veneen rakennus

Kokeilemalla oppii...

Kun lasket veneen veteen niin se syrjäyttää painonsa verran vettä, tonnin painoinen siis n. tuhat litraa.

Jos kappale on osittain tai kokonaan upotettu nesteeseen tai kaasuun, kappaleeseen kohdistuu ylöspäin vaikuttava voima eli noste. Tämä voima (noste) on yhtä suuri (mutta suunnaltaan vastakkainen) kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino.

Fb=PxVxg

Onpas taas viisaita vastauksia mutta kuten noissakin todetaan painosta se lähtee. Yritä pohtia seuraavan yhtälön ratkaisua:
Veden alle jäävän osuuden tilavuus litroina(ja tässä siis muuttuva tekijä on syväys) = Veneen paino.
Tilavuuden yksikköhän tässä on litra mutta voit lähteä siitä koska kyseessä on vesi että yksi litra painaa yhden kilon.
Se taas että pysyykö pystyssä riippuu painopisteen sijainnista ja järkikin sanoo että sen tulisi olla vedenpinnan tasolla tai mielummin sen alapuolella. Siis painavat osat alas ja korkeita kansirakennelmia tulee välttää. Veneellä on muotovakavuuttakin joten voit ajatella jos nyt käy niin että painopiste on korkealla että millaisen kolmion päällä paino pysyy vielä ajatellulla puolella jos tukipisteinä on veneen laidat, tämä antaa asiaan jonkinlaista tuntumaa. Kuinka paljon tätä kolmiota voi kallistaa ennen kuin se keikahtaa nurin.

Itserakentajalta puuttuu tieto ja taito kyseisen laskutoimituksen tekemiseen. Käytännössä se ei tule onnistumaan sinulta mitenkään.

tarkasti on aika monimutkanen juttu, mutta valmiissa veneessä se voidan laskea myös melko yksinkertaisella heilahdus kokella. Mutta etukäteen laskeminen tosian edellyttää laskemista, siinä on tosiaan rungon muodolla ja smyös rakenteiden ja kuorma painolla( ja sijainilla) yhtä lailla merkitystä.

Toisaalta, tietenkin venetyypistä riipuen, tuskinpa vakavuus tulee olemaan suurin ongelmasi jos veneesi on mitoitukseltaan samanlainen kun normaali tehdasvene.

Veneen muotohan poikkeea kuutiost todella paljon siksi uintisyvyyden laskeminen vaikka paino olisi tunnettu on haasteelista. Jos sulla on tarkat piirustukset voi jakamaalla rungon pieniin neliöihin( hirveä homma) laskea sen pintaalan kohtuullisell tarkuudella, jolloin myös syväys( keskisyväys) on mahdollista laskea suurin pirtein.

Tee XPS sästä( esim finnfoam) skaala malli niin pystyt testaaman ennen oikean veneen tekemistä. Sill saat myös tuon syväyden kokeiltua kun kuormaat sen suhteessa oikean venee painoiseksi.

Aika paha rasti! Siihen on olemassa IMO:n (Kansainvälinen Merenkulkuorganisaatio) ja EU:n määräyksiä.Luokituslaitoksilta löytyy infoa vaikka kuinka paljon. Laskentamalleja ja -kaavoja löytyy eri lähteistä pilvin pimein. Meillä Suomessa on yksi hyvä sovellus jolla tuota asiaa mallinnetaan ja laskeskellaan. Entisen Wärtsilä Marinen alulle panema NAPA-niminen ohjelmisto. Tarkoitettu siis laivapuolelle ja telakoille mutta ihan samat lainalaisuudet pätevät riippumatta paatin koosta.

Tässä viestiketjussa on tuotu paljon olennaista esiin. Nostaisin esiin niistä tärkeimmän.
Unohda koko juttu (jollet ole laivanrakennusinsinööri).
Paras neuvo on tuo 1:10 pinoismalli. Siihen kun laitat foamin sekaan sopiville kohdille lyijyä tai rautaa, niin saat ainakin hyvän mielikuvan siitä mitä kannattaa tehdä.

Yksi tärkeä asia ketjussa on unohdettu. Laskenta ja mallinnus suoritetaan kahden pisteen avulla. Eli massan painopiste m ja geometrinen piste g. Massan painopiste on se jossa perästä tai keulasta katsoen sijaitsee painopiste aluksen profiilissa. Geometrinen painopiste on se piste jonka läpi voit työntää kuvitellun akselin ja "tavaraa" on yhtä paljon pisteen ylä- ja alapuolella. Mitä alempana tuo m piste on, niin sitä kovempaa vene pyrkii oikaisemaan itseään massan avulla kohti maan keskipistettä. Mitä alempana tuo g piste on sitä vähemmän tuuli sitä paattiasi heiluttaa. Kokonaisuuden kannalta ehkäpä tärkein asia on kuitenkin noiden pisteiden ero tai välimatka. Jos mitta m...g on iso, niin alus pyrkii oikaisemaan itsensä nopeasti. Jos se on pieni, niin alus oikenee hitaasti. Huomioi, että m-piste tietysti vaihtaa paikkaa aluksen kallistuessa. Tarpeeksi kun kallistetaan, niin m ja g ovat yhtä korkella jolloin alus jää kallelleen. Jos kallistusta jatketaan, niin alus kaatuu, eli matka g...m on negatiivinen. Eli vaikkapa sellainen hollantilainen rautavene, uiva kesämökki omaa suuren g-m:n tästä johtuen sen täytyy oikaista itsensä melko nopeasti ja epämiellyttävästi varsinkin jos kölissä on tonnikaupalla lyijyä. Sen iso g ottaa jokaisen tuulenpuuska ja taas kallistaa kunnes iso g....m oikaisee sen takaisin suoraksi. Sellainen vanha S&S Swan ei ihan joka puuskassa heilu ja taitaa olla melkoisen vakaa kulkija. Siinähän on matala kansirakenne ja purjeilla säädellään tätä g..m:ää.. Helppo arvat kumpi tyyppi on tehty merenkäyntiin ja kumpi enemmän laituriin. Eli paatin vedenpäälliset osat määräävät myös sen kulkua ja käyttäytymistä.

Kysymykseesi ei ole helppoa vastausta muuta kuin, ei ole ihan simppeliä laskukaavaa jolla asia ratkeaisi.