Minkäs teet!

Minkäs teet jo 11 wee lapsi ei tahdo tulla kotiin sij.perheestä kun muuten tulisi liikaa elämänmuutoksia!
Kaverit ovat tärkeempiä..harrastukset ,koulu ym..asiat!No tapaammehan kerran kk:ssa sentään!!Mutta kyllä
tuntui kuin olisin lapseni menettänyt kokonaan sij.perheelle!Asiat ovat kuitenkin ristidiidass,koska lapsella
on ikävä kuitenkin.Mitä mieltä pitää palavereja,,nehän voi sopia kirjallisestikin..Kun asiat ei miksikään muutu kuitenkaan!
6186
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Tuskin 11-v ihan itse on keksinyt tuon "liikaa elämänmuutoksia" perustelun.
Saattaa olla sijari itse, joka ei kestä sellaista elämänmuutosta, että lapsi kotiutuu TAI
sossu ei kiireltään ehdi aloittaa kotiuttamisruljanssia kaikkine palavereineen. Hänellä kun on "parempaa tekemistä" mm. ls-ilmoitusten tarkistelussa, joissa nykyisin kyllä touhua riittää. Ja kun lisää huostattavia on löydyttävä vaikka kiven kolosta varsinkin, jos satutte asumaan jollain uudella kuntaliitosalueella. Selityksiä on monia, mutta tuskin tuo on lapsesta itsestään lähtöisin.

Äänestä
  • ei muuta kuin huostaanotonpurkuhakemusta kirjoittamaan. Purku voi kestää 1½ - 3½ vuotta. Pistä toimeksi!

    Äänestä

  • älä viivyttele kirjoitti:

    ei muuta kuin huostaanotonpurkuhakemusta kirjoittamaan. Purku voi kestää 1½ - 3½ vuotta. Pistä toimeksi!

    Tarvitset siihen juristin, esimerkiksi paikkakuntasi oikeusavustajan. Hankalaksi tekemällä tehty operaatio tuo purku! Lähellä sitä, että se on ylivoimaista. Usein meinaa usko loppua.

    Laita purkuhakemus liikkeelle kaikesta huolimatta. Vanhemmille myönteiset purkupäätökset ovat lisääntyneet.

    Äänestä

  • älä viivyttele kirjoitti:

    ei muuta kuin huostaanotonpurkuhakemusta kirjoittamaan. Purku voi kestää 1½ - 3½ vuotta. Pistä toimeksi!

    Just luin toisesta ketjusta, miten silloin kun huosta alkaa, niin lapsen on totuttava uuteen paikkaansa kuin veitsellä leikaten. Niin silloinkin, vaikka kotona ei ollut perusteita huostaanotolle, vaan se tehtiin palvelujen puutteen takia. Mutta voi jukoliste, että kotiutus voi sitten kestääkin vaikka vuosia!

    Eli missä se lapsen etu ihan oikeasti on?

    Tämän ketjun tapauksesta olen samaa mieltä, että lapsi kotiin vain jos suinkin mahdollista. Kun kerran itsekin tiedät lapsen ikävöivän, niin onhan hänellä tuttu koulu ja entiset kaverit kotonaankin. Sijarin puheita tuollaiset "tulee liikaa elämän muutoksia" jutut ovat, ei kukaan tuon ikäinen puhu tuolla tavalla.

    Äänestä

  • Huostaanoton purkaminen vie ammatilliselta perhekodilta varman ja suuren tulonlähteen. Perhekoti laskuttaa yhdestä hoitovuorokaudesta esimerkiksi lähes 300 euroa vuorokaudessa. Tiedän tällaisen perhekodin.

    Taloon on asutettu kaksi sisarusta samasta perheestä. Nyt heistä on tehty purkuhakemus, ammattitainen asianajaja kirjoitti sen. Se on pitkä hakemus.

    Perhekodit saavat laskuttaa lapsista mielettömiä summia. Huostaanotossa alusta saakka sössinyt lapsen synnyinkunta maksaa kaiken kiitollisena, koska sosiaalityöntekijällä on paljon pelissä. Hänen on todistettava kaikille osapuolille, ettei hän ole tehnyt mitään väärää lapset kodistaan ryöstäessään.

    Perhekodin vanhemmat hidastelevat ja vastustelevat ihmeellisin tavoin, jotta lasten kotiinpalautus venyisi. Onhan jokainen vuorokausi silkkaa tuloa! Lapset uhrataan rahanahneuden edessä.

    Tietäisipä lasten synnyinkunta, kuinka paljon veronmaksajat tuolla paikkakunnalla jouvatkaan maksamaan näiden lasten sijaishoidosta!!!

    Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoito maksaa veronmaksajille vuodessa 600 miljoonaa euroa. Meillä kohistaan julkisuudessa paljon pienemmistäkin rahoista. Miksi tuosta ei puhuta tarpeeksi?

    Äänestä

Sosiaalityöntekijät ja etenkin sijaiskoti estävät ja hidastavat lapsen kotiinpaluuta tuollaisin perustein. Menestyksekkäästi. He voivat loputtomiin vedota siihen, että lapselle on parempi, että elämään ei tule muutoksia juuri tässä elämänvaiheessa.

Silti sosiaalityöntekijät ovat olleet itse tekemässä sen kaikkein suurimman elämänmuutoksen eli huostaanoton. Se on väkivaltainen ja ravisteleva äkkirysäys lapsen elämässä.

Lapsella ja nuorella kuluu eri tavoin elämästään vuosia, että hän osaa käsitellä kaikkea huostaanoton vuoksi tapahtunutta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


sniif..:(:( kirjoitti:

Minkäs teet jo 11 wee lapsi ei tahdo tulla kotiin sij.perheestä kun muuten tulisi liikaa elämänmuutoksia!
Kaverit ovat tärkeempiä..harrastukset ,koulu ym..asiat!No tapaammehan kerran kk:ssa sentään!!Mutta kyllä
tuntui kuin olisin lapseni menettänyt kokonaan sij.perheelle!Asiat ovat kuitenkin ristidiidass,koska lapsella
on ikävä kuitenkin.Mitä mieltä pitää palavereja,,nehän voi sopia kirjallisestikin..Kun asiat ei miksikään muutu kuitenkaan!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu