Tässä erään kansanedustajan näkemys perheiden oikeusturvasta lastensuojeluasioissa. Ote on eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta:
"Tuulikki Ukkola /kok ym.
Laki lastensuojelulain muuttamisesta
Eduskunnalle
Lasten huostaanotto on äärimmäinen lapsen vapauteen kajoava teko, jossa puututaan niin lapsen kuin vanhempienkin perus- ja ihmisoikeuksiin. Demokraattisessa oikeusvaltiossa jokaisella kansalaisella, niin lapsella kuin aikuisellakin, on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Jokaisen huostaanottopäätöksen tulee perustua huolelliseen tapahtumien ja olosuhteiden punnintaan. Yhtäkään lasta ei saa erottaa perheestään pelkkien papereiden perusteella, vaan vanhempia ja lasta on kuultava. Ilman perheen suullista kuulemismenettelyä ei voida puhua oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä.
Uudessa lastensuojelulaissa huostaanottopäätökset on siirretty kuntien sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksille. Entisen lain mukaan hallinto-oikeus käsitteli vain riitatapaukset. Hallintolainkäyttö ei kuitenkaan sovellu lapsen asian käsittelyyn eikä takaa lapsen eikä perheenjäsenten oikeusturvaa. Tätä asiaa edellinen eduskunta ei lakia hyväksyessään ymmärtänyt.
Hallinto-oikeudessa lapsen ja perheen tulee todistaa sosiaali- ja muiden viranomaisten väitteet vääriksi. Todistustaakka on siis käänteinen eli täysin vastoin oikeusvaltion periaatteita. Oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä viranomaisten on esitettävä näyttö siitä, että he ovat menetelleet oikein puuttuessaan perus- ja ihmisoikeuksiin.
Asiaan on julkisuudessa puuttunut muiden muassa lastensuojeluasioihin erikoistunut lakimies, varatuomari Leeni Ikonen (HS 9.2.2008). Hän kirjoittaa mm. seuraavaa: "Tuomaritoiminnan ydin eli tosiseikkojen selvittäminen jää hallinto-oikeudessa tekemättä, kun päätökseen poimitaan lastensuojeluviranomaisten näkemystä tukevat seikat. Yksittäisen lapsen asia jää tutkimatta, ja menettely halvaantuu viranomaisten sekaviin asiakirjoihin ja prosessin hämäryyteen. Päätökseen voidaan kirjata ´hallinto-oikeudella ei ole syytä epäillä sosiaalityöntekijäin lausuntojen luotettavuutta´ siitä huolimatta, että äiti kertoo asiasta toisin. Perheet ajetaan syvään epätoivoon, kun tuomioistuin luopuu puolueettoman tutkijan roolista."
Vuoden alussa voimaan tullut uusi lastensuojelulaki on monelta osin perheiden ja lasten kannalta vääristynyt. Räikein epäkohta kuitenkin on se, että huostaanottoasioiden ensi asteen käsittely siirtyi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksiin, jotka tähän asti yleensä ovat tehneet päätöksensä ilman suullista käsittelyä.
Hallinto-oikeudet ovat vahvistaneet miltei kaikki huostaanottopäätökset. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistiin 287 huostaanottoasiaa vuonna 2006. Suullisia kuulusteluja oli 28. Jopa KHO on hyväksynyt viranomaisten ihmisoikeusloukkaukset, joiden takia Suomi on saanut useita tuomioita lastensuojeluasioissa.
Jostain syystä edellinen hallitus ja eduskunta eivät antaneet mitään arvoa oikeusturva-asioiden neuvottelukunnan kannanotolle, jossa esitettiin huostaanottoasioiden käsittelyä käräjäoikeuksissa. Kannanottoa perusteltiin muun muassa sillä, että käräjäoikeuden prosessi on yksityiskohtaisemmin säännelty ja siinä korostuu oikeudenkäynnin suullisuus ja välittömyys.
Uusi lastensuojelulaki ei takaa lapselle ja perheille oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, koska hallinto-oikeudessa todistustaakka on käänteinen eli vastoin oikeusvaltion periaatteita. Tässä lakialoitteessa esitetään, että hallinto-oikeuden sijasta huostaanottopäätökset siirretään käräjäoikeudelle. Se tietenkin samalla edellyttää sitä, että jokaisessa käräjäoikeudessa on perheoikeuteen erikoistunut tuomari ja että päätöksiä tekemässä ovat myös lautamiehet.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: "
Tuo löytyy eduskunnan sivuilta merkitsemällä asiakirjahaun kenttään LA 10/2008. Puhetta seuraa lakialoite, josta ei sitten lähetekeskustelun ole mitään kuultukaan. Aiotaanko se tyylikkäästi "unohtaa" eduskunnassa vai onko se peräti kadonnut jonnekin?
"Tuulikki Ukkola /kok ym.
Laki lastensuojelulain muuttamisesta
Eduskunnalle
Lasten huostaanotto on äärimmäinen lapsen vapauteen kajoava teko, jossa puututaan niin lapsen kuin vanhempienkin perus- ja ihmisoikeuksiin. Demokraattisessa oikeusvaltiossa jokaisella kansalaisella, niin lapsella kuin aikuisellakin, on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Jokaisen huostaanottopäätöksen tulee perustua huolelliseen tapahtumien ja olosuhteiden punnintaan. Yhtäkään lasta ei saa erottaa perheestään pelkkien papereiden perusteella, vaan vanhempia ja lasta on kuultava. Ilman perheen suullista kuulemismenettelyä ei voida puhua oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä.
Uudessa lastensuojelulaissa huostaanottopäätökset on siirretty kuntien sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksille. Entisen lain mukaan hallinto-oikeus käsitteli vain riitatapaukset. Hallintolainkäyttö ei kuitenkaan sovellu lapsen asian käsittelyyn eikä takaa lapsen eikä perheenjäsenten oikeusturvaa. Tätä asiaa edellinen eduskunta ei lakia hyväksyessään ymmärtänyt.
Hallinto-oikeudessa lapsen ja perheen tulee todistaa sosiaali- ja muiden viranomaisten väitteet vääriksi. Todistustaakka on siis käänteinen eli täysin vastoin oikeusvaltion periaatteita. Oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä viranomaisten on esitettävä näyttö siitä, että he ovat menetelleet oikein puuttuessaan perus- ja ihmisoikeuksiin.
Asiaan on julkisuudessa puuttunut muiden muassa lastensuojeluasioihin erikoistunut lakimies, varatuomari Leeni Ikonen (HS 9.2.2008). Hän kirjoittaa mm. seuraavaa: "Tuomaritoiminnan ydin eli tosiseikkojen selvittäminen jää hallinto-oikeudessa tekemättä, kun päätökseen poimitaan lastensuojeluviranomaisten näkemystä tukevat seikat. Yksittäisen lapsen asia jää tutkimatta, ja menettely halvaantuu viranomaisten sekaviin asiakirjoihin ja prosessin hämäryyteen. Päätökseen voidaan kirjata ´hallinto-oikeudella ei ole syytä epäillä sosiaalityöntekijäin lausuntojen luotettavuutta´ siitä huolimatta, että äiti kertoo asiasta toisin. Perheet ajetaan syvään epätoivoon, kun tuomioistuin luopuu puolueettoman tutkijan roolista."
Vuoden alussa voimaan tullut uusi lastensuojelulaki on monelta osin perheiden ja lasten kannalta vääristynyt. Räikein epäkohta kuitenkin on se, että huostaanottoasioiden ensi asteen käsittely siirtyi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksiin, jotka tähän asti yleensä ovat tehneet päätöksensä ilman suullista käsittelyä.
Hallinto-oikeudet ovat vahvistaneet miltei kaikki huostaanottopäätökset. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistiin 287 huostaanottoasiaa vuonna 2006. Suullisia kuulusteluja oli 28. Jopa KHO on hyväksynyt viranomaisten ihmisoikeusloukkaukset, joiden takia Suomi on saanut useita tuomioita lastensuojeluasioissa.
Jostain syystä edellinen hallitus ja eduskunta eivät antaneet mitään arvoa oikeusturva-asioiden neuvottelukunnan kannanotolle, jossa esitettiin huostaanottoasioiden käsittelyä käräjäoikeuksissa. Kannanottoa perusteltiin muun muassa sillä, että käräjäoikeuden prosessi on yksityiskohtaisemmin säännelty ja siinä korostuu oikeudenkäynnin suullisuus ja välittömyys.
Uusi lastensuojelulaki ei takaa lapselle ja perheille oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, koska hallinto-oikeudessa todistustaakka on käänteinen eli vastoin oikeusvaltion periaatteita. Tässä lakialoitteessa esitetään, että hallinto-oikeuden sijasta huostaanottopäätökset siirretään käräjäoikeudelle. Se tietenkin samalla edellyttää sitä, että jokaisessa käräjäoikeudessa on perheoikeuteen erikoistunut tuomari ja että päätöksiä tekemässä ovat myös lautamiehet.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: "
Tuo löytyy eduskunnan sivuilta merkitsemällä asiakirjahaun kenttään LA 10/2008. Puhetta seuraa lakialoite, josta ei sitten lähetekeskustelun ole mitään kuultukaan. Aiotaanko se tyylikkäästi "unohtaa" eduskunnassa vai onko se peräti kadonnut jonnekin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tosi kummallista oikeusturvaa, että jopa meidän Korkein Hallinto-oikeus hyväksyy ne ihmisoikeusloukkaukset, joita viranomaisemme harjoittavat ja poliitikot ne yleensä myös siunaavat.
Lainaus aloituksesta: "Jopa KHO on hyväksynyt viranomaisten ihmisoikeusloukkaukset, joiden takia Suomi on saanut useita tuomioita lastensuojeluasioissa."
Ei perheiden oikeusturva saa olla sen varassa, että hallinto-oikeudet - jotka periaatteessa eivät ole oikeuksia ollenkaan - hyväksyvät kaikki rikolliset ja lakeja rikkovat menettelytavat. Mutta ennen kuin asia on mahdollista saada Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen, on ensin läpi käytävä koko oikeusprosessi Suomessa. Lapsi on tietysti huostassa koko tuon käsittelyn ajan, mikä saattaa kestää yhteensä jopa 5-7 vuotta!
Hienoa, että kansanedustaja Tuulikki Ukkola (kok) on hyvällä asialla!
Hän edustanee muuten ihan toista äärilaitaa, kuinka puoluetoverinsa Merja Vahter Lahdesta. (Vahterista ja hänen lastensuojelua käsittelevästä kirjoituksestaan on käynnistetty oma keskustelu tänne Suomi24:een, otsikolla Hauki on kala.) Lahden kaupunginvaltuutettu Vahter olisi tyytyväinen, jos saa kerättyä mahdollisimman paljon "kärsiviä" lapsia pois perheistään, kauas kodeistaan. Laitoksiin.
Minulle on epäselvää vain se, kumpi näistä kansanedustajista edustaa mielipiteensä vuoksi Kokoomuksen oikeaa, kumpi vasenta laitaa?
Ukkola on tarpeellinen ihminen puolueelleen, tässä lastensuojelun tarkastelussa. Muuten Kokoomuksesta jäisi kovin sydämetön (kylmä, tunteeton, raaka) käsitys.