Miten kokoluokkaa 5-6m HT-veneen saa oikein kaatumaan tai menemään ympäri. Usein näissä keskustelupalstoissa kysellään, että missä uskaltaa ajaa ja millaisessa aallokossa. Onko joku joskus oikeasti saanut veneensä kaatumaan tai jopa menemään ympäri ajaessa aallokossa. Tietty järki pitää pitää mukana, mutta Airoston aalloissa ei ole usein edes hirvittänyt.
Vastaukset 24
- shaibakuski
Ihmellistä, kun onnettomuuden HT-veneeltä oli oikein syvä v-kulmakin vielä. Silti kaatui, eikä mennyt kuin 10 km/h tuollaisessa kovassa tuulessa. Kyllähän syvä-v-kulma = merikelpoinen vene. Niinhän täällä arvon asiantunteva raati on päättänyt...
Oliskohan jäänyt kaatumatta, mikäli vene olisi pysynyt liussa pienemmällä nopeudella? - rönkvisti
shaibakuski kirjoitti:
Ihmellistä, kun onnettomuuden HT-veneeltä oli oikein syvä v-kulmakin vielä. Silti kaatui, eikä mennyt kuin 10 km/h tuollaisessa kovassa tuulessa. Kyllähän syvä-v-kulma = merikelpoinen vene. Niinhän täällä arvon asiantunteva raati on päättänyt...
Oliskohan jäänyt kaatumatta, mikäli vene olisi pysynyt liussa pienemmällä nopeudella?Kaatunnu, jos kyseessä olis ollut HT-vene? Painopiste? Olisko matkustajat olleet katteen alla=edempänä?
- Finmar Sportsman
shaibakuski kirjoitti:
Ihmellistä, kun onnettomuuden HT-veneeltä oli oikein syvä v-kulmakin vielä. Silti kaatui, eikä mennyt kuin 10 km/h tuollaisessa kovassa tuulessa. Kyllähän syvä-v-kulma = merikelpoinen vene. Niinhän täällä arvon asiantunteva raati on päättänyt...
Oliskohan jäänyt kaatumatta, mikäli vene olisi pysynyt liussa pienemmällä nopeudella?kuski ei ole omannut riittävää ajotaitoa kovassa merenkäynnissä. Miksi ihmeessä lähdetään poukkoilemaan välillä myötäiseen ja välillä vastaiseen? Syvä-v on paras runko kun halutaan liikkua nopeasti kelissä ja tuon selostuksen perusteella olisi ollut viisainta ajaa aallokkoa hivenen nopeammin ja nimenomaan myötäiseen. Sehän oli sitäpaitsi se suunta minne oltiin menossa.
Shaiballe: Täällä ei mikään raati ole päättänyt mitään. Avomerikilpailut ovat osoittaneet riittävän hyvin sen, mihin syvä-v pohja pystyy.
Kyseisen onnettomuuden raportissa on myös virhe, jonka oikein herrat "asiantuntijat" ovat kirjoittaneet. Siinä väitetään, että syvä-v pohjalla on voimakkaampi perän painuminen ja että sellaista on vaikeampi ajaa liukukynnyksen nopeusalueella. Shaibakin näköjään yhtyy tähän, ja on sitä mieltä että onnettomuus olisi ehkä voitu välttää jos "vene olisi pysynyt liussa pienemmällä nopeudella".
Tässä on yleinen väärinkäsitys ja harhaluulo, joka on pesiytynyt härmäläisiin. Ei se syvä-v ole sen vaikeampi ajaa liukukynnyksen nopeusalueella eikä sen perä painu muita enemmän, mikäli vene on suunniteltu oikein ja sen paino jakautuu niin kuin sen kuuluukin. Täälläpäin maailmaa ei vain ole riittävää tietotaitoa syvistä v-pohjista. Oikeaoppinen ja painojakautumaltaan terve syvä-v pysyy liuussa samoilla nopeuksilla kuin muutkin. Sne likukynnysnopeuden määrittelee vesilinja pituus, ei suinkaan pohjan nousukulma.
Itse asiassa perästä aivan loiva pohja, joka ui samalla syväyksellä perästä kuin syvä-v on vaikeampi ja levottomampi ajaa kuin se syvä-v. Eri asia on se, että näin harvoin on, koska juuri niihin syvä-v runkoihin asennetaan runkojen painoon nähden liian painavat moottorit. Finmar Sportsman kirjoitti:
kuski ei ole omannut riittävää ajotaitoa kovassa merenkäynnissä. Miksi ihmeessä lähdetään poukkoilemaan välillä myötäiseen ja välillä vastaiseen? Syvä-v on paras runko kun halutaan liikkua nopeasti kelissä ja tuon selostuksen perusteella olisi ollut viisainta ajaa aallokkoa hivenen nopeammin ja nimenomaan myötäiseen. Sehän oli sitäpaitsi se suunta minne oltiin menossa.
Shaiballe: Täällä ei mikään raati ole päättänyt mitään. Avomerikilpailut ovat osoittaneet riittävän hyvin sen, mihin syvä-v pohja pystyy.
Kyseisen onnettomuuden raportissa on myös virhe, jonka oikein herrat "asiantuntijat" ovat kirjoittaneet. Siinä väitetään, että syvä-v pohjalla on voimakkaampi perän painuminen ja että sellaista on vaikeampi ajaa liukukynnyksen nopeusalueella. Shaibakin näköjään yhtyy tähän, ja on sitä mieltä että onnettomuus olisi ehkä voitu välttää jos "vene olisi pysynyt liussa pienemmällä nopeudella".
Tässä on yleinen väärinkäsitys ja harhaluulo, joka on pesiytynyt härmäläisiin. Ei se syvä-v ole sen vaikeampi ajaa liukukynnyksen nopeusalueella eikä sen perä painu muita enemmän, mikäli vene on suunniteltu oikein ja sen paino jakautuu niin kuin sen kuuluukin. Täälläpäin maailmaa ei vain ole riittävää tietotaitoa syvistä v-pohjista. Oikeaoppinen ja painojakautumaltaan terve syvä-v pysyy liuussa samoilla nopeuksilla kuin muutkin. Sne likukynnysnopeuden määrittelee vesilinja pituus, ei suinkaan pohjan nousukulma.
Itse asiassa perästä aivan loiva pohja, joka ui samalla syväyksellä perästä kuin syvä-v on vaikeampi ja levottomampi ajaa kuin se syvä-v. Eri asia on se, että näin harvoin on, koska juuri niihin syvä-v runkoihin asennetaan runkojen painoon nähden liian painavat moottorit.Finmar on tunnustettu hyvistä ominaisuuksistaan, joten ajovirheestä on kyse, ainakin jossain määrin. Ja mikä hemmetin neronleimaus on laittaa 70 kiloa painolastia 5-metrisen liukuvan veneen keulaan, ja vielä kiinnittämättä sitä kunnolla?
- Terhi-Man
Finmar Sportsman kirjoitti:
kuski ei ole omannut riittävää ajotaitoa kovassa merenkäynnissä. Miksi ihmeessä lähdetään poukkoilemaan välillä myötäiseen ja välillä vastaiseen? Syvä-v on paras runko kun halutaan liikkua nopeasti kelissä ja tuon selostuksen perusteella olisi ollut viisainta ajaa aallokkoa hivenen nopeammin ja nimenomaan myötäiseen. Sehän oli sitäpaitsi se suunta minne oltiin menossa.
Shaiballe: Täällä ei mikään raati ole päättänyt mitään. Avomerikilpailut ovat osoittaneet riittävän hyvin sen, mihin syvä-v pohja pystyy.
Kyseisen onnettomuuden raportissa on myös virhe, jonka oikein herrat "asiantuntijat" ovat kirjoittaneet. Siinä väitetään, että syvä-v pohjalla on voimakkaampi perän painuminen ja että sellaista on vaikeampi ajaa liukukynnyksen nopeusalueella. Shaibakin näköjään yhtyy tähän, ja on sitä mieltä että onnettomuus olisi ehkä voitu välttää jos "vene olisi pysynyt liussa pienemmällä nopeudella".
Tässä on yleinen väärinkäsitys ja harhaluulo, joka on pesiytynyt härmäläisiin. Ei se syvä-v ole sen vaikeampi ajaa liukukynnyksen nopeusalueella eikä sen perä painu muita enemmän, mikäli vene on suunniteltu oikein ja sen paino jakautuu niin kuin sen kuuluukin. Täälläpäin maailmaa ei vain ole riittävää tietotaitoa syvistä v-pohjista. Oikeaoppinen ja painojakautumaltaan terve syvä-v pysyy liuussa samoilla nopeuksilla kuin muutkin. Sne likukynnysnopeuden määrittelee vesilinja pituus, ei suinkaan pohjan nousukulma.
Itse asiassa perästä aivan loiva pohja, joka ui samalla syväyksellä perästä kuin syvä-v on vaikeampi ja levottomampi ajaa kuin se syvä-v. Eri asia on se, että näin harvoin on, koska juuri niihin syvä-v runkoihin asennetaan runkojen painoon nähden liian painavat moottorit.Tosiasia on kuitenkin se, että keli oli liian paha pienelle moottoriveneelle, todennäköisesti lopputulos olisi ollut sama vaikka kyseessä olisi ollut jokin toisenlainenkin n. 5 metrinen paatti. Tutkimusraportissahan sanottiin tuulennopeuden olleen pahimmillaan 20 m/s, jos ajaa vasta-aallokkoon ja eteen tulee se kuulu seitsemäs aalto, arvatenkin vene heittää kuperkeikkaa...
Paikalliset veneilijäthän kertoivat välttelevänsä kyseessä olevaa merialuetta huonolla säällä... Elikä kannattaa pysyä laiturissa Bustereiden, Yamareiden ym. pikku-veneiden kanssa, jos aallonkorkeus on yli 0,5 m, sillä se seitsemäs aalto saattaa olla jo metrinen ja silloin käy huonosti ellei alla ole jokin 10 metrinen vene. - Karl-Fiskare
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Finmar on tunnustettu hyvistä ominaisuuksistaan, joten ajovirheestä on kyse, ainakin jossain määrin. Ja mikä hemmetin neronleimaus on laittaa 70 kiloa painolastia 5-metrisen liukuvan veneen keulaan, ja vielä kiinnittämättä sitä kunnolla?
Pelkkää höpinää ja haaveunta, että peinillä 5 m:llä olisi turvallista veneillä kovassa kelissä, ihmiset eivät vain osaa arvioida aallon korkeutta. Moni luulee ajelevansa huonossa kelissä, korkeassa 2 metrin aallokossa vaikka oikeasti aallon kokeus saattaa olla 0,5 - 1 m.
- Yrtsä
Terhi-Man kirjoitti:
Tosiasia on kuitenkin se, että keli oli liian paha pienelle moottoriveneelle, todennäköisesti lopputulos olisi ollut sama vaikka kyseessä olisi ollut jokin toisenlainenkin n. 5 metrinen paatti. Tutkimusraportissahan sanottiin tuulennopeuden olleen pahimmillaan 20 m/s, jos ajaa vasta-aallokkoon ja eteen tulee se kuulu seitsemäs aalto, arvatenkin vene heittää kuperkeikkaa...
Paikalliset veneilijäthän kertoivat välttelevänsä kyseessä olevaa merialuetta huonolla säällä... Elikä kannattaa pysyä laiturissa Bustereiden, Yamareiden ym. pikku-veneiden kanssa, jos aallonkorkeus on yli 0,5 m, sillä se seitsemäs aalto saattaa olla jo metrinen ja silloin käy huonosti ellei alla ole jokin 10 metrinen vene.Olisikohan puoliliukuvalla ollut paremmat mahdollisuudet, niillä kun pystyy sovittamaan nopeuden suotaisammaksi aallokossa. Pienet liukuvat V-pohja veneethän ovat hyvän kelin veneitä, parhaimmillaan aurinkoisena tyynenä kesäpäivänä.
Karl-Fiskare kirjoitti:
Pelkkää höpinää ja haaveunta, että peinillä 5 m:llä olisi turvallista veneillä kovassa kelissä, ihmiset eivät vain osaa arvioida aallon korkeutta. Moni luulee ajelevansa huonossa kelissä, korkeassa 2 metrin aallokossa vaikka oikeasti aallon kokeus saattaa olla 0,5 - 1 m.
Etenkin tuo kirjoituksesi aallonkorkeudesta, nämä "Busterilla 3-metrisessä aallokossa" ihmiset eivät tiedä mistä puhuvat.
Siitä olen kylläkin eri mieltä, että metrinen aalto olisi liikaa 5-metriselle veneelle, rippuu vain veneestä..- on syvältä
Finmar Sportsman kirjoitti:
kuski ei ole omannut riittävää ajotaitoa kovassa merenkäynnissä. Miksi ihmeessä lähdetään poukkoilemaan välillä myötäiseen ja välillä vastaiseen? Syvä-v on paras runko kun halutaan liikkua nopeasti kelissä ja tuon selostuksen perusteella olisi ollut viisainta ajaa aallokkoa hivenen nopeammin ja nimenomaan myötäiseen. Sehän oli sitäpaitsi se suunta minne oltiin menossa.
Shaiballe: Täällä ei mikään raati ole päättänyt mitään. Avomerikilpailut ovat osoittaneet riittävän hyvin sen, mihin syvä-v pohja pystyy.
Kyseisen onnettomuuden raportissa on myös virhe, jonka oikein herrat "asiantuntijat" ovat kirjoittaneet. Siinä väitetään, että syvä-v pohjalla on voimakkaampi perän painuminen ja että sellaista on vaikeampi ajaa liukukynnyksen nopeusalueella. Shaibakin näköjään yhtyy tähän, ja on sitä mieltä että onnettomuus olisi ehkä voitu välttää jos "vene olisi pysynyt liussa pienemmällä nopeudella".
Tässä on yleinen väärinkäsitys ja harhaluulo, joka on pesiytynyt härmäläisiin. Ei se syvä-v ole sen vaikeampi ajaa liukukynnyksen nopeusalueella eikä sen perä painu muita enemmän, mikäli vene on suunniteltu oikein ja sen paino jakautuu niin kuin sen kuuluukin. Täälläpäin maailmaa ei vain ole riittävää tietotaitoa syvistä v-pohjista. Oikeaoppinen ja painojakautumaltaan terve syvä-v pysyy liuussa samoilla nopeuksilla kuin muutkin. Sne likukynnysnopeuden määrittelee vesilinja pituus, ei suinkaan pohjan nousukulma.
Itse asiassa perästä aivan loiva pohja, joka ui samalla syväyksellä perästä kuin syvä-v on vaikeampi ja levottomampi ajaa kuin se syvä-v. Eri asia on se, että näin harvoin on, koska juuri niihin syvä-v runkoihin asennetaan runkojen painoon nähden liian painavat moottorit.Tästä pätkästä http://www.youtube.com/watch?v=UjveOa3LRWw&feature=related näkyy hyvin osa syvän V:n ongelmista, kun laine kasvaa niin suureksi ettei pysty liussa ajamaan.. Kun taas laine on sen verran pientä että pystyy vauhtia pitämään, niin silloin katti pesee yksirunkoiset mennen tullen kuten on kilpailuissa nähty ;-).
- Finmar Sportsman
on syvältä kirjoitti:
Tästä pätkästä http://www.youtube.com/watch?v=UjveOa3LRWw&feature=related näkyy hyvin osa syvän V:n ongelmista, kun laine kasvaa niin suureksi ettei pysty liussa ajamaan.. Kun taas laine on sen verran pientä että pystyy vauhtia pitämään, niin silloin katti pesee yksirunkoiset mennen tullen kuten on kilpailuissa nähty ;-).
Tuolla tapahtumalla ei ole mitään tekemistä pohjan nousukulman kanssa. Jos tuossa RIBissä olisi ollut lituska pohja olisi lopputulos ollut sama. Syy ympäripyörähtämiseen oli liian kevyt keula, jonka takia vene nousi pystyyn ja tuuli auttoi vielä lisää. Lituskalla pohjalla ei olisi pystynyt ajaman yhtään sen lujempaa.
Mutta itse asiassa kun katsoo tuota klippiä, niin ottaen huomioon veneen pituuden ja merenkäynnin, niin saataa hyvinkin olla, että vene kulki liukunopeutta. Sehän mitataan suhteessa veteen eikä merenpohjaan, ja kuten todettua liukukynnys määräytyy pituuden mukaan. - 35825+55
Välittäjä_LKV kirjoitti:
Finmar on tunnustettu hyvistä ominaisuuksistaan, joten ajovirheestä on kyse, ainakin jossain määrin. Ja mikä hemmetin neronleimaus on laittaa 70 kiloa painolastia 5-metrisen liukuvan veneen keulaan, ja vielä kiinnittämättä sitä kunnolla?
Oliskohan idea siinä, että kyseisen veneen liukukynnys on varsin huomattava? Lienee myös syy, miksi ei kelissä pysty ajamaan liussa, jos vieläpä alitehoinen....
- Finmar Sportsman
35825+55 kirjoitti:
Oliskohan idea siinä, että kyseisen veneen liukukynnys on varsin huomattava? Lienee myös syy, miksi ei kelissä pysty ajamaan liussa, jos vieläpä alitehoinen....
on melko keulastaan, joten siksi ehkä on haluttu painoa keulaan, mutta se olis pitänyt kiinnittää kunnolla. Jos se paino onnettomuuspäivänä on lentänyt peräpenkille asti tai jompaankumpaan kulmaan on vaikutus varmaan ollut huomattava. Vanha 80 hv sisäperämoottori on melko varovainen teholtaan 510 Finmariin, mutta myötäaallokossa tuskin olisi ollut ongelmia. Raju vasta-aallokko vaatii aina enemmän tehoreserviä.
- 358720984
Finmar Sportsman kirjoitti:
on melko keulastaan, joten siksi ehkä on haluttu painoa keulaan, mutta se olis pitänyt kiinnittää kunnolla. Jos se paino onnettomuuspäivänä on lentänyt peräpenkille asti tai jompaankumpaan kulmaan on vaikutus varmaan ollut huomattava. Vanha 80 hv sisäperämoottori on melko varovainen teholtaan 510 Finmariin, mutta myötäaallokossa tuskin olisi ollut ongelmia. Raju vasta-aallokko vaatii aina enemmän tehoreserviä.
"Raju vasta-aallokko vaatii aina enemmän tehoreserviä." 8)
Jotenkin veikkaan, että ajelet jossainpäin järvisuomea ;)
Oletkohan koskaan ajanut myötikseen kovassa aallokossa? - Finmar Sportsman
358720984 kirjoitti:
"Raju vasta-aallokko vaatii aina enemmän tehoreserviä." 8)
Jotenkin veikkaan, että ajelet jossainpäin järvisuomea ;)
Oletkohan koskaan ajanut myötikseen kovassa aallokossa?...sinut sellaista veikkaamaan? Oma tietämättömyytesi?
Myötäaallokko on muutenkin helpompi kuin vastainen. Jotkin veneet tosin töyssähtävät melko rajusti myötäaaltoon, jolloin vauhti voi pudota reippaastikin. Myötäisessä pitää keulaa kohottaa jonkin verran, jotta näin ei kävisi, mutta vasta-aallokko vaatii keulan alas trimmaamista. Tämä yhdistettynä vastatuulen voimaan vaatii tehoa.
Vai mikä oikein on teoriasi?
Ihan vaan tiedoksi, niin ajan venettä työkseni ja alueet Helsingin ja Porkkalan edustalla. Puolen metrin aallokko tai pienempi on yleensä vuositasolla harvinaista herkkua. - netissä niin helppoa
on syvältä kirjoitti:
Tästä pätkästä http://www.youtube.com/watch?v=UjveOa3LRWw&feature=related näkyy hyvin osa syvän V:n ongelmista, kun laine kasvaa niin suureksi ettei pysty liussa ajamaan.. Kun taas laine on sen verran pientä että pystyy vauhtia pitämään, niin silloin katti pesee yksirunkoiset mennen tullen kuten on kilpailuissa nähty ;-).
Nuo olosuhteet ovat paljon vaikemmat kuin mitä kuvassa näkyy. Vuorovesi, loiveneva merenpohja, tästä syystä poikkeuksellisen jyrkät aalot, lisäki eriittäin kova tuuli. Tuo vene vaihdettiin myöhemmin hieman pidempään ribiin johon laitettiin painolastitankki keulaan. Vene oli yksinkertaisesti olosuhteisiin nähden hieman peräpainoinen. Jos tuossa olisi ollut loivemmalla v llä varustettu vene, niin se ei olis lähtenyt ollenkaan.
Tästä finmar tapauksesta sanoisin että joko vene on poikkeuksellisen vaikea käsitellä tai sitten kuskilla ei ollut rittäviä taitoja. Tuo poukkoilu ei ole järkevää, veneen koneteholla varsinkaan. Tuon kokoisella veneellä pitäisi pärjätä noissa olosuhteissa, mutta kulkukulma aaltoihin nähden pitää valita sopivaksi ja myös painojakauma venessä oikeaksi. Jos ajaa niin kuin tässä tapauksessa samanaikisesti myötä että vastaallokoon, painojakaumaa/trimmiä ei saa oikeaksi koska tarpeet on erillaiset vasta tai myötäallokossa. Molemmissa olosuhteissa tehosta on hyötyä(nopea kihdytys jolla voi säätää keulan korkeutta, tai nouista liukuun), tuo vene olisi pärjännyt paremmin suuremmalla teholla oikean kuskin käsissä.
Mutta helppoahan jäkikäteen on arvostella, tuollainen tilanne kehittyy pikkuhiljaa, ja uhkaava tilanne/sää saatta heikentää arvostelukykyä taitavallakin merenkäviällä. Hyvä että kaikki selvisivät. - viistoista
netissä niin helppoa kirjoitti:
Nuo olosuhteet ovat paljon vaikemmat kuin mitä kuvassa näkyy. Vuorovesi, loiveneva merenpohja, tästä syystä poikkeuksellisen jyrkät aalot, lisäki eriittäin kova tuuli. Tuo vene vaihdettiin myöhemmin hieman pidempään ribiin johon laitettiin painolastitankki keulaan. Vene oli yksinkertaisesti olosuhteisiin nähden hieman peräpainoinen. Jos tuossa olisi ollut loivemmalla v llä varustettu vene, niin se ei olis lähtenyt ollenkaan.
Tästä finmar tapauksesta sanoisin että joko vene on poikkeuksellisen vaikea käsitellä tai sitten kuskilla ei ollut rittäviä taitoja. Tuo poukkoilu ei ole järkevää, veneen koneteholla varsinkaan. Tuon kokoisella veneellä pitäisi pärjätä noissa olosuhteissa, mutta kulkukulma aaltoihin nähden pitää valita sopivaksi ja myös painojakauma venessä oikeaksi. Jos ajaa niin kuin tässä tapauksessa samanaikisesti myötä että vastaallokoon, painojakaumaa/trimmiä ei saa oikeaksi koska tarpeet on erillaiset vasta tai myötäallokossa. Molemmissa olosuhteissa tehosta on hyötyä(nopea kihdytys jolla voi säätää keulan korkeutta, tai nouista liukuun), tuo vene olisi pärjännyt paremmin suuremmalla teholla oikean kuskin käsissä.
Mutta helppoahan jäkikäteen on arvostella, tuollainen tilanne kehittyy pikkuhiljaa, ja uhkaava tilanne/sää saatta heikentää arvostelukykyä taitavallakin merenkäviällä. Hyvä että kaikki selvisivät.Luinkohan selostuksen huonosti?
- Benssi
viistoista kirjoitti:
Luinkohan selostuksen huonosti?
se viimeinen lause tarkoittaa niitä meripelastajia. Kotkan tapauksessa ei oltu yhtä onnekkaita, vaan kaksi hukkui, -valitettavasti.
- on syvältä
Finmar Sportsman kirjoitti:
Tuolla tapahtumalla ei ole mitään tekemistä pohjan nousukulman kanssa. Jos tuossa RIBissä olisi ollut lituska pohja olisi lopputulos ollut sama. Syy ympäripyörähtämiseen oli liian kevyt keula, jonka takia vene nousi pystyyn ja tuuli auttoi vielä lisää. Lituskalla pohjalla ei olisi pystynyt ajaman yhtään sen lujempaa.
Mutta itse asiassa kun katsoo tuota klippiä, niin ottaen huomioon veneen pituuden ja merenkäynnin, niin saataa hyvinkin olla, että vene kulki liukunopeutta. Sehän mitataan suhteessa veteen eikä merenpohjaan, ja kuten todettua liukukynnys määräytyy pituuden mukaan.Keula ei ollut liian kevyt, vaan perä liian painava ja huonosti kantava(liian jyrkkä V) jolloin myös liukukynnys on voimakas ;-). Suurin syy lippaamiseen tuossa on se että siinä yritettiin edetä liian kovaa vastalaineeseen..
Onnettomuus tutkinnan selostuksen perusteella epäilisin että siinä kävi just noin..
Jos kovan kelin veneet oikeasti kiinnostaa ja haluat opiskella niistä muuallakin kuin Esson baarissa, niin tämän veneen http://www.youtube.com/watch?v=imD3p96eTuw&feature=fvsr suunnittelija on kirjoittanut aiheesta kirjankin.. vaikkei taida mitään tietää kun on mennyt tekemään lättänän pohjan.. ;-) - Finmar Sportsman
on syvältä kirjoitti:
Keula ei ollut liian kevyt, vaan perä liian painava ja huonosti kantava(liian jyrkkä V) jolloin myös liukukynnys on voimakas ;-). Suurin syy lippaamiseen tuossa on se että siinä yritettiin edetä liian kovaa vastalaineeseen..
Onnettomuus tutkinnan selostuksen perusteella epäilisin että siinä kävi just noin..
Jos kovan kelin veneet oikeasti kiinnostaa ja haluat opiskella niistä muuallakin kuin Esson baarissa, niin tämän veneen http://www.youtube.com/watch?v=imD3p96eTuw&feature=fvsr suunnittelija on kirjoittanut aiheesta kirjankin.. vaikkei taida mitään tietää kun on mennyt tekemään lättänän pohjan.. ;-)Kyllä se nyt vaan on niin, että kevyt keula kohosi liian korkealle ja tuuli edesauttoi vahinkoa. Tuollaisella RIB:illä ei todellakaan ole pahaa liukukynnystä syvästä v:stä huolimatta. Edelleen: loiva pohja ei olisi tuota onnettomuutta estänyt mitenkään, vaan suurempi massa (ja tietenkin koko). Et kai vakavissasi sano sitäkään, että jos tuon RIB:in perä olis ollut puolta kevyempi niin koko vene ei olisikaan lentänyt taivaan tuulin tuossa aallokossa?
Antamasi linkin veneet eivät pärjää noista aalloista pohjan kulman perusteella, vaan koon ja massan turvin.
Enkä muuten käy Esson baareissa ;) - on syvältä
Finmar Sportsman kirjoitti:
Kyllä se nyt vaan on niin, että kevyt keula kohosi liian korkealle ja tuuli edesauttoi vahinkoa. Tuollaisella RIB:illä ei todellakaan ole pahaa liukukynnystä syvästä v:stä huolimatta. Edelleen: loiva pohja ei olisi tuota onnettomuutta estänyt mitenkään, vaan suurempi massa (ja tietenkin koko). Et kai vakavissasi sano sitäkään, että jos tuon RIB:in perä olis ollut puolta kevyempi niin koko vene ei olisikaan lentänyt taivaan tuulin tuossa aallokossa?
Antamasi linkin veneet eivät pärjää noista aalloista pohjan kulman perusteella, vaan koon ja massan turvin.
Enkä muuten käy Esson baareissa ;)Itse itseäni lainaten "Suurin syy lippaamiseen tuossa on se että siinä yritettiin edetä liian kovaa vastalaineeseen" Eli vene lähti laineesta "lentoon" ja ympäri... ajovirhe ;-)
Minun puolesta voidaan jatkaa keskustelua runkojen ominaisuuksista, kunhan vähän saat ensin kokemusta veneistä ja kelissä ajamisesta... sekä luet mitä sinun juttuihin vastataan.. - Finmar Sportsman
on syvältä kirjoitti:
Itse itseäni lainaten "Suurin syy lippaamiseen tuossa on se että siinä yritettiin edetä liian kovaa vastalaineeseen" Eli vene lähti laineesta "lentoon" ja ympäri... ajovirhe ;-)
Minun puolesta voidaan jatkaa keskustelua runkojen ominaisuuksista, kunhan vähän saat ensin kokemusta veneistä ja kelissä ajamisesta... sekä luet mitä sinun juttuihin vastataan..Ajovirheen suhteen olemme näköjään samaa mieltä. Mikä tarve sinulla muuten on heittää lokaa ja panetella? Ajan venettä ammatikseni ympäri vuoden kunhan jää ei aivan poskettoman paksua ole ja omaan venealan teknisen koulutuksen. Voisitko kertoa omat meriittisi ja mikä väittämäni ei muka olisi pitänyt paikkansa?
- Dyvika
Benssi kirjoitti:
se viimeinen lause tarkoittaa niitä meripelastajia. Kotkan tapauksessa ei oltu yhtä onnekkaita, vaan kaksi hukkui, -valitettavasti.
Jos aallon ja tuulen suunta on vinosti takaapäin kulkusuuntaan nähden, niin kuka hel...tti rupeaa kääntämään keulaa takaa tulevia aaltoja kohden? Varmasti saa veneen kaatumaan kun se kohtaa murtuvan aallon.
Oikea tapa on säilyttää suunta ja kaasulla sovittaa nopeus maininkiin ja aaltoon sopivaksi. Oikein kovassa kelissä meinaa joskus usko loppua, kun ohjattavuuden säilyttämiseksi "alamäessä" on painettava kaasu pohjaan jotta välttää veneen kääntymisen kyljittäin.
Tarkoitan nyt kelejä avomerellä ja tuulen nopeuden ollessa n. 18 m/s ja enemmän. Näillä tuulen nopeuksilla veneet kokoluokassa n. 21-26 jalkaa alkavat olla jo vähän alakynnessä sääoloihin nähden.
Mielestäni syvä-V on kiistattomasti ylivoimainen kaikilla nopeuksilla kovassa merenkäynnissä ajokäytöksen suhteen oikein mitoitettuna ja suunniteltuna konstruktiona.
Valitettava tapaus ja jälkiviisas on helppo olla. Raportin perusteella mielestäni osaava kippari olisi voinut päästä kotisatamaan. - I'm going to die
Dyvika kirjoitti:
Jos aallon ja tuulen suunta on vinosti takaapäin kulkusuuntaan nähden, niin kuka hel...tti rupeaa kääntämään keulaa takaa tulevia aaltoja kohden? Varmasti saa veneen kaatumaan kun se kohtaa murtuvan aallon.
Oikea tapa on säilyttää suunta ja kaasulla sovittaa nopeus maininkiin ja aaltoon sopivaksi. Oikein kovassa kelissä meinaa joskus usko loppua, kun ohjattavuuden säilyttämiseksi "alamäessä" on painettava kaasu pohjaan jotta välttää veneen kääntymisen kyljittäin.
Tarkoitan nyt kelejä avomerellä ja tuulen nopeuden ollessa n. 18 m/s ja enemmän. Näillä tuulen nopeuksilla veneet kokoluokassa n. 21-26 jalkaa alkavat olla jo vähän alakynnessä sääoloihin nähden.
Mielestäni syvä-V on kiistattomasti ylivoimainen kaikilla nopeuksilla kovassa merenkäynnissä ajokäytöksen suhteen oikein mitoitettuna ja suunniteltuna konstruktiona.
Valitettava tapaus ja jälkiviisas on helppo olla. Raportin perusteella mielestäni osaava kippari olisi voinut päästä kotisatamaan.55 jalkaisen Princessin kyljelleen Suomenlahdella viime kesänä! Ei ollut edes myrskyä. Olisiko vika ollut ratin ja penkin välissä?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaiset nuoret Eu:n köyhimpiä?
Suomalaisen nuoren varallisuus keskimäärin 5000e. Eu:ssa keskimäärin 25 000e.1671314- 881204
Sofia teki aika pahat oharit
Leikkiikö Sofia kansainvälistä kosmopoliittia vai menikö rehdisti pupu pöksyyn, kun perui viestillä tulonsa puoli tunti2051090- 67921
- 58694
- 52563
- 32558
Muiden vaikutus
Oletko antanut muiden vaikuttaa mielipiteisiisi, tunteisiini tai valintoihisi suhteessa kaivattuusi?80516No tavallaan seuraava kohtaaminen on käänteentekevä
Koska sanon sulle että rakastan sua. On aika. Pösilö.29494- 45487