Olen harkinnut järjestelmäkameran hankkimista nykyisen pokkarini sijaan. Lähinnä tulee kuvattua sisällä ja tuo kuvien tummuus on syy miksi olen ajatellut hankkia järkkäriä. Olen ymmärtänyt että objektiivin valovoima siis se f luku on keskeisin valovoiman tekijä mutta että myös kennolla on vaikutuksensa. Olin ymmärtänyt että mitä isompi kenno sitä parempi valovoima mutta tuossa yksi tuttava väitti että kennon koko vaikuttaa valovoimaan toisin päin. Eli että pienempi kenno tarvitsee vähemmän valoa. Ensin ajattelin että tämä ei varmaan pidä paikkaansa mutta kysäisempä nyt täältä?
Kameran valovoimasta
11
9782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kennon koolla ei ole merkitystä valovoimaan. Kennon jokainen pikseli, samoin kuin filmikameran filmi, valottuu kauttaaltaan yhtäaikaa, joten valovoima vaikuttaa vain valotusaikaan ja syväterävyysalueeseen, sekä tarvittavaan herkkyyteen. Voit siis käyttää kinokameran objektiivia myös aps-c kennoisessa kamerassa, samalla aukolla ja samalla herkkyydellä ja valotusaika pysyy samana, jos kuvattavan kohteen valoisuus pysyy samana. Kennon koko muuttaa kuitenkin kuvan rajausta, pienemmällä kennolla tulee kapeampi kuvakulma.
Kuvittele että objektiivi on pultattu jalustaan tukevasti kiinni ja vaihdat sen taakse vain eri kamerarungon. Et muuta objektiivin asetuksia etkä paikkaa, ja kameroissa on sama herkkyys ja valotusaika. Silloin vain kuvakulma muuttuu jos kennokoko muuttuu.
No ei se runko täsmällisesti ottaen vaikuta valovoimaan eli suurimpaan mahdolliseen aukkoon mitenkään.
Mutta suurempi ISO arvo vaikuttaa tarvittavaan valotusaikaan ihan samalla tavalla kun suurempi aukko. Esimerkiksi ISO-arvon muuttaminen 800:sta 1600:aan vaikuttaa valotusaikaan samalla tavalla kun aukon suurentaminen 2.8:sta 2.0:aan, esim. 1/200 sijaaan tarvitaan vain 1/400.
Ja kyllä noissa rungoissa on eroa suurilla ISO-arvoilla. Eroja alkaa olla välillä 1600...12800 aikalailla joten kyllä se runko vaikuttaa muuhunkin kun kuvakulmaan. Toisissa rungoissa voi oikeasti käyttää todella suuria ISOja ilman älytöntä kohinaa, toisissa ne on valittavissa mutta kuvat on aika pehmeitä kohinanpoiston jälkeen.
Valotusaika, ISO ja aukko on ne parametrit millä valotusta säädellään ja jos noita suuria ISOja voi käyttää niin pärjää vähemmälläkin objektiivin valovoimalla.
Oma juttunsa on sitten "bokehit" ja muut syväterävyyteen liittyvät jutut. Kirjoittakoon ken asiasta tietää.
Mutta aloittajahan kysyi onko pieni kenno valovoimaisempi kuin iso kenno. Ei ole kumpikaan valovoimaisempi. Kennolla ei ole valovoimaa. Valovoima on optiikan ominaisuus.
Tuo edellinen oli vaan tiedoksi yhteen parametriin tarttuville lyhyen matikan lukijoille. Se kuvan lopputulos on nyrkkisääntönä kolmen muuttujan funktio. Kuva=f(aukko, ISO, valotusaika)
Ja voi siihen muutkin muuttujat hieman vaikutella...
Mut se menee jo yliopiston puolelle...........
Ja tarkoittaako kysyjä aukolla aukkolukua vai aukon fyysistä läpimittaa millimetreinä? Jos verrataan pokkarin ja järkkärin 2.8 aukkoa samalla kinovastaavuudella, reiät on erikokoiset.
No kaverisi on kyllä tietyssä mielessä oikeassa. Mutta sitä täytyykin sitten tarkastella vähän laajemmin. Eli jos ajatellaan että valoherkkä kenno tarvitsee tietyn "määrän" valoa tietyssä ajassa valottuakseen oikein niin tätä taustaa vasten pienempi kenno on mahdollista valaista suhteellisesti vähemmällä valon määrällä oikein. Tosin tämä vaatii jo melkoista matematiikkaa että asian voi esittää oikein mutta tätä voi yksinkertaisesti ajatella siten että jos laitat suurennuslasin auringon eteen ja kohdistat auringonsäteet käteesi se polttaa hyvin nopeasti. Jos vastaavasti viet suurennoslasia kauemmas niin kohdistus levenee ja auringonvalo ei poltakaan.
Valoa tarvitaan pikseliä kohti. Pieni laskuharjoitus: Kaksi kameraa, molemmissa on 12 megapikseliä. Mikä paljon herkemmäksi 1/2.5" kennoinen pokkari (5,76mm x 4,29mm ~25mm^2 kenno) tulee säätää 35mm (36mm x 24mm = 864mm^2 kenno) järkkäriin verrattuna?
Vastaus on helppo: Pokkarin ISO 100 tulee säätää 864/25 ~ 34,5 kertaa herkemmäksi kuin järkkärin. Eli yli viisi aukkoa. Kun otetaan kuva samasta kohteesta ja kummatkin kamerat käyttävät samaa aukkoa ja samaa polttovälivastaavuutta, pokkarilla tulee yhtä paljon kohinaa ISO 100, kuin järkkärillä ISO 3450 kennon tekniikan ollessa sama, koska pokkarin ISO 100 joudutaan säätämään järkkärin ISO 3450 vastaavalle vahvistukselle.
Suurennuslasi polttaa kun se on fokuksessa, tarkennettuna. Kameroilla otetaan yleensä kuvia vain kun kohde on fokuksessa.
Pokkarin herkkyys esim. ISO-arvolla 100 on täysin sama kuin järkkärinkin samalla ISO-arvolla eli molemmilla saa samalla aukolla ja valotusajalla yhtä kirkkaita kuvia. Pokkarin kuvasignaalia pitää vain vahvistaa paljon enemmän ja siksi kohina pukkaa pintaan.
Kyllä sulla on säädöissä vikaa, jos tulee tummia kuvia.
Kuvien tummuus johtuu valotuksesta ja kuvansäädöstä.
Objektiivin valovoima ja kennon koko eivät vaikuta vähäisimmässäkään määrin kuvan tummuuteen.
Kenno voi vaikuttaa valon tarpeeseen, mutta ei valovoimaan, se on objektiiin ominaisuus.
Valovoima vaikuttaa kameran tähtäimen tummuuteen ja suurempi valovoima helpottaa tarkennusta hämärässä.
"…tuo kuvien tummuus on syy miksi"
Jos kuvat ovat liian tummia niin voit korjata asian esim. EV-säädöllä. Kokeile esim. arvoja 1 EV ja 2 EV.