Kohde on 2000-luvun alussa peruskorjattu. Perustuksena maanvarainen laatta. Alapohjarakenteet uusittu kokonaisuudessaan peruskorjauksen yhteydessä. Myös salaojat on uusittu. Maatäyttönä on pesty sepeli.
Rakenneavauksessa todettiin aistinvaraisesti ettei ongelmia alapohjan kunnossa ole. Laatan alapuolinen sepeli on silminnähden kuivaa, erityisiä hajuja ei ole aistittavissa. Mikään ei viittaa vaurioon.
Materiaalinäytteitä otettiin kuivasta pestystä sepelistä kolmesta kohtaa.
Kaikissa näytteissä oli mikrobeja. Mikrobilajeja näytteissä esiintyi seuraavanlaisia määriä (cfu/g):
Aspergillus versicolor 500
Kokonaisbakteerit 20900
Streptomyces 1800
Penicillium 400
Alapohjarakenteet ovat siis alle 10 v. vanhoja ja täysin kuivia.
Rakenneavauksessa todettiin aistinvaraisesti ettei ongelmia alapohjan kunnossa ole. Laatan alapuolinen sepeli on silminnähden kuivaa, erityisiä hajuja ei ole aistittavissa. Mikään ei viittaa vaurioon.
Materiaalinäytteitä otettiin kuivasta pestystä sepelistä kolmesta kohtaa.
Kaikissa näytteissä oli mikrobeja. Mikrobilajeja näytteissä esiintyi seuraavanlaisia määriä (cfu/g):
Aspergillus versicolor 500
Kokonaisbakteerit 20900
Streptomyces 1800
Penicillium 400
Alapohjarakenteet ovat siis alle 10 v. vanhoja ja täysin kuivia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Asumisterveysohjeen mukaan materiaalinäytteen bakteeripitoisuus yli 100 000 kpl/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet, ei voida soveltaa ed m periaatteita varsinkaan, jos niiden kautta ei tapahdu ilmavuotoa sisätiloihin.
Aivan oikein. Terveyshaitasta ei ole kyse, rakenne on kunnossa. Tässä on vain osoitus siitä, mitä mikrobeja alapohjarakenteesta voi löytyä, ilman että on kyse vauriosta. Mikrobeja löytyy siis myös oikein tehdyistä alapohjarakenteista, joissa maa on poistettu kivennäismaahan asti ja täytöt ovat pestyä sepeliä. Vauriosta ei silti ole kyse.
Näytetuloksessa kokonaisbakteerit jäivätkin Asumisterveysohjeen viitearvon alapuolelle. Streptojen ja Aspergilluksen pitoisuudet sen sijaan ovat TTL:n viitearvojen mukaan kohonneita.
ole TTL:n viitearvojen mukaan kohonneita. Ei helvetti, kuka tollo nyt jostain alapohjan sepelistä ottaa mitään näytteitä, siellähän on aina mikrobeja, kas kun eivät ottaneet kukkapenkistä tai salaojakaivosta.
Tässä
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8836040
keskustelussa joku urpo väittää ettei sepelissä rakennuksen alla voi olla mikrobeja.
Mikä onkaan TTL:n viitearvo materiaalinäytteen >1000 kg/m3 kohonneelle pitoisuudelle?