakkauksen mukana voisi antaa kuolemanpakkauksen. Pakkauksen jota omaiset voisivat käyttää siellä loppupäässä, mikä sitten onkaan ikä.
Kylmä ja karsea vastaus mutta niin oli aloituskin.
H.
Ystävä hyvä, kyllä kipulääkitys Suomessa on osaavissa käsissä syöpähoidossa. Mies minulla kun pariinkin otteeseen sellaisessa morfiinilääkityksessä on joutunut leikkauksen jälkeisessä tilassa...Itse sanoin että, yhtään kipua ei tuntenut...Vitsi hymyili vaan onnellisia kun kävin kundien katsomassa...Vähän sellainen tavallista nuoremman näköinen oli;)) Tuo nesteyshoito kun samalla aika kova...Sanoinkin hänelle että, olet minun iki oma pulska kiinalaisena nyt;))
Enemmän sitten tuo että, kipulääkitys kun pudotetaan pikku hiljaa madelmaksi siinä kuntoutusvaiheessa...saattaa sitten hyvinkin pitkä olla varsinkin jos, on jouduttu radikaalisiin toimenpiteisiin kuten joskus, joudutaan. Syövänkin kanssa oppii elämään..aina se uusiudu...ja riippuu sitten tuosta hoidosta mitä tehdään...joskus, käytetään sitten näitä täsmäsädetyshoitoja mutta, aina ne eivät käy...silloin päädytään tähän radikaalisempaan hoitomuotoon joka aina se viimoinen....
Suomessa siis ainakin täällä Stadissa myös tämä jatkokontrolli joka myös säännöllinen on todella hyvä. Kiitokset Friidu antaa itse sinne Syöpäosatolle Meilahden Sairaalan ja sen osaavalle ja ystävälliselle henkilökunnalle...tekevät arvokasta ja osaavaa työtä.
tsau:Friidu
Rähmä tietenkin pitää olla näin Itse sanoi....ja minun ikioma kiinalainen nyt;)) Friidu ja suomenkieli eivät sovi yhteen yhtään...;))
tsau:Friidu
Tuli vaan mieleeni, jokunen vuosi sitten, kuulemani tarina yhdestä kaverista. Tekivät sairaalassa leikkauksen jossa katkaisivat pari hermoa, estääkseen tuskan tuntemisen aivoissa kun lääkkeet eivät enää auttaneet.
Olen vähän ajatellut että joku tiededokumentti voisi seurata kuolevaa ja kuvata, ihan, kaikki. Minä ainakin annan luvan kuvaamiseen jos tuo kohdalleni sattuu.
Olisin tyytyväinen, siinä huutaessani, että ihmiset näkevät kaiken ja pakottaisivat Eutanasian mukaan sairaanhoitoon.
Ihmisen mukaista olisi saada mahdollisuus antaa viimeinen hali tai pusu läheisille ja saada itse sanoa:
Olen valmis, kanssanne oli kivaa elää.
joo...vakava aihe...ja itse omaisena ja puolisona erittäin vakavasti tähän suhtaudun. Meilläkin keskenäinen sopimus mieheni kanssa siitä että, yhtään en suostu tällaiseen ns. pakkohoitoon hänen kohdallaan jos, siihen joudutaan (toivon mukaan ei)....vaan vaadin tuota kyllä hoidon lopettamista. Sen verran pajon miestäni Rakastan minäkin...että, en halua hänen kärsivän yhtään sen enempää kuin pakko...ja saman hän tekee myös minun kohdallani....
Ihmisen on saatava kuolla rauhassa ja arvokkaasti, olen kanssasi aivan samaa mieltä...
tuon dokumentin mekin katsoimme missä tämä parantumattomasti sairas nainen lähti Sveitsiin lapsiensa kanssa...siellä kun tehdään näitä saattohoitoja.....jotenkin...ymmärrän tämän naisen päätöksen....hyvä dokumentti...
En vain tiedä olisiko itsestäni tuohon ihan...mutta, ymmärrän ihmisiä jotka tuon ratkaisun tekevät..
tsau:Friidu
Vuosittain kuolee erilaisiin suomalaisten perussasirauksiin enemmän ihmisiä kuin syöpään. On ajan kysymys kun sairaus on kokonaan voitettu.
kaikkeen menee aikaa aina liian paljon.
Emme mekään tuota mieheni syöpäsairautta ajattele...tai ei hänkään enää päivittäin...Sanonut olen miehelleni että, on erittäin hyvä nyt kun asumme Stadissa...Täällä kun saamme tuon riittävän kontrollin ja sanonut olen hänelle että, tuo kannattaa ajatella pelkkänä erittäin hyvänä palveluna ja kontrollina....millä ajoissa sitten pois suljetaan mikäli syöpä uudelleen etäispesäkkeitä johonkin...mutta, se ei ole sanottu mitenkään että, näin kävisi...hänenkään kohdallaan....
Ja jos, jotain pientäkin häikkää tulee hänkin pääsee heti sairaalan suoraan sisään;) jopa sinne omalle osastolle...ei turhaan siellä siirellä..häntäkään enää...koska hoito kokonaisvaltaisesti yhdessä ja samassa Sairaalassa.
tsau:Friidu